Tietoa kivi- ja jalometalli-alan eettisestä ja ekologisesta puolesta / Mirka Laine Tässä tulee vaihtoehtoja jalometallien käyttöön sekä tietoa alan raadollisesta puolesta kehitysmaissa. Mitä on eettisyys ja ekologia? Ihminen ja luonto on tasapainossa keskenään. Tarkoittaa mm. luonnon puhtauden ja alkuperäisen maiseman säilymistä. Kunnioitusta ja vastuunottoa työskentelyssä. Mitä jättää jälkeensä ja mitä sinne kantaa mukanaan. Ihmisarvot Työstä tulee saada korvaus. Kolmannen maiden ihmiset joutuvat pakolla tekemään töitä suurissa kaivoksissa saaden palkan joka riittää juuri ruokaan. Työ on todella raskasta ja tahti kovaa. Työtä tehdään pääosin ihmisvoimin Loputon kierre, hallituksen tasolla ongelmat. Tälläisestä raskaasta rehdistä työstä yleensä päästäessä pois ihmiset aloittavat laittomia toimia. mm. huume/asekauppa, prostituutio, salametsästys ja omat vaarallisemmat pienet kaivokset on ainoita vaihtoehtoja siedettävään elämiseen. Työolosuhteet Sen lisäksi, että työn luonne on minimipalkkauksen alapuolella, työntekijät altistuvat usein monille vaaroille. Kaivoksilla onnettomuudet ja kuolemat eivät ole mitenkään harvinaisia. Työturvallisuutta ei ole, eikä siten mitään varusteita turvallisuuden varmistamiseksi. Jos haluaa esim. kypärän siihenkin joutuu säästämään palkasta pitkän aikaa. Eettisyys ja ympäristö Sen lisäksi ettei henkilötasolla ole minkäänlaista lainsäädäntöä turvaamassa työntekoa, ei sellaista ole ympäristöäkään suojaamaan. Kaivokset ja louhokset ovat tuhoisia kokonaisille kyläyhteisöille saastuttaen juomaveden sekä hengitysilman. Yhtiöt eivät yleensä maisemoi vanhoja kaivoksia ja kun maaperä on koluttu loppuun, jätetään paikat täysin levälleen ja alkuperäiset asukkaat vaikeuksiin. Esim. toiminnan takia sairastuneita ei auteta. Tästä koituu huomattavasti haittaa myös alueen eläimille ja kasvillisuudelle. Ympäristöön leviää useita myrkyllisiä aineita. Kemikaalit, joita kaivostoiminnassa käytetään eivät välttämättä poistu koskaan luonnosta. Jotkin niistä rikastuvat ravintoketjuissa. Suuri alkueläin on voinut saada satakertaisen myrkkyannoksen, ellei myrkyllistä ainetta ole lainkaan hajonnut tai poistunut muulla tavoin ravintoketjusta. Ravintoketju jatkuu esim. kalojen kautta ihmiseen. Ihmisen vaikutus ympäristöönsä on yleensä voimakkaasti hyödyntävä, jopa tuhoava. Raha sanelee paljon monien elämää ja sitä mukaan he ahneudessaan eivät ajattele omaa napaansa pidemmälle. Ihminen on metsästänyt sukupuuttoon ja muuten hävittänyt monia lajeja, vielä tänäkin päivänä. Ihminen mm. voimistaa kasvihuoneilmiötä, joka aiheuttaa ilmaston lämpenemistä. Ympäristöä ja luontoa hyödyntävässä toiminnassa on nähtävissä tehostamisen ja ehtymisen kierre. Mikä olisi sitten ratkaisuna näihin ongelmiin, jotka todella koskettavat koko maailmaa.
Kestävä kehitys Kuluttajien valinnoilla on vaikutus niin ympäristön tilaan kuin ihmisten ja eläinten hyvinvointiin. Kuluttajat voivat yksilöinä ja yhteisöinä käyttää omaa markkinavoimaansa. Kuluttamisen suuret vaikutukset syntyvät ostopäätösten ja ostamatta jättämisen kautta. Tiedon lisääminen voi auttaa ensi kerran valitsemaan hieman paremmin. Ei sitä voisi uskoa mitä kaikkea on yhden kultaisen timanttisormuksen taustalla. Nyt on parin vuoden ajan ollut selkeästi enemmän tietoisia kuluttajia. Itsekin olen huomannut, että etenkin suomalaiset haluavat korunsa olevan muutakin, kuin tehdastuote kiinasta, joita on tuhansia samanlaisia. Kotimaisen käsityön arvostuksen lisääntyessä, myös kotimaiset ja etenkin aidot materiaalit ovat nousussa. Oma lukunsa on myös kierrätystuotteiden lisääntyminen myös koruissa. Halutaan uniikimpaa, yksilöllisempää tuotetta, millä on sielu ja tarina takanaan. Kuluttamisajattelusta halutaan aidon äärelle. Suomessa todella asiat ovat tarkan lainsäädännön alla huomattavasti paremmin. Erilaiset järjestöt ja yhdistykset lisääntyvät ja tuovat joskus vaiettujakin asioita tietoon. Yksi uudehko järjestö on Kulta- ja Kelloalan Eettinen neuvosto, joka aloitti toimintansa syksyllä 2010. He ovat huomanneet eettisten kysymysten kiinnostavat yhä useammin kuluttajia. Kuluttajat kysyvät yhä useammin asiaan liittyviä kysymyksiä; tuotteen aitoudesta, alkuperästä, alkuperämaasta ja kierrätyksestä. Edustajia neuvostossa on Suomen Kelloseppäliitosta, Suomen Kultaseppien liitosta, Suomen Gemmologiseta seurasta, Jalometallialan Myyntimiehet ry:stä Suomen Hopeasepät ry:stä. Tehtävinään on mm. kello- ja jalometallialaa koskevan lainsäädännön noudattamiskysymykset, markkinoinnin etiikka sekä eettisen markkinoinnin kysymykset. Tulevaisuudessa voi tunnistaa eettiseen toimintaan sitoutuneet yrityksen erillisestä tunnuksesta. Tunnukset tuovat asikkaalle varmasti turvallisuutta, mutta yleensä tulevat myös maksamaan yrittäjille. Eettinen alan tuote mm: - täyttää jalometalleihin liittyvät lait ja asetukset - on kuluttajasuojalain mukainen - markkinoidaan hyviä tapoja noudattaen - noudattaa tekijänoikeuksia - on valmistettu laadukkaasti - valmistuksessa on huomioitu ympäristöasiat
Veritimantit Suomen Pakolaisapu 1990-luvulla tuli tietoon, että monissa Afrikan maissa sisällissotaa käyvät ryhmittymät rahoittavat toimintaansa mm raakatimanteilla. Kimberleyn prosessi on kansainvälinen sopimus, jonka tarkoitus on tyrehdyttää konfliktialueilta vientiin menevien timanttien kauppa, joilla usein rahoitetaan aseellisia ryhmittymiä. Prosessi otettiin käyttöön vuonna 2003 ja joulukuussa 2009 sopimuksen piiriin kuului 75 maata, joskin EU edustaa jäsenmaitaan yhtenä kokonaisuutena. Kimberleyn sertifiointiprosessiin osallistuvat maat ovat vastuussa 99,8 prosentista kaikesta raakatimanttituotannosta. Konfliktitimanttien kaupan tyrehdyttämisellä pyritään siihen, että raakatimantteja vievien kehitysmaiden tunnustetut hallitukset ja asukkaat hyötyvät entistä enemmän timanttikaupasta saaduista tuloista. Kimberleyn prosessiin osallistuvan maan täytyy taata, ettei maasta lähtevillä timanteilla rahoiteta kansainvälisesti tunnustettuja hallituksia vastaan sisällissotaa käyviä ryhmittymiä, ja ettei maa vie tai tuo timantteja prosessin ulkopuolisesta maasta. Prosessi edellyttää mm. että raakatimanttierät täytyy viedä maasta sinetöidyssä säiliössä yhdessä vientimaan hallituksen vahvistaman sertifikaatin kera. Kysymysmerkiksi kuitenkin jää, ovatko timanttikuljetusten mukana kulkevat alkuperätodistukset aina aitoja. Suomalaiset timantit Mtv3Helmi,Haastateltavana Geologian tutkimuskeskuksen erikoistutkija Kari A. Kinnunen Timantteja on löydetty Kuopion ja Kaavin alueelta sekä Kainuusta Kuhmosta. Myös Alajärvellä ja Nauvossa on tehty timanttilöytöjä. Timantteja on löytynyt Suomessa jonkin verran kimberliitin seasta. Timanttivaltauksia ja varauksia oli Kinnusen mukaan parikymmentä vuotta sitten enimmillään viitisensataa. Tällä hetkellä Suomessa toimii aktiivisesti vain noin viisi ulkomaista timantinetsintäyhtiötä.
Ensimmäinen suomalainen timanttikoru Vuonna 2002 esiteltiin ensimmäiset kotimaiset timanttikorut. Timo Nupposen suunnittelemaan Kaavin tähti- koruun oli istutettu noin yhden millimetrin läpimittainen Kaavin raakatimanttikide. Vain noin yksi sadasta löydetystä kimberliitistä osoittautuu lopulta kaivokseen johtavaksi malmikohteeksi tuhannen kilon kasassa timanttimalmia saattaa olla vain muutama timanttikide Yhtään suomalaista timanttia ei ole vielä viistehiottu briljantiksi. Suomesta on löydetty yhteensä vain noin 20 grammaa timantteja. Halkaisijaltaan vain noin yhden millimetrin. Suomi on ainoa Euroopan maa, jolla on näillä näkymin hyvät mahdollisuudet omaan timantintuotantoon. Ruotsia ja Norjaa lukuun ottamatta muualta Euroopasta on geologisesti arvioiden vähäiset mahdollisuudet löytää taloudellisesti kiinnostavia timanttiesiintymiä Suomalaisille timanteille oma tunnus? Asioiden edetessä suomalaisia timanttikoruja tullaan tulevaisuudessa myymään todistetusti kotimaisena materiaalina. Alkuperää tullaan mahdollisuuksien kasvaessa vaalimaan tarkasti. - Jonkinlainen tunnus varmaan tulee löytymään tulevaisuuden suomalaisista timanteista. Esimerkiksi Kanadan timanteista hiottuihin briljantteihin kaiverretaan lasersäteellä Polar Bear. Muita koru-ja jalokiviä toki löytyy enemmän. Suomalaiset eivät vain ehkä tiedä miten rikas maa meillä on siltä osin. Suomalainen kivi herättää enemmän mielikuvia harmaasta vuolukivestä, kuin kauniin violetista ametistista. Jalometallit- Vaihtoehtoja kuluttajalle Pienisuuri teko johon tällä alalla kukin voi vaikuttaa, on kullan sijaan valita esim. hopea. Joka on huomattavasti kultaa edullisempi. Arvokas metalli, jota on vaikeampi työstääkin, kuin kultaa. Arvostusta lisätäkseni tässä pieni vertailu. Kullan kiilto on paljon hopeaa himmeämpi Yhteishyvän nettisivuilta ote artikkelista/2008 kulta on yksi maailman kuluttavimmista materiaaleista. Yhden kultakorun aiheuttamalla luonnonvarojen kulutuksen määrällä tehtäisiin jopa yli 70 samankokoista hopeakorua. Viiden gramman kultakoru kuluttaa pelkästään yhdessä vuodessa luonnonvaroja 54 kiloa. Hopeakorun vastaava kulutusluku jää alle kiloon. Tosin vanhat korut voi sulattaa ja ammattitaitoinen seppä luo niistä vaikka uudet kihlasormukset. Sulatuksen ja uudelleen työstämisen vaikutukset ympäristölle ovat huomattavasti pienemmät kuin sen, että ostaa upouuden korun.
Hopea/ Metallisavet Art Clay- savimassa on kierrätettyä metallia. Tätä on saatavilla ainakin kuparista, pronssista, kullasta ja hopeasta. Hopeasavi on hopeajauheen, orgaanisen sideaineen ja veden sekoitus, joka muistuttaa tavallista muovailusavea. Kun koru on muotoiltu, se kuivataan muutamassa minuutissa hiustenkuivaajalla. Kuivana sitä voi viimeistellä viiloilla, hiekkapapereilla tms. Tämän jälkeen esine poltetaan, jolloin orgaaninen sidemateriaali palaa pois. Tuloksena on koru, joka on puhdasta hopeaa/ 999 hopeaa. Itse olen ollut hopeasavi kurssilla ja voin sanoa, että se ei sovellu sepälle vaan paremminkin juuri savitöistä kiinnostuneille. Hopea on siis lähestulkoon puhdasta, eikä sisällä apuaineita ja aivan liian pehmeää valmiina tuotteena, eikä vastaa haluamaani lopputulosta kestävyyden kannalta. Myös kaikki olennainen, kuten sahaus, pakotus ym. kilke jää pois. Kuvassa valmistamani koru hopeasavesta. Apuna oli lehti, jonka päälle sivelin ainakin 10 kerrosta savea välillä kuivattaen tämän. Lopuksi se poltettiin uunissa. Kierrätä vanhat korusi! Voit osallistua itse kestävään toimintaan ja laittaa vanhat käyttämättömät korusi kierrätykseen ja uudelleen valettaviksi. Netti on täynnä Kierrätä kulta- tyyppisiä paikkoja, joihin itsekin olen lähettänyt ``jämähopeaa``. Rahat ovat tilillä aika nopeaan. Kierrättäessä omaksuu ajatuksen, että antaa takaisin luonnolle, kun se niin paljon meille antaa. K.A.Rasmussen Jokainen seppä tuntee varmasti tämän yrityksen. Itsekin asiakkaana olleena, tutkin sivuja hieman tarkemmin. Heillä on jatkuvaa tutkimus ja kehitys työtä ja toiminta Norjassa on tarkkaan valvottua. Yritykselle voi lähettää alan harrastelijat sekä teollisuuden suuret firmat jalometalleja kierrätettäväksi. Kaikki heidän ostama kulta ja hopea louhitaan Ruotsin Lapista. Lähikultaa - ja hopeaa. Laitoin heille sähköpostia tarkemmasta kierrätys%.: Tehtaamme sijaitsee Norjassa ja siellä tehdään meidän puhdistustoiminta sekä uuden raakaaineiden valmistus. Ostamamme kulta ensin puhdistetaan hienokullaksi josta aletaan valmistaa uutta materiaalia (levyä ja lankoja). Tällä hetkellä meillä uusi kulta materiaali tulee 100% kierrätetystä kullasta. Hopeassa kierrätysprosentti on noin 70% K.A.Rasmussen ostaa metallia vain eettisesti oikein toimivilta toimittajilta, jotka eivät hyödynnä lapsityövoimaa tai pakkotyötä ja jotka osoittavat kantavansa asianmukaista vastuuta yhteiskunnasta.
EcoAct- valkohopea EcoAct on uusi luonnonarvoja kunnioittava hopeakorujen valmistusmenetelmä. EcoActin lähes hienohopean valkeus perustuu tavallista sterling-hopeaa(925) huomattavasti korkeampaan hienohopea pitoisuuteen ja allergisoimattomiin pääosin valkeisiin seosmetalleihin. Hienohopean valkoisuus ja kiillottuvuus saadaan käyttämättä luonnon kannalta haitallisia tai vaarallisia kemikaaleja kuten rikkihappo ja kaliumsyanidi. Korkeasta hienohopeapitoisuudestaan huolimatta, seos on korukäyttöön riittävän jäykkää.ecoact vastustaa tummumista selvästi tavallista hopeaa paremmin, ja on helppo pitää kirkkaana yksinkertaisin kotikonstein. Samalla kun tarve vahvojen happojen ja syanidien käyttö poistuu, myös työterveyteen kohdistuneet uhat poistuvat samoin kuin vähäisimmätkään päästöriskit. Luontoystävällisyys on yksi tuotannon peruspilareita. Lisäaineen määrä on vain noin puolet tavanomaisesta 75 promillesta, joka yleensä on kuparia. Eco-Act- lisäaine sisältää valkeita metalleja, ei kuitenkaan nikkeliä tai muita allergisoivia komponentteja. Eco-Act- tuotteet merkitään valkovuokkoleimalla. Suomen ensimmäisen Vuoden Kultasepän Matti Hyvärisen sähköpostikeskustelua: Seostan EcoAct-hopean hienohopeasta pitoisuuteen 962. Hienohopean olen tähän saakka onnistunut saamaan eräästä kirjapainosta, joka on sen puhdistuttanut käyttämistään kiinnitysnesteistä. Nyt tiedossani on toinenkin yritys, joka on vastaavasti puhdistuttanut hienohopeaa käytetyistä kellonparistoista.on yleisestikin huomattava, että melkoinen osa liikkeellä olevista jalometalleista on nykyään kierrätettyä materiaalia, vaikka se tulisikin metallitukkuliikkeen kautta uudelleen markkinoille.
Itämeri-korut- Kampanjointi Tämän korusarjan tarkoitus on kantaa kortensa kekoon tavoitteena terve Itämeri. Aiheina ovat meri ja sen eläimistö puhtaassa ympäristössä. Valmistus ei siis aiheuta myrkyllisten aineiden päästöjä ja valumia Itämereen. Kantamalla korua viet viestiä eteenpäin ja tuet arvokasta asiaa! Korut on valmistettu kotimaisena käsityönä - luontoa varjellen myrkyttömästi. Yhteistyössä: Saaristomeren suojelurahasto ja korutaitelija Matti Hyvärinen (Sirokoru Oy) Järjestöjä Plan Suomi on toteuttanut yhteistyössä Finperexin ja Heimo-Koru Oy:n kanssa hopeakorusarjan, joka on valmistettu reilun kaupan periaatteella Perussa. Korujen tekijät, neljä naista ja yksi mies, ovat lähtöisin köyhistä oloista ja nykyinen työ takaa heille oikeudenmukaisen korvauksen ammattitaitoisesta työpanoksesta.
Reilun kaupan kulta Kehitysmaissa noin 100 miljoonaa ihmistä saa toimeentulonsa pienimuotoisesta kullankaivuusta. Tämä on noin 90 prosenttia maailman kaikkien kultakaivosten työvoimasta. Pienkaivoksilta saadaan 10 15 prosenttia maailman vuosittaisesta kullantuotannosta. Reilun kaupan takuuhinta raakakullalle on 95 prosenttia LBMA:n (London Bullion Market Association) määrittelemästä hinnasta. Ilman Reilua kauppaa pienkaivajat saattavat saada vain 70 prosenttia LBMA:n hinnasta, sillä välikäsien vahva neuvotteluasema ja usein myös huijaukset pienentävät pienkaivajille jäävää osuutta. Takuuhinnan päälle maksettava Reilun kaupan lisä on 10 prosenttia LBMA:n määrittelemästä hinnasta. Ekologinen lisä on 5 prosenttia. Pienkaivoksilla kulta erotetaan malmista lähinnä elohopealla tai syanidilla, ja molempia käytetään usein vastuuttomasti ja vailla säätelyä. Reilun kaupan kriteerit edellyttävät kaivajilta kemikaalien käytön vähentämistä ja ympäristön huomioimista. Erillistä ekologista lisää maksetaan kaivosyhteisöille, jotka mm korvaavat syanidin ja elohopean kokonaan muilla menetelmillä. Reilu kauppa ei sertifioi kaivoksia, joiden toiminnalla rahoitetaan konflikteja. Kaivoksia ei myöskään sertifioida sellaisilla alueilla, joilla kaivostoiminta haittaa maataloustuotantoa tai maanviljelijöiden toimeentulomahdollisuuksia Sähköpostia 12/11/2010 Olemme vasta hyvin alkuvaiheessa asian kaupallistamisen suhteen, ja ensimmäisiä tuottajia ollaan nyt sertifioimassa. Ensimmäiset erät saadaan tällä tietoa loppuvuonna ja näin aluksi raaka-ainetta on rajallinen määrä. Kullan suhteen näyttää siltä, että alussa tuotantoa tulee olemaan kysyntään nähden niukasti, mutta pyrimme parhaamme mukaan varmistamaan että Reilu kauppa -sertifioitua kultaa tuotetaan tarpeeksi. Tuotteiden kaupalliseen hyödyntämiseen ja sertifiointimerkin käyttämiseen liittyy tiettyjä sopimuksia ja maksuja, Hopealle ei toistaiseksi ole valmisteilla Reilun kaupan kriteereitä. Jaana HelminenAsiakkuuspäällikkö, Reilun kaupan edistämisyhdistysfairtrade Finland
Tansanilaisia rubiinin etsijöitä Columbia/ Syanidi vaara
Otteita lehdistä Kullan hinnannousu kiihdyttää hakkuita Amazonilla 23.4.2011 Jani Kaaro Satelliittikuvat paljastavat Perun sademetsäpeitossa aukkoja, joita siinä ei ollut vielä vuonna 2003. Aukot johtuvat kullan arvon ennätyksellisestä noususta ja sen siivittämästä kaivostoiminnasta. Duken yliopiston tutkijat vertailivat muutoksia Perun sademetsäpeitossa NASA:n satelliittikuvista eri vuosilta ja vertasivat niitä muutoksiin kullan hinnassa ja maahantuodun elohopean määrässä. Tulokset osoittivat, että sademetsien kaataminen on kuusinkertaistunut verrattuna vuoden 2003 tasoon. Perun sademetsien hakkuista eivät ole vastuussa suuret monikansalliset yhtiöt, vaan erittäin pienimuotoista kullankaivuuta harjoittavat köyhät paikalliset asukkaat. Kullankaivajat räjäyttävät jokivarsien penkkoja ja kaatavat tulva-alueiden metsiä päästäkseen käsiksi mahdollisesti kultaa sisältäviin esiintymiin. Heillä ei ole käytössään uudenaikaista teknologiaa eivätkä he ole tietoisia käyttämiensä menetelmien vaikutuksesta ympäristöön ja terveyteen. Pienimuotoista kullankaivuuta on harjoitettu alueella jo satoja vuosia, mutta nyt kullankaivuusta johtuva sademetsien hupeneminen on ensimmäistä kertaa ohittanut uudisasutuksesta johtuvan sademetsähävikin. Lisäksiongelmana on kullankaivuun seurauksena ympäristöön joutuva elohopea. Lähes kaikki maahan tuotu elohopea käytetään kultakaivoksilla. Elohopean käsittely aiheuttaa neurologisia ongelmia myös kullankaivajille ja muille elohopealle alistuneille. Tutkimuksen julkaisi PLoS ONE.
Kultakaivoksen lyijy tappanut satoja pikkulapsia STT 28.10.2011 Pohjois-Nigeriassa ainakin 2 000 alle viisivuotiasta lasta kärsii lyijymyrkytyksestä, jonka on aiheuttanut laiton kultakaivostoiminta. Paikallisen viranomaisen mukaan 400 lasta on kuollut myrkytykseen. Lasten altistus johtuu kultamalmista, jossa on runsaasti lyijyä. Lyijyä on edelleen kahdeksassa kylässä. Pahin tilanne on Bagegan kylässä, jonka kaikki 1 500 lasta ovat saaneet myrkytyksen. Taudin oireita ovat muun muassa kuume, kouristukset, tajunnan menetys ja sokeus. Malin kultakaivoksissa raataa kymmeniätuhansia lapsityöläisiä STT 7.12.2011 Bamako. Länsi-Afrikassa sijaitsevan Malin tasavallan kultakaivoksissa työskentelee jopa 40 000 lapsityöläistä, joista nuorimmat ovat 6-vuotiaita raportoi ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch. Lapsityöläiset mm. kaivavat kaivoskuiluja, työskentelevät maan alla ja kantavat raskaita taakkoja. Monet lapset myös altistuvat elohopealle. Elohopea vaikuttaa keskushermostoon ja on erityisen vaarallista lapsille. Malilaislasten lisäksi kaivoksissa työskentelee alaikäisiä naapurimaista. Mali on Afrikan kolmanneksi suurin kullantuottaja. Suurin osa kaivetusta kullasta viedään Sveitsiin ja Arabiemiraatteihin. Malin lainsäädäntö kieltää lapsityövoiman käytön, mutta ihmisoikeusjärjestöjen mukaan monet paikallisviranomaiset ovat haluttomia valvomaan lakien
noudattamista, sillä he hyötyvät kaivostoiminnasta. Kaivostoiminnassa ympäristö on ydinasia 7.11.2011 Helsingin Sanomat Kansainvälinen kaivosjätti Anglo American on löytänyt Sodankylästä nikkeliesiintymän, joka saattaa osoittautua Euroopan suurimmaksi. Malmikiven nikkelipitoisuus on poikkeuksellisen suuri, ja löydössä on runsaasti myös kuparia. löytö vahvistaa kuvaa, että kaivosteollisuudesta on tulossa erityisesti Pohjois- Suomeen uusi tärkeä elinkeino. Lapista on löytynyt myös merkittäviä kulta- ja fosforiesiintymiä. Yksin Lapissa voidaan jo puhua yhteensä miljardiluokan investointihankkeista. 2020 mennessä kaivoshankkeiden arvioidaan työllistävän suoraan 7 000 8 000 työntekijää. Geologisen tutkimuskeskuksen (GTK) arvion mukaan Suomen maaperästä louhittavien mineraalien määrä on vuoteen 2020 mennessä kasvanut yli 20- kertaiseksi verrattuna vuosituhannen alkuun. suuria esiintymiä on vielä piilossa, sillä vain vajaassa neljässä prosentissa Suomen maaperää kallio on näkyvissä. Mineraalivaroista on tullut globaalin talouden kuuma hyödyke. Suurvallat tarvitsevat kasvuunsa yhä enemmän mineraaleja, ja esim.kiina on investoinut voimakkaasti kaivoshankkeisiin myös omien rajojensa ulkopuolella. Samaan aikaan Euroopassa on herätty siihen, että metallien saatavuus voi
vaarantua, ellei toimiin ryhdytä nyt. Siksi kaivostoiminta on nostettu EUssa keskeiseksi kilpailukykyasiaksi. Kaivostoiminnan ehkä suurin haaste on sen suhde ympäristöön ja muuhun yhteiskuntaan. Sakattilammen esiintymä on tästä hyvä esimerkki. Esiintymä ulottuu soidensuojelualueelle, joka on kirjattu luontoarvoiltaan arvokkaiden ja säilytettävien Natura-alueiden joukkoon. Natura-luokitetulle alueelle ei voida esim. perustaa avolouhoksia. Ympäristöministeri Ville Niinistö pitää Natura-kirjauksen purkua ainakin näillä tiedoilla mahdottomana. Ratkaisuksi voisi tulla "vihreä kaivostoiminta", jota Suomessa on jo ryhdytty kehittämään. Tämä tarkoittaa ympäristönäkökohtien ja kestävän kehityksen periaatteiden entistä tarkempaa huomioimista kaivostoiminnassa. Sotkamossa sijaitseva Talvivaaran kaivos on esimerkki siitä, millaisia ympäristöhaittoja kaivostoiminta aiheuttaa, kun ympäristönäkökohtiin ei ymmärretä paneutua riittävästi. Sotkamossa ongelmat ovat liittyneet jäteveteen, kivipölyyn ja hajuhaittoihin. Ympäristönsuojelussa on mukana lisäksi taloudellinen intressi. Sillä matkailu on Lapissa tärkeä elinkeino, ja sen menestys vaatii luontoarvojen vaalimista. Sakattilammen esiintymän tutkiminen on rohkaiseva esimerkki uudesta ympäristöajattelusta. Alueen kairaukset tehtiin uudella tekniikalla, jonka avulla kairausjätteet pystyttiin keräämään talteen. Kaivostoiminnan ympäristövaikutukset nousevat yhä tärkeämmäksi asiaksi muuallakin. Jos Suomessa osataan ajoissa kiinnittää huomiota ja investoida näihin asioihin, tästä osaamisesta voi myös tulla uusi tärkeä vientituote.
Tunnettu suomalaisbrändi siirtyy kierrätysmateriaaliin 20.12.2011 Kalevala koru siirtyy käyttämään valmistamissaan kultakoruissa pelkästään kierrätettyä kultaa. Kalevala koru on pohjoismaiden suurin korunvalmistaja, joten päätöksellä on merkitystä. Yhtiö valmistaa vuodessa 100 000 140 000 kultakorua. Päätöksen taustalla ovat sekä yhtiön omat arvot että asiakkaiden kysymykset kullan alkuperästä. "Selvitimme eettisen kullanhankinnan vaihtoehtoja parin vuoden ajan, ja lopputulos on, että jatkossa käytämme ainoastaan kierrätyskultaa" Kullan ekologinen selkäreppu, eli niin sanottu MI-kerroin on aiemmissa tutkimuksissa arvioitu 500 000:ksi, eli yhden kultagramman tuottamiseksi pitää siirtää noin 500 kiloa materiaalia luonnosta. "Uskomme, että valinnallamme on vaikutuksia toimialaan. Avaamme keskustelua muiden koruvalmistajien ja kuluttajien kanssa. Muidenkin on vähitellen lähdettävä mukaan". Huuhtasen mukaan kierrätyskullan hinta määräytyy maailmamarkkinahinnan mukaan, eli maksaa saman verran kuin kaivostai huuhdontakultakin.
Urbaani kullankaivaja tonkii timantteja asvaltista IS 22.06.2011 New Yorkin kaduilta voi löytää kultaa ja timantteja. Raffi Stepanianin voi nähdä kyykkimässä kaduilla, jotka on kirjaimellisesti kivetty kullalla. Hän on varustautunut voiveitsellä ja pinseteillä. Hän tonkii rakoja ja halkeamia, joihin arvokkaat hippuset ovat sadeveden takia huuhtoutuneet vuosikymmenien aikana. - Prosentuaalisesti kaduilla on enemmän kultaa kuin kaivoksessa, mies toteaa. Kuuden päivän aikana Stepanian on löytänyt kadulta kultaa ja arvokiviä 589 euron arvosta. Hippuja putoaa vaatteista, koruista ja kenkien pohjista.
Lopuksi omia näkemyksiä Oletettavasti reilumpiakin alan työpaikkoja on se yksi ja sama hirmu hallitsemassa jollain tapaa puhuttaessa nimenomaan köyhimpien valtioiden suhteen. Silti mielestäni kannattaa suosia juuri Reilua kauppaa tai pieniä toimijoita. Mutta tätäkin parempi, on täysin kierrätetystä jalometallista valmistetut korut. Kun ostat ne vielä pohjoismaista, tai suomesta, voit olla varmempi, että työntekijälläkin on oikeudet olleet kohdallaan. Etenkin ympäristö osataan ottaa täällä paremmin huomioon lainsäädännönkin ansiosta. Vaikka suuryhtiöt tietävät ja ovat huomanneet ekologisuuden/eettisyyden olevan se nouseva juttu, ne lisäävät aina kysynnän mukaan myös näitä parempien olojen työpaikkoja, joissa tekijät mm. ovat suojautuneet paremmin vahvoilta syövyttäviltä ja syöpää aiheuttavilta kemikaaleilta&ympäristökin huomioidaan. Uskon, että yksi ihminen ja yksi pienikin hyvä teko auttaa ja voi vaikuttaa kauemmaksikin, ihan kaikessa. Mitä voisin tehdä oman alani hyväksi, miten itse edistäisin työntekijöiden hyvinvointia ja työoloja muuallakin? Paras tapa on tehdä vain mikä tapahtuu luonnostaan, pieniä tekoja jotka on helppo pitää loppuelämän. Siitä se alkaa sitten leviämään muuallekin. Turha tällä on liikaa päätään kiristää eikä tarkoitus ole lopettaa tekemiään asioita vaan tehdä asiat hiukan laajemmasta perspektiivistä. Kun se mielenkiinto on tuolla mitä maa sisällään kantaa, olisi hienoa, että vastalahjaksi sille mitä sieltä saadaan myös annetaan takaisin huolenpitoa. Itse olen alkanut käyttää vähemmän kemikaaleja, pintakäsittelyä (hopeointi jne.) Käyttää enemmän aitoja materiaaleja ja kierrättää omat hopearomuni &kodin elektroniikan ym. mitkä sisältävät jalometalleja. Voin ostaa kierrätetystä jalometallista tehtyä valmista levyä, lankaa ym. materiaaleja sepän töihini. Voin pitää itse huolen omista työskentelyoloista mm. hengityssuoja Ja kun muuten elää ekologisemmin, se tasapainottaa paljon työssä syntynyttä hiilijalanjälkeä. Asioilla todella on monia eri puolia. Köyhien maiden työntekijöille pikkupalkalla huonoissa olosuhteissa tehty työ on vaihtoehto mm.
prostituutiolle. Mutta ei nämä asiat koskaan muutu siellä toisessa päässä, jos jatkuvasti tuemme tälläistä toimintaa ostamalla näitä tuotteita. Kyseenalaista, kysy ja tutki. Mikään asia ei ole välttämättä sitä, miten sitä mainostetaan. Työ voi olla hyvinkin kotimaista tai pelkkä suunnittelu, mutta materiaalit taas ovat tulleet mistä ovat. Tai toisinpäin. Moni teettää ulkomailla tuotteitaan. Nämä ovat aika pieniä yrittäjiä, jotka työllistävät myös pienen yrityksen toisessa päässä. Ja nämä asiat koskevat ihan kaikkia asioita, muutakin kuin jalokiviä jametalleja. Kaikki teollisuus :vaatteet, ruoka, tekniikka, kosmetiikka jne. Näitä asioita voi miettiä kokonaisuutena. Elektroniikka& kaikenlainen teollisuus ja moni muu taho hammastekniikka myöten kuluttaa näitä jalometalleja enemmän, kuin yksittäinen seppä. Tietysti suurhalpisyritykset ovat niitä pahimpia. On tärkeää kierrättää myös elektroniikkaa, jotta kaikki jalometalli saadaan sieltäkin uusiokäyttöön. Mitä enemmän saadaan kiertoon metalleja, sitä vähemmän on tarve louhia uutta! Arvot &perinteet avainasemassa Usko omaan tekemiseen, käsityöhön ja oma-aloitteisuuteen. Kestävä ajattelu lisääntyy koko ajan, tämä tavoittaa joka hetki enemmän myös kivi- ja korualaa. Massatuotanto ja rihkama pitää otteessaan, mutta myös kotimaisuus& yksilöllisyys. Kontakti tekijän kanssa ja tieto koko korun alkulähteestä on asia, joihin kannattaa jaksaa panostaa ja uskoa. Kivenhionta ja kullankaivuu eivät ole mitenkään trendikkäitä asioita, vaikea sanoa tuleeko siitä koskaan sellaisia. Nämä kun ovat asioita, jotka tarvitsevat paneutumista ja paloa aiheeseen. Toivon ihmisten jakavan tietojaan niitä kaipaaville. Olkaa avoimia myös uusille asioille, samalla kun vaalitaan vanhoja perinteitä. Näyttäkää taitonne, tietonne ja lahjanne. Toiveenani on voida tehdä koruja, jonka koko tuotantoketju on jäljitettävissä. Kiveä myöten voin kertoa jopa mistä se on löydetty. Toivenani on, että ihmiset alkaisivat tätä kautta kiinnittää enemmän huomiota yleisestikin ympäristöön ja luonnon varojen tuhlaamiseen.