Sijoittajaviestintä Tiivistelmä Sijoittajaviestinnän tavoitteena on yhtiön arvopaperin mahdollisimman oikean arvon muodostuminen markkinoilla. Tavoitteena on myös, että sijoittajilla on mahdollisuus arvioida yhtiön arvopaperin kiinnostavuutta sijoituskohteena ja perustaa sijoituspäätöksensä oikeaan ja relevanttiin tietoon. Hyvin ja ammattitaitoisesti hoidettu sijoittajaviestintä vaikuttaa luottamukseen yhtiötä kohtaan ja on myös keskeinen osa yrityksen maineenhallintaa. Hyvä sijoittajaviestintä on johdonmukaista, avointa ja tasapuolista sekä aktiivista ja säännöllistä sijoittajasuhteiden hoitamista. Taloudellisen informaation lisäksi sijoittajaviestintä kertoo myös yhtiön strategiasta, liiketoiminnasta ja sen painopistealueista. Sijoittajaviestintä ei kuitenkaan ole vain yksisuuntaista tiedon jakamista. Oleellista on ymmärtää ja tulkita sitä, miten markkinat kullakin hetkellä näkevät yhtiön. Tämän tiedon perusteella yhtiö pystyy muokkaamaan sijoittajaviestintäänsä palvelemaan markkinoita parhaalla mahdollisella tavalla. Sijoittajaviestinnän keskeisiä tehtäviä ovat mm. taloudellisen informaation julkistaminen yrityksen nykyisille ja potentiaalisille osakkeenomistajille sekä avoimen vuorovaikutuksen aikaansaaminen sijoittajien, yhtiötä seuraavien analyytikoiden ja yhtiön johdon kesken. Hallituksen näkökulmasta on oleellista, että sille välittyy sijoittajaviestinnältä riittävästi tietoa siitä, kuinka markkinat näkevät yhtiön sijoituskohteena sekä yhtiön arvostuksen. Pörssiyhtiön tulee noudattaa viestinnässään EU:n ja Suomen lainsäädäntöä, markkinoiden väärinkäyttöä (Market Abuse Regulation, MAR ) koskevia määräyksiä sekä yhtiön hallinnointiperiaatteita, Nasdaq Helsinki Oy:n sääntöjä ja ohjeita, ESMA:n (European Securities and Markets Authority) ja Finanssivalvonnan ohjeita sekä Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia. Tiedonantovelvollisuutta koskeva sääntely ja ohjeet ohjaavat myös sijoittajaviestintää ja -suhteiden hoitamista. Sijoittajaviestinnän tärkeimpiä välineitä ja kanavia ovat sijoittaja- ja analyytikkotapaamiset, osavuosikatsaukset, yhtiön sijoittajasivut, pörssi- ja lehdistötiedotteet, vuosikertomus, yhtiökokous, pääomamarkkinapäivä sekä taustoittavat tilaisuudet analyytikoille ja sijoittajille. Myös sosiaalisen median merkitys sijoittajaviestinnässä lisääntyy, joskin varsin hitaasti. Sijoittajaviestinnän organisaatio ja resursointi vaihtelee yhtiön koon mukaan aina yhden hengen sivutoimisesta tehtävästä useamman hengen kokopäiväiseen tiimiin saakka. Myös johdon ja hallituksen rooli sijoittajasuhteiden hoidossa vaihtelee yhtiöittäin. Niin analyytikot kuin sijoittajatkin odottavat yhtiöltä avointa ja läpinäkyvää sijoittajaviestintää ja mahdollisuutta päästä keskustelemaan yhtiön sijoittajasuhteista vastaavan henkilön, yhtiön johdon ja tarvittaessa myös hallituksen puheenjohtajan kanssa. Kuten kaikkea yrityksen toimintaa myös sijoittajaviestintää tulee mitata. Käytettävät mittarit riippuvat yhtiön sijoittajaviestinnän tavoitteista. Mitä on sijoittajaviestintä Hyvä sijoittajaviestintä on aktiivista ja säännöllistä sijoittajasuhteiden hoitamista. Taloudellisen informaation lisäksi sijoittajaviestintä kertoo myös yhtiön strategiasta, liiketoiminnasta ja sen
painopistealueista. Sijoittajaviestintä ei kuitenkaan ole vain yksisuuntaista tiedon jakamista. Oleellista on ymmärtää ja tulkita sitä, miten markkinat kullakin hetkellä näkevät yhtiön. Tämän tiedon perusteella yhtiön hallitus, muu johto ja sijoittajaviestinnästä päivittäisellä tasolla vastaavat henkilöt pystyvät muokkaamaan yhtiön sijoittajaviestintää palvelemaan markkinoita parhaalla mahdollisella tavalla. Sijoittajaviestinnän kohderyhmiä ovat ennen kaikkea institutionaaliset sijoittajat ja yksityissijoittajat sekä analyytikot. Kohderyhmiksi voidaan lukea niin nykyiset kuin potentiaaliset osakkeenomistajat ja rahoittajat sekä analyytikot, jotka seuraavat yhtiötä, jotka ovat seuranneet tai joiden toivottaisiin seuraavan yhtiötä. Myös talous- ja päämedioita sekä yhtiön omaa henkilöstöä voidaan pitää sijoittajaviestinnän kohderyhminä. Oman henkilöstön osalta on tosin tärkeää muistaa, ettei sille voi kertoa sellaista arvopaperin arvoon olennaisesti vaikuttavaa tietoa, jota ei ole julkistettu tiedonantovelvollisuuden nojalla. Johdonmukaisuus, avoimuus ja tasapuolisuus ovatkin keskeisiä sijoittajaviestinnän periaatteita. Tässä kirjoituksessa käsitellyt asiat ovat pääsääntöisesti sovellettavissa niin listattuihin kuin listaamattomiinkin yhtiöihin. Koska listaamatonta yhtiötä koskeva sääntely ja tiedonantovelvollisuuden vaatimukset ovat pörssiyhtiöitä kevyempiä, on listaamattomalla yhtiöllä kuitenkin suurempi liikkumavara sijoittajaviestintänsä hoitamisessa. Myös sisäpiiriasiat liittyvät olennaisesti sijoittajaviestintään. Pörssiyhtiön hallituksen jäsen saa aika ajoin sisäpiirintietoa. Sisäpiirintiedon väärinkäyttö heikentää sijoittajien luottamusta arvopaperimarkkinoihin ja yhtiön toimintaan. Siksi jo pelkkä epäilys sisäpiirintiedon väärinkäytöstä vaikeuttaa pörssiyhtiön toimintaa. Hallituksen jäsenen tuleekin tuntea sisäpiirintiedon määritelmä ja sisäpiirintiedon hallussapitoon liittyvät määräykset. Lisätietoa sisäpiiriasioista löytyy tämän tietopankin Sääntely-osion sisäpiirintieto ja tiedottamisvelvollisuus -osasta. Sijoittajaviestinnän tavoitteet ja merkitys Tavoitteet Sijoittajaviestinnän tavoitteena on yhtiön arvopaperin, kuten osakkeen tai vieraan pääoman ehtoisen arvopaperin, mahdollisimman oikean arvon muodostuminen markkinoilla. Tavoitteena on myös, että sijoittajilla on mahdollisuus arvioida yhtiön arvopaperin kiinnostavuutta sijoituskohteena ja perustaa sijoituspäätöksensä oikeaan ja relevanttiin tietoon. Sijoittajakunnassa on erilaisia sijoittajia, joilla on erilaiset intressit. Kiinnostavuutta sijoituskohteena ja oikean hinnan muodostusta tukee se, että markkinoilla on mahdollisimman hyvä ja oikea kuva yhtiön Liiketoiminnasta ja sen kehityksestä Taloudellisesta tilasta ja tavoitteista Ansaintalogiikasta ja liiketoimintamallista Visiosta, arvoista ja strategiasta Toimintaympäristöstä, sen muutoksista ja näkymistä Markkina-asemasta ja kilpailutilanteesta sekä lähiajan tavoitteista. Merkitys osakkeen arvonmuodostuksen kannalta Oikein hoidettuna sijoittajaviestintä edesauttaa yhtiön osakkeen (tai muun arvopaperin) mahdollisimman oikean hinnan muodostumista markkinoilla ja vähentää volatiliteettia eli osakkeen arvon heilahtelua. Avoin ja luotettava sijoittajaviestintä lisää markkinoiden uskoa yhtiöön, mikä
pienentää osakkeen tuottovaatimuksen riskilisää. Tehokas sijoittajaviestintä voi myös lisätä yhtiön osakkeen likviditeettiä. Hyvä likviditeetti puolestaan lisää niin suurten kansainvälisten sijoittajien kuin yksityissijoittajienkin kiinnostusta sijoittaa yhtiöön. Parantunut likviditeetti myös pienentää osakkeen hintasprediä eli osakkeen parhaan ostotarjouksen ja parhaan myyntitarjouksen välistä erotusta. Kun analyytikot saavat yhtiöstä riittävän yksityiskohtaisia ja luotettavia tietoja, he voivat tehdä tarkempia ja oikeampaan osuvia ennusteita yhtiön tulevasta kehityksestä ja arvonmuodostuksesta. Myös tämä auttaa osakkeen oikeassa arvonmuodostuksessa. Merkitys yhtiön maineenhallinnan kannalta Hyvin ja ammattimaisesti hoidettu sijoittajaviestintä on keskeinen osa yrityksen maineenhallintaa. Hyvämaineisella yrityksellä on eräänlainen turvatyyny, joka suojaa mainekolhuilta tai vähentää niiden vaikutusta. Mikäli yhtiö on hoitanut uskottavasti sijoittajaviestintänsä, lisää tämä omalta osaltaan luottamusta yhtiöön sekä sen toimivaan johtoon ja hallitukseen. Tämän luottamuksen ansiosta yhtiön on helpompi myös toipua mahdollisista kriiseistä. Sijoittajaviestinnän periaatteet Tiedonanto-ohjeistus ja -periaatteet Tiedonantovelvollisuuden osalta pörssiyhtiön tulee noudattaa viestinnässään EU:n ja Suomen lainsäädäntöä, markkinoiden väärinkäyttöä (Market Abuse Regulation, MAR ) koskevia määräyksiä sekä yhtiön hallinnointiperiaatteita, Nasdaq Helsinki Oy:n sääntöjä ja ohjeita, ESMA:n (European Securities and Markets Authority) ja Finanssivalvonnan ohjeita sekä Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia. Tiedonantovelvollisuutta koskeva sääntely ja ohjeet ohjaavat myös sijoittajaviestintää ja -suhteiden hoitamista. Pörssiyhtiön tulee viestinnässään noudattaa periaatetta, jonka mukaan se toimittaa oikeaa ja täydellistä tietoa oikeaan ja säädettyyn aikaan markkinoiden kaikille toimijoille. Kaikki julkaistut tiedot perustuvat tosiasioihin, ja tiedon on oltava olennaista ja täsmällistä. Tiedot on julkistettava täsmällisesti. Suositeltavaa on, että etenkin pörssiyhtiöt laatisivat tiedonanto-ohjeistuksen, jonka yhtiön hallitus hyväksyisi. Ohjeistuksen laajuus ja sisältö voivat vaihdella yhtiöittäin. Ohjeistuksen laatiminen ei ole pakollista, mutta Finanssivalvonta suosittelee ohjeistuksen (tiedonantopolitiikka) laatimista. Finanssivalvonta on todennut myös, että pörssiyhtiö voi julkistaa tiedonantopolitiikan verkkosivullaan. Tiedonanto-ohjeistuksen tarkoituksena on varmistaa tietojen oikeudenmukainen ja oikea julkistaminen sekä tiedottamisen oikea-aikaisuus ja yhdenmukaisuus kaikilla tasoilla. Ohjeistuksen ansiosta yhtiön tiedottamisen ja sijoittajasuhteiden hoitamisen periaatteet ovat myös mahdollisimman selkeästi ja yksiselitteisesti kaikkien markkinaosapuolten tiedossa. Huhut, markkinaspekulaatiot ja vuodot Useimmiten yhtiötä koskevat huhut liittyvät markkinakehitykseen, yhtiön meneillään oleviin liiketoimiin, arvopaperin arvon kehitykseen, asiakkaiden tai kilpailijoiden toimenpiteisiin tai
mahdollisiin yritysjärjestelyihin. Lähtökohtaisesti yhtiön toimivan johdon tai hallituksen jäsenten ei ole syytä kommentoida yhtiöön liittyviä huhuja tai markkinaspekulaatioita millään lailla, olivatpa ne myönteisiä tai kielteisiä. Yhtiöllä, sen johdolla tai hallituksen jäsenillä ei myöskään ole velvollisuutta eikä syytä ottaa kantaa analyytikoiden ennusteisiin. Analyytikoiden ennusteisiin kannattaa ottaa kantaa ainoastaan olennaisesti väärän tai harhaanjohtavan tiedon oikaisemiksi tai jos on syytä olettaa, että analyytikoiden ennuste johtuu yhtiöstä annetusta virheellisestä tiedosta tai yhtiöstä annetun tiedon selkeästi virheellisestä tulkinnasta. Jos julkisuuteen vuotaa luottamuksellisia tai osakkeen hintaan olennaisesti vaikuttavia tietoja, yhtiön tulee oikaista välittömästi asia pörssitiedotteella asiasta. Sijoittajaviestinnän strategia, tehtävät ja mittaaminen Sijoittajaviestinnän strategia Sijoittajaviestinnällä tulee olla selkeä strategia ja tavoitteet. Niiden tulee olla linjassa yhtiön strategian ja tavoitteiden sekä muun viestinnän strategian ja tavoitteiden kanssa. Hyvän ja johdonmukaisen sijoittajaviestinnän oleellinen osa on myös ns. investment storyn määritteleminen. Investment story vastaa kysymyksiin millainen yhtiö on sijoituskohteena ja miksi sijoittaisin yhtiön arvopapereihin. Tehtävät Sijoittajaviestinnän keskeisiä tehtäviä ovat mm. taloudellisen informaation julkistaminen yrityksen nykyisille ja potentiaalisille osakkeenomistajille sekä avoimen vuorovaikutuksen aikaansaaminen sijoittajien, yhtiötä seuraavien analyytikoiden ja yhtiön johdon kesken. Sijoittajaviestintä tuottaa myös erilaisia materiaaleja, kuten sijoittajaesityksiä, ja vastaa tiedottamiseen ja tiedonantovelvollisuuteen liittyvien velvoitteiden noudattamisesta. Sijoittajaviestinnästä vastaavat henkilöt tapaavat säännöllisesti sijoittajia ja analyytikoita ja toimivat myös eräänlaisena sijoittajien ja analyytikoiden äänitorvena yhtiön johdolle ja hallitukselle. Hallituksen näkökulmasta on oleellista, että sille välittyy sijoittajaviestinnältä riittävästi tietoa siitä, kuinka markkinat näkevät yhtiön sijoituskohteena sekä yhtiön arvostuksen. Tärkeä osa sijoittajaviestinnän hoitoa on myös eri sidosryhmien odotusten hallinta. Sijoittajaviestintä seuraa analyytikoiden konsensusennusteita ja analyysejä, mediajulkisuutta sekä mahdollisten huhujen leviämistä. Tiedonvaihto ja tiivis yhteistyö yritysjohdon ja muun viestinnän sekä yhtiön muiden toimintojen välillä on ensiarvoisen tärkeää. Sijoittajaviestintä on osa yhtiön strategista ydintiimiä, ja siksi myös siitä vastaavat henkilöt osallistuvat yritysjärjestelyihin, arvopapereiden liikkeelle laskemiseen ja muihin järjestelyihin. Mittaaminen Sijoittajaviestintää tulee mitata samalla tavalla kuin kaikkea yrityksen toimintaa ja muuta viestintää. Käytettävät mittarit riippuvat yhtiön sijoittajaviestinnän tavoitteista. Mittareita voivat olla
esimerkiksi Yhtiön omistajapohjan laajuus ja laatu (esim. pitkän ja lyhyen aikavälin sijoittajat, hedgerahastot, yksityissijoittajien määrä, ulkomaalaisomistuksen määrä jne.) Järjestettyjen sijoittajatapaamisten määrän kehitys ja saatu palaute Yhtiötä seuraavien analyytikoiden määrän ja laadun kehitys Analyytikoiden analyysien laatu (kuinka hyvin ovat ymmärtäneet yhtiön pääviestit) Osakevaihdon kehitys Yhtiön, yhtiön johdon ja yhtiön sijoittajaviestinnästä vastaavien henkilöiden menestyminen sijoittajaviestinnän laatua mittaavissa vuosittaisissa tutkimuksissa Tärkeimmät välineet ja kanavat Sijoittaja- ja analyytikkotapaamiset ovat tärkein jatkuvan ja pitkäjänteisen sijoittajaviestinnän muoto. On tärkeää, että yhtiö luo hyvät suhteet yhtiötä seuraaviin analyytikoihin sekä tärkeimpiin olemassa oleviin ja potentiaalisiin sijoittajiin. Usein yhtiön sijoittajasuhteista vastaavat henkilöt hoitavat suurimman osan säännöllisestä yhteydenpidosta analyytikoihin ja sijoittajiin. Myös talousjohtajalla on poikkeuksetta tärkeä rooli sijoittajien ja analyytikoiden kanssa kommunikoitaessa. Yhtiön toimitusjohtajan aktiivisuus vaihtelee paljon yhtiöittäin. Riippuen siitä, miten aktiivinen ja näkyvä rooli hallituksen puheenjohtajalla on yhtiön toiminnassa, myös hän voi osallistua tärkeimpiin sijoittaja- ja analyytikkotapaamisiin. Hallituksen puheenjohtajan mahdollista osallistumista lukuun ottamatta yhtiön muilla hallituksen jäsenillä ei usein ole erityistä roolia sijoittaja- ja analyytikkotapaamisissa. Poikkeuksen tästä tekee pääomamarkkinapäivä eli CMD, jonne hallituksen jäsenet joskus osallistuvat. Pääomamarkkinapäivästä kerrotaan hieman tarkemmin myöhemmin. Osavuosikatsaukset ovat pörssiyhtiön pääasiallinen säännöllinen ja sääntömääräinen kanava välittää tietoa sijoittaja- ja analyytikkokunnalle. Osavuosikatsauksissa käsitellään mm. yhtiön taloudellinen kehitys tarkastelujakson ja viimeisen neljänneksen aikana, kerrotaan yhtiön tulevaisuuden näkymistä sekä niiden mahdollisista muutoksista, mikäli ne eivät poikkea olennaisesti aikaisemmin julkaistusta tiedosta ja mikäli niistä ei ole aikaisemmin tiedotettu. Osavuosikatsauksissa annetaan myös kuvaus yhtiön liiketoiminnan ja markkinoiden kehityksestä, kuvataan tärkeimpiä lyhyen aikavälin riskejä sekä kerrotaan yhtiön osakekurssin ja osakepääoman kehityksestä. Koska yhtiön hallitus hyväksyy osavuosikatsaukset ennen niiden julkistamista, on hallituksella keskeinen tehtävä osavuosikatsausprosessissa. Tyypillisesti yhtiön sijoittaja-/muusta viestinnästä ja taloudesta vastaavat henkilöt valmistelevat osavuosikatsauksen yhdessä liiketoiminnoista vastaavien henkilöiden ja toimitusjohtajan kanssa. Tämän jälkeen yhtiön hallitus käsittelee ja hyväksyy osavuosikatsauksen samalla tavalla kuin toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen. Yhtiön sijoittajasivut verkossa ovat yksi tärkeimmistä kanavista, jonka avulla niin yksityis- kuin institutionaalisetkin sijoittajat saavat jatkuvasti ajantasaista tietoa yhtiöstä, sen liiketoiminnasta, strategiasta, taloudellisesta kehityksestä, rahoitusasemasta, osakekurssin kehityksestä jne. On suositeltavaa, että pörssilistatun yhtiön sijoittajasivut ovat olemassa ainakin suomeksi ja englanniksi. Niin sijoittajat, analyytikot kuin mediakin seuraavat suurella mielenkiinnolla, miten yhtiön hallituksen ja muun sisäpiirin omistus kehittyy. On suositeltavaa, että yhtiö kertoo näistä asioista avoimesti verkkosivuillaan.
Sosiaalisen median hyödyntäminen sijoittajaviestinnässä lisääntyy, joskin varsin hitaasti. Sosiaalista mediaa voi kuitenkin hyödyntää esimerkiksi järjestämällä Twitterissä reaaliaikaisia keskustelutilaisuuksia, joissa analyytikot ja sijoittajat voivat esittää kysymyksiä yhtiön johdolle. Nämä tarjoavat erityisesti yksityissijoittajille arvokkaan mahdollisuuden kysyä asioita suoraan yhtiön toimivalta johdolta. Yhtiön sijoittajaviestinnästä vastaavat henkilöt, toimitusjohtaja tai talousjohtaja voivat myös kirjoittaa blogia, jossa kerrotaan sijoittajia ja analyytikoita kiinnostavista asioista. Pörssi- ja lehdistötiedotteet ovat keino kertoa sijoittajille ja analyytikoille yhtiön kannalta ajankohtaisista ja olennaisista tapahtumista. Mikäli tapahtuma on luonteeltaan sellainen, että se on omiaan olennaisesti vaikuttamaan yhtiön arvopaperin arvoon, esim. yhtiön tulevaisuudennäkymien muutos, tulee yhtiön julkistaa tieto muutoksesta pörssitiedotteella ilman aiheetonta viivytystä. Pörssitiedotteen antamisen tulee tapahtua ilman aiheetonta viivytystä sen jälkeen, kun yhtiön toimitusjohtaja ja hallitus ovat saaneet tiedon seikasta, joka johtaa tulevaisuudennäkymisen muutokseen. Lehdistötiedotteet ovat vapaamuotoisempia tiedotteita, joilla ei tiedoteta yhtiön arvopaperin arvoon olennaisesti vaikuttavista asioista tai päätöksistä, mutta joilla voidaan kertoa yhtiön liiketoiminnan kannalta muutoin tärkeistä asioista, asiakastilauksista tai uusista tuotteista. Vuosikertomus on kerran vuodessa painettuna ja/tai sähköisenä ilmestyvä julkaisu, joka koostuu usein kahdesta osiosta. Ns. yrityskuvaosassa kerrotaan vapaamuotoisemmin ja visuaalisesti kiinnostavalla tavalla yhtiön kannalta oleelliset asiat kuluneen vuoden ajalta. Ns. tilinpäätösosa sisältää hallituksen hyväksymät toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen sekä konsernitilinpäätöksen. Yritysvastuun merkitys sijoittajaviestinnässä kasvaa koko ajan, ja joissakin yrityksissä yritysvastuuraportti korvaa jo perinteisen vuosikertomuksen yrityskuvaosan. Yhä enemmän puhutaan myös integroidusta raportoinnista. Integroidun raportoinnin viitekehys, joka julkistettiin joulukuussa 2013, antaa raamit tavoille kuvata miten yhtiö luo sidosryhmilleen arvoa lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Integroidussa raportoinnissa korostuu myös yritysvastuun rooli osana yrityksen strategiaa ja vuosittaista strategiaprosessia. Yhtiöstä riippuen hallituksella voi olla erilaisia rooleja vuosikertomuksen tekemisessä. Joissain yhtiöissä esimerkiksi hallituksen puheenjohtaja voi osallistua vuosikertomusprosessiin hyvinkin aktiivisesti, ja vuosikertomus voi sisältää hallituksen puheenjohtajan tervehdyksen. Yhtiön hallitus hyväksyy vuosikertomuksen osaksi tulevat toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen. Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä (ns. CG-selvitys) on vuosittain annettava selvitys, jossa kuvataan yhtiön hallinto- ja ohjausjärjestelmän perusperiaatteet. Laadukas hallinnointia koskeva raportointi lisää osaltaan yhtiön läpinäkyvyyttä ja sijoittajien luottamusta yhtiöön. Hyvin laadittu CGselvitys edesauttaa sijoittajien tiedonsaantia asettamalla keskeiset hallinnointia koskevat tiedot kootusti sijoittajien saataville. Lainsäädäntö edellyttää, että yhtiö esittää CG-selvityksen toimintakertomuksessa tai erillisenä kertomuksena. Arvopaperimarkkinayhdistys suosittaa, että CG-selvitys annetaan erillisenä kertomuksena. CG-selvitys julkaistaan kokonaisuudessaan yhtiön internetsivuilla sijoittajille suunnatussa corporate governance -osiossa. Palkka- ja palkkioselvitys on vuosittain annettava selvitys, jossa kuvataan yhtiön hallituksen ja johdon palkitsemista. Se sisältää muun muassa ajantasaisen kuvauksen hallituksen jäsenten, toimitusjohtajan ja muun johdon palkitsemista koskevasta päätöksentekojärjestyksestä ja
palkitsemisen keskeisistä periaatteista sekä edellisen tilikauden aikana maksetut palkkiot. Palkka- ja palkkioselvitys julkaistaan yhtiön internetsivuilla Corporate Governance -osiossa. Palkkaja palkkioselvitys voidaan myös liittää osaksi CG-selvitystä. Palkka- ja palkkioselvityksen laatimisesta ei voi poiketa. Yhtiökokous on kerran vuodessa järjestettävä tilaisuus, jossa käsitellään mm. osakeyhtiölaissa ja yhtiöjärjestyksessä määritellyt yhtiökokouksessa käsiteltävät asiat. Yhtiökokous on myös käytännössä ainoa tilaisuus, jossa yksityissijoittajat voivat esittää kysymyksiä yhtiön johdolle ja hallitukselle. Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin mukaan hallituksen puheenjohtajan ja riittävän määrän hallituksen ja valiokuntien jäseniä sekä toimitusjohtajan on oltava läsnä yhtiökokouksessa. Koodin mukana hallituksen jäseneksi ensimmäistä kertaa ehdolla olevan henkilön on osallistuttava valinnasta päättävään yhtiökokoukseen. Pääomamarkkinapäivä eli CMD (Capital Markets Day) on tyypillisesti kerran vuodessa tai joka toinen vuosi järjestettävä analyytikoille ja sijoittajille suunnattu tilaisuus, jossa yhtiö kertoo ajankohtaisista asioista. Tilaisuudella voi olla jokin teema, kuten esimerkiksi yhtiön uusi strategia, yhtiön liiketoiminnan näkymät jollain tietyllä maantieteellisellä alueella tai yhtiön digitaalisen liiketoiminnan kehitys. Tilaisuus voi olla luonteeltaan myös yleisempi, jossa kerrotaan ajankohtaiset asiat yhtiön eri liiketoiminta-alueista. On kuitenkin hyvä muistaa, että erityisesti analyytikot toivovat aina kuulevansa jotain aidosti uutta. Tilaisuuden pitää aina tuottaa aitoa lisäarvoa kuulijoille. Mikäli tilaisuudessa kerrotaan sellaista uutta tietoa, jolla voi olla vaikutusta yhtiön arvopaperin arvoon, tulee yhtiön lähettää asiasta myös pörssitiedote ennen kuin kyseisestä asiasta on kerrottu CMD:ssä. Pääomamarkkinapäivä on tilaisuus, johon myös hallituksen jäsenet joskus osallistuvat. Tämä tarjoaa analyytikoille ja sijoittajille erinomaisen tilaisuuden päästä keskustelemaan hallituksen kanssa. Samoin hallituksen jäsenet saavat ensikäden tietoa siitä, miten analyytikot ja sijoittajat näkevät yhtiön. Taustoittavat tilaisuudet ovat useimmiten yhtiötä seuraaville analyytikoille järjestettäviä vapaamuotoisempia tapahtumia, joissa paneudutaan tarkemmin esimerkiksi yhteen ajankohtaiseen tuotteeseen tai liiketoiminta-alueeseen. Tämä on myös hyvä tilaisuus esitellä yhtiön muuta johtoa analyytikoille. Ennen tapaamista kyseinen johtaja pitää valmentaa siihen, mitä hän voi kommentoida ja mitä ei. Sijoittajaviestintä käytännössä Organisaatio ja resursointi Suuressa yhtiössä sijoittajaviestinnästä vastaa usein sijoittajasuhdejohtaja, jonka alaisuudessa toimii yhdestä kahteen sijoittajaviestintäpäällikköä ja sijoittajaviestintäkoordinaattori. Sijoittajaviestintätiimi tekee tiivistä yhteistyötä yhtiön talousosaston ja viestintäyksikön kanssa erityisesti osavuosikatsauksiin ja muuhun taloudelliseen raportointiin liittyen, sekä raportoi yhtiön johdolle ja hallitukselle siitä, miten markkinaosapuolet näkevät yhtiön. Pienemmässä yhtiössä sijoittajasuhteet ovat usein yhden henkilön vastuulla tai yhtiössä ei ole lainkaan kokopäivätoimista sijoittajasuhteista vastaavaa henkilöä. Tällöin viestinnästä vastaava henkilö tai yhtiön talousjohtaja vastaavat usein myös sijoittajaviestinnästä. Erityisesti pienessä yhtiössä talousosastolla on keskeinen rooli sijoittajaviestinnän hoidossa.
Johdon rooli Yhtiön sijoittajasuhteista vastaavalla johtajalla ja koko sijoittajaviestintätiimillä on luonnollisesti keskeinen rooli sijoittajasuhteiden hoidossa. Tästä huolimatta myös toimitusjohtajalla ja talousjohtajalla on merkittävä rooli sijoittajasuhteiden hoidossa. Esimerkiksi merkittävillä yhdysvaltalaisilla rahastoilla on usein periaate, etteivät he voi sijoittaa yhtiöön, elleivät he ole ensin tavanneet yhtiön ylintä johtoa, käytännössä toimitusjohtajaa. Talousjohtajalla puolestaan on merkittävä rooli yhtiön taloudellisen kehityksen avaajana. Muiden toimivaan johtoon kuuluvien henkilöiden roolina on tuoda syvällisempää näkemystä yhtiön eri liiketoiminta-alueista ja markkinoiden kehityksestä. Näiden henkilöiden esittely tuo myös toimintaan jatkuvuutta. Ennen ensimmäisiä tapaamisia heidät on syytä valmentaa toimimaan sijoittajien ja analyytikoiden kanssa. Hallituksen rooli Useimmiten hallituksella ei ole kovinkaan aktiivista roolia sijoittajaviestinnässä tai sijoittajasuhteiden hoitamisessa. Toisaalta joissain yrityksissä hallituksen puheenjohtaja voi olla hyvinkin aktiivinen esim. sijoittajatapaamisiin osallistumisessa. Tällöin on kuitenkin tärkeä tehdä etukäteen selväksi, mihin asioihin hän ottaa kantaa ja mitkä hän jättää yhtiön toimitusjohtajan vastuulle. Muutenkin toimitusjohtajan ja hallituksen puheenjohtajan keskinäisen vastuunjaon tulee olla hyvin selkeä esimerkiksi tavattaessa markkinaosapuolia tai kommentoitaessa yhtiön kehitystä. Kohderyhmät ja niiden odotukset sijoittajaviestinnälle ja -suhteiden hoitamiselle Analyytikot Analyytikot odottavat yrityksiltä aktiivista otetta sijoittajaviestinnässä ja sijoittajasuhteiden hoidossa. On hyvä, jos yhtiön sijoittajaviestinnästä vastaavat ihmiset ovat säännöllisessä kontaktissa yhtiötä seuraavien analyytikoiden kanssa, myös oma-aloitteisesti. Analyytikot odottavat myös nopeaa ja läpinäkyvää viestintää: usein analyytikot toivovatkin yhtiöltä suurempaa avoimuutta julkaistavan tiedon suhteen kuin mihin yhtiön johto ja hallitus on valmis. Analyytikot arvostavat myös sitä, että he pääsevät sijoittajaviestinnästä vastaavien henkilöiden lisäksi säännöllisesti keskustelemaan myös yhtiön toimitusjohtajan, talousjohtajan ja muun toimivan johdon kanssa. Hallituksen ei niinkään odoteta olevan analyytikoiden käytettävissä tosin esimerkiksi yritysjärjestelyjen yhteydessä on mahdollista, että hallituksen puheenjohtaja on mukana esimerkiksi tiedotustilaisuudessa. Institutionaaliset sijoittajat Myös institutionaaliset sijoittajat toivovat avointa ja läpinäkyvää sijoittajaviestintää ja keskustelumahdollisuutta yhtiön johdon ja tarvittaessa hallituksen puheenjohtajan kanssa. Usein pankkiiriliikkeet/analyytikot toimivat eräänlaisina välikäsinä yhtiön ja institutionaalisten sijoittajien välisessä yhteydenpidossa. Näin on erityisesti silloin, kun sijoittaja ei vielä tunne yhtiötä kunnolla.
Mitä useammin yhtiö on tavannut kyseisen sijoittajan, sitä helpompaa ja suositeltavampaa yhtiön on luoda suora keskusteluyhteys institutionaaliseen sijoittajaan. Myös sijoittajat arvostavat tätä. Tyypillisesti institutionaaliset sijoittajat haluavat tavata yhtiön johtoa osavuosikatsausten jälkeen tehtävillä roadshow lla tai vieraillessaan yhtiössä jonkun pankkiiriliikkeen vieraana. Osakesijoittajiin verrattuna velkasijoittajat ovat usein kiinnostuneempia yhtiön riskiprofiilista ja rahoitusasemasta kuin yhtiön kasvutarinasta. Yksityissijoittajat Käytännössä yksityissijoittajat ovat hyvin vähän tekemisissä yhtiön sijoittajaviestinnästä vastaavien henkilöiden, yhtiön johdon tai yhtiön hallituksen kanssa. Käytännössä ainoa tilaisuus, jossa yksityissijoittajilla on tilaisuus esittää kysymyksiä yhtiön johdolle ja hallituksen jäsenille, on yhtiökokous. Yksityissijoittajan kannalta on tärkeintä, että yhtiöllä on toimivat, ajantasaiset ja riittävän kattavat sijoittajasivut. Koska hyvä osingonmaksukyky on monelle yksityissijoittajalle yksi tärkeimmistä syistä sijoittaa yhtiöön, on tärkeää, että yhtiön verkkosivuilta löytyy selkeästi tieto hallituksen vahvistamasta osinkopolitiikasta ja osingonmaksuhistoria. Yksityissijoittajan, kuten toki myös muiden sijoittajaviestinnän kohderyhmien kannalta on tärkeää, että yhtiön osavuosikatsaukset sekä muut pörssi- ja lehdistötiedotteet on kirjoitettu selkeästi, vaikeita termejä ja toimialan mahdollista erikoisterminologiaa välttäen. Sosiaalisen median roolin kasvaessa myös yksityissijoittajien mahdollisuus saada äänensä kuuluville kasvaa. Laajat yhtiökohtaiset protestit voivat syntyä ja levitä sosiaalisessa mediassa hyvinkin nopeasti. Näissä tapauksissa sijoittajaviestinnän ja muun viestinnän nopea reagointi ja saumaton yhteispeli ovat ensiarvoisen tärkeitä. Sijoittajaviestinnän keskeiset kysymykset hallitusnäkökulmasta Seuraavat kysymykset auttavat yhtiön hallituksen jäsentä tarkistamaan, kuinka hyvin sijoittajaviestinnän eri osa-alueet on huomioitu yhtiössä: Kuinka selkeä on yhtiön investment story? Kuinka selkeästi yhtiö on määritellyt sijoittajaviestintänsä tavoitteet ja kuinka ne on saavutettu? Miten tavoitteiden saavuttamista mitataan? Kuinka hyvin yhtiö tuntee tiedonantovelvollisuuden vaatimukset ja asiaan liittyvän sääntelyn? Miten yhtiö on valmistautunut reagoimaan mahdollisiin huhuihin ja markkinaspekulaatioihin? Kuinka hyvin yhtiö osaa hyödyntää tärkeimpiä sijoittajaviestinnän välineitä ja kanavia? Miten sijoittajaviestintä on organisoitu yrityksessä? Ovatko eri tahojen vastuut selkeitä? Mitkä asiat yhtiössä, sen strategiassa, näkymissä ja taloudellisessa kehityksessä mietityttävät/kiinnostavat analyytikoita ja sijoittajia tällä hetkellä? Mikä on yhtiön uskottavuus markkinoilla? Luotetaanko yhtiön johtoon? Vastausten perusteella yhtiön hallitus, johto ja sijoittajaviestinnästä päivittäisellä tasolla vastaavat henkilöt pystyvät muokkaamaan yhtiön sijoittajaviestintää palvelemaan markkinoita parhaalla mahdollisella tavalla ja varmistamaan yhtiön arvopaperin mahdollisimman oikean arvon
muodostuminen markkinoilla. Sanasto Analyytikko = Tyypillisesti pankkiiriliikkeessä työskentelevä henkilö, jonka työhön kuuluu talouden ilmiöiden ja yritysten seuraaminen sekä yhtiöiden tulevaisuudennäkymien ennustaminen. Analyytikko muun muassa pohtii eri tekijöiden vaikutuksia yrityksen pörssikurssiin ja tekee analyysiensä perusteella osto- ja myyntisuosituksia yrityksestä. CMD = Capital Markets Day eli pääomamarkkinapäivä on tyypillisesti kerran vuodessa tai joka toinen vuosi järjestettävä analyytikoille ja sijoittajille suunnattu tilaisuus, jossa yhtiö kertoo ajankohtaisista asioista. Hedgerahasto = Sijoitusrahasto, joka pyrkii markkinatilanteesta riippumatta kasvattamaan arvoaan. Koska hedgerahasto on absoluuttisen tuottotavoitteen rahasto, se pyrkii jatkuvasti voittamaan määritellyn positiivisen tuottotavoitteen, kun perinteiset rahastot pyrkivät vain voittamaan vertailuindeksinsä. Hintaspredi = Osakkeen parhaan ostotarjouksen ja parhaan myyntitarjouksen välinen erotus. Institutionaalinen sijoittaja = Yleistermi organisaatiolle, joka sijoittaa suuria rahamääriä (usein muiden henkilöiden varallisuutta) mm. osakkeisiin ja rahastoihin. Institutionaalisia sijoittajia ovat esimerkiksi eläkerahastot, vakuutusyhtiöt, sijoitusyhtiöt ja lahjarahastot. Investment story = Sijoitustarina, joka kuvaa lyhyesti millainen yhtiö on sijoituskohteena ja miksi yhtiön arvopapereihin kannattaisi sijoittaa. IR = Investor Relations eli sijoittajaviestintä tai sijoittajasuhteet on yrityksen ja sijoittajayhteisön välistä viestintää, joka tukee yrityksen arvonmuodostusta. Likviditeetti = Kuvaa arvopaperimarkkinoiden kykyä välittää kauppoja nopeasti ja tehokkaasti. Likviditeettiin vaikuttaa mm. omistajapohjan laajuus ja luonne (hedgerahasto vs. säätiö). Jos likviditeetti on pieni esimerkiksi kapean omistajapohjan tai laajan säätiöomistuksen seurauksena, arvopapereiden osto ja myynti voi olla vaikeaa, koska kaupankäyntitoimeksiantoja ei ole paljoa. Hyvä likviditeetti puolestaan takaa isojenkin kauppojen nopean toteuttamisen ilman suurta vaikutusta hintatasoon. Roadshow = Tyypillisesti muutaman paikkakunnan tai maan kattava kiertue, jonka aikana yhtiön johto tapaa olemassa olevia tai potentiaalisia sijoittajia joko ryhmissä tai yksittäin (one-on-onetapaamiset). Velkasijoittaja = Ammattimainen sijoittaja, joka sijoittaa yhtiöiden tai muiden organisaatioiden velkakirjoihin. Twitter = Yhteisö- ja mikroblogipalvelu, jonka käyttäjät pystyvät lähettämään ja lukemaan toistensa päivityksiä internetissä. Tekstipohjaiset viestit eli tviitit (twiitit, englanniksi tweet), voivat sisältää korkeintaan 140 merkkiä.