Helsingin kaupunki Esityslista 4/2017 KIINTEISTÖLAUTAKUNTA ESITYSLISTA 4-2017 KOKOUSKUTSU Kokousaika 23.2.2017 klo 16:00 Kokouspaikka Käsitellään Kiinteistöviraston neuvotteluhuone Espa (Fabianinkatu 31 D, 4. krs) Tällä esityslistalla mainitut asiat
Helsingin kaupunki Esityslista 4/2017 Asia Sivu VIRASTOPÄÄLLIKKÖ 1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta 1 2 Asiantuntijoiden kuuleminen 2 TILAKESKUS 1 Kiinteistölautakunnan esitys kaupunginhallitukselle Maunulan työväenopiston, kirjaston ja nuorisotalon hankesuunnitelman enimmäishinnan korottamiseksi 2 Kiinteistölautakunnan esitys kaupunginhallitukselle Suvilahden tiilisen kaasukellon kunnostuksen hankesuunnitelman hyväksymiseksi 3 Suvilahden teräksisen kaasukellon kunnostuksen hankesuunnitelman hyväksyminen 4 Kaisaniemen ala-asteen koulun perusparannuksen lisä- ja muutostyövarauksen korottaminen 5 Asunto Oy Uudenmaankatu 34 -nimisen yhtiön osakkeen numero 120 myyminen 6 Oikaisuvaatimus kiinteistöviraston tilakeskuksen asuntovuokrauksen vuokrauspäällikön vesimaksua koskevasta päätöksestä 7 Hankintaoikaisuvaatimus kiinteistölautakunnan 15.12.2016 tekemästä hankintapäätöksestä koskien Finlandia-talon perusparannuksen pää- ja arkkitehtuurisuunnittelun hankintaa 3 7 13 17 21 23 25 TONTTIOSASTO 1 Heliport Oy:n oikaisuvaatimus kiinteistöviraston tonttiosaston yritystonttitoimiston toimistopäällikön päätöksestä koskien tilapäisen vuokrasopimuksen irtisanomista 2 Kiinteistölautakunnan esitys kaupunginhallitukselle Vihdin Eerolan ryhmäpuutarhan aluetta koskevan ilmoittautumis- ja neuvottelumenettelyn järjestämiseksi 33 37 3 Alueen vuokraaminen vesilautailukeskusta varten Munkkiniemestä 44 4 Kyläsaarenkadun pienteollisuusalueen sopimusten jatkamisen periaat- 48
Helsingin kaupunki Esityslista 4/2017 teet (Sörnäinen, 16 määräalaa kiinteistöstä 91-410-1-5) 5 Osto-option sisällyttäminen tonttien maanvuokrasopimuksiin (Viikki, tontit 36113/2, 3 ja 4) 6 Vastaus Asunto Oy Helsingin Aikalisälle maanvuokran alentamista koskevan hakemuksen johdosta (Länsisatama, Jätkäsaari, tontti 20820/2) 7 Kiinteistölautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle AM-ohjelman täytäntöönpanopäätökseen liittyvästä selvityksestä koskien asuntorakentamisen kokeilujen järjestämistä 8 Toimitilatontin varauksen jatkaminen Rakennusosakeyhtiö Hartelalle (Pasila, Ilmalanrinne, tontti 17056/6) 9 Kiinteistölautakunnan esitys kaupunginhallitukselle asuntotonttien vuokraus- ja myyntiperusteiden määräämiseksi sekä päätös varausehtojen tarkentamisesta (Kaarela, Kannelmäki, tontit 33130/5-11) 10 Kiinteistölautakunnan esitys kaupunginhallitukselle alueen varaamiseksi kumppanuuskaavoitusta ja asuntohankkeiden suunnittelua varten (Haaga, tontti 29081/11 sekä osia katu- ja puistoalueista 91-420-1-1172, 91-403-2-805 ja 91-29-9901-0) 11 Eräiden asuntotonttien varausten jatkaminen, tontinvarausehtojen vähäinen muuttaminen, varausten päättäminen ja tonttien siirtäminen jatkuvaan hakuun 51 58 64 66 70 79 86 HALLINTO-OSASTO/KV 1 Kaupungin viranomaisten päätösten seuraaminen 96 VIRASTOPÄÄLLIKKÖ 3 Pyydetyt kaavalausunnot 97 4 Viraston tiedotuksia 98 5 Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano 99
Helsingin kaupunki Esityslista 4/2017 1 (99) Vp/1 1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta Päätösehdotus päättää todeta kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Samalla kiinteistölautakunta päättää valita pöytäkirjantarkastajiksi jäsenet Das Bhowmikin ja Ingervon sekä varatarkastajiksi jäsenet Tossavaisen ja Perälän. Esittelijä virastopäällikkö Jaakko Stauffer Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano
Helsingin kaupunki Esityslista 4/2017 2 (99) Vp/2 2 Asiantuntijoiden kuuleminen Päätösehdotus päättää kuulla asiantuntijoita. Esittelijä virastopäällikkö Jaakko Stauffer Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano
Helsingin kaupunki Esityslista 4/2017 3 (99) Tila/1 1 Kiinteistölautakunnan esitys kaupunginhallitukselle Maunulan työväenopiston, kirjaston ja nuorisotalon hankesuunnitelman enimmäishinnan korottamiseksi HEL 2017-001763 T 10 06 00 Kiinteistökartta 103/679 496, Metsäpurontie 4 Esitysehdotus Tiivistelmä A B Esittelijän perustelut Aikaisempi hankepäätös Kustannusmuutokset ja niiden syyt esittää kaupunginhallitukselle Maunulan työväenopiston, kirjaston ja nuorisotalon 31.5.2013 päivätyn hankesuunnitelman enimmäishinnan korottamista siten, että hankkeen enimmäishinta on arvonlisäverottomana 9 937 345 euroa joulukuun 2016 kustannustasossa. päättää oikeuttaa kiinteistöviraston tilakeskuksen rakennuspäällikön käyttämään urakassa mahdollisesti esiintyviin muutostöihin sekä urakkasopimusten perusteella mahdollisesti syntyviin muihin lisävelvoitteisiin 1.2.2017 allekirjoitetun ja hyväksytyn (HKA) kustannusarvion mukaiset varaukset ehdolla, että kaupunginhallitus hyväksyy esityksen. Maunulaan on rakennettu 21.8.2009 vahvistetun uuden asemakaavan ja kaupunginhallituksen 3.2.2014 (132 ) tekemän hankepäätöksen mukainen, kiinteästi viereiselle tontille rakennettuun liikekeskukseen liittyvä työväenopiston, kirjaston ja nuorisotalon yhteinen uudisrakennus. Hankkeen enimmäishintaan haetaan korotusta tällä päätöksellä. on 10.10.2013 (503 ) ja kaupunginhallitus on 3.2.2014 (132 ) hyväksynyt 31.5.2013 päivätyn hankesuunnitelman siten, että hankkeen enimmäislaajuus on 2 755 brm² ja että rakentamiskustannusten enimmäishinta on arvonlisäverottomana 9 400 000 euroa huhtikuun 2013 kustannustasossa.
Helsingin kaupunki Esityslista 4/2017 4 (99) Tila/1 Hankkeesta laadittu ensimmäinen, 16.3.2010 päivätty hankesuunnitelma hyväksyttiin kiinteistölautakunnassa 4.5.2010. Hankkeen käynnistymisen viivästyminen, käyttäjähallintokuntien muuttuneet tilatarpeet sekä tilojen yhteiskäytön kehittämisen tavoitteet edellyttivät kuitenkin hankesuunnitelman tarkistamisen. Uusi tarkistettu, 31.5.2013 päivätty ja kaupunginhallituksen 3.2.2014 (132 ) hyväksymä hankesuunnitelma ei sisältänyt viitesuunnitelmia, vaan kustannusarvio perustui alkuperäisen hankesuunnitelman mukaiseen, HKR-Rakennuttajan laatimaan kustannusarvioon. Koska hankesuunnitelma ei sisältänyt viitesuunnitelmia, jouduttiin yleensä hankesuunnitelmavaiheessa ratkaistavat asiat ratkaisemaan ehdotussuunnitteluvaiheessa, joten suunnittelua tarvittiin huomattavasti tavanomaista enemmän. Hankkeeseen lisättiin kaupunginhallituksen päätöksen mukaisesti osallistavaa demokratiaa. Tämä Maunulan demokratiapilottihanke toi suunnittelutehtäviin lisää asukkaita osallistavia työpajoja, kokouksia, suunnittelutyötä ja neuvoteltavaa kasvattaen osaltaan arvioituja suunnittelukustannuksia. Tilaratkaisut muuttuivat suunnittelun edetessä ja mm. keittiö toteutettiin hankesuunnitelmassa esitettyä laajempana. Myös kolmen eri hallintokunnan ja demokratiapilotin tarpeiden yhteensovittaminen osoittautui ennakoitua suuremmaksi tehtäväksii sekä suunnittelussa että rakentamisessa. Hankkeeseen lisättiin kiinteistölautakunnan päätöksellä toteutettavaksi salin nouseva näyttämö sekä av-teknistä varustusta. Edellä mainitut tekniset järjestelmät on rahoitettu lähiörahasta, mutta suunnittelun lisäkustannukset on maksettu hankkeen määrärahasta. Kaupunginhallituksen hankepäätös sisälsi velvoitteen hankesuunnitelmaan kuulumattoman, rakennuksen viereisen puistoalueen kehittämisestä niin, että talo voi avautua myös ulospäin ja erilaisiin tapahtumiin. Kiireisen aikataulun vuoksi puiston suunnittelu käynnistettiin hankkeen suunnittelijoiden toimesta ja kustannettiin hankkeen määrärahasta. Suunnittelun aikana Maunulan työväenopiston, kirjaston ja nuorisotalon tontilla toimi vielä S-market eikä pohjatutkimuksia voitu tehdä tarpeeksi kattavasti. Puutteellisten pohjatutkimusten vuoksi tiedot kalliopinnasta jäivät osittain epätarkoiksi. Perustustöiden yhteydessä todettiinkin, että louhintaa joudutaan suorittamaan huomattavasti arvioitua enemmän. Pohjarakennustöiden yhteydessä tontilta löytyi myös rakennusjätteitä eikä tontin rakennusmaita voitu viedä tavanomaiseen käsittelyyn. Urakkatarjouksista jouduttiin käymään karsintakierros jo ennen urakkapäätöksen tekemistä, kun hankkeen enimmäishinta oli ylittymässä.
Helsingin kaupunki Esityslista 4/2017 5 (99) Tila/1 Vuokravaikutus Hankkeen aikataulu ja rahoitus Kustannuksia pystyttiinkin karsimaan lisä- ja muutostyövarauksen jäädessä kuitenkin hieman normaalia pienemmäksi. Hankkeen lisä- ja muutostyöt eivät korotetullakaan määrärahalla poikkea normaalitasosta alkuperäisen muutostyövarauksen ollessa 3,8 % urakoiden summasta ja toteutuvan lisätöiden määrän ollessa noin 7,5 % urakoiden summasta. Kiinteistöviraston tilakeskus haki hankkeelle valtionavustusta. Etelä- Suomen aluehallintovirasto päätti 30.12.2014 myöntää hankkeelle avustusta yhteensä 383 000 euroa. Valtionavustusta ei ole huomioitu alentavasti hankkeen kustannuksissa. Alkuperäinen vuokra on 23,91 euroa/m²/kk, joka muodostuu pääomavuokrasta 19,19 euroa/m²/kk ja ylläpitovuokrasta 4,72 euroa/m²/kk. Investointikustannuksen ollessa 9 937 345 euroa vuokraksi muodostuu: Vuokra on 24,48 euroa/m²/kk, joka muodostuu pääomavuokrasta 19,76 euroa/m²/kk ja ylläpitovuokrasta 4,72 euroa/m²/kk (3 % korkoa ja takaisinmaksuajaksi on määritelty 30 vuotta). Vuokra-aika on 20 vuotta. Kiinteistöviraston tilakeskuksen asiakaspäällikkö esittää vuokravaikutuksen hallintokunnille. Rakentamisen on aloitettu huhtikuussa 2015. Kohde on luovutettu tilaajalle ja käyttäjille joulukuussa 2016. Taloudelliset loppuselvitykset hankkeen osalta on vielä kesken. Hankkeen edellyttämä 9,94 milj. euron rahoitus otetaan huomioon rakentamisohjelmaa tarkistettaessa. Esittelijä Lisätiedot tilakeskuksen päällikkö Arto Hiltunen Mika Malkki, projektipäällikkö, puhelin: 310 78172 mika.malkki(a)hel.fi Jouko Snellman, rakennuspäällikkö, puhelin: 310 40334 jouko.snellman(a)hel.fi Liitteet 1 Kustannusarvio (HKA) 1.2.2017
Helsingin kaupunki Esityslista 4/2017 6 (99) Tila/1 Muutoksenhaku Otteet Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano Ote Kaupunginhallitus Tilakeskus
Helsingin kaupunki Esityslista 4/2017 7 (99) Tila/2 2 Kiinteistölautakunnan esitys kaupunginhallitukselle Suvilahden tiilisen kaasukellon kunnostuksen hankesuunnitelman hyväksymiseksi HEL 2016-008979 T 10 06 00 Kiinteistökartta 252/674 498, Kaasutehtaankatu 2 Esitysehdotus Tiivistelmä esittää kaupunginhallitukselle Suvilahden tiilisen kaasukellon vaipan puhdistuksen ja peruskorjauksen 16.2.2016 päivätyn hankesuunnitelman hyväksymistä siten, että hankkeen enimmäislaajuus on 1 450 brm² ja että rakentamiskustannusten enimmäishinta on arvonlisäverottomana 18 200 000 euroa joulukuu 2016 kustannustasossa. päättää oikeuttaa kiinteistöviraston tilakeskuksen jatkamaan hankkeen valmistelua odottamatta päätöksen lainvoimaisuutta. Tiilinen kaasukello kuuluu Suvilahden historiallisesti ja arkkitehtonisesti merkittävään teollisuuskokonaisuuteen, joka muodostuu vanhan sähköja kaasulaitoksen rakennuksista. Kaasukellorakennus on valmistunut vuonna 1910 ja sen on suunnitellut arkkitehti Selim A. Lindqvist yhdessä rakennesuunnittelija Jalmar Castrénin kanssa. Tiilisen kaasukellon vaippa vaatii pikaista kunnostusta. Rakennuksen katolla sijaitsevan lanternin ikkuna-aukot ovat avoimia, samoin osa alemmista aukoista, vesikatto vuotaa ja räystäiltä sisäpuolisesti toteutettu sadevesien poisto tuo sadevedet sisätiloihin. Rakennuksen julkisivurappaus on monin paikoin lohkeillut ja suurelta osin jo pudonnut alas, minkä johdosta rappauksen alla olleet tiilet ovat pakkasrapeutuneet varsinkin räystäsosilla. Kellon sisällä sijaitsevan vanhan teleskooppirakenteen purkaminen on aloitettu syksyllä 2016. Teleskooppirakenteen purkamisen jälkeen kunnostetaan ja vahvistetaan perustukset sekä poistetaan haitta-aineet ja kunnostetaan ulkoseinärakenteet sisä- ja ulkopuolelta sekä eristetään yläpohjarakenne ja kunnostetaan vesikatto. Tiilikellon kunnostamisen on rakennusvalvontaviraston asettaman hallintopakkopäätöksen mukaisesti valmistuttava vuoden 2018 loppuun mennessä. Tiilisen kaasukellon puhdistus- ja kunnostustöihin sisältyy riskejä, joiden hallinta edellyttää kunnostustoimenpiteiden vaiheittaista toteutta-
Helsingin kaupunki Esityslista 4/2017 8 (99) Tila/2 Esittelijän perustelut Hankkeen tausta ja tarkoitus mista. Ulkoseinärakenteiden haitta-ainepitoisuuksien on viimeisimmissä tutkimuksissa havaittu olevan selvästi koholla eri puolilta rakennusta otetuissa näytteissä. Tällä hetkellä ei ole mahdollista suorittaa sellaisia sisäilmamittauksia, joiden perustella voidaan varmuudella määrittää vaipan riittävät kunnostustoimenpiteet. Alapohjan kaasutiiviyden edellytyksenä on tiilikellon nykyisen ulkokehän ja sen sisään toteutettavien rakenteiden painumaerojen hallinta. Tämä vaatimus varmistetaan vahvistamalla nykyiset perustukset suihkupaalutuksella. Suihkupaalutus mahdollistaa myös kattavan massanvaihdon kellon sisällä. Sisäilman haitta-ainepitoisuuksien luotettava mittaaminen on mahdollista vasta, kun: - Maaperän kunnostus massanvaihdolla ja riskinhallintatoimenpiteet ovat kokonaisuudessaan suoritettu. - Ulkoseinäkehän perustukset on vahvistettu suihkupaalutuksella. - Uusi tiivis alapohjarakenne on toteutettu. Tämän jälkeen rakennusta lämmitetään ja tuuletetaan väliaikaisella järjestelmällä, jolloin haitta-aineita saadaan haihtumaan pois rakenteista ja sisäilmasta. Lämmityksen ja tuuletuksen aikana suoritetaan seurantasisäilmamittauksia, joiden avulla todennetaan haitta-ainepitoisuudet ja arvioidaan vanhojen rakenteiden toimintamahdollisuudet rakennuksen mahdollisessa tulevassa uudessa käyttötarkoituksessa. Mikäli haitta-ainepitoisuudet eivät laskeudu hyväksyttävälle tasolle, on raskaimpana vaihtoehtona kaikkien haitta-ainepitoisten rakenteiden purkaminen ja niiden korvaaminen uusin rakentein. Tämä on teknisesti hankala ja kallis toimenpide, jolla on vaikutusta aikatauluun. Lisäksi toimenpiteillä voi olla vaikutusta tiilisen kaasukellon sisätilan rakennussuojelullisiin arvoihin alkuperäisten rakenneosien osalta. Koko Suvilahden alueella on maaperää puhdistettu Helsingin ympäristökeskuksen 16.12.2008 antaman ympäristöluvan mukaisesti. Alueella on suoritettu massanvaihto ja lisäksi alue on varustettu huokoiskaasunkeräysputkistolla. Nykytilanteessa kaasusäiliön alla on korkeita haihtuvien yhdisteiden haitta-ainepitoisuuksia. Kellossa on ollut keväästä 2015 alkaen käynnissä maaperän puhdistus huokoskaasumenetelmällä haitta-ainepitoisuuksien pienentämiseksi. Haitta-ainepitoisuuksien pienentäminen on mahdollistanut kellossa mm. pohjatutkimukset ja teleskooppisäiliön purun.
Helsingin kaupunki Esityslista 4/2017 9 (99) Tila/2 Helsingin kaupunki valmistelee Suvilahden entisen sähkövoimalan ja kaasulaitoksen alueella sijaitsevan kahden käytöstä poistetun kaasukellon kunnostamista, joka mahdollistaa niiden muuntamisen kulttuurikäyttöön. Molemmissa kaasukelloissa tehdään kattavia purku-, puhdistus- ja kunnostustöitä, minkä jälkeen niihin mahdollisesti voidaan rakentaa tiloja konsertti- ja tapahtumakäyttöön. Kunnostuksen ja kulttuurikäyttöön muuntamisen myötä kaasukellot muodostaisivat Suvilahden muiden toimintojen kanssa yhden Helsingin ja Suomen ainutlaatuisimmista kohtauspaikoista. Hankkeilla on merkittävä vaikutus Suvilahden tulevaisuuteen helposti saavutettavana ja monipuolisena kulttuuri- ja tapahtumakeskuksena sekä laajemmin Kalasataman ja Sörnäisten alueen kehitykseen. Uudenlainen ja alueen kehitystä tukeva käyttö mahdollistaisi rakennushistoriallisesti arvokkaiden ja kaupungin maamerkeiksi muodostuneiden kaasukellojen muuntamisen kaupunkilaisia palvelevaan toimintaan. Kaasukellojen jatkokehittäminen ja mahdollisten kulttuuritoimitilahankkeiden sisältö ja laajuus tarkentuvat jatkossa. Molemmat kaasukellot ovat olleet useita vuosia poissa käytöstä ja tyhjillään. Ne tarvitsevat purku-, puhdistus- ja kunnostustoimenpiteitä riippumatta uudesta käyttötarkoituksesta. Molemmat kaasukellot on määrä kunnostaa vaiheittain muun muassa sääolosuhteista riippuen vuoden 2018 loppuun mennessä. Mikäli kunnostushankkeiden päätöksenteko ja toteutus pysyvät aikataulussa, voidaan mahdollisten kulttuuritilojen toteutus kaasukellojen sisälle ajoittaa vuosille 2018-2020. Kaasukellojen purku-, puhdistus- ja kunnostustöillä varmistetaan: - Kaasukellojen ulkopuolisen alueen henkilöturvallisuus sekä alueen nykyinen toiminta ja tapahtumatoiminta talvi- ja kesäkausien aikana. - Helsingin kaupungin rakennusvalvontaviraston kesäkuussa 2016 asettaman hallintopakkopäätöksen ehtojen täyttyminen. Ehtojen mukaan tiilinen kaasukello tulee kunnostaa sakon uhalla joulukuuhun 2018 mennessä. - Tiilisen kaasukellon sisätilan turvallisuus ja terveellisyys, joka mahdollistaa mahdollisen kulttuurikäytön tulevaisuudessa. - Teräksisen kaasukellon aukion turvallisuus ja terveellisyys, joka mahdollistaa mahdollisen kulttuurikäytön tulevaisuudessa. Kaasukellojen purku-, puhdistus- ja kunnostustyöt ovat käynnistyneet vaiheittain syksyllä 2016. Työt rahoitetaan kaupunginhallituksen käyttöön varatuista alueen rakentamiskelpoiseksi saattamisen määrärahoista. Töiden toteuttamisesta vastaa kiinteistöviraston tilakeskus. Kiin-
Helsingin kaupunki Esityslista 4/2017 10 (99) Tila/2 Rahoitus Kustannukset ja vaikutukset käyttötalouteen teistöviraston tonttiosasto hoitaa tiilisen kaasukellon maaperän puhdistuksen erillisenä hankkeena, joka on ollut käynnissä kesästä 2015 alkaen. Suvilahti on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (museoviraston RKY-inventointilista). Helsingin kaupunginmuseon lausunnon mukaan tiilisellä kaasukellolla on näyttävä kaupunkikuvallinen asema ja sillä on potentiaalia ikoniseksi helsinkiläiseksi merkkirakennukseksi. Arkkitehti Selim A. Lindqvistin suunnittelema tiiliverhoiltu kaasukello valmistui vuonna 1910. Teräksinen kaasukello valmistui vuonna 1931. Tiilinen kaasukello poistettiin käytöstä 1980-luvulla. Teräksinen kaasukello poistui käytöstä vuonna 1994, kun kaasuntuotanto alueella päättyi. Alueella on edelleen voimassa vanha teollisuusalueen asemakaava. Suvilahden alueen uuden asemakaavan valmistelu aloitetaan keväällä 2017. Suvilahden kaasu- ja sähkölaitosten teollinen toiminta loppui vuonna 1994, ja rakennukset jäivät tyhjilleen ilman tuottavaa käyttöä. Helsingin kaupungin omistama Kiinteistö Oy Kaapelitalo on hallinnoinut Suvilahden aluetta ja suurinta osaa sen rakennuksista vuoden 2008 alusta lähtien. Teräksinen ja tiilinen kaasukello ovat kuitenkin Helsingin kaupungin hallinnassa. Hankkeen rahoitus on talousarvion alakohdasta 8 01 02 17, Kalasataman esirakentamisen rahoista vuosina 2015-2018 toteutettavana hankkeena. Kiinteistöviraston tilakeskuksen laatiman kustannusarvion mukaan hankkeen kustannukset ovat kustannustasossa 12/2016 lasketun hintatason mukaan 18 200 000 euroa alv. 0 % (12 553 euroa/brm²). Kustannukset jakaantuvat seuraaviin osioihin (toteutusjärjestyksessä): Teleskooppirakenteen purkaminen 1 900 000 euroa alv. 0 % - Purkamisesta on päätetty 9/2016 - Purkamistyöt ovat käynnissä 10/2016-5/2017 Tiilisen kellon kehän suihkupaalutus 2 000 000 euroa alv. 0 % - Välttämätön tehdä, jotta alapohjasta tulee tiivis. - Mahdollistaa kattavamman maaperän puhdistamisen.
Helsingin kaupunki Esityslista 4/2017 11 (99) Tila/2 Vuokravaikutus Väistötilakustannus Aikataulu ja toteutus Sisätilan porapaalutus ja paalulaatta 1 000 000 euroa alv. 0 % - Kulttuuritoimitilahankkeen maanpinnan päällisiin rakenteisiin varautuminen. - Kannattaa tehdä tämän hankkeen yhteydessä, jotta alempana sijaitsevia alapohjarakenteita ei tarvitse purkaa ja rakentaa uudelleen myöhemmin. - Kulttuuritoimitilahankkeen rahoituksen ja toteutus- ja hallintomuodon selvittäminen on käynnissä. Lopullinen päätös porapaalutuksen ja paalulaatan toteutuksesta ja kustannusten siirtämisestä kulttuuritoimitilahankkeen toteuttajalle tulee tehdä 9/2017 mennessä. Puhdistus- ja peruskorjaustyöt 13 300 000 euroa alv. 0 % - Kustannusarviossa on varauduttu ulkoseinän sisäpintojen haitta-ainepitoisten rakenteiden kattaviin purkutoimenpiteisiin, jotka tehdään vain, mikäli sisäilmamittaukset ja jatkotutkimukset näin edellyttävät. Kohde ei tule käyttöön, jolloin hankkeesta ei kerry vuokrasaatavia. Ei väistötilakustannusta. Hankesuunnittelu 9/2016-1/2017, toteutussuunnittelu 2-5/2017, rakennustyön valmistelu 5-8/2017, rakennustyöt 9/2017-12/2018 ja julkisivupinnan viimeistelytyöt. Tavoitteena on saattaa katon ja julkisivun kunnostus valmiiksi 12/2018 mennessä. Sisäpuolella ulkoseinän sisäpinnoille kohdistuvien puhdistus- ja purkutoimenpiteiden määrä ja aikataulu tarkentuvat hankkeen edetessä. Kiinteistöviraston tilakeskus vastaa hankkeen toteutuksesta ja ylläpidosta. Kustannukset jakautuvat seuraavasti: Vuosi 2016 Vuosi 2017 Vuosi 2018 Vuosi 2019 250 000 euroa arvonlisäverottomana 6 000 000 euroa arvonlisäverottomana 10 700 000 euroa arvonlisäverottomana 1 250 000 euroa arvonlisäverottomana. Esittelijä tilakeskuksen päällikkö
Helsingin kaupunki Esityslista 4/2017 12 (99) Tila/2 Arto Hiltunen Lisätiedot Raimo Järvinen, projektinjohtaja, puhelin: 310 40335 raimo.jarvinen(a)hel.fi Jouko Snellman, rakennuspäällikkö, puhelin: 310 40334 jouko.snellman(a)hel.fi Liitteet 1 Hankesuunnitelma 16.2.2017 2 Kustannusarvio (HKA) 10.2.2017 Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano Otteet Ote Kaupunginhallitus Tilakeskus Päätöshistoria 25.08.2016 346
Helsingin kaupunki Esityslista 4/2017 13 (99) Tila/3 3 Suvilahden teräksisen kaasukellon kunnostuksen hankesuunnitelman hyväksyminen HEL 2017-001667 T 10 06 00 Kiinteistökartta 252/674 498, Kaasutehtaankatu 2 Päätösehdotus Tiivistelmä päättää hyväksyä Suvilahden teräksisen kaasukellon kunnostuksen 16.2.2016 päivätyn hankesuunnitelman siten, että hankkeen enimmäislaajuus on 1 962 brm² ja että rakentamiskustannusten enimmäishinta on arvonlisäverottomana 1 330 000 euroa joulukuu 2016 kustannustasossa. Teräksinen kaasukello on valmistunut vuonna 1929 ja se kuuluu Suvilahden historiallisesti ja arkkitehtonisesti merkittävään teollisuuskokonaisuuteen, joka muodostuu vanhan sähkö- ja kaasulaitoksen rakennuksista. Teräksisestä kaasukellosta on tehty kuntotutkimuksia, joiden mukaan rakenteet ovat pahoin ruostuneet. Rakenteissa on myös runsaasti erilaisia haitta-aineita. Haitta-aineet on poistettava ja vaurioituneet osat on vaihdettava ennen kuin kaasukellon säilytettävät rakenteet voidaan ottaa jatkorakentamisen käyttöön. Hankkeena on Suvilahden teräksisen kaasukellon betonilaatan pinnan puhdistaminen haitta-aineista sekä teräskehikon kunnostus. Teräksisen kaasukellon teräsosien pinnoitteet ovat kuluneet ja vaativat perusteellisen puhdistuksen ja uusintapinnoituksen. Kellon teleskooppisäiliö on pääosin purettu jo aiemmin. Teleskooppisäiliön teräspohjalevy puretaan tiilisen kaasukellon teleskooppisäilön purkamisen yhteydessä, joka valmistuu heinäkuun 2017 loppuun mennessä. Seuraavaksi puretaan teräskehikon huoltotasoille johtavat portaat ja tämän jälkeen kunnostetaan teräskehikkoisen kaasukellon ruostunut ja vaurioitunut teräskruunu sekä jalusta. Kunnostustoimenpiteet varmistavat, että teräksinen kaasukello on turvallinen, terveellinen ja käyttökelpoinen Suvilahden alueen rakennelma. Kohteella ei ole virallista rakennustunnusta, vaan teräksinen kaasukello on rakennelma. Teleskooppirakenteen säiliöosan katto painui sisään talvella 2010-2011 lumen painosta, ja säiliö runkorakenteineen purettiin vuonna 2012. Samassa hankkeessa säiliön jalustaosan teräsrakenteet puhdistettiin haitta-aineista sisäpuolelta.
Helsingin kaupunki Esityslista 4/2017 14 (99) Tila/3 Esittelijän perustelut Hankkeen tausta ja tarkoitus Teräksisen kaasukellon maaperän puhdistusta, betonisen pohjalaatan purkua sekä perustusten kunnostamista ja vahvistamista ei suoriteta tässä hankkeessa. Nämä toimenpiteet suunnitellaan ja koordinoidaan tulevaisuudessa eri hankkeena mahdollisen kellon sisäpuolelle toteutettavan kulttuuritoimitilarakennuksen kanssa. Kellon mahdollinen väliaikaiskäyttö ulkotilana ei edellytä tässä vaiheessa maaperän kunnostamista. Helsingin kaupunki valmistelee Suvilahden entisen sähkövoimalan ja kaasulaitoksen alueella sijaitsevan kahden käytöstä poistetun kaasukellon kunnostamista, joka mahdollistaa niiden muuntamisen kulttuurikäyttöön. Molemmissa kaasukelloissa tehdään kattavia purku-, puhdistus- ja kunnostustöitä, minkä jälkeen niihin mahdollisesti voidaan rakentaa tiloja konsertti- ja tapahtumakäyttöön. Kunnostuksen ja kulttuurikäyttöön muuntamisen myötä kaasukellot muodostaisivat Suvilahden muiden toimintojen kanssa yhden Helsingin ja Suomen ainutlaatuisimmista kohtauspaikoista. Hankkeilla on merkittävä vaikutus Suvilahden tulevaisuuteen helposti saavutettavana ja monipuolisena kulttuuri- ja tapahtumakeskuksena sekä laajemmin Kalasataman ja Sörnäisten alueen kehitykseen. Uudenlainen ja alueen kehitystä tukeva käyttö mahdollistaisi rakennushistoriallisesti arvokkaiden ja kaupungin maamerkeiksi muodostuneiden kaasukellojen muuntamisen kaupunkilaisia palvelevaan toimintaan. Kaasukellojen jatkokehittäminen ja mahdollisten kulttuuritoimitilahankkeiden sisältö ja laajuus tarkentuvat jatkossa. Molemmat kaasukellot ovat olleet useita vuosia poissa käytöstä ja tyhjillään. Ne tarvitsevat purku-, puhdistus- ja kunnostustoimenpiteitä riippumatta uudesta käyttötarkoituksesta. Molemmat kaasukellot on määrä kunnostaa vaiheittain muun muassa sääolosuhteista riippuen vuoden 2018 loppuun mennessä. Mikäli kunnostushankkeiden päätöksenteko ja toteutus pysyvät aikataulussa, voidaan mahdollisten kulttuuritilojen toteutus kaasukellojen sisälle ajoittaa vuosille 2018-2020. Kaasukellojen purku-, puhdistus- ja kunnostustöillä varmistetaan: - Kaasukellojen ulkopuolisen alueen henkilöturvallisuus sekä alueen nykyinen tapahtumatoiminta talvi- ja kesäkausien aikana. - Helsingin kaupungin rakennusvalvontaviraston kesäkuussa 2016 asettaman hallintopakkopäätöksen ehtojen täyttyminen. Ehtojen mu-
Helsingin kaupunki Esityslista 4/2017 15 (99) Tila/3 Rahoitus kaan tiilinen kaasukello tulee kunnostaa sakon uhalla joulukuuhun 2018 mennessä. - Tiilisen kaasukellon sisätilan turvallisuus ja terveellisyys, joka mahdollistaa mahdollisen kulttuurikäytön tulevaisuudessa. - Teräksisen kaasukellon aukion turvallisuus ja terveellisyys, joka mahdollistaa mahdollisen kulttuurikäytön tulevaisuudessa. Kaasukellojen purku-, puhdistus- ja kunnostustyöt ovat käynnistyneet vaiheittain syksyllä 2016. Työt rahoitetaan kaupunginhallituksen käyttöön varatuista alueen rakentamiskelpoiseksi saattamisen määrärahoista. Töiden toteuttamisesta vastaa kiinteistöviraston tilakeskus. Kiinteistöviraston tonttiosasto hoitaa tiilisen kaasukellon maaperän puhdistuksen erillisenä hankkeena, joka on ollut käynnissä kesästä 2015 alkaen. Suvilahti on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (museoviraston RKY-inventointilista). Helsingin kaupunginmuseon lausunnon mukaan tiilisellä kaasukellolla on näyttävä kaupunkikuvallinen asema ja sillä on potentiaalia ikoniseksi helsinkiläiseksi merkkirakennukseksi. Arkkitehti Selim A. Lindqvistin suunnittelema tiiliverhoiltu kaasukello valmistui vuonna 1910. Teräksinen kaasukello valmistui vuonna 1931. Tiilinen kaasukello poistettiin käytöstä 1980-luvulla. Teräksinen kaasukello poistui käytöstä vuonna 1994, kun kaasuntuotanto alueella päättyi. Alueella on edelleen voimassa vanha teollisuusalueen asemakaava. Suvilahden alueen uuden asemakaavan valmistelu aloitetaan keväällä 2017. Suvilahden kaasu- ja sähkölaitosten teollinen toiminta loppui vuonna 1994, ja rakennukset jäivät tyhjilleen ilman tuottavaa käyttöä. Helsingin kaupungin omistama Kiinteistö Oy Kaapelitalo on hallinnoinut Suvilahden aluetta ja suurinta osaa sen rakennuksista vuoden 2008 alusta lähtien. Teräksinen ja tiilinen kaasukello ovat kuitenkin Helsingin kaupungin hallinnassa. Hankkeen rahoitus on talousarvion alakohdasta 8 01 02 17, Kalasataman esirakentamisen rahoista vuosina 2015-2018 toteutettavana hankkeena. Kustannukset jakautuvat seuraavasti eri vuosille: Vuonna 2016 Vuonna 2017 20 000 euroa arvonlisäverottomana 530 000 euroa arvonlisäverottomana
Helsingin kaupunki Esityslista 4/2017 16 (99) Tila/3 Vuonna 2018 780 000 euroa arvonlisäverottomana. Kustannukset ja vaikutukset käyttötalouteen Vuokravaikutus Väistötilakustannus Aikataulu ja toteutus Kiinteistöviraston tilakeskuksen laatiman kustannusarvion mukaan hankkeen kustannukset ovat kustannustasossa 12/2016 lasketun hintatason mukaan 1 330 000 euroa alv. 0 % (678 euroa/brm²). Kohde ei tule käyttöön, jolloin hankkeesta ei kerry vuokrasaatavia. Hankkeella ei ole väistötilakustannuksia. Hankesuunnittelu 10/2016-1/2017, toteutussuunnittelu 2-3/2017, kilpailutus ja urakoitsijan hyväksyntä 3-5/2017 ja kunnostustyöt 5/2017-9/2018. Kiinteistöviraston tilakeskus vastaa hankkeen toteutuksesta ja ylläpidosta. Esittelijä Lisätiedot tilakeskuksen päällikkö Arto Hiltunen Raimo Järvinen, projektinjohtaja, puhelin: 310 40335 raimo.jarvinen(a)hel.fi Jouko Snellman, rakennuspäällikkö, puhelin: 310 40334 jouko.snellman(a)hel.fi Liitteet 1 Hankesuunnitelma 16.2.2017 2 Kustannusarvio (HKA) 10.2.2017 Muutoksenhaku Oikaisuvaatimusohje, kiinteistölautakunta Otteet Ote Tilakeskus
Helsingin kaupunki Esityslista 4/2017 17 (99) Tila/4 4 Kaisaniemen ala-asteen koulun perusparannuksen lisä- ja muutostyövarauksen korottaminen HEL 2013-001717 T 10 06 00 Kiinteistökartta 63/673 497, Puutarhakatu 1 Päätösehdotus Tiivistelmä Esittelijän perustelut Lisä- ja muutostyöt päättää korottaa Kaisaniemen ala-asteen koulun perusparannuksen lisä- ja muutostyövarausta arvonlisäverottomana 1 472 000 eurolla aiemmin päätetyn lisä- ja muutostyövarauksen lisäksi. Yhteensä toteutuksen aikainen lisä- ja muutostyövaraus on tämän jälkeen arvonlisäverottomana 2 213 000 euroa. Kaisaniemen ala-asteen koulun perusparannuksen lähtökohtana on ollut sisäilman laadun parantaminen ja talotekniikan nykyaikaistaminen. Perusparannuksessa tilojen terveellisyyttä ja turvallisuutta parannetaan opetussuunnitelmien toteutusta vastaaviksi. Hankkeen rakentamistyöt on käynnistetty kesäkuussa 2016. Rakentamisen aikana on jouduttu toteuttamaan tavanomaisten muutostöiden lisäksi muutostöitä, joita ei ole voitu suunnitteluaikana tutkia ja määritellä. Kaupunginvaltuusto päätti kokouksessaan 2.3.2016 (52 ) korottaa rakentamiskustannusten enimmäishintaa arvonlisäverottomana 10 610 000 euroon kustannustasossa elokuu 2015. hyväksyi kokouksessaan 7.4.2016 (142 ) hankkeen urakat sekä oikeutti kiinteistöviraston tilakeskuksen rakennuspäällikön allekirjoittamaan urakkasopimuksen ja käyttämään urakoissa mahdollisesti esiintyviin muutostöihin sekä urakkasopimuksen perusteella mahdollisesti syntyviin muihin lisävelvoitteisiin arvonlisäverottomana enintään 741 000 euroa. Urakkavaiheen kustannusarvio oli arvonlisäverottomana 9 763 000 euroa kustannustasossa helmikuu 2016. Hankkeen lisä- ja muutostyövarausta arvioitaessa oli varauduttu tavanomaisiin peruskorjaushankkeessa esiintyviin muutostöihin.
Helsingin kaupunki Esityslista 4/2017 18 (99) Tila/4 Hankkeeseen myönnetty lisä- ja muutostyövaraus ei tule riittämään kohteen toteutukseen. Kohteessa työmaa-aikana esille tulleet lisä- ja muutostyöt jakautuvat seuraavasti: Vaikean haitta-ainetilanteen aiheuttamia ylimääräisiä purku- ja puhdistustoimia kreosootin osalta on tehty rakennuksen sisätiloissa. Tämän lisäksi tulee em. puhdistuksista aiheutuneiden rakenteiden uusimisien toteutustöitä sekä niistä aiheutuvat aikatauluhaittojen kiinniottokustannukset. Purkutöiden edistyessä kohteesta on löydetty ennakoimattomia ja hyvin erilaisia rakenteellisia ratkaisuja, joita ei ole voitu tutkia ennakkoon. Käytännössä olisi ennakkoon jouduttu tekemään erittäin laajoja rakenneavauksia kokonaisuuksien selvittämiseksi. Suurien rakenneavauksien tekeminen koulun ollessa käytössä on vaikeaa. Vanhojen välipohjien alalaattarakenteet ovat osoittautuneet laajalti hauraiksi ja rikkinäisiksi. Alalaattojen ylimääräisiä reikäpaikkauksia on jouduttu tekemään huomattavia määriä. Vanhoissa välipohjarakenteissa puhdistustöiden osalta vanhojen muottilautojen purkutyö on laajentunut. Kellarin alapohjarakenteiden vanhoja täyttöjä on jouduttu poistamaan arvioitua enemmän. Vanhat täytöt sisälsivät rakennusjätettä ja louhetta. Koulun turvajärjestelmiin ja kulunvalvontaan on tehty käyttäjien taholta tarpeelliseksi todettuja turvallisuusparannuksia. Näillä lisätoimilla helpotetaan myös rakennuksen liikuntatilojen iltakäyttömahdollisuuksia. Vanhoja säilytettäviksi ajateltuja vesijohtoja on jouduttu uusimaan niiden huonon kunnon vuoksi. Kellariseinien rakenteiden osalta on kokonaisuudessaan muutettu pintarakenteita rakennusvalvonnan määräyksistä siten, että ne kestävät kosteusrasituksen aiheuttaman erityisvaatimuksen. Kaupunginmuseon vaatimukset ikkunoiden maalauskäsittelyistä aiheuttavat ennakoitua enemmän kustannuksia. Rakennuksessa tehtäviä tiivistyskorjauksia välipohjien, alapohjien ja seinärakenteiden liittymäkohdissa on päätetty laajentaa hyvän sisäilman varmistamiseksi. Lisääntyneet työt ullakon IV-konehuoneen osalta tulevat aiheuttamaan ylimääräisiä kustannuksia rakennuksen sääsuojauksen osalta.
Helsingin kaupunki Esityslista 4/2017 19 (99) Tila/4 Hankkeen enimmäishinta Lisä- ja muutostyövarauksen korotustarve: Edellä mainittujen muutos- ja lisätöiden aiheuttamien kokonaiskustannusten on arvioitu olevan 1 472 000 euroa ja vaativan aiemmin hyväksyttyyn muutostyövaraukseen 741 000 euroa lisäystä. Korotuksen jälkeen muutostyövarauksen kokonaissumma olisi arvonlisäverottomana 2 213 000 euroa. Hankkeen hyväksytty indeksikorjattu arvonlisäveroton enimmäishinta urakoiden tilausajankohtana oli arvonlisäverottomana 10 517 000 euroa kustannustasossa helmikuu 2016. Lisä- ja muutostyövarauksen korotuksen jälkeen hankkeen uusi urakkavaiheen enimmäishinta on arvonlisäverottomana 11 249 000 euroa. Kustannustasona on käytetty urakoiden tilausajankohdan indeksiä tammikuu 2017. Uusi kustannusarvio ei ylitä kaupunginvaltuuston 2.3.2016 (52 ) hyväksymän enimmäishinnan uutta indeksikorjattua enimmäishintaa arvonlisäverottomana 11 249 000 euroa. Esittelijä Lisätiedot tilakeskuksen päällikkö Arto Hiltunen Sirpa Pylväs, projektinjohtaja, puhelin: 31031848 sirpa.pylvas(a)hel.fi Jouko Snellman, rakennuspäällikkö, puhelin: 310 40334 jouko.snellman(a)hel.fi Liitteet 1 Kustannusarvio (UKA) 13.2.2017 Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano Otteet Ote Tilakeskus Päätöshistoria
Helsingin kaupunki Esityslista 4/2017 20 (99) Tila/4 Kaupunginvaltuusto 02.03.2016 52 Kaupunginhallitus 15.02.2016 145 Kaupunginhallitus 07.04.2014 397 17.12.2015 621 16.05.2013 244 Opetuslautakunta 26.03.2013 36
Helsingin kaupunki Esityslista 4/2017 21 (99) Tila/5 5 Asunto Oy Uudenmaankatu 34 -nimisen yhtiön osakkeen numero 120 myyminen HEL 2017-001665 T 10 01 03 Päätösehdotus Tiivistelmä Esittelijän perustelut päättää oikeuttaa kiinteistöviraston tilakeskuksen päällikön myymään osoitteessa Uudenmaankatu 34 sijaitsevan Asunto Oy Uudenmaankatu 34 -nimisen yhtiön osakkeen numero 120, joka oikeuttaa yhtiöjärjestyksen mukaan 20,0 m²:n suuruisen autotallin numero 57 hallintaan, Asunto Oy Uudenmaankatu 34 -nimiselle yhtiölle 50 000,00 euron myyntihinnasta tavanomaisin osakekauppaa koskevin ehdoin. Helsingin kaupunki omistaa osoitteessa Uudenmaankatu 34, 00120 Helsinki, sijaitsevan Asunto Oy Uudenmaankatu 34 -nimisen yhtiön osakkeen numero 120, joka oikeuttaa yhtiöjärjestyksen mukaan 20,0 m²:n suuruisen autotallin numero 57 hallintaan. Osake on siirtynyt Helsingin kaupungin omistukseen kaupunginjohtajan 26.6.2015 tekemällä päätöksellä (90 ) vastaanottaa ********** kaupungille testamenttaama omaisuus. Kaupunginjohtaja kehotti samalla kiinteistöviraston tilakeskusta ryhtymään tarvittaviin toimiin osakkeen realisoimiseksi. Kyseisessä yhtiössä on käynnissä peruskorjaus- ja lisärakentamishanke, jonka toteuttamiseksi yhtiö on tarjoutunut ostamaan kaikkien osakkeenomistajien autotalliosakkeet. Asunto Oy Uudenmaankatu 34:n tekemä tarjous on 50 000,00 euroa. Esittelijän mielestä tarjous tulisi hyväksyä. Esittelijä Lisätiedot tilakeskuksen päällikkö Arto Hiltunen Ritva Autio, myyntineuvottelija, puhelin: 310 31992 ritva.autio(a)hel.fi Muutoksenhaku Oikaisuvaatimusohje, kiinteistölautakunta
Helsingin kaupunki Esityslista 4/2017 22 (99) Tila/5 Otteet Ote Tarjouksen tekijä Tilakeskus Otteen liitteet Oikaisuvaatimusohje, kiinteistölautakunta
Helsingin kaupunki Esityslista 4/2017 23 (99) Tila/6 6 Oikaisuvaatimus kiinteistöviraston tilakeskuksen asuntovuokrauksen vuokrauspäällikön vesimaksua koskevasta päätöksestä HEL 2016-014196 T 10 01 03 Päätösehdotus Esittelijän perustelut päättää hylätä ********** tekemän oikaisuvaatimuksen kiinteistöviraston tilakeskuksen asuntovuokrauksen vuokrauspäällikön päätöstä 23.12.2016 (7 ) laskuttaa huoneistokohtaisen käyttövesimittarin perusteella lasketut vesimaksut, sillä saatava perustuu vuokrasopimukseen. Kiinteistöviraston tilakeskuksen ja vuokralaisen välisessä vuokrasopimuksessa, joka on allekirjoitettu 28.2.2012, on sovittu seuraavasti kohdassa Muut ehdot - 5. Käyttökorvaukset: Mikäli asuntoyhtiössä on huoneistokohtaiset käyttövesimittarit tulee vuokralaisen maksaa vuokranantajalle erillinen korvaus vedestä. Vesimaksu tarkistetaan vuosittain (1.1 tai 1.7 lukien) vastaamaan yhtiössä voimassa olevaa vesimaksua. Kiinteistöviraston tilakeskus on laskuttanut vuokralaiselta 171,11 euroa vesimaksuja ajalta 1.10.2015-30.9.2016. Kiinteistöviraston tilakeskuksen asuntovuokrauksen vuokrauspäällikkö on 23.12.2016 (7 ) myös päättänyt, ettei aikaisempia laskuttamatta olevia vesimaksuja ajanjaksolta 16.9.2012-30.9.2015 peritä. Oikaisuvaatimuksen kohteena oleva vesimaksu perustuu huoneistokohtaiseen käyttövesimittariin, joka sijaitsee huoneiston ulkopuolella. Vuokralainen on oikaisuvaatimuksessaan esittänyt, että vesimaksulle ei ole perustetta, sillä vuokralainen ei ole ollut tietoinen mittarin olemassaolosta eikä mittari sijaitse huoneiston sisäpuolella. Toisin kuin vuokralainen esittää on sopimuksen sanamuoto kuitenkin yksiselitteinen, sillä "huoneistokohtainen käyttövesimittari" viittaa vakiintuneessa kielenkäytössä mittauksen kohteeseen eikä mittarin fyysiseen sijaintiin. Sopimuksen mukaan vuokralaisen tulee maksaa vuokranantajalle erillinen korvaus vedestä, mikäli asuntoyhtiössä on huoneistokohtaiset käyttövesimittarit. Vuokralainen on oikaisuvaatimuksessaan todennut, että hänelle on sopimuksenteon yhteydessä luvattu, että vesimaksu sisältyy kuukausivuokraan. Väitetystä lupauksesta ei ole näyttöä. Vuokralainen on myös todennut, että vuokrauspäällikkö on 14.12.2016 käydyssä puhelinkes-
Helsingin kaupunki Esityslista 4/2017 24 (99) Tila/6 kustelussa luvannut, ettei ennen 30.9.2016 muodostuneita vesimaksuja peritä. Tästäkään väitetystä lupauksesta ei ole näyttöä, vaan vuokrauspäällikkö on vuokralaiselle lähettämässään sähköpostissa (15.12.2016) nimenomaisesti ilmoittanut, että vain ennen 1.10.2015 muodostuneita maksuja ei peritä. Vesimaksusaatava perustuu vuokrasopimukseen. Edellä esitettyjen seikkojen vuoksi esittelijä katsoo, ettei asiassa ole perusteita arvioida viranhaltijan päätöstä toisin, vaan oikaisuvaatimus tulee hylätä. Viime kädessä vesimaksu on yksityisoikeudellinen riita-asia, jonka vuokralainen voi halutessaan saattaa yleisen alioikeuden ratkaistavaksi. Esittelijä Lisätiedot tilakeskuksen päällikkö Arto Hiltunen Teemu Suominen, lakimies, puhelin: 310 27382 teemu.suominen(a)hel.fi Muutoksenhaku Kunnallisvalitus, oikaisuvaatimuksen johdosta annettu päätös Otteet Ote Oikaisuvaatimuksen tekijä Tilakeskus Otteen liitteet Esitysteksti Kunnallisvalitus, oikaisuvaatimuksen johdosta annettu päätös Päätöshistoria Kiinteistövirasto Tilakeskus Asiakkuudet Vuokrauspäällikkö/asuntovuokraus 23.12.2016 7
Helsingin kaupunki Esityslista 4/2017 25 (99) Tila/7 7 Hankintaoikaisuvaatimus kiinteistölautakunnan 15.12.2016 tekemästä hankintapäätöksestä koskien Finlandia-talon perusparannuksen pää- ja arkkitehtuurisuunnittelun hankintaa HEL 2016-007754 T 02 08 03 00 Päätösehdotus Tiivistelmä Esittelijän perustelut päättää hylätä Työyhteenliittymä Arkkitehtitoimisto A-Konsultit Oy, Arkkitehtuuri- ja muotoilutoimisto Talli Oy ja Arkkitehtitoimisto Helander-Leiviskä Ay:n kiinteistölautakunnan Finlandia-talon perusparannuksen pää- ja arkkitehtuurisuunnittelua koskevasta hankintapäätöksestä 15.12.2016 (500 ) tekemän hankintaoikaisuvaatimuksen esitystekstin mukaisin perustein. päätti 15.12.2016 tekemällään päätöksellä (500 ) hyväksyä Finlandia-talon perusparannuksen pää- ja arkkitehtisuunnittelijaksi vertailupistein 100 arkkitehtitoimisto Arkkitehdit NRT Oy:n sekä oikeuttaa kiinteistöviraston tilakeskuksen hankepäällikön allekirjoittamaan pää- ja arkkitehtisuunnittelun sopimukset ja rakennuspäällikön allekirjoittamaan mahdolliset lisä- ja muutostyötilaukset. Tarjouskilpailuun osallistunut ja vertailussa toiselle sijalle sijoittunut Työyhteenliittymä Arkkitehtitoimisto A-Konsultit Oy, Arkkitehtuuri- ja muotoilutoimisto Talli Oy ja Arkkitehtitoimisto Helander-Leiviskä Ay (jäljempänä Työyhteenliittymä tai oikaisuvaatimuksen tekijä) pyytää 11.1.2017 saapuneessa hankintaoikaisuvaatimuksessaan hankintayksikköä tekemään hankintaoikaisun kumoamalla hankintapäätöksen, hylkäämällä tarjouspyynnön vastaisen tarjouksen, tekemällä uuden tarjousvertailun ja valitsemalla tämän jälkeen kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouspyynnön mukaisen tarjouksen tehneen tarjoajan eli Työyhteenliittymän tarjouksen tarjouskilpailun voittajaksi hankintaoikaisuvaatimuksen liitteenä olevassa markkinaoikeusvalituksessa tarkemmin kuvatun menettelyn johdosta. Oikaisuvaatimus esitetään hylättäväksi, koska hankintayksikkö ei ole menetellyt asiassa hankintalain säännösten vastaisesti. Hankintaoikaisuvaatimuksen tekemisen edellytykset Julkisista hankinnoista annetun lain 80 :n mukaan hankintayksikkö voi itse poistaa virheellisen päätöksensä tai peruuttaa muun hankintame-
Helsingin kaupunki Esityslista 4/2017 26 (99) Tila/7 Hankintamenettely nettelyssä tehdyn ratkaisun, jolla on oikeudellisia vaikutuksia ehdokkaiden tai tarjoajien asemaan, sekä ratkaista asian uudelleen (hankintaoikaisu), jos päätös tai muu hankintamenettelyssä tehty ratkaisu perustuu lain soveltamisessa tapahtuneeseen virheeseen. Hankintalain 81 :n mukaan hankintayksikkö voi ottaa hankintaoikaisun käsiteltäväkseen omasta aloitteestaan tai asianosaisen vaatimuksesta. Asianosaisen on esitettävä vaatimus 14 päivän kuluessa siitä, kun asianosainen on saanut tiedon hankintayksikön päätöksestä tai muusta hankintamenettelyssä tehdystä ratkaisusta. Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnan päätöksestä on lähetetty kaikille tarjouskilpailuun osallistuneille sähköpostitse 27.12.2016. Työyhteenliittymän hankintaoikaisuvaatimus on kirjattu saapuneeksi Helsingin kaupungin kirjaamoon 10.1.2017, joten hankintaoikaisuvaatimus on esitetty määräajassa. Oikaisuvaatimus on liitteenä nro 1. Oikaisuvaatimuksen tekijä on tehnyt laissa säädetyssä määräajassa valituksen myös markkinaoikeudelle. Finlandia-talon perusparannuksen pää- ja arkkitehtisuunnittelun kilpailutus on toteutettu kaksivaiheisena käyttäen neuvottelumenettelyä. Hankinnasta on 12.2.2016 julkaistu hankintailmoitus sähköisessä ilmoituskanava Hilma:ssa. Hankintailmoituksen liitteenä 2 olleen soveltuvuusselvitys-asiakirjan kohdan 2.6 (vaatimus 12) perusteella: Ehdokkaan tulee nimetä tarjousvaiheessa pää- ja arkkitehtisuunnittelijan tehtäviin käytettävissään olevat kaksi (2) arkkitehtia, joilla molemmilla on: - yliopistossa tai korkeakoulussa suoritettu arkkitehdin tutkinto - edellytykset toimia Valtioneuvoston 12.3.2015 antaman asetuksen rakentamisen suunnittelutehtävien vaativuusluokkien määräytymisestä 5 :ssä määritellyissä poikkeuksellisen vaativissa korjaus- ja muutostyön rakennussuunnittelutehtävissä lain 41/2014 laki maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta 120 a :n ja 120 :n tarkoittamana pää- ja rakennussuunnittelijana ja täytettävä laissa suunnittelijoille asetetut muut vaatimukset. - hyvä suomen kielen taito. Vaatimuksen täyttyminen on tullut osoittaa Kyllä -merkinnällä. Seikoista ei ole vaadittu esitettävän erillisiä todistuksia.
Helsingin kaupunki Esityslista 4/2017 27 (99) Tila/7 Tarjousten vertailu Kiinteistöviraston tilakeskuksen hankepäällikön päätöksellä 1.7.2016 (13 ) valittiin 3 tarjoajaa, jotka kutsuttiin neuvottelumenettelyyn ja tarjouskilpailuun. Tarjousneuvottelut käytiin 23.8. - 31.8.2016, jonka jälkeen 20.9.2016 tarjoajille toimitettiin lopullinen saman sisältöinen tarjouspyyntö 7.9.2016. Määräaikaan 10.10.2016 klo 13.00 mennessä tarjouksen jätti kolme (3) yritystä. Tarjoukset avattiin 10.10.2016 ja todettiin, että kaikki tarjoukset olivat tarjouksille asetettujen vaatimusten mukaisia. Tarjousten tarjouspyynnönmukaisuuden varmistamisen jälkeen aloitettiin tarjousten laatuarviointivaihe. Laatuarvioinnin yhteydessä hankintayksikkö pyysi tarjoajilta lisäselvityksiä tarjouksissa ilmoitettujen referenssikohteiden laajuustiedoista, toteutusajankohdista sekä nimettyjen henkilöiden osallistumisesta esitettyihin referenssikohteisiin. Suunnittelutarjoukset arvioitiin vertailuperusteiden, tarjouksissa toimitettujen tietojen sekä tarjoajilta saatujen lisäselvitysten perusteella. Hintatarjoukset avattiin 11.11.2016, jonka jälkeen suoritettiin tarjousten hinta-arviointi. Lopullinen vertailu tehtiin kaikkien kolmen tarjouksen osalta. Vertailusta laadittiin valintamuistio ja vertailutaulukko. Tarjousten vertailussa käytettiin laadun painoarvona 70 % ja hinnan painoarvona 30 %. Painotetut kokonaispisteet saatiin laskemalla painotetut laatu- ja hintapisteet yhteen. Painotettujen kokonaispisteiden enimmäismäärä oli 100,00. Tarjousten lopulliset laatu- ja hintavertailupisteet muodostuivat seuraaviksi: Arkkitehdit NRT Oy 100,00 Työyhteenliittymä Arkkitehtitoimisto A-konsultit Oy, 92,41 Arkkitehtuuri- ja muotoilutoimisto Talli Oy ja Arkkitehtitoimisto Helander-Leiviskä Ay Työyhteenliittymä LPR-arkkitehdit Oy ja 75,93 Arkkitehtitoimisto Sarc Oy. Hankintaoikaisuvaatimuksessa esitetyt vaatimukset Tarjouskilpailuun osallistunut ja vertailussa toiselle sijalle sijoittunut Työyhteenliittymä Arkkitehtitoimisto A-Konsultit Oy, Arkkitehtuuri- ja muotoilutoimisto Talli Oy ja Arkkitehtitoimisto Helander-Leiviskä Ay pyytää 11.1.2017 saapuneessa hankintaoikaisuvaatimuksessaan hankintayksikköä tekemään hankintaoikaisun kumoamalla hankintapäätök-
Helsingin kaupunki Esityslista 4/2017 28 (99) Tila/7 sen, hylkäämällä tarjouspyynnön vastaisen tarjouksen, tekemällä uuden tarjousvertailun ja valitsemalla tämän jälkeen kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouspyynnön mukaisen tarjouksen tehneen tarjoajan eli Työyhteenliittymän tarjouksen tarjouskilpailun voittajaksi hankintaoikaisuvaatimuksen liitteenä olevassa markkinaoikeusvalituksessa tarkemmin kuvatun menettelyn johdosta. Oikaisuvaatimuksessa esitetyt väitteet hankintalain vastaisesta menettelystä Tarjouspyynnön vastainen tarjous Pääsuunnittelijan pätevyys Oikaisuvaatimuksessa väitetään, että voittanut tarjous oli tarjouspyynnön vastainen, koska tarjoaja ei ole osoittanut yhdenkään tarjotun suunnittelijan täyttävän tarjouspyynnössä esitettyä ehdotonta vähimmäisvaatimusta rakennusvalvonnan edellyttämästä pääsuunnittelijan pätevyydestä. Esittelijä toteaa, että hankintailmoituksessa taikka tarjouspyynnössä ei ole edellytetty, että tarjoaja osoittaa jo tarjouksensa yhteydessä suunnittelijaksi nimetyillä henkilöillä olevan rakennusvalvonnan edellyttämä kelpoisuus kyseiseen tehtävään. Ehdokkaan on ainoastaan tullut osallistumishakemuksessaan sitoutua kyseisen ehdon täyttämiseen Kyllä - merkinnällä. Rakennusvalvontaviranomainen suorittaa kuhunkin kohteeseen nimettävien suunnittelijoiden kelpoisuuden arvioinnin aina erikseen jokaisen rakennushankkeen osalta vasta aikaisintaan siinä vaiheessa, kun suunnittelijat on valittu ja suunnittelu on edennyt niin pitkälle, että ennakkoneuvottelu rakennusvalvontaviranomaisen kanssa voidaan järjestää 3-6 kuukautta ennen rakennuslupahakemuksen jättämistä tai viimeistään rakennuslupahakemusta jätettäessä. Hankintayksikkö voi ainoastaan luottaa alalla ammattimaisesti toimivan tarjoajan ammattitaitoon ja arvioon nimeämiensä suunnittelijoiden kelpoisuudesta. Tämän vuoksi hankintayksikkö ei myöskään ole voinut edellyttää tarjouksen mukana mitään erillistä dokumenttia tai muuta osoitustapaa kyseisen seikan täyttymisestä, koska tällaista todistustapaa ei hankkeen tässä vaiheessa ole olemassa. Tarjouksen parantaminen Työyhteenliittymä väittää, että hankintayksikkö on antanut hankintalain ja tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun vastaisesti Arkkitehdit NRT Oy:lle mahdollisuuden muuttaa ja parantaa tarjoustaan lopullisten tarjousten jättämisen jälkeen. Esittelijä toteaa, että tarjouspyynnön mukaan pääsuunnittelijaksi nimetyn henkilön on tullut toimia referenssikohteessa joko pääsuunnittelijana tai projektiarkkitehtina.
Helsingin kaupunki Esityslista 4/2017 29 (99) Tila/7 Tarjouspyynnön mukaan yhtälailla riittävää on ollut, että henkilö on toiminut referenssikohteessa projektiarkkitehtina. Arkkitehdit NRT Oy on tarjouksessaan ilmoittanut ********** referenssikohteiden osalta tehtäviksi Varapääsuunnittelija / pääsuunnittelun koordinointi, Vastaava yhtiömies / pääsuunnittelu ja Vastaava yhtiömies / pääsuunnittelu. Koska Arkkitehdit NRT Oy:n tarjouksessa ********** referenssikohteiden osalta käytetty terminologia on ollut hankintayksikölle jossain määrin epäselvä, on hankintayksikkö Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä hyväksytyllä tavalla (asia C-599/10) pyytänyt tarjoajalta selvennystä siitä, mitä kyseisillä ilmaisuilla tarkkaan ottaen on tarkoitettu ja onko nimetty henkilö toiminut kyseisissä kohteissa pääsuunnittelijana tai projektiarkkitehtina. Täsmennyspyyntö on liitteenä nro 4. Arkkitehdit NRT Oy ei ole muuttanut pääsuunnittelijaksi nimetyn henkilön referenssikohteiden osalta väitteen mukaan tarjouspyynnön vastaista tarjousta tarjouspyynnön mukaiseksi. Tarjous ei missään vaiheessa ole ollut tarjouspyynnön vastainen. Selvityksessä ei ole ollut kyse tarjouksen parantamisesta tai muuttamisesta. Selvityksellä Arkkitehdit NRT Oy on ainoastaan täsmentänyt tarjouksessaan käyttämiensä ilmaisujen sisältöä. Selvityksen perusteella tarjous on ilmoitetulla tavalla täyttänyt asetetun vaatimuksen, koska nimetty henkilö on toiminut kohteissa projektiarkkitehdin tehtävissä. Tarjousten pisteytys Oikaisuvaatimuksen tekijä väittää, että hankintayksikkö on antanut Arkkitehdit NRT Oy:n tarjoukselle tarjousten laatupisteytyksessä merkittävästi liikaa pisteitä. Oikaisuvaatimuksen tekijän mukaan Arkkiehdit NRT Oy:n tarjouksessa pääsuunnittelijaksi nimetty henkilö ei ole toiminut nimetyissä referenssikohteissa vaaditulla tavalla pääsuunnittelijana tai projektiarkkitehtinä, joten kyseisistä referensseistä ei tule antaa lainkaan pisteitä, ja lisäksi projektiarkkitehdin varahenkilön osalta on pisteitä annettu referenssistä, joka ei ole tarjouspyynnön mukainen. Edellä esitetyin perustein hankintayksikkö on hyväksynyt Arkkitehdit NRT Oy:n pää- ja arkkitehtisuunnittelijaksi nimeämän henkilön referenssikohteet tarjousvertailuun. Hankintayksikön tältä osin suorittama tarjousten pisteytys ei ole virheellinen. Tarjousten pisteytys ei ole virheellinen myöskään Arkkitehdit NRT Oy:n nimeämän projektiarkkitehdin varahenkilön Tom Lindholmin referenssikohteiden osalta. Tom Lindholmin osalta referenssikohteeksi 3a on ilmoitettu Finlandiatalon näyttelytilan hankesuunnitelma. Tarjouspyynnössä ei edellytetty, että referenssikohteen tulisi oikaisuvaatimuksen tekijän väittämällä ta-