PTT vuosikertomus 2014 1
SISÄLTÖ Toimitusjohtajan katsaus 3 Tutkimuslaitoksen toiminta 5 Kansantalouden tutkimus 5 Maa- ja elintarviketalouden tutkimus 6 Metsäalan tutkimus 7 Viestintä, seminaarit ja asiantuntijat 8 Julkaisut 14 Hallinto ja henkilöstö 16 Talous 18 2 PTT vuosikertomus 2014
Toimitusjohtajan katsaus Vuoden 2014 talouspoliittisen keskustelun keskiössä olivat julkisen talouden sopeuttamistoimet ja rakenteelliset toimet julkisen sektorin pitkän aikavälin menopaineiden hillitsemiseksi. Kataisen hallitus teki hallituksen puolivälin tarkastelussa keväällä 2013 noin 2,5 miljardin euron valtion talouden sopeuttamistoimet. Keväällä 2014 PTT oli jäsenenä valtiovarainministeri Urpilaisen nimittämässä työryhmässä, jossa ehdotettiin sopeuttamistoimien jaksottamista vuosille 2015 ja 2016. Sopeuttamistoimien jaksotus merkitsi sitä, ettei hallituksen tavoite valtion velan bruttokansantuoteosuuden kääntymisestä laskuun toteudu. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus (SOTE) on ollut valmistelussa koko kuluvan vaalikauden. Puolueiden puheenjohtajat pääsivät sopuun viiden sote-alueen ja 19 tuottajavastuualueen mallista. Mallissa oli perustuslaillisia ongelmia kuntien itsemääräämisoikeuden näkökulmasta. Eräänä jatkokehittelymallina on esitetty sote-alueiden ja tuottajavastuualueiden yhdistämistä. Uusien yhdistettyjen alueiden lukumäärä lienee lähempänä kahtakymmentä kuin kymmentä. PTT on viime vuosien aikana analysoinut varsin systemaattisesti kuntauudistuksen ja kuntien tehtävien kehityksen kunta- ja aluetaloudellisia vaikutuksia. Yhtenä keskeisenä aluerakenteena on pidetty 20 alueen mallia. Kataisen hallituksen merkittävin talouspoliittinen päätös oli yhteisöveron alentaminen 24,5 prosentista 20 prosenttiin. Yhteisöveron laskun vastapainona hallitus kiristi osinkoverotusta. Tämä kiristi osittain myös osuuskuntien maksamien osuuspääomankorkojen verotusta. PTT avusti Pellervo-Seuraa tähän teemaan liittyvässä yhteiskuntavaikuttamisessa. PTT osallistui aktiivisesti Pellervo-Seuran rahoitustyöryhmän työhön. Venäjän asettamat tuontirajoitukset eurooppalaisten elintarvikkeiden viennille aiheuttivat vaikeuksia maitotiloille ja lihatiloille. PTT teki Suomen hallituksen käyttöön vaikutusarvioita elintarviketeollisuuden yritysten ja maatilojen kannattavuuteen. Näillä laskelmilla oli vaikutusta Euroopan komissio suomalaisille maitotiloille myöntämään tulotukeen. Metsäsektorin merkittävin uutinen oli aiesuunnitelma Metsä Groupin uuden biotuotetehtaan rakentamisesta Äänekoskelle. Toteutuessaan investointi lisäisi vuosittaista kotimaisen puun käyttöä seitsemällä prosentilla, noin neljällä miljoonalla kuutiometrillä. PTT:n arvion mukaan puuta on Suomessa riittävästi toteuttamaan olemassa olevien tuotantolaitosten ja uuden tehtaan puuhuollon. Tutkimuksellisesti, näkyvyyden ja yhteiskuntavaikuttamisen kannalta toimintavuosi oli hyvä. Tasavallan presidentti piti juhlapuheen PTT vuosikertomus 2014 3
PTT:n ja Palkansaajien tutkimuslaitoksen järjestämässä taloudellisten tutkimuslaitosten yhteistapaamisessa. Taloudellinen tulos muodostui hyväksi. Sijoitustoiminta tuotti hyvin. Projektirahoituksen asteittain lisääntyvä tarve on haasteellista yhdistää perinteiseen tutkimuslaitoksen toimintaan. Toimintavuonna jatkoimme PTT:n kehittämisprojektia. Omasta puolestani haluan kiittää koko henkilöstöä hyvästä työstä ja PTT:n puolesta kaikkia sidosryhmiä tuesta. Yhteistyömme ansiosta vuodesta 2014 muodostui PTT:lle kaiken kaikkiaan menestyksekäs. Helsingissä 26.2.2015 Pasi Holm toimitusjohtaja 4 PTT vuosikertomus 2014
Tutkimuslaitoksen toiminta Tutkimuslaitoksen työntekijät osallistuivat vilkkaasti talouspoliittiseen keskusteluun esimerkiksi euroalueen ja Suomen taloustilanteesta, liikenneinfran tasosta ja kehitysnäkymistä, ruuan hinnan muodostumisesta ja ekosysteemipalveluista. Normaalin projektitutkimustyön ohessa PTT teki runsaasti myös yhteiskuntapoliittista asiantuntijatyötä. Henkilökunta kävi kuultavana eduskunnassa eri valiokunnissa, osallistui työryhmiin ja piti esitelmiä sekä omistajayhteisöiden että muiden tahojen tilaisuuksissa. Kansantalouden, maa- ja elintarviketalouden sekä metsäsektorin suhdanne-ennusteet julkaistiin keväällä ja syksyllä kolmena erillisenä osiona. Vuosittaiset asuntomarkkina- ja alueennusteet täydentävät ennakointityötä. syntyviä kustannuksia valtiolle arvioitiin erillisessä selvityksessä. Lopulta myös sosiaaliturvan muutoksia hammashoidon osalta tarkasteltiin KELA:n rahoittamassa hankkeessa. Kansantalouden tutkimus Kansantalouden tutkimus käsitteli tuttuun tyyliin hyvin monenlaisia teemoja. Vuotuinen alueellinen asuntomarkkinakatsaus tarkasteli asuntomarkkinoiden kehityksen alueellisia eroja. Asuntomarkkinoita tarkasteltiin myös asumiskustannusten kehityksen näkökulmasta. Kansainvälinen asuntomarkkinanäkökulma oli esillä asumisen eurooppalaisia tukijärjestelmiä ja pohjoismaisia asuntomarkkinoita käsitelleissä tutkimuksissa. Alueellinen näkökulma oli esillä myös liikenneinfran ja asuntojen korjausvelkaa käsitelleissä hankkeissa. Aluetalouden ja yrittäjyyden teemat olivat puolestaan molemmat keskeisessä roolissa alueiden elinkeinorakenteen muutosta selvittäneessä tutkimuksessa. Yrittäjyyden teema oli vahvasti esillä perintöveroa tarkastelleessa tutkimuksessa, jossa perheyrittäjien tilanne oli keskiössä. Ilmastopolitiikan vaikutuksia yritysten toimintaympäristöön lyhyellä ja pitkällä aikavälillä tarkasteltiin kahdessa eri selvityksessä. Lisäksi ilmastopolitiikan kustannusten kompensoimisesta yrityksille Markus Lahtinen tutkimusjohtaja PTT vuosikertomus 2014 5
Maa- ja elintarviketalouden tutkimus Maa- ja elintarviketalouden vuotta 2014 leimasivat ruokamarkkinoiden myllerrykset ja EU:n maatalouspolitiikan uudistus. PTT:lla on meneillään laaja ruokamarkkinoiden toimivuutta tarkasteleva hanke yhteistyössä Luken (MTT) ja KTK:n kanssa. Vuoden 2014 aikana julkaistiin sekä liha- että viljatuotemarkkinoiden hintamarginaaleja ja rahavirtoja tarkastelevat analyysit. Hankkeeseen liittyen analysoitiin myös Venäjän Ukrainan kriisin seurauksena asettamien vastapakotteiden merkitystä Suomen maataloudelle ja erityisesti maitosektorille. Tällä työllä oli tärkeä merkitys myös haettaessa kompensaatiota EU:lta maatalouden tulonmenetyksille. Maatalouden rakennekehitykseen liittyy kotieläin- ja kasvinviljelytilojen yhteistyötä tarkasteleva tutkimus. Yhteistyön lisääntymiselle on selkeä tarve, koska tilakoot kasvavat sitä tahtia, että viljelijäperheen oma työpanos ei enää riitä kaikkeen. Yhteistyön lisäämiseen näyttää myös olevan selvästi halukkuutta ja valmiuksia. Hanketta tehdään yhteistyössä TTS:n ja HY:n kanssa. Osuuskuntien rahoituksen haasteita koskevaa tutkimusta jatkettiin myös vuoden 2014 aikana. Hankkeessa kerättiin laaja kyselyaineisto tuottajaosuuskuntien jäseniltä. Tuloksista on luonnosvaiheessa kaksi tieteellistä artikkelia ja kolmas työn alla. Hankkeeseen liittyen julkaistiin raportti myös maatalouden ulkopuolisten sijoittajien kiinnostuksesta investoida ruokaketjuun. Yhteistyössä Suomen Aluetutkimuksen ym. kanssa jatkettiin ohjelmakauden 2007-2013 maaseudun kehittämisohjelman arviointia. Lisäksi vuoden aikana toteutettiin muutama pienempi hanke mm. turkistuotannon merkityksestä (jatkohanke), Melan työturvallisuusapurahojen vaikuttavuudesta sekä ruokaverojen roolista elintarvikesektorilla. Uusina hankkeina aloitettiin kaksi Makeran rahoittamaa hanketta yhteistyössä Luken (MTT) kanssa. Toisessa tarkastellaan EU:n maatalouspolitiikan muutospaineita kuluvan ohjelmakauden jälkeen ja toisessa kauppapolitiikan muutospaineiden vaikutuksia Suomen maa- ja elintarvikesektorille. Lisäksi erilaiset asiantuntijatehtävät sekä valtionhallinnon (eduskunta, maa- ja metsätalousministeriö) että PTT:n jäsenten työryhmissä ja tilaisuuksissa muodostivat tärkeän osan ryhmän työtä. Perttu Pyykkönen tutkimusjohtaja 6 PTT vuosikertomus 2014
Metsäalan tutkimus Metsäalan tutkimusryhmässä keskityttiin metsäalan toimintaympäristön ja kilpailukyvyn kannalta keskeisiin aihepiireihin. Metsänomistajatutkimuksessa tarkasteltiin erilaisten metsänkasvatusvaihtoehtojen taloutta. Hanke tehtiin yhteistyössä Suomen Metsäyhdistyksen kanssa Suomen Metsäsäätiön rahoituksella. Tavoitteena oli tuottaa tietoa metsäammattilaisten käyttöön ja selvittää miksi aikaisempien tutkimusten tulokset eroavat ratkaisevasti toisistaan. Hankkeen johtopäätöksenä todettiin, että suuri hajonta tutkimustuloksissa johtuu tutkimuksissa käytetyistä erilaisista lähtöoletuksista ja -tilanteista, jotka määrittelevät kannattavuutta. Metsänhoitovaihtoehtojen paremmuus riippuu myös metsänomistajan toiveista, koska metsille voidaan asettaa niin taloudellisia kuin muitakin tavoitteita. Metsien ekosysteemipalvelu -teema jatkui alueellisella näkökulmalla Pohjois-Karjalaan kohdistuvassa EU:n ENPI-hankkeessa yhteistyössä METLAn, Itä-Suomen yliopiston sekä venäläisten partnereiden kanssa. Hankkeessa pureuduttiin ekosysteemien kaupallistamisen mahdollisuuksiin sekä metsäpalojen talousvaikutuksiin. Tulosten mukaan luonnontuotealalla on Suomessa paljon kasvu- ja kehitysmahdollisuuksia. Metsäpalojen talousvaikutukset vaihtelevat tarkasteltavan aikajänteen mukaan. Menestyksekäs palon torjunta edellyttää hyvää tiedon kulkua, yhteistyötä ja havainnointia sekä tutkimustiedon (esim. paloriskit, palojen leviäminen) siirtymistä käytäntöön. Metsäryhmä teki ympäristöministeriön rahoituksella tutkimuksen luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemipalveluiden kompensaatiokeinoista ja niiden soveltumisesta Suomeen. Tutkimuksessa tarkasteltiin erityisesti luontoarvopankkeja. Tutkimuksen mukaan luontoarvopankkimekanismi voisi olla yksi keinoista, jolla monimuotoisuuden vähenemistä voitaisiin Suomessa estää tai hidastaa. Mekanismia voitaisiin käyttää mm. suurten infrastruktuurihankkeiden suojelualueille suoraan tai välillisesti aiheuttamien haittojen kompensointiin tai turvetuotannon vaikutusten kompensointiin. Maankäyttöpäätösten ja -investointien vaikutuksia paikallisyhteisöihin tarkasteltiin Suomen Akatemian rahoittamassa kehitysmaatutkimuksessa Mosambikissa. Hanke tehtiin yhteistyönä Helsingin yliopiston ja Eduardo Mondlanen yliopiston kanssa. Tutkimuksen mukaan investointiprojektit parhaimmillaan parantavat paikallisyhteisöjen kykyä sopeutua ilmastonmuutokseen laajentamalla elinkeinomahdollisuuksia. Toisaalta projektien ylimalkainen suunnittelu ja hallinto voi johtaa myös ristiriitoihin paikallisyhteisöjen kanssa negatiivisten vaikutusten tai täyttymättömien odotusten vuoksi. Metsiin liittyvän tutkimuksen lisäksi arvioitiin kaivosteollisuuden hyötyjä ja haittoja yhdessä Suomen ympäristökeskuksen kanssa. PTT arvotti erilaisten kaivosten ympäristöhaittoja ja vertasi niitä kaivosten yhteiskunnallisiin hyötyihin. Haittojen ja hyötyjen suhteen todettiin riippuvan pitkälti kaivostoiminnan ja sen ympäristön ominaisuuksista. Metsäryhmä oli tutkimustoiminnan lisäksi aktiivisesti mukana myös asiantuntijatehtävissä erilaisissa työryhmissä ja lausunnonantajana. Paula Horne tutkimusjohtaja PTT vuosikertomus 2014 7
Viestintä, seminaarit ja asiantuntijat PTT-ennusteet julkistettiin yhteensä kuudessa tiedotustilaisuudessa vuoden 2014 keväällä ja syksyllä. Tutkimushankkeiden julkistamistilaisuuksia pidettiin yhdeksälle tutkimukselle. Sisäisiä seminaareja pidettiin 7 vuonna 2014. Seminaareissa PTT:n tutkijat sekä vierailevat asiantuntijat esittelevät käynnissä olevia tutkimushankkeita. Henkilökunta kirjoittaa säännöllisesti tiedotusvälineisiin mm. Maaseudun Tulevaisuuteen, Käytännön Maamieheen ja Farmit.net -verkkosivuille. PTT:n ennustesivuilla on uusi blogi, joka on tarkoitettu ajantasaiseen talousasioiden raportoimiseen. PTT:lle avattiin Twitter-tili, jolle on vuoden mittaan saatu hieman vajaa kaksisataa seuraajaa. Kehitämme edelleen osallistumistamme so siaaliseen mediaan. Mediaseuranta PTT:n näkyvyys keskeisimmissä medioissa 2008-2014 on esitetty alla olevassa kuvassa. Kokonaismäärältään PTT:n näkyvyys mediassa kasvoi suuremmaksi viiteen vuoteen vuonna 2014. PTT:n tutkimuksista useimmin mainittiin edellisvuoteen verrattuna Helsingin Sanomissa, Kauppalehdessä, Maaseudun Tulevaisuudessa ja Turun Sanomissa. Suunnilleen yhtä monta mainintaa oli kahtena viime vuonna MTV:n ja Taloussanomien sivuilla. Ennusteista varsinkin metsäennuste oli jälleen hyvin näkyvillä myös tänä vuonna ulkomaisissa medioissa. Kansantalouden ryhmän aihepiireistä talousennusteesta sekä asuntojen hinnoista kirjoitettiin enemmän vuonna 2014 kuin edellisenä vuonna. Euro-asiasana esiintyi PTT:n uutisoinnin yhteydessä vähemmän vuonna 2014 kuin edellisenä vuonna. Maatalouden ryhmän aiheista elintarvikkeet ja maatalous kiinnostivat tänä vuonna enemmän kuin edellisenä vuonna, ruoan hinta kiinnosti suunnilleen yhtä paljon. Metsäalan aiheista metsäteollisuudesta kirjoitettiin tänä vuonna enemmän kuin edellisenä vuonna. Ekosysteemipalveluita sekä puun hintaa seurattiin hieman vähemmän vuonna 2014 kuin edellisenä vuonna. 400 PTT:n näkyvyys keskeisissä medioissa 2008-2014, kpl 350 300 250 200 150 100 50 0 89 54 64 56 40 23 10 13 11 2 40 22 33 33 46 37 28 57 17 38 39 8 5 12 8 6 40 9 5 46 28 16 20 21 42 27 22 58 47 52 46 45 37 33 72 29 33 15 22 32 16 38 51 43 40 37 50 64 29 25 15 10 20 28 8 14 23 11 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 YLE.fi STT Nelonen MTV3.fi Turun Sanomat Taloussanomat Maaseudun Tulevaisuus Kauppalehti Helsingin Sanomat Aamulehti 8 PTT vuosikertomus 2014
Asiantuntijaryhmät PTT-ennusteiden laadinnan yhteydessä järjestettiin asiantuntijaryhmien ko kouksia, joissa käsiteltiin talouden tilannetta. Asiantuntijoita kuultiin heidän omien alojensa näkymistä. PTT:n henkilöstö pitää jatkuvasti yhteyksiä jäsenistöön tapaamisten, kokousalustusten, esitysten ja koulutusten muodossa. ASIANTUNTIJARYHMÄT Maa- ja elintarviketalous: Ala-Kantti Esa, palvelupäällikkö Brandt Riitta, edunvalvontajohtaja Helander Juha, liiketoimintapäällikkö Huhtamäki Antti, johtaja Jäppilä Veli-Matti, toimitusjohtaja Karhu Sami, toimitusjohtaja Korkman Rikard, asiamies Lappalainen Juha, tutkimuspäällikkö Luomanperä Seija, markkinointiviestintäpäällikkö Meriläinen Antti, myyntijohtaja Patjas Martti, neuvotteleva virkamies Perälä Matti, liha- ja alkutuotantoliiketoiminnan joht. Perälä Yrjö, johtaja Metsäala: Falk Holger, puheenjohtaja Flink Reijo, toimitusjohtaja Hakkarainen Juha, metsäjohtaja Hilska-Aaltonen Marja, metsäneuvos Huhtamäki Antti, johtaja Hulkko Timo, POP Pankki Hänninen Riitta, Metla Islander Anu, metsäasiantuntija Järvinen Erno, tutkimuspäällikkö Kontunen Pia, viestintäjohtaja Kortejärvi Petri, avainasiakaspäällikkö Laitila Juha, Metla Merivuori Kai, toimitusjohtaja Mäntylä Juha, metsäjohtaja Piiparinen Pasi, myyntijohtaja Tilli Tapio, metsäpalvelupäällikkö Toppinen Anne, professori Valkonen Tuomo, talousjohtaja SEMINAARIT PTT:SSÄ VUONNA 2014 Kyösti Arovuori ja Ari Peltoniemi/KTK Lihasektorin hintarakenteet Perttu Pyykkönen Venäjän asettamien pakotteiden vaikutus Suomen maataloudelle Tapani Yrjölä, Eeva Alho ja Suvi Rinta-Kiikka Sen huomasin Ljubljana-retkelläni - kuulumisia Euroopan maatalousekonomistijärjestön konferenssista Niko-Matti Ronikonmäki GIS: Mahdollisuus ja haasteet PTT:n näkökulmasta Markus Lahtinen Alueellinen asuntomarkkinakatsaus Matleena Kniivilä Luontoarvopankit Anna-Kaisa Kosenius ja Anna-Kaisa Rämö Multieffort-hanke: marjojen ja metsäpalojen talous Kansantalouden ryhmässä on vaihtuvat asiantuntijat. PTT vuosikertomus 2014 9
TIEDOTUSTILAISUUDET VUONNA 2014 PTT-ennusteet julkistettiin: Kansantalous ja aluetalous 18.3 ja 23.9. Maa- ja elintarviketalous 27.3. ja 2.10. Metsäsektori 3.4. ja 9.10. 28.1.2014 Julkaistiin asuntomarkkinaennuste: Alho, E., Holappa, V., Lahtinen, M. ja Pakarinen, S. 2014. Alueellisten asuntomarkkinoiden kehitys vuoteen 2016. PTT työpapereita 156. 10.2.2014 pidettiin tiedotustilaisuus Työ- ja elinkeinoministeriössä. Tilaisuudessa julkistettiin selvitys: Antti Eronen, Valtteri Härmälä, Signe Jauhiainen, Hanna Karikallio, Risto Karinen, Antti Kosunen, Jani- Petri Laamanen ja Markus Lahtinen. Maahanmuuttajien työllistyminen - Taustatekijät, työnhaku ja työvoimapalvelut. Työ- ja elinkeinnoministeriön julkaisuja. Työ ja yrittäjyys 6/2014. Tekijät: Pellervon taloututkimus ja Rambol Management Consulting. 21.8.2014. Julkistettiin Suomen Kiinteistöliiton ja Suomen Omakotiliiton PTT:ltä tilaama selvitys asumismenojen osuudesta käytettävissä olevista tuloista. 9.9.2014 Julkistettiin ympäristötiedon foorumin aamukahvitilaisuudessa ympäristöministeriössä selvitys: Kniivilä, M., Kosenius, A.-K. & Horne, P. Luontoarvopankkien hyödyt ja haitat sekä soveltuvuus Suomeen. PTT työpapereita 161. 11.9.2014. Pidettiin tiedotustilaisuus Elinkeinoelämän keskusliitossa, jossa julkistettiin selvitys: Hietala, J., Alhola, K., Horne, P., Karvosenoja, N., Kauppi, S., Kosenius, A-K., Paunu, V-V., Seppälä, J. 2014. Kaivostoiminnan taloudellisten hyötyjen ja ympäristöhaittojen arvottaminen. PTT raportteja 247. 5.6.2014. Pidettiin tiedotustilaisuus, jossa julkistettiin selvitys: Holm, P. & Kerkelä, L. Voisiko Suomi seurata Ruotsin ja Norjan esimerkkiä? Näkökohtia perintö- ja lahjaverosta sekä luovutusvoittoverosta. PTT raportteja 246. 10.6.2014. Julkistettiin Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n, Kuluttajatutkimuskeskuksen ja PTT:n tutkimus suomalaisten elintarvikemarkkinoiden toimivuudesta lihamarkkinoiden osalta: Peltoniemi, A., Arovuori, K.., Niemi, J. & Pyykkönen, P. 2014. Lihasektorin hintarakenteet. PTT Työpapereita 160. 17.6.2014. Julkaisu: Holm, P. ja Lahtinen, M. Energiaja ilmastopolitiikan aiheuttama kustannuspaine teollisuudelle ja kotitalouksille. PTT työpapereita 159. 25.6.2014. Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa järjesti toimittajatapaamisen, jossa julkistettiin uusia tuloksia selvityksestä: Pasi Holm, Tapani Yrjölä ja Suvi Rinta-Kiikka: Edustuskulujen verovähennysoikeuden poistamisen vaikutukset matkailu- ja ravintolapalveluihin. 10 PTT vuosikertomus 2014
PTT:n taloustutka Maaseudun Tulevaisuudessa ja PTT:n verkkosivuilla 2014 Alho Eeva: Lyhytmuistinen ei ratkaise kriisejä Kohti syrjimätöntä talouskasvua Älä reputa talouslukutaidossa Kotimaista ruokaa sijoituskoriin Arovuori Kyösti: USA luopuu suorista tuista Aina markkinoiden toimivuus ei miellytä Väärä uutinen Markkinakäänteet Hietala Jyri: Metsäteollisuuden uusi aikakausi Mikä ihmeen biotalous? Talous kulkee pyörillä Tasaikäinen vai eri-ikäisrakenteinen? Holappa Veera: Omistus vastaan vuokra-asuminen Haasteita asuntomarkkinoilla Teknologinen kehitys haastaa työmarkkinat Holm Pasi: Talouskasvuottelu Suomi Ruotsi: 0 8 Mitä tehdä perintöverolle? Horne Paula: Katse tulevaisuuteen yli vaalikauden Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan Huovari Janne: Yllättävän hyvä työllisyystilanne Tuotantorakenteen muutos on keskittänyt työpaikat Aineeton talous kasvaa Kun kartelli menettää voimansa Härmälä Valtteri: Mitä tekisi neandertalilainen Pisararata lykkääntymässä? Jauhiainen Signe: Työtä työhaluiselle Sote-solmuja Talouskasvua yrittäjyydestä Joulupukin asioilla Kerkelä Leena: Verkostoituminen on vastalääke globaaleille voimille Keskustelu jatkukoon Kesän paras Kniivilä Matleena: Hyvä, paha plantaasipuu Luontoarvojen kompensointia olisi käytettävä Suomessakin Kosenius Anna-Kaisa: Metsänkasvatusmenetelmien kannattavuudesta Kohti syrjimätöntä talouskasvua Palo hallussa Lahtinen Markus: Venäjä, Venäjä ja Venäjä Uutta suuntaa hakemassa Pyykkönen Perttu: Maitopolitiikkaa takataskuun Pakko kysyä Rinta-Kiikka Suvi: Terveellinen kallista Arvostusta klassikkolajille Joskus paikallaan Rämö Anna-Kaisa: Metsäala muuttuu, puuntarve säilyy Marjoissa on mahdollisuus Metsähaketavoitteet vielä saavutettavissa Yrjölä Tapani Kysynnän bonusjoustot Oluen kallis matka Miesten ja naisten maataloustyöt Kirjoitukset löytyvät PTT:n kotisivuilta: www.ptt.fi -> Taloustutka PTT vuosikertomus 2014 11
Tilaisuuksia 2014 Tutkimuslaitosten tapaamiseen 17. lokakuuta Satakuntataloon saatiin vieraaksi tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Tutkimuslaitosten tapaamisen järjestäjät Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Seija Ilmakunnas ja PTT:n toimitusjohtaja Pasi Holm saattoivat presidentti Sauli Niinistön tilaisuudesta. Keskitien tukisäätiö 50 v -juhlassa 10. lokakuuta toimitusjohtaja Pasi Holm alusti keskustelua ja vastasi kysymyksiin talouden tilasta. 12 PTT vuosikertomus 2014
Paula Horne osallistui kutsuttuna asiantuntijana kansainväliseen Forest Dialogiin Itä-Suomessa syyskuun alussa. Dialogin teemana oli 4F eli ruoka, kuidut, energia ja metsät. Tutkimusjohtaja Markus Lahtinen esitteli Maahanmuuttajien työllistymistä selvittävän tutkimuksen työ- ja elinkeinoministeriössä 10. helmikuuta. Työministeri Lauri Ihalainen otti vastaan tutkimuksen. Maatalousekonomisti Kyösti Arovuori, professori Jyrki Niemi MTT:sta (nyk. Luke) ja erikoistutkija Ari Peltoniemi Kuluttajatutkimuskeskuksesta tutkivat suomalaisten elintarvikemarkkinoiden toimivuutta, tehokkuutta ja kilpailullisuutta. Selvityksen ensimmäisessä vaiheessa esiteltiin lihamarkkinoiden tilannetta 10. kesäkuuta. PTT vuosikertomus 2014 13
Julkaisut Raportit Kerkelä, L., Lahtinen, M., Esala, L., Kosunen, A. ja Noro, K. Suomen pitkän aikavälin energiaja ilmastopolitiikka ja teollisuuden kilpailukyky. PTT raportteja 245. Holm, P. ja Kerkelä, L. Voisiko Suomi seurata Ruotsin ja Norjan esimerkkiä? Näkökohtia perintö- ja lahjaverosta sekä luovutusvoittoverosta. PTT raportteja 246. Hietala, J., Alhola, K., Horne, P., Karvosenoja, N., Kauppi, S., Kosenius, A-K., Paunu, V-V. ja Seppälä, J. Kaivostoiminnan taloudellisten hyötyjen ja ympäristöhaittojen rahamääräinen arvottaminen. PTT raportteja 247. Alho, E., Noro, K. ja Pyykkönen, P. Ruokakorista sijoitussalkkuun Näkemyksiä kotimaisesta ruokaketjusta sijoituskohteena. PTT raportteja 248. Kämäräinen, S., Rinta-Kiikka, S. ja Yrjölä, T. Maatilojen välinen yhteistyö Suomessa. PTT työpapereita 162. Rämö, A-K., Kerkelä, L. ja Horne, P. Marjojen, sienten ja yrttien kaupallinen hyödyntäminen Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa. PTT työpapereita 163. Hietala, J., Kosenius, A-K., Rämö, A-K. ja Horne, P. Metsätalouden taloudellinen tulos eri kasvatustavoissa. PTT työpapereita 164. Kosenius, A-K., Tulla, T., Horne, P., Vanha-Majamaa ja I. ja Kerkelä, L. Metsäpalojen torjunnan talous ja ekosysteemipalvelut Kustannusanalyysi Pohjois-Karjalasta. PTT työpapereita 165. Peltoniemi, A., Arovuori, K., Karikallio, H., Niemi, J. ja Pyykkönen, P. Viljasektorin hintarakenteet. PTT työpapereita 166. Noro, K. ja Lahtinen, M. Pohjoismainen asuntomarkkinaselvitys. PTT raportteja 250. Työpaperit Alho, E., Holappa, V., Lahtinen, M. ja Pakarinen, S. Alueellisten asuntomarkkinoiden kehitys vuoteen 2016. PTT työpapereita 156. Pakarinen, S., Arovuori, K. ja Pyykkönen, P. Kasvisten hintojen välittyminen Suomen markkinoille. PTT työpapereita 158. Yrjölä, T. Melan myöntämien työturvallisuusapurahojen vaikuttavuusarviointi. PTT työpapereita 168. Muut julkaisut Eronen, A., Härmälä, V., Jauhiainen, S., Karikallio, H., Karinen, R., Kosunen, A., Laamanen, J-P. ja Lahtinen, M. Maahanmuuttajien työllistyminen Taustatekijät, työnhaku ja työvoimapalvelut. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja, Työ ja yrittäjyys 6/2014. Holm, P. ja Lahtinen, M. Energia- ja ilmastopolitiikan aiheuttama kustannuspaine teollisuudelle ja kotitalouksille. PTT työpapereita 159. Peltoniemi, A., Arovuori, K., Niemi, J. ja Pyykkönen, P. Lihasektorin hintarakenteet. PTT työpapereita 160. Kniivilä, M., Kosenius, A.-K. ja Horne, P. Luontoarvopankkien hyödyt ja haitat sekä soveltuvuus Suomeen. PTT työpapereita 161. Huovari, J., Jauhiainen, S., Kerkelä, L., Esala, E. ja Härmälä, V. Alueiden yritys- ja elinkeinorakenteen muutos. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja. Alueiden kehittäminen 13/2014. Similä, J., Fredrikson, J., Pölönen, I., Horne, P. ja Primmer, E. Biodiversity protection in private forests: An analysis of compliance. Journal of Environmental Law. 26(1):83-103. Kniivilä, M., Kosenius, A.-K. ja Horne, P. Creating market for biodiversity by using habitat banking: preliminary assessment of 14 PTT vuosikertomus 2014
applicability to Finland. Julkaisussa Roos, A., Lönnstedt, L., Nord, T., Gong, P. & Stendahl, M. (toim.) Proceedings of the Biennial Meeting of the Scandinavian Society of Forest Economics, Uppsala, Sweden, May 2014. Scandinavian Forest Economics (45):167-172. PTT:n julkaisujen lukumäärä 2000-2014 Vuosi Julkaisut ja raportit Työpaperit 2000 6 12 2001 7 11 2002 5 10 2003 2 5 2004 3 7 2005 4 6 2006 7 9 2007 6 16 Muut julkaisut PTT:n julkaisut muuttuivat hieman vuoden alusta lähtien. PTT-katsauksen julkaiseminen lopetettiin sekä ennusteiden painaminen ja tulostettujen versioiden jakelu lopetettiin. PTT työpaperit julkaistaan pääsääntöisesti verkkosivuilla, PTT raportit ja PTT julkaisut ovat saatavilla sekä PTT:n verkkosivuilla että painettuina ja ne myös lähetetään tilaajille. PTT-ennusteet tehdään pelkästään sähköisinä versioina verkkosivuille. Alla on näkymä uudesta PTT-ennusteiden etusivusta. Ensimmäiset verkossa julkaistut ennusteet tehtiin syksyllä 2014. Ennustetekstien lisäksi sivustolle luotuun uuteen blogi-osaan voidaan kommentoida nopeasti ajankohtaisia talouden kysymyksiä. 2008 7 11 2009 9 4 2010 7 10 2011 7 4 6 2012 8 7 11 2013 4 13 4 2014 5 11 4 PTT vuosikertomus 2014 15
Hallinto ja henkilöstö PTT ry:n kevätkokous pidettiin 15.4. OP-Pohjola osk:n tiloissa. Isäntänä toimi johtaja Panu Kallio. Syksyn kokous pidettiin 1.12. Pellervo-Seuran kokoustiloissa, isäntänä toimi toimitusjohtaja Sami Karhu. Syyskokouksessa hyväksyttiin vuoden 2015 toimintasuunnitelma ja talousarvio. Hallitus kokoontui vuoden 2014 aikana kuusi kertaa. PTT:n hallituksen puheenjohtajana toimi 1. puheenjohtaja Juha Marttila (MTK). Hallituksen jäseniksi valittiin toimitusjohtaja Tero Hemmilä (Yara Suomi), toimitusjohtaja Päivi Huotari (Mela), toimitusjohtaja Sami Karhu (Pellervo- Seura), johtaja Panu Kallio (OP-Pohjola osk). Vice President, Business Analysis Tiina Kanervo (Valio), metsäjohtaja Juha Mäntylä (Metsäliitto osk) ja hallituksen puheenjohtaja Esa Kaarto (Itikka Osuuskunta). PTT:n kokonaistyöpanos oli 21,0 henkilötyövuotta vuonna 2014. Työpanoksen kohdentuminen Henkilöstön työpanoksen kohdentuminen toimenpideluokittain vuosina 2010 2014 on esitetty alla olevassa taulukossa. Henkilöstöä koulutettiin enemmän tänä vuonna kuin aiempina vuosina uusien yhteisten työkalujen käyttöönoton yhteydessä. Asiantuntijakuulemisia oli enemmän ja henkilökunta piti tieteellisiä esitelmiä kaksi kertaa enemmän tänä vuonna kuin edellisenä vuonna. PTT-seminaareja pidettiin saman verran kuin edellisenä vuonna, mutta suurempi määrä vuonna 2014 johtuu useamman esiintyjän seminaareista. Projektinhallintaan etsittiin sopivaa ohjelmistoa. Päädyttiin kokeilemaan ValueFrame PSA-projektinhallintaohjelmaa. Ohjelman koekäyttö tehtiin syksyn mittaan ja vuoden vaihteessa ohjelmisto otetaan käyttöön. Lisäksi siirryttiin vuoden alussa paperittomaan ja reaaliaikaiseen taloushallintoon. Aloitettiin yhteistyö Administer Oy:n kanssa. Henkilöstön työpanoksen kohdentuminen toimenpideluokittain 2014 2013 2012 2011 2010 Henkilöstökoulutus 70 46 23 19 23 Projektisuunnittelu yhteistyökumppaneiden kanssa 38 75 131 183 89 Jäsenyydet, työryhmät ja selvitystehtävät 45 57 48 56 42 Asiantuntijakuulemiset (esim. eduskunta) 25 19 29 31 46 Yhteistyö jäsenyhteisöjen kanssa 78 83 125 124 91 Yhteistyö median kanssa 85 107 105 98 46 Muu sidosryhmätyö 127 194 198 168 107 Kirjoitukset muihin kuin PTT:n julkaisuihin 77 51 73 76 77 Tieteelliset esitelmät 14 7 7 11 3 Tieteelliset kokoukset 23 24 28 24 14 PTT-seminaarit 18 8 5 10 10 Muut esitelmät ja alustukset 57 97 100 81 12 16 PTT vuosikertomus 2014
Henkilökunta PTT:n henkilötyöpanos 2009-2013 Hemmilä, Annika, hallintopäällikkö, tradenomi, HSO Holm, Pasi, toimitusjohtaja, VTT, dosentti Hopponen, Anneli, tutkimusassistentti Karlsson, Jouni, järjestelmäasiantuntija Lindén, Christa, johdon assistentti, tradenomiopiskelija (13.1.-12.6.2014) Lyytinen, Sanni, hallintopäällikkö, tradenomi HSO (perhevapaalla 23.10.2013 lähtien) Shevchuk, Irina, johdon assistentti, tradenomiopiskelija (18.8.-31.12.2014) Henkilöä 21,3 21,5 21,8 20 15 10 5 21,4 21,0 Kansantalouden tutkimusryhmä Alho, Eeva, ekonomisti, KTM Holappa, Veera, ekonomisti, KTM Huovari, Janne, ekonomisti, YTM Härmälä, Valtteri, ekonomisti, VTM Jauhiainen, Signe, ekonomisti, KTT Kerkelä, Leena, ekonomisti, KTT (31.8.2014 asti) Kosunen, Antti, ekonomisti, KTM (1.4.-30.6.2014) Noro, Kirsi, ekonomisti, KTM (18.8.-31.12.2014) Lahtinen, Markus, tutkimusjohtaja, KTT Pakarinen, Sami, ekonomisti, YTM (31.1.2014 asti) Ronikonmäki, Niko-Matti, kesäharjoittelija (19.5.- 30.9.2014) Maa- ja elintarviketalouden tutkimusryhmä Arovuori, Kyösti, maatalousekonomisti, MML Karikallio, Hanna, ekonomisti, VTT (palannut perhevapaalta 1.8.2014 alkaen) Kämäräinen, Sofia, kesäharjoittelija (5.5.-4.8.2014) Pyykkönen, Perttu, tutkimusjohtaja, MMT Rinta-Kiikka, Suvi, maatalousekonomisti, MMM Yrjölä Tapani, maatalousekonomisti, MMM Metsäalan tutkimusryhmä Haltia, Emmi, metsäekonomisti, MMM (perhevapaalla) Hietala, Jyri, metsäekonomisti, MMM Horne, Paula, tutkimusjohtaja, M.Sc. Kniivilä, Matleena, metsäekonomisti, MMT Kosenius, Anna-Kaisa, metsäekonomisti, MMT (31.12.2014 asti) Rämö, Anna-Kaisa, metsäekonomisti, MMM Tulla, Taneli, kesäharjoittelija (19.5.-18.8.2014) 0 2010 2011 2012 2013 2014 PELLERVON TALOUSTUTKIMUS PTT:N HALLITUS VUONNA 2013 Hemmilä, Tero, toimitusjohtaja Huotari Päivi, toimitusjohtaja, varatuomari Kaarto Esa, hallituksen puheenjohtaja Kallio Panu, johtaja Karhu Sami, toimitusjohtaja Kanervo Tiina, Vice President, Business Analysis Marttila Juha, 1. puheenjohtaja Mäntylä Juha, metsäjohtaja PELLERVON TALOUSTUTKIMUS PTT RY:N JÄSENET VUONNA 2013 A-Tuottajat Oy LSO Osuuskunta LähiTapiola Keskinäinen Vakuutusyhtiö Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry Maatalousyrittäjien eläkelaitos MELA Metsäliitto osuuskunta OP-Pohjola osk Pellervo-Seura ry POP Pankkiliitto Osk Svenska Lantbruksproducenternas Centralförbund SLC r.f. Valio Oy Yara Suomi Oy PTT vuosikertomus 2014 17
Talous Projektirahoituksen määrä oli kokonaisuudessaan 1 168 000 euroa (projekteille kohdistuvaa alihankintaa 158 000 euroa). Jäsenmaksut ja lahjoitukset olivat yhteensä 822 000 euroa. Valtionapu pysyi ennallaan, se oli 245 000 euroa vuonna 2014. Tulot kokonaisuudessaan olivat 2 307 000 euroa. Henkilöstökulut olivat suunnilleen saman suuruiset kuin edellisenä vuonna, 1 455 000 euroa. Menot kokonaisuudessaan olivat 2 201 000 euroa. Tilikauden tulos muodostui kaiken kaikkiaan 141 000 euroa ylijäämäiseksi. Taseen loppusumma on 2 910 000 euroa. Toimintarahaston arvo on vuoden 2014 lopussa 2,4 miljoonaa euroa. Toimintarahastoa on kartutettu vuodesta 2003 ja sen kasvulla on pystytty eliminoimaan projektirahoituksen aiheuttamaa tuloriskiä ja siirtymään toistaiseksi voimassaoleviin työsuhteisiin. Toimintarahastoa on sijoitettu rahoitusarvopapereihin varovaisuusperiaatetta noudattaen. Tulot ja menot, 1000 euroa 2014 2013 2012 2011 2010 Tulot Projektirahoitus 1 168 902 1 010 893 924 Jäsenmaksut ja lahjoitukset 822 822 801 796 796 Valtionapu 245 245 240 230 230 Muut tulot 72 36 47 13 69 Tulot yhteensä 2307 2 005 2 098 1 932 2 019 Menot Henkilökulut 1 455 1 426 1 442 1 314 1 336 Muut kulut 743 603 511 490 504 Poistot 2 0 0 1 9 Menot yhteensä 2 201 2 029 1 953 1 805 1 849 Tulot ennen tilipäätössiirtoja 141-25 145 158 170 Tase, 1000 euroa Vastaavaa Pysyvät vastaavat 0 0 0 0 0 Aineelliset hyödykkeet 0 0 0 0 0 Vaihtuvat vastaavat 0 0 0 0 0 Lyhytaikaiset saamiset 330 210 355 355 362 Rahoitusarvopaperit 2 210 2 337 1 929 1 929 1 944 Rahat ja pankkisaamiset 358 172 301 301 140 Vastaavaa yhteensä 2 907 2 719 2 585 2 585 2 446 Vastattavaa Oma pääoma 0 0 0 0 0 Peruspääoma 25 25 25 25 25 Toimintarahasto 2 432 2 457 2 312 2 155 1 985 Edellisten tilikausien ylijäämä 0 0 0 0 0 Tilikauden ali/ylijäämä 141-25 145 158 170 Vieras pääoma 0 0 0 0 0 Lyhytaikainen 180 209 203 247 266 Vastattavaa yhteensä 2 907 2 719 2 747 2 585 2 446 18 PTT vuosikertomus 2014
PTT vuosikertomus 2014 19
Pellervon taloustutkimus PTT (Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos PTT) on toiminut vuodesta 1979 lähtien yleishyödyllisenä, voittoa tavoittelemattomana tutkimuslaitoksena julkaisten käytännönläheistä tietoa kansantalouden, maa- ja elintarviketalouden ja metsäalan kysymyksistä. PTT tekee ennusteita keskeisistä kokonaistaloudellisista ilmiöistä, Suomen eri alueiden talouskehityksen pääpiirteistä, maa- ja elintarvikesektorista sekä metsäalasta. Ennusteet julkaistaan keväällä ja syksyllä. Pellervon taloustutkimus PTT Eerikinkatu 28 A 00180 HELSINKI Puh (09) 3488 844 Fax (09) 3488 8500 www.ptt.fi 20 PTT vuosikertomus 2014