Woodpolis ja Kuhmo 8.8.2014 kaupunginjohtaja, MH, emba Eila Valtanen Kuhmon kaupunki
Sisältö 1. Miksi Kuhmossa on satsattu ekotehokkaan puurakentamisen kehittämiseen 2. Mikä on Woodpolis ja mitä sen kautta on saatu 3. Päätelmiä ja haaveita
Kuhmo www.kuhmo.fi, asukkaita 9 182, 77 % asuu keskustassa, veroäyri 21,5 % pinta-ala 5 457 km2, mistä 12 % vettä, 600 järveä vahvuudet kulttuuri, metsäklusteri, itäyhteydet Kasvualat biotaloudessa: ekotehokas puurakentaminen, luonto- ja kulttuurimatkailu hajautettu energiantuotanto on uusi paradigma Kuhmolla 121,5 km maakunnan, Suomen ja Euroopan unionin itärajaa Venäjän kanssa Vuonna 2014 kaupungin talousarvio 73 milj, henkilöstövahvuus 420
1. Miksi Kuhmossa on satsattu ekotehokkaan puurakentamisen kehittämiseen Julkisten palvelujen tuotannon jatkuminen pohjoisessa ja idässä voi nojautua ainoastaan työpaikkojen määrän kasvuun (- > palkkaverotulojen kasvuun) Julkisen sektorin työpaikat vähenevät syrjäseudulla, kasvavat kasvukeskuksissa Ilman julkisia palveluja ei ole yritystoimintaa Suomeen syntyneistä uusista yritystyöpaikoista vv 2001-2012 on 93 % syntynyt pk-yrityksiin Pienyrittäjyyden ja uusien logististen avausten kautta Pohjois-Suomeen saadaan uutta virtaa Kunnan kannattaa keskittyä niin kapeaan kehittämissektoriin että kipeää tekee Mikä on Sinun kotikuntasi suurin vahvuus? Voisiko hajautettu elintarvikkeiden, energian ja muiden biotalouden tuotteiden kuten puun tuotanto ratkaista ongelmanne?
Kuhmon vahvuus on metsäklusteri Kuhmo Oy on Suomen toiseksi suurin sahaaja, jonka yksi työpaikka tuottaa viisi työpaikkaa klusteriin ja palveluihin / VTT:n selvitys 2014 Sen vanaveteen on kasvanut toisen asteen jalostusta viimeisen 20 vuoden aikana (Kuhmon Ikkuna, TimberFrame, Kuhmon AA-Puu jne) Metsäklusteri on synnyttänyt Kuhmoon vahvoja kuljetus- ja puunkorjuuyrityksiä Koko puutuoteteollisuuden ketju toimii Kuhmossa Tuotanto keskittynyt Kantolan teollisuusalueelle, joka tuottaa enemmän energiaa kuin kuluttaa HUOM: Suomen metsien kasvu on tuplaantunut minun elämäni aikana noin 50 miljoonasta kuutiometristä sataan miljoonaan kuutiometriin tätä mahdollisuutta hyvään elämään ei saa sössiä
Kuljetusliike O. Malinen Ky 20 Kuhmon suurimmat työnantajat Työnantaja Työntekijämäärä Kainuun maakunta -kuntayhtymä 413 Kuhmon kaupunki 420 Kuhmo Oy 145 Kainuun rajavartiosto 104 Peura-Trans Oy 96 Kalevalan kuntoutuskoti 61 Metsähallitus Suomen Puhelinpalvelut 50 42 No-Pan Auto Oy + No-Pan Metalli Oy 34 Mehiläinen 34 Kuhmon Ikkuna Oy 30 Kuhmon ev.lut. seurakunta 30 Puukuljetus R. Kilponen Oy 26
2. Mikä on Woodpolis ja mitä sen kautta on saatu
Historia ravitsee kehitystä Tervanviennin kultakaudella Kuhmo tuotti kuudenneksen koko Suomen tervasta metsää pysyvästi 406 000 ha, puuvaranto yli 30 milj m3 Globalisaatio on vanha juttu Kuhmolaiset elävät yhä keskieurooppalaisten ja aasialaisten ja myös kotimaisten puutuoteasiakkaiden rahoilla Kuhmon kaupunki on satsannut puutuoteteollisuuden kehittämiseen jo 22 vuotta, nyt Woodpolis-verkostona Woodpolis aloitti ensimmäisenä Suomessa ekotehokkaan puurakentamisen yrityslähtöisen kehittämisen Suomessa v.2006 - > Woodpolis-verkosto on voittanut kolme aluerakentamiskilpailua: Hämeenlinnan Poltinaho, Helsingin Honkasuo ja Rauman Papinpelto (tilausten arvo reilut 120 milj. ) Suomen ensimmäinen CLT-tehdas Kuhmoon 2014
Luukku-talo, esimerkki Aalto-yliopistoyhteistyöstä, voitti arkkitehtiyliopistojen ekotehokkaan rakentamisen kilpailun arkkitehtuurisarjan 2010 ja Suomen puutalopalkinnon 2010. Aalto-yliopiston merkitys Woodpoliksen yritysverkostolle: kontaktit Eurooppaan ja Helsinkiin
Woodpolis askel askeleelta 2006: Big Bang aloitustilaisuus täytti Kuhmo-talon, ensimmäiset yhteistyösopimukset (Joensuun yliopisto, Metsäntutkimuslaitos, Kajaanin Ammattikorkekoulu) yritysverkoston rakentaminen alkoi Kumppaneiksi halusivat Aalto-yliopisto, Kajaanin Ammattikorkeakoulu, Kainuun ammattiopisto ja Helsingin kaupunki 2007: yritysverkosto voitti Hämeenlinnan Poltinahon puutaloalueen rakentamiskisan 2009: Euroopan suurin hirsihotelli Saksan Senftenbergiin / 14 rekkalastia puuta Kuhmosta 2010: yritysverkosto voitti Helsingin Honkasuon puutaloalueen rakentamiskisan 2012: yritysverkosto voitti Rauman Papinpellon puutaloalueen rakentamiskisan 2012: puurakentamisen suunnitteluun erikoistunut Timber Bros perustettiin 2014: yhteistyö käyntiin Kajaanin kaupungin kanssa Purolan ja Rajavartioston alueen puurakentamisesta 26.3.2014: Made In Kainuu tunnustuspalkinto Woodpolikselle 2014 käynnistyy Suomen ensimmäinen CLT-tehdas Woodpoliksen tiloissa, Oy CrossLam Kuhmo Ltd 2006-2014 yli 200 yritys- tai yritysryhmätuotekehityshanketta, viidestä kisasta kolme voittoa
Suomen ensimmäinen CLTtehdas käynnistyy Kuhmossa 2014 Woodpoliksen tiloissa
YHTEENVETO KUSTANNUKSISTA Laadittu 1.4.2014 Kustann., Tuki, M uu, Kaupunki, Woodpolis I / Tuotteistava puurakentaminen 416 000,00 270 400,00 145 600,00 Woodpolis I I 668 105,72 534 484,58 133 621,14 Pro Eco 1 064 266,50 848 883,92 215 382,58 Puurakentamiset uudet liiketoimintaketjut 23 100,00 18 480,00 4 620,00 Tuotekehitys yhteensä 2 171 472,22 1 672 248,50 499 223,72 Koulutustehdashanke 283 513,12 260 832,07 5 670,26 17 010,79 Woodpoliksen koulutuspalvelujen lisääminen 135 315,63 124 490,38 10 825,25 Woodpolis-osaamisverkosto 478 444,80 418 639,20 59 805,60 Eco Training 421 088,78 355 970,39 65 118,39 Elementti- ja puukerrostalorakentamisen os. kehittäminen 20 215,17 17 182,89 1 010,76 2 021,52 Koulutuksen kehittäminen yhteensä 1 338 577,50 1 177 114,93 6 681,02 154 781,55 Venäjä-verkosto-hanke 98 894,82 84 060,60 14 834,22 Kone- ja laiteinvestointihanke I 821 524,30 737 505,27 2 074,00 81 945,03 Kone- ja laiteinvestointihanke II 422 938,00 296 056,60 126 881,40 Kone- ja laiteinvestointi I:n lisähankinnat 51 595,10 0,00 51 595,10 Woodpolis-I nno 900 724,95 720 000,00 12 750,00 167 974,95 Koneinvestoinnit yhteensä 2 196 782,35 1 753 561,87 14 824,00 428 396,48 Merta-hallin osto 211 536,49 0,00 211 536,49 Merta-hallin muutostyöt 275 172,45 88 055,18 187 117,27 Sivakka-hallin muutostyöt 248 434,09 77 820,34 170 613,75 Toimitilainvestoinnit yhteensä 735 143,03 165 875,52 569 267,51 Käyttökulut vuonna 2006 22 000,00 22 000,00 Koulutustehtaan toimintakate 2007, miinuksella 33 013,97 33 013,97 Koulutustehtaan toimintakate 2008, miinuksella 52 776,00 52 776,00 Koulutustehtaan toimintakate 2009, miinuksella 48 242,00 48 242,00 Koulutustehtaan toimintakate 2010, miinuksella 94 740,00 94 740,00 Koulutustehtaan toimintakate 2011, miinuksella 87 764,33 87 764,33 Koulutustehtaan toimintakate 2012, miinuksella 135 879,51 135 879,51 Koulutustehtaan toimintakate 2013, miinuksella 156 800,00 156 800,00 Palvelutuotannon ylläpito yhteensä 631 215,81 631 215,81 Woodpoliksen kehittäminen ja hallinto 475 324,46 475 324,46 YH TEENSÄ 7 647 410 4 852 861 21 505 2 773 044
WOODPOLIKSEN YHTEISTYÖYRITYKSET Woodpoliksen toiminta käynnistyi huhtikuussa 2006 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2015 Liikevaihto 74 460 000 83 470 000 101 760 000 93 850 000 86 000 000 96 500 000 112 000 000 141 000 000 Liikevaihto, ilman sahausta 22 160 500 25 075 100 27 766 000 25 950 500 26 913 200 28 868 700 41 570 000 58 167 000 Henkilöstö 282 300 307 308 362 392 368 394 Henkilöstö, ilman sahausta 137 166 175 172 225 252 223 247 Yritysten määrä 15 15 17 17 22 26 24 24 HUOMAUTUKSET: Taulukon tiedot koskevat niitä yrityksiä, joiden kanssa Woodpoliksella on yhteistyösopimus. Liikevaihto - ja henkilöstöluvut ovat ilman sahausta.
Halikaulalla messuilla Kyösti Heino, Esa Haverinen, Tuulikki Huusko ja Erkki Mäntymäki kaikki Woodpoliksen vaikuttajia kaksi yrityksestä, yksi hankepäällikkö ja valtuutettu
3. Päätelmiä ja haaveita Elinvoiman kehittäminen on äärimmäisen vaativaa Onnistutaan, jos ollaan yksimielisiä päättäjät, yrittäjät, asukkaat Onnistutaan, jos saadaan maailmalta parhaat mahdolliset kumppanit ja ennen kaikkea pidetään lemmikkejä Helsingissä (meille Helsingin kaupunki) Onnistutaan, jos ei oteta koko maailmaa syleilyyn, vaan nojaudutaan todellisiin mahdollisuuksiin Onnistutaan, jos tehdään asioita käytännössä ja toteutetaan vain kestäviä asioita Onnistutaan, jos ei olla herkkähipiäisiä Onnistutaan, jos uskalletaan jopa taistella megatrendejä vastaan (kaupungistuminen, keskittäminen) ja näkymätöntä korruptiota vastaan
Biotalous on seuraava taloussykli hyvinvointi fossiilitalous biotalous luontaistalous 2010- luku 1900
Esimerkki biotalouden mahdollisuuksisa: Energia- ja elintarvikeomavaraisuus Sodankylässä aluetaloudellinen vaikuttavuus Sähkö Energian, siirron ja verojen aluetaloudellinen vaikutus vuonna 2011 oli noin 16 miljoonaa euroa, joka on työpaikoiksi muutettuna noin 60 htv. Polttoaine Liikennepolttoaineen aluetaloudellinen vaikutus Sodankylässä käytettynä ajoneuvokantaa sekä keskimääräisiä kulutus ja polttoaineen hintoja on noin 27 miljoonaa euroa (100 htv biopolttoaineena). Elintarvikkeet Elintarvikkeiden kulutukseksi arvioidaan noin 3.2 miljoonaa euroa (45 htv). Välilliset vaikutukset Noin 800 htv Tilastot: Energiateollisuuden kunnittainen sähkönkäyttö sekä tilastokeskuksen sähkönhinta kuluttajatyypeittäin Trafi ajoneuvokanta 31.12.2012 kunnittain / Lapin ProAgrian esityksestä
Kuhmo on maailman huippupaikkakunta uusiutuvan energian käytössä: Uusiutuvaa energiaa kokonaiskäytöstä Euroopan unionin alue 9 % Suomi 32 % Kainuu 56 % Kuhmo 63 %
Kuhmo on biotalouden tositarina Kainuun puutuotealan liikevaihdosta yli puolet tulee Kuhmosta Kuhmo on maailman huippu uusiutuvan energian käytössä Metsä- ja kuljetusklusteri synnyttävät Kuhmon aluetalouden rahavirrat ja työllistävät kolmanneksen Kuhmon työvoimasta Kuhmolaiset luontomatkailuyrittäjät ovat brändänneet Wild Taigan Ikuinen epävarmuus ja kulutustalouden päättyminen nostavat biotalouden arvoa Biotalous muuttaa paradigman: hajautettu energian, puutuotteiden ja ravinnon tuotanto vie kohti alueellista omavaraisuutta Pohjoisväylän kasvava liikenne avaa täysin uuden tulevaisuuden Skandinavian maille ja etenkin Pohjois-Suomelle
Pohjoisväylän läpi kulkeneet alukset Rahti milj. tonnia Myönnetty lupa työskennellä alueella, aluksia lkm 2010 4 110 000 2011 34 820 789 2012 46 1 261 545 2013 71 1 355 897 635 Suomen on aika irrota stagnaatiosta: pohjoisen merkitys kasvaa ilmaston lämmetessä
Synerginen tulevaisuuden rataratkaisu - Uudet ratayhteydet muodostavat Jäämerenradan I vaiheen (6 tai 7) - Jäämerenradan II vaihe (12, 8 ja 9 tai 13,10 ja 11) avaa Euroopan arktisen kauppatien (Aasiaan ja Amerikkaan) ja on Suomen avain arktiseen kehitykseen. - Kemijärvi-Kajaani rata vähentää ruuhkia Pohjanmaanradalla ja ohjaa Venäjälle - Jäämeren rata oleellisesti parantaa Suomen huoltovarmuutta
Tulevaisuus tehdään Uskallammeko nähdä biotalouden ja metsäklusterin mahdollisuudet? Uskaltaako ihana isänmaamme satsata Lapin ratayhteyksiin ja avata sitä kautta meille kaikille väylän päästä mukaan arktisen alueen huimaan kehitykseen?
Kiitos! ja tervetuloa Kainuun metsistä terveitä koteja -seminaariin Helsinkiin Wanhaan Satamaan 5.9.2014! www.kuhmo.fi www.woodpolis.fi