Metsäsektorin suhdannekatsaus 2009 2010 Toimittajat Riitta Hänninen Yrjö Sevola Tekninen toimitus Sari Elomaa (taitto, kuvat) Jouni Hyvärinen (kansi) MESU-tietokanta ja tilastolaskenta Jarmo Mikkola Tilaukset Tilaushinta 30 Julkaistaan loka-marraskuun vaihteessa Faksi 010 211 2101 www.metla.fi/julkaisut/suhdannekatsaus/ Tiedustelut Raija Lahtinen Metsäntutkimuslaitos PL 18, 01301 Vantaa Puh. 010 211 2198 Sähköposti: raija.lahtinen@metla.fi ISBN 978-951-40-2189-3 (nid.) ISBN 978-951-40-2188-6 (PDF) ISSN 1796-0053 Vammalan Kirjapaino Oy Vammala 2009 Lokakuu 2009 Metsäntutkimuslaitos Vantaan toimintayksikkö
Kirjoittajat Suhdanne-ennuste Jukka Aarnio, MMM, VTM, tutkija Riitta Hänninen, MMT, tutkija Jussi Leppänen, MMM, tutkija Katja Lähtinen, MMT, tutkija Antti Mutanen, MMM, tutkija Yrjö Sevola, MML, erikoistutkija Esa Uotila, MMM, tutkija Kari Valtonen, MMM, tutkija Jari Viitanen, YTT, tutkija Erityisartikkelit ja ikkunat Perttu Anttila, MMT, tutkija Antti Asikainen, MMT, professori Pekka Ollonqvist, KTT, professori Tarmo Räty, YTT, tutkija etunimi.sukunimi@metla.fi
Sisällys Yhteenveto Riitta Hänninen ja Jari Viitanen... 4 Kansainvälinen ja kotimainen suhdannekehitys... 9 1.1 Kansainvälinen talous Jari Viitanen... 9 1.2 Kotimaan talous Jari Viitanen... 14 Metsäteollisuus... 16 2.1 Saha- ja vaneriteollisuuden vienti ja tuotanto Riitta Hänninen ja Antti Mutanen... 16 2.2 Massa- ja paperiteollisuuden vienti ja tuotanto Kari Valtonen... 21 2.3 Metsäteollisuuden kustannukset ja kannattavuus Katja Lähtinen... 28 Ikkuna: Metsäteollisuuden kustannusrakenne Antti Mutanen... 32 2.4 Metsäteollisuuden työllisyys Yrjö Sevola... 35 Metsätalous... 37 3.1 Puuvarojen käyttö Yrjö Sevola... 37 3.2 Raakapuumarkkinat Jussi Leppänen ja Esa Uotila... 39 Ikkuna: Reaalisten vienti- ja kantohintaindeksien kehitys Pekka Ollonqvist... 43 3.3 Yksityismetsien investoinnit ja kannattavuus Jukka Aarnio ja Esa Uotila... 46 3.4 Metsätalouden työllisyys Yrjö Sevola... 50 Erityisartikkelit... 52 Metsät, puutuotteet ja ilmastopolitiikka Tarmo Räty... 52 Jatkuuko metsäenergian käytön kasvu? Antti Asikainen ja Perttu Anttila... 55 Ennusteiden osuvuus 1994 2008... 58
Yhteenveto Talouskehitys vientimarkkinoilla Euroopassa on kesän jälkeen kääntynyt parempaan suuntaan. Tuotannon leikkaukset paperi- ja sahateollisuudessa ovat pysäyttäneet hintojen laskun, ja viime vuonna romahtanut sahatavaran hinta on kesän jälkeen vahvistunut. Markkinoiden kysynnän kasvu on kuitenkin ollut hidasta ja johtunut pääosin varastojen täydennyksestä. Tuotanto sahateollisuudessa jää kotimaan kulutuksen ja viennin heikon kehityksen vuoksi noin viidenneksen viime vuodesta. Paperin tuotannossa ja viennissä lasku on tätäkin suurempaa, kun kysyntä vientimarkkinoilla on alentunut ja tuotantoyksiköitä on kotimaassa suljettu. Puumarkkinoilla metsäteollisuuden vähentynyt puun tarve on johtanut puukaupan, markkinahakkuiden, kantohintojen ja kantorahatulojen laskuun. Valopilkkuna on kuitenkin ollut puun energiakäytön kasvu, jonka arvioidaan nostavan tänä vuonna metsähakkeen käyttöä noin kymmenyksellä viime vuodesta. Raakapuun tuonti vähenee tänä vuonna noin puoleen viime vuodesta. Vuonna 2010 hitaana pysyvän talouskasvun arvioidaan parantavan vain vähän metsäteollisuustuotteiden kysyntää. Tuotannon leikkauksista huolimatta Euroopan paperimarkkinoilla on edelleen ylikapasiteettia, eikä Suomen paperin viennin keskihintoihin odoteta ensi vuonna nousua. Tuotanto ja vienti kasvavat hieman parantuneen kysynnän ansiosta, ja liiketoiminnan tehostamistoimet parantavat kannattavuutta. Sahateollisuudessa kannattavuutta parantaa vientihintojen vahvistuminen ja tuotannon kasvu. Sahatavaran tuotanto jää kasvusta huolimatta vielä lähelle 1990-luvun alun lukemia. Teollisuuden puuntarpeen lisääntyessä kysyntä kohdistuu entistä enemmän kotimaiseen puuhun, vaikka Venäjä luopuisi puutullien korotuksista. Havutukkien hintaa nostaa sahatavaran tuotannon kasvu, mutta kuitupuiden varastotason pysyessä korkeana niiden hinnat jäävät lähelle kuluvan vuoden hintoja. Vuosina 2009 2010 voimassa olevien puun myyntituloverotuksen huojennuksien odotetaan vilkastuttavan puukauppaa. Ensi vuonna markkinahakkuut kasvavat, mutta määrä jää selvästi alle taantumaa edeltävän tason. Vaikka talousnäkymät ovat parantumassa, tilanne ei ole nopeasti palautumassa taantumaa edeltäneelle tasolle. Riskit ennustettua huonompaan kehitykseen ovat olemassa. Talouspoliittisten elvytystoimien vaikutus voi heikentyä, ja työttömyyden kasvun jatkuminen saattaa johtaa kuluttajien luottamuksen nopeaan laskuun. Toisaalta luottamus kasvuun voi myös vahvistua ja elpyminen nopeutua tässä ennustettua aikaisemmin. Vientimarkkinoilla noustaan taantumasta hitaasti Suomen metsäteollisuuden vientiosuuksilla painotettu maailmantalous supistuu tänä vuonna yli 3 prosenttia. Viime syksynä alkanut maailmantalouden taantuma on kuitenkin kesän jälkeen kääntymässä hitaaksi kasvuksi metsäteollisuuden tärkeimmillä markkina-alueilla. Alkuvuoden pudotuksen vuoksi euroalueen talous supistuu tänä vuonna yli 4 prosenttia, vaikka loppuvuoden aikana alueen taloudet 4 Metsäsektorin suhdannekatsaus 2009 2010
hieman elpyvät ja kysyntä paranee. Saksassa talous supistuu 5,5 prosenttia ja Britanniassa 4 prosenttia. Vaikka Ruotsi on pystynyt heikon kruunun turvin lisäämään markkinaosuuksia esimerkiksi sahatavaramarkkinoilla, senkin BKT supistuu tänä vuonna 5 prosenttia. Ensi vuonna talouksien elpyminen jatkuu hitaana lähinnä vain maailmantalouden kaupan ja viennin kasvun ansiosta. Euroalueen talouden ennakoidaan kasvavan vain noin puoli prosenttia. Kiinan talouden ennustetaan kasvavan tänä vuonna yli 8 prosenttia ja ensi vuonna lähes 10 prosenttia. Japanin talous kääntyy ensi vuonna noin 1,5 prosentin kasvuun tämän vuoden lähes 6 prosentin supistumisesta. Vaikka Yhdysvalloissa suhdannekäänne on tapahtunut jo kesän aikana, tänä vuonna talous supistuu noin 2,5 prosenttia. Ensi vuonna Yhdysvaltojen talouden ennustetaan kasvavan 1,5 prosenttia. Sahatavaran markkina-alueilla Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa taloudet kasvavat keskimäärin muuta maailmaa nopeammin. Suomen vientivetoinen talous elpyy muuta maailmaa hitaammin. Tänä vuonna talous supistuu 7 prosenttia. Ensi vuonna maailmanmarkkinakysynnän ja viennin kasvaessa Suomen talous kasvaa noin 2 prosenttia. Sahatavaramarkkinoilla pientä elpymistä loppuvuonna Talouskriisi ja rakentamisen hidastuminen ovat vähentäneet sahatavaran kysyntää sekä Suomessa että tärkeimmillä vientimarkkinoilla, ja sahatavaran tuotannon rajoitukset ovat jatkuneet eri puolilla Eurooppaa. Alkuvuonna vienti Suomesta on vähentynyt Pohjois-Afrikkaa lukuun ottamatta kaikille perinteisille vientialueille. Kilpailijamaa Ruotsi on sen sijaan kasvattanut vientiään heikon kruunun avustamana. Viennin ja kotimaan kysynnän vähentyessä Suomen sahatavaran tuotannon arvioidaan tänä vuonna alenevan viidenneksen edellisvuodesta ja painuvan alhaisimmalle tasolleen sitten 1990-luvun laman. Sahatavaran tuotantoaan ovat supistaneet erityisesti suuret metsäteollisuusyritykset. Kevään jälkeen sahatavaran hinnat ovat varastojen pienentyessä kääntyneet nousuun, mikä ennakoi käännettä parempaan. Vuonna 2010 rakentaminen elpyy kuitenkin hitaasti sekä koti- että vientimarkkinoilla. Tämän vuoksi myös hintojen nousu Euroopassa on hidasta, ja Suomen viennin keskihinta nousee kuluvan vuoden keskiarvoon verrattuna noin 6 prosenttia. Sahatavaran tuotannon arvioidaan vuonna 2010 nousevan 8,2 miljoonaan kuutiometriin. Pudotusta 2000-luvun alun tuotannon määristä olisi kuitenkin yhä 40 prosenttia. Vanerimarkkinoilla kysynnän supistuminen alkoi sahatavaramarkkinoita myöhemmin. Myös vientihintojen aleneminen on ollut lievempää kuin sahatavaralla. Vuonna 2009 Suomen vanerin tuotanto- ja vientimäärät romahtavat kuitenkin puoleen edellisvuodesta. Erityisen paljon supistuu koivuvanerin tuotanto. Koivutukin tuonnin romahtaminen ja kotimaan hakkuiden väheneminen on aiheuttanut raaka-ainepulaa tuotantolaitoksilla. Vuonna 2010 vanerin tuotannon odotetaan elpyvän, mutta sahatavaran tuotannon tavoin elpyminen on hidasta. Viennin keskihinnan arvioidaan nousevan noin 6 prosenttia. Paperin kysyntä kääntyy hitaaseen kasvuun Taloustaantuma on vähentänyt maailmanmarkkinoilla paperin ja kartongin kysyntää. Kiinassakin kysynnän kasvu on hidastunut. Euroopassa paino- ja kirjoituspaperin kysyntä aleni vielä tämän vuoden alussa, kun mainontaa siirtyi sähköisiin viestimiin. Kuluttajapakkauksiin käytettävän paperin ja kartongin kysynnän lasku oli pienempää. Vähiten taantuma on vaikuttanut pehmo- ja hygieniapaperin kulutukseen. Tänä vuonna painopapereiden kapasiteetin leikkaukset ja tuotannon rajoitukset ovat jatkuneet Suomessa ja muualla Euroopassa. Suomen paperin viennin ja tuotannon arvioidaan alenevan lähes neljänneksellä viime vuodesta. Euroopan painopaperimarkkinoilla on tuotannonleikkauksista huolimatta edelleen ylitarjontaa, ja alkuvuonna pieneen nousuun lähtenyt paperin vientihinta on jälleen laskussa. Vuositasolla paperin keskimääräisen vientihinnan arvioidaan kuitenkin nousevan noin 2 prosenttia viime vuoden keskiarvoon verrattuna. Maailman sellumarkkinoilla havusellun tuotannonleikkaukset Yhteenveto 5
ovat olleet lehtisellua suuremmat ja toisin kuin lehtisellun havusellun markkinahinnat ovat kuluvana vuonna nousseet. Vuositasolla sellun viennin keskihinnan arvioidaan kuitenkin alenevan noin viidenneksen viime vuoden keskiarvostaan. Vuonna 2010 paperin kysynnän odotetaan Euroopassa hieman kasvavan ja nostavan myös sellun kysyntää talouksien hitaasti elpyessä. Merkkejä paremmasta kehityksestä on jo näkynyt, kun painoja kirjoituspaperin kysynnän lasku Euroopassa on taittunut ja kulutus kääntynyt kesän jälkeen pieneen nousuun. Ensi vuonna Suomen paperin ja kartongin viennin ja tuotannon arvioidaan kasvavan noin 5 prosenttia. Koska paperin kysyntä kuitenkin kasvaa hitaasti, Suomessa ja muualla Euroopassa tehdyt kapasiteetin leikkaukset eivät riitä saamaan paperin hintaa selvään nousuun, vaan Suomen paperin viennin keskihinnan odotetaan pysyvän suunnilleen kuluvan vuoden tasolla. Sellumarkkinoilla Aasian kysynnän kasvu nostaa markkinahintaa ensi vuonna, ja Suomen keskimääräisen vientihinnan arvioidaan nousevan noin 10 prosenttia verrattuna kuluvan vuoden keskihintaan. Metsäteollisuuden kannattavuudessa käännös parempaan ensi vuonna Puutuotteiden kysynnän lasku, ylitarjonta Euroopan markkinoilla sekä alentuneet vientihinnat romahduttivat puutuoteteollisuuden kannattavuuden ennennäkemättömän alhaalle vuonna 2008. Vuonna 2009 puutuoteteollisuuden kannattavuus pysyy heikkona, ja käännettä parempaan suuntaan voidaan odottaa vasta vuonna 2010, jolloin saavutetaan tämän vuosikymmenen puolivälissä vallinnut taso. Massa- ja paperiteollisuuden kannattavuus on kuluvana vuonna puutuoteteollisuuden tavoin jatkanut vuonna 2008 alkanutta voimakasta heikentymistään. Vaikka massa- ja paperituotteiden hintakehityksessä on tapahtunut hienoista käännettä parempaan, liiketoiminnan tehostamistoimenpiteistä ja suotuisasta kokonaiskustannusten kehityksestä huolimatta toimialan kannattavuuden parantumista saadaan odottaa vuoteen 2010. Työllisyys alenee metsäsektorilla tuotantomäärien pudotessa Metsäteollisuus työllisti viime vuonna 59 000 henkilöä. Toimipaikkojen sulkemisen ja tuotannon rajoitusten vuoksi työllisyys on kuitenkin kovassa laskussa. Vuoden 2009 työllisyysennuste on 44 000 henkilöä. Siitä on puutuoteteollisuuden osuus 23 000 ja massa- ja paperiteollisuuden 21 000 henkilöä. Vuonna 2010 suurissa metsäteollisuusyrityksissä on suunnitteilla vielä joidenkin toimipaikkojen sulkemisia. Työllisyyden ei kuitenkaan odoteta alenevan metsäteollisuuden tuotannon hieman kasvaessa. Metsätalous puolestaan työllisti 25 000 henkilöä vuonna 2008. Hakkuiden väheneminen alentaa työllisyyttä tänä vuonna parilla tuhannella henkilöllä. Vuonna 2010 markkinahakkuiden kasvu ja lisääntyvä metsäenergian korjuu parantavat työllisyyttä hieman. Vaikka työn tuottavuuden lisäämisen mahdollisuudet ovat metsätaloudessa jo korkean koneellistamistason vuoksi rajalliset, voidaan puunkorjuussa vielä työvoiman ja kaluston käyttöä kokonaisuudessaan tehostaa esimerkiksi leimikkokeskityksillä ja muulla yhteistoiminnalla. Teollisuuden puun kysyntä kohdistuu entistä enemmän kotimaisiin puuvaroihin Teollisuuden puun tuonti on puolittumassa viime vuodesta alle 10 miljoonaan kuutiometriin. Vaikka myös markkinahakkuut alenevat ja jäävät tänä vuonna noin 40 miljoonaan kuutiometriin, massateollisuudelle riittää puuta. Tuotanto on alhaalla, ja hakatun puutavaran varastot ovat pysyneet suurina. Sahatavaran heikon kysynnän vuoksi havutukkien kantohinnat ovat alkuvuonna jatkaneet laskuaan. Sahatavaran tuotanto on kuitenkin kesän aikana hieman elpynyt varastojen tyhjentyessä, mikä on lisännyt havutukkien kysyntää. Vaikka kantohintojen pudotuksen arvioidaan pysähtyneen, niiden ennakoidaan jäävän vuositasolla 23 prosenttia alle viime vuoden keskiarvon. Suuret kuitupuuvarastot ja paperin- ja selluntuotannon leikkaukset tuovat laskupaineita kaikkien kuitupuiden kantohintoihin 6 Metsäsektorin suhdannekatsaus 2009 2010
loppuvuonna. Puun tarjonnan odotetaan kuitenkin loppuvuonna paranevan puun myyntituloverotuksen 50 prosentin huojennuksen ansiosta. Muista puutavaralajeista poiketen metsäenergian kysyntä on ollut vuonna 2009 hyvä, ja metsähakkeen lämpö- ja voimalaitoskäytön ennustetaan kasvavan kuluvana vuonna 4,5 miljoonaan kuutiometriin. Vuonna 2010 metsäteollisuuden tuotannon pieni kasvu nostaa kotimaan markkinahakkuita 15 prosenttia kuluvasta vuodesta, kun puun tuontimääriin ei odoteta suuria muutoksia. Sahatavaran tuotannon kasvun myötä havutukkien nimelliset kantohinnat nousevat 4 8 prosenttia. Koivutukin kantohinnan arvioidaan nousevan sen tuonnin loppuessa lähes kokonaan. Kuitupuiden kantohinnat pysyvät lähellä vuoden 2009 tasoa, kun alentuneita tuontipuun ja kotimaan sahahakkeen määriä korvataan paperiteollisuudessa kotimaisella harvennuskuitupuulla. Metsäenergian kysyntä jatkuu hyvänä, ja lämpö- ja voimalaitoskäytön ennustetaan kasvavan 5,5 miljoonaan kuutiometriin. Metsätalouden liiketulos painuu selvästi alle pitkäaikaisen keskiarvon Metsäsektorin syvä taantuma painaa yksityismetsätalouden liiketuloksen 42 46 euroon hehtaarilta vuonna 2009. Vuonna 2010 syöksy loppuu, kun markkinahakkuut kasvavat ja tukkien hinnat hieman vahvistuvat. Silti tulos jää selvästi alle pitkäaikaisten keskiarvojen. Reaalisesti yhtä alhaalla on oltu viimeksi lamavuosina 1992 ja 1993. Ensi vuonna tulot nousevat noin 10 eurolla hehtaarilta, mutta tulot jäävät edelleen noin 40 prosenttia alle vuosien 2004 2008 keskiarvon. Yksityismetsänomistajien kantorahatuloja taantuman seuraukset vähentävät viime vuodesta lähes puolella, noin 850 miljoonaan euroon tänä vuonna. Vuonna 2010 puukaupan piristymisen ja markkinahakkuiden lisääntymisen myötä kantorahatulot nousevat 10 15 prosenttia kuluvasta vuodesta. Ennusteiden perusteet ja riskit Metsäsektorin suhdannekatsauksessa tuotetaan tietoa koko metsäsektorin nykytilanteesta ja lähiajan näkymistä. Ennusteet perustuvat julkisiin tilastoihin ja maailmantalouden kehitysennusteisiin, eri lähteistä saatavaan metsäsektorin markkina- ja muuhun informaatioon sekä Metlassa tehtäviin tutkimuksiin. Ennusteiden tekemisessä käytetään niin sanottua johdetun kysynnän periaatetta, jolloin kotimaan ja vientimarkkinoiden talouskehitysten vaihteluiden odotetaan heijastuvan kysynnän kautta metsäteollisuuden tuotantoon ja sieltä kotimaan puumarkkinoille. Myös metsäsektorin toimintaympäristön muutosten ja valtion taloudellisten ohjauskeinojen vaikutuksia on arvioitu ennusteita tehtäessä. Ennustettua huonompi talouskehitys alentaisi Suomen metsäteollisuuden vientihintoja, tuotantoa ja kannattavuutta verrattuna tässä esitettyihin ennusteisiin. Metsäteollisuudesta vaikutukset leviäisivät puun kysynnän alentuessa myös raakapuumarkkinoille, metsätalouden työllisyyteen ja yksityismetsätalouden kannattavuuteen. Tällöin Suomen metsäsektorin kehitys jäisi nyt esitettyjä ennusteita heikommaksi. Käsitys maailmantalouden ja vientimarkkinoiden talouskehityksestä muodostetaan eri organisaatioiden (esimerkiksi OECD, IMF, ETLA) ennusteiden perusteella. Tämän katsauksen ennusteet perustuvat syys lokakuun 2009 vaihteen tietoihin metsäsektorista ja ennusteisiin maailmantalouden kehityksestä vuosille 2009 2010. Metsäsektorin ennusteet vastaavat tutkijoiden käsitystä todennäköisimmästä kehityksestä. Ne ovat piste-ennusteita ja pohjautuvat vientimarkkinoiden kasvuennusteisiin sekä muihin taustaoletuksiin markkinoista. Suurin riski katsauksessa esitettäville ennusteille on vientimarkkinoiden talouskasvun odottamattomat muutokset. Syksyllä 2009 talouskehitykseen vaikuttavia epävarmuus- ja riskitekijöitä on paljon. Onko taantuma jo takanapäin? Useilta talousalueilta saadut tuoreimmat tilastotiedot kuluvan vuoden toiselta neljännekseltä osoittavat ta- Yhteenveto 7
louskasvun supistumisen pysähtyneen. Kesän jälkeen osassa talouksia, kuten Yhdysvalloissa, Japanissa, Saksassa ja Ranskassa, tuotanto on jopa hieman kasvanut ja vienti lähtenyt vetämään. Ekonomistikunta on ennusteissaan varsin yksimielinen taantuman päättymisestä ja kasvun alkamisesta jo kuluvana syksynä. Kasvusta kuitenkin odotetaan hidasta. Mutta onko taantuma todellakin ohitse ja millaisia riskitekijöitä ennusteiden taustalla piilee? Taantuman päättymisen taustalla on ensisijaisesti kaksi tärkeää tekijää. Ensinnäkin maailmanlaajuisen taantuman alettua useat valtiot tekivät mittavia elvytyspaketteja, joilla julkisia menoja lisättiin. Lisäksi keskuspankit laskivat ohjauskorkojaan ja osittain lisäsivät myös rahaa talouteen ostamalla valtion velkapapereita ja ohjaamalla suoraa tukea vaikeuksissa oleville pankeille. Näiden toimien vaikutukset ovat vähitellen alkaneet näkyä, ja finanssimarkkinoilla luottamus on parantunut. Toisaalta varastot ovat tyhjentyneet kevään ja kesän aikana, jolloin tuotantoa on lisätty. Tämä näkyy maailmankaupan ja viennin lisäyksenä. Elvyttävien tekijöiden kääntöpuolella on kuitenkin pelko niiden jatkuvuudesta. Kun varastotasoa on nostettu, putoaako tuotannon tarve jälleen taantuman aikaiselle tasolle? Pelkona on myös verotuksen kiristyminen, mikä on väistämätöntä, kun elvytyspakettien rahoittamiseksi otetut lainat tulevat maksuun. Jo nyt on vaadittu joissakin maissa elvytyksen kääntämistä säästämiseksi. Finanssipolitiikan käänteen ajoitus tuleekin olemaan yksi keskeinen tekijä suhdannekäänteen onnistuneelle hallinnalle. Liian aikainen julkisten menojen ja verotuksen kiristys voi kääntää maailmatalouden takaisin taantumaan. Vastaava ongelma on keskuspankeilla: milloin on sopiva hetki aloittaa koronnostot suhdanteiden hallitsemiseksi. Keskeiset ennustemuuttujat 2008 2010.* Ennustemuuttujat 2008 2009e 2010e %-muutos Sahatavaran tuotanto 21 20 5 Sahatavaran vienti 15 15 6 Sahatavaran vientihinta 16 12 6 Paperin tuotanto 9 23 5 Paperin vienti 12 24 5 Paperin vientihinta 2 2 0 Markkinahakkuut 11 23 15 Raakapuun tuonti 11 53 1 Tukkipuiden kantohinnat Mänty 12 23 4 Kuusi 14 23 8 Koivu 4 26 4 Kuitupuiden kantohinnat Mänty 5 23 1 Kuusi 5 26 2 Koivu 4 22 2 *hintamuutokset nimellisiä Suuri osa kansallisista bruttokansantuotteista muodostuu yksityisestä kulutuksesta, johon vaikuttaa käytettävissä olevien tulojen ohella vahvasti odotukset tulevasta talouskehityksestä. Kesän ja alkusyksyn aikana kuluttajien luottamusindikaattorit ovat kääntyneet pohjalukemista ylöspäin asuntomarkkinoiden laman hieman helpotettua. Työttömyyden lisääntyessä luottamus on kuitenkin veitsenterällä ja pienetkin kielteiset uutiset voivat vaikuttaa kotitalouksien kulutushalukkuuteen. Epäselvää myös on, ovatko pankkien taseet kunnossa. Lopullisesti taantuman nujerruksesta voidaankin puhua vasta ensi talven jälkeen, kun tiedetään, onko teollisuustuotannon taso noussut pysyvästi ja ovatko kulutus ja investoinnit Euroopassa elpymässä lähellekään taantumaa edeltävää tasoa. 8 Metsäsektorin suhdannekatsaus 2009 2010
1 Kansainvälinen ja kotimainen suhdannekehitys 1.1 Kansainvälinen talous Viime syksynä alkanut maailmantalouden taantuma on taittunut kuluvan vuoden kevään ja kesän aikana mittavien finanssi- ja rahapoliittisten elvytystoimien johdosta. Työttömyyden kuitenkin jatkaessa kasvuaan elpyminen on hidasta ja metsäteollisuuden vientiosuuksilla painotettu maailmantalous supistuu tänä vuonna yli 3 prosenttia, mutta kääntyy ensi vuonna 1,5 prosentin kasvuun. Suomen metsäteollisuuden tärkeimmällä markkina-alueella eli euroalueella talous supistuu tänä vuonna yli 4 prosenttia, vaikka loppuvuoden aikana alueen taloudet hieman elpyvät ja kysyntä paranee. Saksassa talous supistuu 5,5 prosenttia ja Britanniassa 4 prosenttia. Vaikka Ruotsi pystyy kompensoimaan heikkoa maailmanmarkkinakysyntää halvan kruunun avulla, senkin BKT supistuu tänä vuonna 5 prosenttia. Ensi vuonna talouksien elpyminen jatkuu hitaasti. Euroalueen talous kasvaa reaalisesti 0,5 prosenttia. Kiina on hetkellisesti toiminut maailmantalouden veturina ja sen talouden ennakoidaan kasvavan tänä vuonna yli 8 prosenttia ja vuonna 2010 lähes 10 prosenttia. Japani palaa ensi vuonna hitaalle kasvu-uralle tämän vuoden lähes 6 prosentin supistumisesta. Yhdysvalloissa talouden taantuma kääntyy ensi vuonna vajaan 2 prosentin kasvuksi. Vaikka maailmantalouden taantuma on päättymässä, talouskehityksen uhkana kuitenkin on epävarmuus kuluttajien luottamuksen palautumisesta ja investointien käynnistymisestä työttömyyden edelleen kasvaessa. Metsäteollisuuden vienti supistui vuonna 2008 Maailmanlaajuinen kokonaiskysynnän heikkeneminen sekä kotimaisen tuotantokapasiteetin supistukset johtivat vuonna 2008 Suomen metsäteollisuuden viennin arvon 11 prosentin laskuun edelliseen vuoteen verrattuna. Sahatavaran vientimäärä aleni 15 prosenttia, vanerin 13 prosenttia ja paperin 12 prosenttia. Viennin alueittainen kohdentuminen sen sijaan pysyi lähes ennallaan sahatavaraa lukuun ottamatta. Vuonna 2008 euroalueen rakentamisen romahtaminen johti sahatavaran vientiosuuden 5 prosenttiyksikön supistumiseen vuoteen 2007 verrattuna, mutta Afrikan osuus viennistä kasvoi vastaavasti saman verran. Suomen metsäteollisuuden viennin tärkeimpänä markkina-alueena on edelleen Euroopan unioni ja siellä erityisesti Britannia, Saksa ja Ranska viennin arvolla mitattuna. Vuonna 2009 metsäteollisuuden viennin koko arvon ennakoidaan supistuvan noin neljänneksen viime vuodesta. Sahatavaran viennin arvo supistuu lähes kolmanneksen ja paperin noin neljänneksen. Vuonna 2010 metsäteollisuustuotteiden viennin yhteenlaskettu arvo kasvaa noin 10 prosenttia tästä vuodesta. Paperiteollisuudessa viennin arvo kasvaa lähinnä vientimäärien lisääntyessä, kun taas puutuoteteollisuudessa arvioidaan myös hintojen hieman nousevan. Tässä luvussa tarkasteltavat Suomen metsäteollisuuden keskeisten vientimarkkinoiden talouskehitykset ovat avainasemassa ennustettaessa Suomen metsäteollisuustuotteiden kysyntää, hintoja ja viennin kehitystä. Alueittaisten ja maittaisten brut- Kansainvälinen ja kotimainen suhdannekehitys 9
Muut 4 % Espanja P-Amerikka 5 % 6 % Muut Afrikka 13 % 3 % Aasia 12 % EU 63 % Alankomaat 3 % Britannia 11 % Belgia 4 % Muu Eurooppa 12 % Saksa 18 % Ranska 5 % Ruotsi 4 % Suomen metsäteollisuuden viennin arvon jakautuminen 2008. Lähteet: Tullihallitus ja Metla tokansantuotteiden ennusteiden ohella investointien ja erityisesti rakentamisen ennusteiden perusteella voidaan ennakoida puutuoteteollisuuden viennin kehitystä. Yksityisen kulutuksen kasvuennusteiden perusteella voidaan ennakoida esimerkiksi pakkausmateriaalien, kartongin ja paperin kysyntää. Tärkeimpien kilpailijamaiden talouskehitykset vaikuttavat valuuttakurssivaihteluiden sekä metsäteollisuustuotteiden tarjonnan kautta markkinoiden kilpailuun ja hintatasoon. Viennin kasvu elvyttää hitaasti euroaluetta Vaikka viime vuoden lopulla alkanut euroalueen talouden supistuminen jatkui kuluvan vuoden alussa, toisen neljänneksen tilastoluvut osoittivat suhdannekäänteen mahdollisesti jo tapahtuneen. Koko euroalueen BKT supistui enää 0,1 prosenttia ensimmäiseen neljännekseen verrattuna. Huomattavaa kuitenkin on, että Saksan ja Ranskan BKT:t kasvoivat 0,3 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Maailmankaupan elpyessä erityisesti viennin kasvaminen on toiminut euroalueen elpymisen moottorina. Loppuvuoden aikana maailmankaupan ja euroalueen viennin ennakoidaan edelleen kasvavan, mitä tukee myös euroalueen ostopäälliköiden kohonneet indeksiluvut. Alkuvuoden aikana yleisen epävarmuuden kasvu ja työllisyyden heikkeneminen lisäsivät kotitalouksien varautumissäästämistä ja supistivat yksityistä kulutusta. Euroalueen kotitalouksien keskimääräinen velkaantuminen on kuitenkin melko pientä ja onkin odotettavaa, että yleisen elpymisen myötä myös yksityinen kulutus vähitellen käynnistyy. Tästä on jo merkkejä esimerkiksi Saksassa. Kulutusta tukevat myös alhainen korkotaso sekä finanssimarkkinoilla luottamuksen paraneminen. Kääntöpuolella kulutuksen nopeaa kasvua estävät työttömyyden lisääntyminen ja reaalipalkkojen kasvun hidastuminen. Tuotannon supistusten ja kapasiteetin alhaisen käyttöasteen vuoksi investoinnit ovat euroalueella lähes romahtaneet. Erityisesti uusien asuin- ja liikerakennusten aloitukset ovat olleet jäissä. Investointien nopeaa kasvua ei ole näkyvissä myöskään loppuvuodesta, sillä tuotantoa lisätään lähinnä vain vanhan kapasiteetin käyttöasteita nostamalla. Vuonna 2009 euroalueen BKT supistuu yli 4 prosenttia. Euroalueen ensi vuoden talousnäkymät ovat kuluvaa vuotta valoisammat, kun maailmankaupan kasvu lisää edelleen euroalueen vientiä. Yksityisen kulutuksen arvioidaan kasvavan vain hieman. Kulutuksen kasvua hillitsevät euroalueen työttömyyden kasvu sekä reaaliansioiden nousun hidastuminen. Investointien sen sijaan ennakoidaan edelleen supistuvan, kun lisääntyvä tuotanto tehdään jo olemassa olevan kapasiteetin ja toimitilojen käyttöasteita nostamalla. Useissa euroalueen maissa uusien asuntojen 10 Metsäsektorin suhdannekatsaus 2009 2010
Talouden kasvuennusteita (reaalinen BKT, muutokset prosentteina vuositasolla). Alue Osuus Suomen metsäteollisuuden viennin arvosta vuonna 2008, % Toteutunut BKT % 2008 ETLA 2009e IMF 2009e ETLA 2010e IMF 2010e Metsäteollisuuden vientiosuuksilla painotettu 100,0 1,7 3,8 3,1 1,5 1,5 EU-27 63,5 0,9 4,5 4,2 0,5 0,5 Euroalue 41,8 0,4 4,5 4,2 0,5 0,3 Saksa 18,8 1,0 5,5 5,3 1,0 0,3 Britannia 10,5 0,8 4,0 4,4 1,0 0,9 Ruotsi 3,6 0,6 5,0 4,8 0,0 1,2 Venäjä 5,7 5,6 8,0 7,5 3,0 1,5 Yhdysvallat 5,4 1,2 2,5 2,7 1,5 1,5 Aasia 11,5 5,6 2,0 5,0 6,5 6,8 Japani 3,2 0,7 6,0 5,4 1,5 1,7 Kiina 2,1 9,0 8,0 8,5 9,0 9,0 Muut 13,9 Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (ETLA) ennuste julkaistiin 23.9.2009. Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) ennuste julkaistiin 1.10.2009. rakentamista ei aloiteta, ennen kuin taantuman myötä alas vajonneet asuntojen hinnat ovat vähintäänkin vakiintuneet ja luottamus talouteen parantunut. Vuonna 2010 euroalueen BKT:n ennakoidaan viennin vetämänä kasvavan vain noin puoli prosenttia. Maailmantalouden hitaasti elpyessä raakaaineiden ja energian kysynnän lisääntyminen nostaa vähitellen lähes nollaan painunutta inflaatiota. Matalana pysyvät kustannuspaineet ja hitaasti elpyvä talouskasvu saanee Euroopan keskuspankin pitämään ohjauskoron muuttumattomana ainakin vuoden 2010 loppupuolelle saakka. Koska Yhdysvaltojen talouskasvun ennakoidaan ensi vuonna olevan euroaluetta nopeampaa, tämä näkynee euron lievänä heikkenemisenä dollariin nähden vuoden loppupuolella. Muualla Euroopassa eroja elpymisnopeudessa Britanniassa asuntomarkkinoiden hintakuplan puhkeaminen yhdessä globaalin finanssikriisin kanssa pysäytti talouden kasvun euroaluetta nopeammin. Jo viime vuoden loppupuolella luotonannon kiristyminen ja asuntovarallisuuden arvon pieneneminen saivat velkaantuneet kotitaloudet kääntämään käytettävissä olevia tulojaan kulutuksesta säästämiseksi. Luotonsaantiehtojen kiristymisen ohella viennin supistuminen ja heikko lopputuotteiden kysyntä ennakoivat investointien supistuvan tänä vuonna huomattavasti. Tähän vaikuttaa myös uusien asuntojen aloitusten romahtaminen. Loppuvuoden aikana maailmantalouden elpyminen lisää hieman Britannian vientiä ja tuotantoa. Silti vuonna 2009 BKT supistuu 4 prosenttia edellisestä vuodesta. Vuonna 2010 viennin kasvu johtaa BKT:n noin yhden prosentin kasvuun. Yksityinen kulutus pysyy lähes tämän vuoden tasolla, mutta investointien alamäen jyrkkeneminen pysähtyy. Mikäli loppuvuodesta Britannian talouskasvu kiihtyy yli euroalueen kasvun, punta oletettavasti tulee vahvistumaan euroon nähden. Vaikka Ruotsikaan ei ole pystynyt sivuuttamaan globaalia taantumaa, sen mahdollisuudet elpyä takaisin vakaalle talouden kasvu-uralle näyttävät monia muita maita paremmilta. Heikkoa lopputuotekysyntää vientimarkkinoilla on kompensoinut kruunun heikkeneminen, jonka tuoman kilpailuedun Kansainvälinen ja kotimainen suhdannekehitys 11
avulla esimerkiksi ruotsalaiset sahurit ovat pystyneet kasvattamaan markkinaosuuksiaan. Vuonna 2009 Ruotsin BKT supistuu lähes 5 prosenttia. Vuonna 2010 viennin ja yksityisen kulutuksen odotetaan jo kasvavan, mutta vastapainona investointien ennakoidaan edelleen supistuvan. Mikäli talouskasvu lähtee ensi vuoden alkupuolella käyntiin, Ruotsin keskuspankki nostanee korkoja jo kesän jälkeen, mikä vahvistaa kruunun kurssia. Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) ennustaa Ruotsin BKT:n kasvavan 1,2 prosenttia vuonna 2010. Baltian maiden 2000-luvulla jatkunut nopea talouskasvu on perustunut pitkälti velanottoon. Pankkisektorin ongelmat ja säästämisasteen nousu yhdessä viennin romahtamisen kanssa johtavat BKT:n rajuihin laskuihin Baltian maissa. Vuonna 2009 Viron, Latvian ja Liettuan bruttokansantuotteet supistuvat yli 15 prosenttia. Vaikka kuluttajien ja yritysten luottamukset ovat jo nousseet pohjamudista, talouksien elpyminen ja paluu takaisin terveelle kasvu-uralle eivät tapahdu hetkessä. Vuonna 2010 Baltian maiden talouksien odotetaan supistuvan edelleen muutamia prosentteja. Venäjällä parempaa näkyvissä Venäjän talouden ennakoidaan supistuvan tänä vuonna peräti 8 prosenttia. Suurimmat syyt nopealle käännökselle olivat viennin ja tuotannon hiipuminen sekä Venäjän viennin voimakas riippuvuus energia- ja erityisesti öljytuotteiden maailmanmarkkinakysynnästä. Vaikka vientituloista kerättyä valtion vakausrahastoa on purettu lähes puoleen ja menoja kohdennettu julkiseen kulutukseen, toimet eivät ole pystyneet kompensoimaan muun talouden hiipumista. Ruplan vahvistumisesta ja ulkomaisten kulutustuotteiden halpenemisesta huolimatta yksityinen kulutus supistuu. Kulutukseen ovat vaikuttaneet myös työttömyyden nopea nousu, vaikeutuneet lainansaantimahdollisuudet sekä korkean inflaation myötä reaaliansioiden kasvun supistuminen. Venäjä ei ole myöskään pystynyt houkuttelemaan riittävästi ulkomaisia investointeja ennakoimattoman ja epävarman talouspolitiikkansa vuoksi. Kansainvälisen kaupan elpyessä ja raaka-aineiden kysynnän kasvaessa Venäjän vienti on vähitellen kuitenkin taas kasvamassa. Tähän vaikuttaa positiivisesti myös ruplan odotettu heikkeneminen lyhyellä aikavälillä. Vientitulojen ja talouden kasvun myötä rupla kuitenkin vahvistunee pitkällä aikavälillä. Viime vuosien talouden kasvulukuihin ei kuitenkaan lähitulevaisuudessa päästä, vaan kasvu on hyvin maltillista kaikilla kansantalouden osa-alueilla. Vuonna 2010 Venäjän BKT:n ennustetaan kasvavan 2 3 prosenttia. Yhdysvalloissa suhdannekäänne on jo tapahtunut Vaikka kuluvan vuoden alussa Yhdysvaltojen talouden alamäki jatkui voimakkaana, suhdannekäänne on tilastojen mukaan tapahtunut jo kesän aikana, ja loppuvuonna BKT:n odotetaan lähtevän jopa 3 4 prosentin nousuun. Kasvun syinä ovat valtion mittavat finanssipoliittiset elvytyspaketit, jotka alkavat vaikuttaa syksyn aikana, varastojen tyhjentyminen sekä asuntomarkkinoiden hienoinen piristyminen. Erityisesti asuntomarkkinoiden vakaantuminen on avaintekijä yksityisen kulutuksen saamiseksi liikkeelle. Kokonaiskysynnän heikkouden ja myymättömien asuntojen vuoksi investoinnit supistuvat tänä vuonna lähes viidenneksen. Vaikka dollari on pysynyt heikkona ja auttanut maan vientiteollisuutta, vienti supistuu tänä vuonna heikon maailmanmarkkinakysynnän seurauksena. Vuonna 2009 Yhdysvaltojen BKT supistuu arviolta 2,5 prosenttia. Ensi vuonna maailmantalouden elpyessä Yhdysvaltain viennin ennakoidaan kasvavan heikkona pysyvän dollarin siivittämänä. Dollari voi tosin vuoden aikana hieman vahvistua, mikäli talouskasvu lähtee käyntiin muita länsimaita vauhdikkaammin. Myös asuntomarkkinoiden elpyessä asuntojen uudisrakentaminen käynnistyy vähitellen, mutta muiden toimialojen investoinnit jäänevät vaatimattomiksi. Yksityiseen kulutukseen liittyvät kasvuodotukset ovat kuitenkin epävarmoja. Edelleen heikkenevä työllisyys, matala reaaliansiokehitys ja vanhojen velkojen takaisinmaksut eivät kannusta kuluttamiseen. Toisaalta viitteitä on jo kuluvana syksynä kuluttajien 12 Metsäsektorin suhdannekatsaus 2009 2010
luottamuksen paranemisesta ja yksityisen kulutuksen hienoisesta kasvusta. Myös finanssisektorin elpyminen ja matalalla pysyvä korkotaso parantavat luotonsaantimahdollisuuksia ensi vuoden aikana. Yhdysvaltojen BKT:n ennakoidaan kasvavan ensi vuonna 1,5 prosenttia. Kanadan BKT:n ennustetaan supistuvan tänä vuonna 2,3 prosenttia. Syyt ovat vastaavat kuin muissakin teollisuusmaissa. Julkisen kulutuksen kasvu ei pysty kompensoimaan viennin ja investointien romahdusta. Vaikka Kanadan dollarin ennakoidaan hieman vahvistuvan Yhdysvaltojen dollariin nähden ensi vuoden aikana, maailmanmarkkinoiden kysynnän seurauksena vienti kasvaa hieman. Tämä yhdessä yksityisen kulutuksen maltillisen kasvun kanssa johtaa Kanadan BKT:n 2,5 prosentin kasvuun vuonna 2010. Oliko Kiinassa edes taantumaa? Kiina on toistaiseksi melko pieni markkina-alue Suomen metsäteollisuudelle. Kuitenkin Kiinan merkitys metsätuotteiden maailmanmarkkinoilla on suuri ja koko ajan kasvava. Vientivetoisesta taloudestaan huolimatta Kiina on päässyt maailmantalouden taantumasta vähäisin vaurioin. Vuonna 2009 Kiinan talouden arvellaan kasvavan yli 8 prosenttia, vaikka maailmantalouden voimakkaasti alentuneen kysynnän seurauksena vienti supistuukin. Kiina on nopeilla talouspoliittisilla suunnanmuutoksilla pystynyt kääntämään kotimaisen kysynnän ja investoinnit nousuun. Yksityinen kulutus tuottaa Kiinan BKT:sta vain noin kolmasosan, mutta sen osuus kasvaa nopeasti. Vuonna 2010 kotimainen kysyntä pysyy vahvana, vaikka rahapolitiikan ennakoidaan kiristyvän ylikuumenemisen estämiseksi. Lisäksi kansainvälisen kysynnän elpyminen nostaa viennin jälleen kasvuun ja siivittää Kiinan BKT:n takaisin mahdollisesti jopa kaksinumeroiselle kasvu-uralle. Japanin vientiteollisuus on kärsinyt erityisen paljon maailmanmarkkinoiden kysynnän romahtamisesta. Vaikka vuoden 2009 toisella neljänneksellä tuotanto ja vienti ovat hieman elpyneet, viennin ennustetaan tänä vuonna supistuvan yli neljänneksen viime vuodesta. Julkisen kulutuksen kasvu ja tukipaketit eivät myöskään pysty kompensoimaan yksityisen kulutuksen ja investointien supistumista. Vaikka loppuvuoden talousnäkymät näyttävät Japanissa jo valoisammilta, vuoden 2009 BKT:n ennustetaan supistuvan lähes 6 prosenttia. Lähes nollakorosta huolimatta Japanin taloutta on jo pitkään vaivannut deflaatio, joka ei kannusta investointeihin eikä kulutukseen. Tuotannon lisäys tehdään ensi vuonna vallitsevan kapasiteetin käyttöasteita nostamalla, joten investoinnit supistuvat edelleen. Yksityinen kulutus pysyy lähes tämän vuoden tasolla. Vuonna 2010 Japanin BKT:n ennustetaan kasvavan lähinnä pelkän viennin kasvun takia noin 1,5 prosenttia. Vaikka maailmantalouden taantuma on hidastanut talouskasvua myös Lähi-idässä ja suomalaista sahatavaraa tuovissa Pohjois-Afrikan valtioissa, niiden taloudet kasvavat myös vuonna 2009 keskimäärin pari prosenttia. Ensi vuonna maailmantalouden elpyminen ja öljytuotteiden kysynnän kasvu kiihdyttävät alueiden talouskasvua keskimäärin yli 4 prosenttiin. Kansainvälinen ja kotimainen suhdannekehitys 13
1.2 Kotimaan talous Viennin romahtaminen ja siitä seuraavat yksityisen kulutuksen ja investointien hiipumiset supistavat Suomen bruttokansantuotetta 7 prosenttia vuonna 2009. Loppuvuoden aikana talous kuitenkin kääntyy hitaaseen nousuun maailmanmarkkinakysynnän kasvattaessa vientiä. Ensi vuonna vienti toimii edelleen talouskasvun moottorina. Myös yksityinen kulutus piristyy hieman työttömyyden kasvusta huolimatta, mutta investointien alamäki jatkuu. Suomen BKT:n ennakoidaan kasvavan ensi vuonna vajaa 2 prosenttia. Talouskasvu alkaa muuta maailmaa hitaammin Suomeen maailmantalouden taantuma tuli viennin nopean supistumisen kautta. Erityisesti euroalueen ja Venäjän kysyntöjen hiipumiset hidastivat kaikkien toimialojen vientiä. Vaikutukset levisivät nopeasti myös yleiseen taloudelliseen mielialaan, kulutukseen ja investointeihin niitä supistaen. Vuonna 2008 Suomen BKT kasvoi kuitenkin vielä prosentin alkuvuoden kohtuullisen talouskehityksen turvin. Kuluvan vuoden alkupuolella Suomen talous supistui edelleen jyrkästi. Vienti aleni lähes kolmanneksella vuodentakaiseen verrattuna, ja kuluttajien sekä yritysten luottamusindikaattorit olivat ennätysalhaalla. Toisella neljänneksellä viennin supistuminen kuitenkin pysähtyi. Maaliskuussa pörssikurssit kääntyivät nousuun ennakoiden loppuvuodelle parempaa talouskehitystä. Keväällä myös kuluttajien ja yritysten luottamusindikaattorit kääntyivät hienoiseen nousuun. Vaikka loppuvuoden aikana viennin ennakoidaan piristyvän selvästi, koko vuoden 2009 vienti supistuu lähes neljänneksen edelliseen vuoteen verrattuna. Viennin vaikutukset välittyvät myös investointeihin, jotka supistuvat yli 10 prosenttia. Uusia asuinrakennuksia ei tänä vuonna juurikaan aloiteta, vaikka asuntomarkkinoilla kaupankäynti on kesän jälkeen hieman piristynyt. Elinkeinoelämän keskusliiton syyskuun teollisuuden suhdannebarometrin mukaan rakentamisen tulevaisuudennäkymät ovat edelleen kaikkein synkimmät, vaikka aallonpohja on jo ohitettu. Joillakin toimialoilla, kuten metalliteollisuudessa, saattaa syksyn aikana olla edessä lisää lomautuksia. Epävarmuus ja kasvava työttömyys supistavat yksityistä kulutusta yli 3 prosenttia, vaikka kotitalouksien reaalinen ansiotaso nousee keskimäärin yli 5 prosenttia. Julkinen kulutus Kotimaan talousennusteita. Toteutunut 2008 ETLA 2009e Nordea 2009e ETLA 2010e Nordea 2010e *BKT, 1,0 7,0 4,5 1,5 2,5 *Vienti, % 7,3 25,0 17,1 5,5 7,0 *Yksityinen kulutus, % 1,9 3,5 1,0 1,0 1,2 *Julkinen kulutus, % 2,0 1,5 1,5 1,0 0,5 *Investoinnit, % 0,3 12,0 11,7 4,5 3,6 yksityiset 0,4 15,0-6,0 - julkiset 0,3 5,0-5,0 - *Rakennustuotanto, % 1,7 11,0-5,0 - Kuluttajahintaindeksin muutos, % 4,1 0,3 0,0 1,8 1,2 Työttömyysaste, % 6,3 8,9 8,6 11,0 9,4 Euribor 3kk, % 4,6 1,3 1,5 1,6 2,5 * määrän muutos Nordean ennuste julkaistiin 1.9.2009. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (ETLA) ennuste julkaistiin 23.9.2009. 14 Metsäsektorin suhdannekatsaus 2009 2010
kasvaa 1,5 prosenttia elvyttävän suhdannepolitiikan seurauksena. ETLAn arvion mukaan Suomen BKT supistuu 7 prosenttia vuonna 2009. Hidasta elpymistä 2010 Kun viennin jyrkkä pudotus veti Suomen taantumaan vuoden 2008 lopulla, vuoden 2010 aikana viennin kasvu toimii vastaavasti Suomen talouden elvyttäjänä. Vaikka vientimäärillä mitattuna taantumaa edeltävälle tasolle päästään kenties vasta vuosien päästä, viennin ennustetaan kasvavan ensi vuonna vajaa 6 prosenttia kansainvälisen kysynnän kasvaessa. Viennin vaikutukset kotimaan markkinoille tulevat kuitenkin hitaasti perässä. Kysynnän kasvuun vastataan lähinnä vallitsevan kapasiteetin käyttöä nostamalla, ja uusiin kone- ja laiteinvestointeihin ei ole tarvetta korjausinvestointeja lukuun ottamatta. Uusia asuntoja rakennetaan kuluvaa vuotta enemmän, mutta määrät ovat suhteessa pieniä ja viime vuosien tasolle on vielä pitkä matka. Vaikka rakennuskustannukset eivät oleellisesti nouse ja korkotaso pysyy alhaisena, ei muussakaan rakentamisessa tapahdu merkittävää elpymistä. Investointien arvellaan supistuvan ensi vuonna vielä yli 4 prosenttia tästä vuodesta. Kuluttajien luottamus talouteen palautuu vähitellen, mutta työttömyyden kohoaminen jopa yli 10 prosentin ja reaaliansiotason kasvun hidastuminen alhaisesta inflaatiosta huolimatta saavat yksityisen kulutuksen kasvamaan vain noin prosentin. Finanssipolitiikan ja julkisen kulutuksen suurimmat vaikutukset painottuvat tälle vuodelle. Vuonna 2010 Suomen BKT:n arvioidaan kasvavan vajaa 2 prosenttia. Kansainvälinen ja kotimainen suhdannekehitys 15
2 Metsäteollisuus 2.1 Saha- ja vaneriteollisuuden vienti ja tuotanto Talouskriisi ja rakentamisen hidastuminen vähentävät sahatavaran kysyntää sekä Suomessa että tärkeimmillä vientimarkkinoilla vuonna 2009. Sahatavaran tuotannon rajoitukset jatkuvat eri puolilla Eurooppaa. Suomessa tuotannon arvioidaan pienentyvän viidenneksen edellisvuodesta ja painuvan alhaisimmalle tasolleen sitten 1990-luvun laman. Käänteen parempaan odotetaan kuitenkin tapahtuvan vuoden 2009 aikana, mitä ennakoi sahatavaran vientihintojen kääntyminen kevään jälkeen nousuun. Vuonna 2010 rakentamisen kasvu on kuitenkin hidasta sekä koti- että vientimarkkinoilla. Myös hintojen nousu Euroopassa jatkuu hitaana, ja Suomen sahatavaran viennin keskihinta nousee kuluvaan vuoteen verrattuna noin 6 prosenttia. Sahatavaran tuotannon arvioidaan nousevan 8,2 miljoonaan kuutiometriin. Pudotusta 2000-luvun alun tuotantotasosta olisi siten yhä 40 prosenttia. Vanerimarkkinoilla kysynnän suhdannekäänne tapahtui myöhemmin kuin sahatavaramarkkinoilla. Vientihinnoissa lasku on myös ollut sahatavaraa lievempi. Vuonna 2009 Suomen vanerin tuotanto- ja vientimäärät romahtavat kuitenkin puoleen edellisvuodesta. Tuotannon supistuminen kohdistuu erityisesti koivuvaneriin, jonka tärkeänä raaka-aineena on ollut Venäjältä tuotu koivutukki. Koivutukin tuonnin romahtaminen ja kotimaan hakkuiden pienentyminen ovat aiheuttaneet raaka-ainepulaa tuotantolaitoksilla. Vuonna 2010 vanerin tuotannon odotetaan elpyvän, mutta sahatavaran tuotannon elpyminen on hidasta. Vanerin viennin keskihinnan arvioidaan nousevan noin 6 prosenttia. Hidas talouskasvu pitää puutuotteiden kysynnän alhaalla Vuonna 2008 alkanut talouskriisi ja sitä seurannut rakentamisen hidastuminen alensivat puutuotteiden kulutusta ja hintatasoa merkittävästi eri puolilla maailmaa. Erityisesti Pohjois-Amerikassa ja Euroopassa kysynnän lasku kärjisti sahatavaran ylitarjontatilannetta vuoden 2009 alkupuolella. Tämä käänsi kauppavirtoja Euroopasta muun muassa Pohjois- Afrikkaan. Ennusteiden mukaan uusien asuntojen rakentamisen arvo jää Länsi-Euroopassa tänä vuonna keskimäärin noin viidenneksen viime vuotta alemmaksi. Talouden elvytyspakettien odotetaan kuitenkin lisäävän rakentamista jo kuluvan vuoden loppupuoliskolla ja vuonna 2010. Ennusteet vuodelle 2010 osoittavat rakentamisen kasvun olevan kuitenkin hidasta. Uusien asuntojen rakentamisen kokonaisarvon odotetaan jäävän Länsi-Euroopassa vielä vuonna 2010 hieman alle kuluvan vuoden tason. Rakentamisen kehityksessä on kuitenkin maakohtaisia eroja: Ranskassa, Saksassa ja Britanniassa rakentamisen arvon vuonna 2010 odotetaan olevan vuotta 2009 suurempi, kun taas esimerkiksi Suomessa rakentamisen arvo 2010 jäänee lähes 10 prosenttia vuotta 2009 alhaisemmaksi. 16 Metsäsektorin suhdannekatsaus 2009 2010
Yhdysvalloissa asuntoaloitukset jäävät tänä vuonna noin neljänneksen viime vuodesta. Vielä 2010 asuntoaloitukset jäävät huomattavasti alle pitkän aikavälin keskiarvon, vaikka kasvun arvioidaan jo alkavan. Venäjällä viime vuosien rakentamisen noususuhdanne on taittunut ja asuntorakentamisen kokonaismäärä vähentynyt. Sen sijaan puurunkoisten talojen rakentaminen on tilastojen mukaan edelleen kasvanut, mutta kasvuvauhti on hidastunut. Japanissa asuntoaloitukset olivat tammi toukokuussa 2009 viidenneksen edellisvuotta alempana. Japanin talous on kuitenkin kesällä 2009 kääntynyt nousuun ja vuodelle 2010 ennustettu talouskasvun kiihtyminen nostanee myös rakentamisen määrää. Kiinassa rakentamista tärkeämpi sahatavaran ja vanerin kysyntään vaikuttava tekijä on vientiin suuntautuva jatkojalostus, joka taas on riippuvaista Yhdysvaltain ja Euroopan taloussuhdanteista. Koska rakentamisen ennakoitu elpyminen on hidasta, jäänee sahatavaran kysynnän kasvu Euroopassa pieneksi vuonna 2010. Markkinat elpyvät hitaasti myös Yhdysvalloissa ja Japanissa. Pohjois-Afrikassa ja Lähi-idässä sahatavaran kysynnässä ei ole tapahtunut samanlaista laskua kuin muualla maailmassa. Näillä alueilla Euroopasta ja Venäjältä suuntautuva sahatavaran viennin kasvu ennakoi kuitenkin ylitarjontatilanteen syvenemistä. Suhdanteissa käänne parempaan loppuvuonna 2009 Suomen sahatavaran kokonaisvienti pieneni tammi kesäkuussa 2009 noin viidenneksen edellisvuodesta. Sahatavaran vienti Eurooppaan pieneni keskimäärin 34 prosenttia ja esimerkiksi vienti Britanniaan yli 40 prosenttia vuodentakaisesta. Vienti Aasiaan ja erityisesti Japaniin aleni myös, mutta vienti Pohjois- Afrikan markkinoille kasvoi hieman. Suomen sahatavaran viennin suuntautumisen muutos on ollut dramaattinen: alkuvuonna 2009 vienti Euroopan ulkopuolelle oli Euroopan vientiä suurempaa, ja Egypti oli noussut suurimmaksi sahatavaran viennin kohdemaaksi. Suomen sahatavaran tuotanto aleni tammi kesäkuussa 2009 vientiä enemmän, noin neljänneksen edellisvuodesta. Tuotannon pienenemiseen on vaikuttanut vientimarkkinoiden suhdannetilanteen lisäksi myös kotimaan heikko markkinatilanne. Osaa sahoista on vaivannut myös pula tukkipuusta puukauppa- ja hakkuumäärien romahduksen seurauksena. Alkuvuoden suhdannekuvan synkkyydestä huolimatta Suomen puutuoteteollisuuden odotukset ovat hieman kirkastuneet. Ostajien sahatavaravarastot ovat pienentyneet ja vientihinnat ovat kääntyneet kesällä lievään nousuun. Tilastojen mukaan tuotannon väheneminen suhteessa vuoteen 2008 hidastuikin hieman, mutta kiihtyi jälleen heinäkuun lomakauden alkaessa. Suomen kilpailijamaista Ruotsin sahatavaran viennin kehitys on ollut poikkeuksellista. Huolimatta Euroopan sekä Japanin puutuotemarkkinoiden heikosta suhdannetilanteesta Ruotsin sahatavaran kokonaisvienti kasvoi alkuvuonna 2009 edellisvuodesta. Vienti Euroopan ulkopuolelle kasvoi yli 30 prosenttia, ja vientimäärät useisiin merkittäviin Euroopan maihin, kuten Britanniaan ja Saksaan pysyivät ennallaan tai jopa kasvoivat. Ruotsalaiset sahatavarantuottajat ovatkin pystyneet viemään suomalaisilta markkinaosuuksia monilla tärkeillä vientimarkkina-alueilla. Menestystä on tukenut Ruotsin kruunun heikkous suhteessa Englannin puntaan, Yhdysvaltain dollariin ja euroon. Valuuttakurssikehityksen lisäksi Ruotsin sahatavaran tuottajat ovat hyötyneet vuoden 2007 Per-myrskyn kaatamista puista, joita on riittänyt sahattavaksi vielä vuonna 2009. Kruunun vahvistuminen on kuitenkin alkanut vähitellen heikentää ruotsalaisten sahatavaratuottajien hintakilpailuetua. Kilpailijamaista Venäjän sahatavaran vientimäärien lasku on jatkunut vuoden 2009 alkupuolella ja koko vuoden tasolla vienti jäänee noin 15 prosenttia edellisvuodesta. Poikkeuksena on ollut sahatavaran viennin noin 40 prosentin kasvu Kiinaan vuoden 2009 alkupuoliskolla. Venäjän raakapuun vientitullien noustessa Kiina on korvannut raakapuun tuontia sahatavaran tuonnilla. Venäjän sahatavaran tuotanto pudonnee tänä vuonna vientiä enemmän, noin 20 prosenttia. Tuotannon pienentymiseen syynä ovat ko- Metsäteollisuus 17
Suomen saha- ja vaneriteollisuus vuonna 2008, 1 000 m 3. Sahatavara % Vaneri % Tuotanto 9 800 100 1 265 100 Kotimaa 3 820 39 182 14 Vienti: 5 980 61 1 083 86 EU 3 089 32 918 73 Afrikka 1 515 15 2 0 Aasia pl.japani 475 5 66 5 Japani 777 8 10 1 Pohjois-Amerikka 3 0 24 2 Venäjä 8 0 4 0 Muut 113 1 59 5 Lähteet: Metsäteollisuus ry ja Tullihallitus. timaan sekä vientikysynnän laskun lisäksi raakapuun vientitullit, jotka ovat vaikuttaneet negatiivisesti raakapuun hakkuisiin ja metsäteollisuuden tuotantoon Venäjällä. Koska suhdannetilanne pysyy edelleen heikkona tärkeimmillä vientimarkkinoilla, merkittävää kasvua Suomen sahatavaran vientimääriin ei odoteta loppuvuonna 2009. Koko vuoden 2009 sahatavaran vientimäärän arvioidaan jäävän noin 20 prosenttia pienemmäksi kuin vuonna 2008. Vuonna 2010 viennin arvioidaan kasvavan viisi prosenttia kysynnän aloittaessa hitaan elpymisen vientimarkkinoilla. Sahatavaran markkinahinnat hitaaseen nousuun vuonna 2010 Sahatavaran kysynnän ja markkinahintojen lasku Euroopassa johti vuonna 2008 suuriin tuotannon rajoituksiin. Rajoituksista huolimatta hintojen lasku on Euroopassa jatkunut vielä vuoden 2009 alkupuolella. Suomen sahatavaran viennin yksikköhinnat olivat tammi kesäkuussa 2009 noin viidenneksen edellisvuotta alemmalla tasolla. Kevään jälkeen sahatavaran tuotannon rajoitukset ovat alkaneet kuitenkin vaikuttaa sahatavaran hintaan Euroopassa. Yhdysvalloissa sahatavaran hinta on noussut hieman alkuvuodesta lähtien ja Japanissakin matala varastotaso ennakoi hintojen alkavan nousta loppuvuonna 2009. Kysyntä ei varsinaisesti ole lähtenyt kasvuun, vaan ostajat ovat alkaneet täydentää kutistuneita varastojaan. Myös Suomen sahatavaran viennin yksikköhinnat ovat kääntyneet nousuun kevään jälkeen. Keskimääräinen vientihinta oli kesäkuussa 2009 noussut runsaat kahdeksan prosenttia alimmalta tasoltaan huhtikuusta 2009. Tosin keskihinta oli kesäkuussa vielä 10 prosenttia edellisvuoden kesäkuuta alempi, mutta hinnan nousun ennakoidaan jatkuvan loppuvuonna 2009. Sahatavaran viennin yksikköhintojen laskun päättymisestä huolimatta hintojen arvioidaan jäävän vuonna 2009 vielä noin 12 prosenttia alle viime vuoden hintatason. Vuonna 2010 puutuotteiden kysynnän vahvistuessa sahatavaran hintojen nousun voidaan odottaa jatkuvan. Kysynnän kasvu on kuitenkin hidasta, joten hintatasossakaan ei ole odotettavissa nopeaa nousua. Suomen sahatavaran viennin keskimääräisen yksikköhinnan arvioidaan 2010 nousevan kuusi prosenttia vuodesta 2009. Hitaaseen vientihinnan nousuun vaikuttaa tiukka kilpailutilanne erityisesti Euroopassa. Ruotsalaisille menetettyjen markkinaosuuksien takaisin voittaminen riippuu pitkälti kruunun kurssikehityksestä, joka tosin on jo kääntynyt suomalaisille viejille suotuisammaksi. Suhdannekäännettä ennakoivan sahatavaran hinnan nousu aktivoi kuitenkin sahatavaran oman tuotannon kasvua viennin kohdemaissa, mikä yhdistettynä hitaasti elpyvään markkinakysyntään rajoittaa tehokkaasti hintojen nousua. 9 8 7 6 5 4 milj. m³ Vientimäärä Lähteet: Tullihallitus ja Metla Yksikköarvo /m³ 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09e 10e 260 240 220 200 180 160 Sahatavaran viennin määrä ja yksikköarvo 1998 2010e vuoden 2008 hinnoin (tukkuhintaindeksi). 18 Metsäsektorin suhdannekatsaus 2009 2010