Vuosikertomus 2012
Käytetyt lyhenteet ja etuliitteet kv kilovoltti 1000 volttia (V) MWh megawattitunti 1000 kilowattituntia (kwh) GWh gigawattitunti 1000 megawattituntia (MWh) = 1.000.000 kilowattituntia (kwh) TWh terawattitunti 1000 gigawattituntia (GWh) = 1.000.000 megawattituntia (MWh) k kilo 1000 M mega 1.000.000 G giga 1.000.000.000 T tera 1.000.000.000.000
Sisällysluettelo TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS 4 KONSERNIHALLINTO 8 KONSERNIRAKENNE 9 KEHITYSJOHTAJAN KATSAUS 10 KONSERNIPALVELUT 12 JA HENKILÖSTÖ ORGANISAATIOKAAVIO 15 ENERGIANMYYNTIPALVELUT 16 SÄHKÖVERKKOPALVELUT 20 TUOTANTOPALVELUT SEKÄ 22 KAUKOLÄMPÖ- JA MAAKAASU- VERKOSTOT TIIVISTELMÄ TILINPÄÄTÖSAINEISTOSTA 27 Konsernin rahoituslaskelma 28 Konsernituloslaskelma 28 Konsernitase 29 Emoyhtiön rahoituslaskelma 30 Emoyhtiön tuloslaskelma 30 Emoyhtiön tase 31 Eriytetty tuloslaskelma 32 Eriytetty tase 33 TOIMIALUEKARTTA 35 VUOSI 2012 LYHYESTI 35
Kestävän kehityksen energiavuosi Erityisesti energia- ja ympäristöpolitiikasta sekä voimakkaasti kasva vasta viranomaisohjauksesta on syntynyt suuri uhka Suomen teollisuudelle ja tätä kautta kansakunnan hyvinvoinnille. Alati kasvava viranomaisohjaus, ja poliittisen rintaman tahtotila suostua kompromisseihin sekä kansallisesti että EU:n päätöksenteossa, on muodostanut merkittävän riskin Suomen kilpailukyvylle ja tätä kautta myös energiatoimialalle. Ympäristönsuojelu on tärkeää ja elinehto meille kaikille, mutta ympäristönsuojelun sekä viranomaisohjauksen kilpien taakse on piiloutumassa päätöksiä, joita on niiden läpiviemiseksi jopa harhaanjohtavasti perusteltu. Samalla, kun edellä mainittuun on kytketty valtataistelu eri intressi- sekä poliittisten tahojen kanssa, on yhtälöstä muodostunut erittäin vaarallinen talouskehitykselle. Tämä heijastuu vahvasti myös energiateollisuuden toimintaan heikentäen toimialan tulevaisuuden näkymiä, erilaisten investointiriskien nostaessa energian hintaa. Tämä on huomattu investointien sekä toimijoiden osalta ulkomaisten tahojen vetäytymisestä mm. ylisääntelyn ja kasvaneiden kustannusten vuoksi. Kokonaisuudessaan ulkomaisia investointeja Suomessa on vain 32 % bruttokansantuotteesta, kun EU:n keskitaso on 42 % investointivajeen ollessa jopa yli 30 miljardia euroa. Lähivuosina liuskekaasu ja -öljy ovat todennäköisesti nousemassa energianraaka-aineiden maailmanlaajuiseen kärkeen. Mikäli näin käy, tulee se vaikuttamaan erittäin merkittävästi globaalilla tasolla energiapoliittisiin päätöksiin sekä valtaasemien muutoksiin. Pahimmillaan tämä voi kiihdyttää koko Euroopan ja samalla Suomen teollisuuden alasajoa vääristyneen energiapolitiikan ja viranomaisohjauksen myötävaikuttamina. Maat, joilla on liuskekaasua, tulevat saamaan suuren kilpailuedun. Hinnaltaan liuskekaasu on tällä hetkellä noin kolmanneksen Venäjän maakaasuun verrattuna. Miten liuskekaasu tulee vaikuttamaan EU-tason energiapoliittisiin linjauksiin, sen tulemme näkemään myöhemmin. Suomen sähkön- ja kaukolämmönkulutus kasvoi Sähkön kokonaiskulutus Suomessa oli kertomusvuonna 85,2 TWh, joka on 1,1 % enemmän kuin vuonna 2011. Teollisuuden sähkönkulutus väheni noin 4 % ja muu kulutus kasvoi noin 6 %. Sähkönkulutus on pysynyt vuodesta 2005 samalla tasolla ja kulutuksen kasvuun liittyvät valtakunnalliset skenaariot eivät ole toteutuneet odotetusti. Vastaavasti kaukolämmön 4
Toimitusjohtajan katsaus Juha Koskinen Sähkön nettohankinta 2012 (85,2 TWh) Ydinvoima 25,9 % Nettotuonti 20,5 % Vesivoima 19,5 % Yhteistuotanto, 15,8 % kaukolämpö Yhteistuotanto, 11,0 % teollisuus Erillistuotanto 6,7 % Tuulivoima 0,6 % Kaukolämmön ja siihen liittyvän sähkön tuotantoon käytetyt polttoaineet 2012 polttoaine-energia yht. 58,0 TWh kokonaiskulutus oli 33,6 TWh, joka on noin 8 % enemmän kuin edellisvuonna. Lämpötilakorjattuna kulutus kasvoi noin yhden prosentin edellisvuoteen verrattuna. Sähköntuotannon ominaishiilidioksidipäästö oli 129 g tuotettua kilowattituntia kohden, joka on lähes 30 % pienempi kuin vuonna 2011. Vähennys johtui sähkön nettotuonnin huomattavasta kasvusta ja sitä seuranneesta sähkön erillistuotannon pienenemisestä. Oma osansa päästöjen vähenemisessä oli myös kotimaan runsaalla vesivoimatuotannolla. Kaukolämmön tuotannon ominaishiilidioksidipäästö oli 192 g tuotettua kilowattituntia kohden. Ominaispäästö pieneni hieman yli 2 % johtuen uusiutuvien polttoaineiden lisääntyneestä käytöstä. Keskeiset strategiset tavoitteet saavutettiin Maakaasu 28,0 % Kivihiili 25,0 % Puu ja muu bio 23,0 % Turve 17,0 % Öljy 4,0 % Sekundäärilämpö 2,0 % Muut 1,0 % Osakkuusyhtiömme Hämeenkyrön Voima Oy:n voimalaitos vihittiin käyttöön 9.10.2012. Laitoksen vihki Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen. Pohjolan Voiman, Metsä Boardin ja Leppäkosken Sähkön yhteishankkeena rakennettu biovoimalaitos kasvattaa kotimaisten polttoaineiden käyttöä alueella merkittävästi ja vähentää alueen hiilidioksidipäästöjä. Yhtiö tuottaa konsernille sekä sähköä että kaukolämpöä. Kaavioiden lähde: Energiateollisuus ry 5
Leppäkosken Energia rakensi Ikaalisiin 3 MW:n pellettilämpökeskuksen, joka tuottaa lähes puolet Ikaalisten alueen kaukolämmöstä puhtaasti puupelletillä. Ikaalisten Kylpylän alueelle rakennettu lämpökeskus otettiin käyttöön marraskuussa. Investoinnilla parannetaan kaukolämmön kilpailukykyä vähentämällä ankarasti verotetun ja kallistuneen maakaasun käyttöä. Tytäryhtiömme FC Power Oy aloitti syksyllä hiilidioksidivapaan kaukolämmön toimittamisen Lappeenrannan Energia Oy:n kaukolämpöverkkoon. Lämpö tuotetaan Kemira Chemicals Oy:n tehtaan prosesseissa syntyvällä ylijäämälämmöllä sekä polttamalla vetyä. Vastaavasti tytäryhtiömme FC Energia Oy on tutkinut erilaisia vedyn energian hyötykäyttömahdollisuuksia Äetsän tuotantoyksikössään. Kulunut vuosi oli sääolosuhteiden osalta sähköverkkoliiketoiminnalle melko hyvä, ja merkittäviltä tuhoilta vältyttiin. Laajemmin asiakkaille haittaa aiheuttaneet keskeytykset syntyivät pääosin 110 kv:n alueverkosta, joka ei ole yhtiömme omistuksessa eikä vastuulla. Siirtomäärät kasvoivat yli 4 % energiamäärän ollessa 397 GWh. Sähkönjakelun varmistamiseksi tehtiin useita investointeja, joista merkittävin oli Hämeenkyröön rakennettu uusi sähköasema. Yhtiön omaa sähköntuotantorakennetta vahvistettiin ostamalla Vapo Oy:ltä Iin kunnan Kuivaniemellä sijaitseva, teholtaan 7 MW:n tuulivoimapuisto. Liiketoimintakaupan myötä Leppäkosken Energia Oy jatkaa strategiansa mukaista sähköntuotannon omavaraisuusasteen nostamista hankkimalla asiakkaidensa käyttöön lisää päästötöntä tuotantoa. Edellisen lisäksi yhtiö on osakkaana Suomen Voima Oy:ssä, joka otti kertomusvuonna käyttöön tuulivoimapuiston Haminassa. Omavaraisuutta kasvatti myös Hämeenkyrön Voima Oy:n vastapainesähkön tuotanto. Kannattavaa kasvua Konsernin liikevaihto kasvoi 9,5 % ollen 40,3 M (36,8 M ). Liikevoitto oli 2,8 M (2,7 M ), joka vastaa 3,7 % kasvua edellisvuoteen verrattuna. Tulos ennen satunnaiseriä oli 3,1 M (2,5 M ). Tilikauden tulokseksi muodostui 2,3 M (1,9 M ). Kannattavuuden parantamiseksi, sekä olemassa olevien verkkojen ylläpitämiseksi tehtiin investointeja yhteensä 11,6 M :n (10,4 M ) edestä. Konsernitaseen loppusumma kasvoi 78,9 M :oon (72,3 M ). Omavaraisuus pysyi vahvana ollen 63,6 %. Liikearvojen alaskirjauksia ja romutuksia konsernissa tehtiin yhteensä 1,5 M :n edestä. Kaukolämpöliiketoiminta oli edelleen tappiollista, mutta käännettä positiiviseksi odotetaan jo vuodelle 2013. Muut liiketoiminnat pääsivät budjetoituun tai sitä suurempaan tulokseen. Tulevaisuuden näkymät Kaukolämmön osalta haetaan kasvua omien verkkojen alueilla. Hintakilpailukyky on parantunut ja asiakkaiden kiinnostus 6
Yhtiömme palvelut ja ratkaisut syntyvät asiakastarpeista, joihin vastaamme mm. erilaisten kumppanuuksien ja yhteistyön kautta. Strategiamme mukaisesti täytämme roolimme kestäviä energiaratkaisuja muuttuviin tarpeisiin asiakaslähtöisesti tuotantolähtöisyyden sijasta. kaukolämpöä kohtaan on lisääntynyt. Jatkamme selvitystä, jonka tavoitteena on etsiä kokonaistaloudellisin tuotantoratkaisu koko Ikaalisten alueelle. Vaihtoehtoina ovat kotimaisten polttoaineiden lämpökeskuksen rakentaminen Ikaalisiin tai kaukolämpöputken rakentaminen Hämeenkyrön Voimalta. Konsernin yhtiöt ovat viimeisen kahden vuoden aikana panostaneet merkittävästi kotimaisten ja päästöttömien polttoaineiden käytön lisäämiseen kaukolämmön tuotannossa. Tuontipolttoaineiden, kuten maakaasun ja öljyn osuus oli vuonna 2011 n. 64 %, ja vastaavasti vuonna 2013 niiden osuus tulee olemaan alle 10 %. Tavoitteena on edelleen vähentää riippuvuutta tuontipolttoaineista. Sähkönmyynti jatkaa aktiivisesti liiketoimintansa kehittämistä uuden asiakastietojärjestelmän myötä. Samanaikaisesti kehitetään uusia energiaratkaisuja asiakastarpeiden mukaan. Sähköverkkoliiketoiminta tulee varautumaan tulevaisuuden viranomaisvaateisiin toimitusvarmuuden parantamiseksi. Samalla etsitään uusia innovatiivisia ratkaisuja toiminnan tehokkuuden lisäämiseksi. Keskeisimpänä tavoitteena lähitulevaisuudessa on löytää merkittäviä kustannussäästöjä sähkön laatutason siitä kärsimättä. Sähkönjakelun toimialalla uudet viranomaisvaatimukset tulevat olemaan haasteellisia ja saattavat johtaa yritys- ja liiketoimintakauppoihin. tukemaan strategisten tavoitteiden saavuttamista. Muita keskeisiä kehityskohteita ovat mm. vuorovaikutuksen ja sisäisen viestinnän kehittäminen. Yhtiömme palvelut ja ratkaisut syntyvät asiakastarpeista, joihin vastaamme mm. erilaisten kumppanuuksien ja yhteistyön kautta. Strategiamme mukaisesti täytämme roolimme kestäviä energiaratkaisuja muuttuviin tarpeisiin asiakaslähtöisesti tuotantolähtöisyyden sijasta. Ratkaisu- ja oppimiskeskeinen toimintamalli ei olisi mahdollinen ilman osaavaa henkilökuntaamme sekä kumppaniemme ja yhteistyöverkostomme voimaa. Kaikki ketjun osatekijät työskentelevät yhdessä kestävien energiaratkaisujen eteen. Tavoitteena on löytää jokaiselle asiakkaalle juuri se energiaratkaisu ja -kokemus, joka parhaiten palvelee asiakkaan omaa arvomaailmaa ja tarpeita. Asiakkaiden tarpeista lähtevä toiminnan pitkäjänteinen kehittäminen lunastaa roolimme sanan kestävä, oli kyse sitten toiminnan ympäristövaikutuksista tai yhteistyön kestosta. Vuoden 2013 aikana käynnistämme koko henkilökuntaa sekä toimintaa koskevan toimintoprosessikuvausten uusimisen 7
Konsernihallinto Hallitus Toimikausi (hallituksessa ko. vuoden alusta) Puheenjohtaja Juha Laitinen 2010 2012 Varatuomari, Ylöjärvi (2004) Varapuheenjohtaja Esa Koskela 2011 2013 Projektipäällikkö, Parkano (2005) Jäsenet Juhani Jukola 2010 2012 Maanviljelijä, Jämijärvi (1983) Markku Koivuniemi 2012 2014 Yrittäjä, Ikaalinen (2006) Risto Linnainmaa 2010 2012 Maanviljelijä, Hämeenkyrö (2010) Timo Saraketo 2012 2014 Toimitusjohtaja, Ikaalinen (2012) Pentti Sivunen 2010 2012 Kaupunginjohtaja, Ylöjärvi (2010) Tapani Törmä 2012 2014 Myyntineuvottelija, Kihniö (2003) Hallituksen jäsenistä erovuoroon tulivat Risto Linnainmaa, Juha Laitinen ja Pentti Sivunen, jotka valittiin uudelleen seuraavaksi kolmivuotiskaudeksi 2013 2015. Johtoryhmä Juha Koskinen Leo Iltanen Mika Laatu Mauno Oksanen Kari Kuivala Matti Virtanen Yhtiökokous Toimitusjohtaja Talousjohtaja Konsernipalvelut Asiakkuusjohtaja Energianmyynti Kehitysjohtaja Liiketoimintojen kehittäminen Tuotantojohtaja Tuotantopalvelut Verkostojohtaja Sähköverkkopalvelut Varsinainen yhtiökokous, jonka puheenjohtajana toimi Juha Lindholm, pidettiin Ikaalisissa 15. maaliskuuta 2012. Kokouksessa käsiteltiin yhtiöjärjestyksen 10 :n mukaiset, varsinaiselle yhtiökokoukselle kuuluvat asiat sekä hallituksen ehdotus omien osakkeiden osto- ja luovutusvaltuutuksesta. Yhtiökokous vahvisti hallituksen jäsenten lukumääräksi seitsemän (7) jäsentä. Kokouksessa oli edustettuna 22 osakasta, joilla oli yhteensä 18 863 A-osaketta ja 19 119 K-osaketta. Yhteinen äänimäärä oli 14 514. Toimitusjohtaja Juha Koskinen oli hallituksen kokouksissa esittelijänä. Sihteerinä toimi talousjohtaja Leo Iltanen. Hallitus kokoontui vuoden 2012 aikana 11 kertaa. Osakepääoman jakautuminen Osakkaat 2 420 kpl Yksityiset 95,2 % Yritykset ja yhteisöt 4,6 % Kunnat 0,2 % Tarkastustoimi Varsinaisen yhtiökokouksen valitsemana tilintarkastajana toimi tilintarkastustoimisto Idman Vilén Grant Thornton Oy. Vastuullinen tilintarkastaja oli Antti Pitkäniemi (KHT). Neuvottelukunta Neuvottelukunta kokoontui vuoden aikana kaksi kertaa. Neuvottelukunnan puheenjohtajana toimi Ossi Sippola ja varapuheenjohtajana Jouko Riikonen. Muut neuvottelukunnan jäsenet olivat: Päivi Hiltunen Hämeenkyrö Satu Holma Ikaalinen Matti Inkinen Parkano Aki Jaskari Kihniö Timo Laurikka Ikaalinen Jarmo Mansikkamäki Jämijärvi Marko Mattila Ylöjärvi Kari Mäkelä Ikaalinen Matti Peurala Jämijärvi Antti Poussa Parkano Hanna Saraketo Ikaalinen Tarja Toivonen Ylöjärvi Kyösti Viljanmaa Parkano Pentti Vuorinen Hämeenkyrö Jäsenyydet ja osakkuudet Osakkeet 104 342 kpl Yksityiset 33,9 % Yritykset ja yhteisöt 52,7 % Kunnat 13,4 % Leppäkosken Sähkö on jäsenenä tai osakkaana mm. seuraavissa yhteisöissä Energiateollisuus ry Hämeenkyrön Voima Oy Fincopower Oy Energiameklarit Oy Kyröskosken Voima Oy Etelä-Suomen Voima Oy Satapirkan Sähkö Oy SPS Energia Oy SPS Tuotanto Oy Suomen Kaasuyhdistys ry Suomen Voima Oy Voimatori Oy 8
Konsernirakenne Leppäkosken Sähkö Oy Leppäkosken Energia Oy Leppäkosken Sähkö Oy 100 % FC Power Oy Leppäkosken Sähkö Oy 66 % Kemira Chemicals Oy 34 % DL Power Oy Leppäkosken Sähkö Oy 100 % FC Energia Oy Leppäkosken Energia Oy 66 % Kemira Chemicals Oy 34 % Johtoryhmä Takarivi vasemmalta oikealle: Leo Iltanen, Matti Virtanen Eturivi vasemmalta oikealle: Juha Koskinen, Mika Laatu, Mauno Oksanen, Kari Kuivala. Hallitus Takarivi vasemmalta oikealle: Risto Linnainmaa, Esa Koskela, Pentti Sivunen. Eturivi vasemmalta oikealle: Juha Laitinen, Markku Koivuniemi, Tapani Törmä, Timo Saraketo. 9
Kehitysjohtaja Mauno Oksanen Hallittua muutosta ja kestäviä energiaratkaisuja Ketteränä tulevaisuuden energiayhtiönä verkotumme ja kehitämme toimintaamme liiketoimintaympäristön ja asiakkaiden vaatimusten mukaisesti. Hallittu muutos on mahdollisuus Päättyneen ja alkaneen vuoden tapahtumia ja näkymiä leimaa edelleen maailmantalouden epävarmuus emme vieläkään varmasti tiedä elämmekö hallitun muutoksen vai hallitsemattoman kaaoksen kynnyksellä. Myös energia-alan toimintaympäristöä varjostaa jatkuva epävarmuus, kun alan regulaation aikahorisontti käsittää enää yhden hallituskauden tai korkeintaan seuraavan päästökauppajakson. Huolimatta kulloinkin vallitsevasta regulaatiosta, tuotamme strategiamme mukaisia kestäviä energiaratkaisuja asiak kaiden muuttuviin tarpeisiin. Toiminnan jatkuvalla kehittämisellä varmistamme, että tuotteet ja palvelut koetaan hyviksi ja tarpeellisiksi. Kestävä energiaratkaisu on prosessi, jossa kartoitetaan asiakkaiden tarpeita ja vaihtoehtoja, tehdään valintoja niiden kesken sekä toimitaan yhteistyössä halutun tulevaisuuden saavuttamiseksi. Paikallisena ja itsenäisenä energiayhtiönä olemme vahvasti mukana toimialueemme ihmisten ja yritysten arkipäivässä. Energiatehokkuus, paikallisten energiavarojen hyödyntäminen, energiantuotannon teknologiavalinnat sekä tarkoituksenmukainen verkottuminen ovat osa niitä toimenpiteitä, joilla vastaamme yhteiskunnan ja asiakkaiden muuttuviin palvelutarpeisiin. Yhä monimutkaistuvassa, jopa kaoottisessa toimintaympäristössä, energiayhtiön on oltava valppaana uusien mahdollisuuksien hyödyn tämisessä. Edellisen vuoden tapahtumia Päättyneen vuoden aikana toteutimme strategiamme mukaisia investointeja. Hämeenkyrössä ja Ikaalisissa kilpailukyvyttömäksi verotettua maakaasua korvattiin kotimaisilla biopolttoaineilla. Joutsenossa lisäsimme vedyn hyötykäyttöä kaukolämmön tuotannossa. Sähkön hankinnassa lisäsimme 10
Energiatehokkuudella ja uusilla teknologioilla tulee olemaan yhä tärkeämpi rooli tulevissa energiaratkaisuissamme. oman tuulivoiman tuotannon osuutta. Sähkökaupassa otettiin käyttöön uusi asiakastietojärjestelmä, jonka kehitystyö jatkuu edelleen. Sähkö- ja kaukolämpömittareiden vaihtotyö eteni suunnitellusti ja loput etäluettavat sähkömittarit asennetaan kuluvan vuoden aikana. Tulevaisuuden näkymiä Verkkoliiketoimintaan kohdistuu tulevina vuosina kasvavia tehostamis- ja toimitusvarmuuspaineita. Meneillään olevan valvontajakson aikana operatiivisen toiminnan tehokkuutta on edelleen parannettava. Lainsäädännön muutokset nostavat mm. sähkökatkoksista kuluttajille maksettavia vakiokorvauksia ja valvontamalli rankaisee verkkoyhtiötä vielä erikseen jakeluverkon keskeytysten aiheuttamista haitoista. Toimitusvarmuutta joudutaan parantamaan mm. kiihdyttämällä jakeluverkkojen maakaapelointia. Tehtävien investointien kustannusvaikutus tulee kohdentumaan erityisesti haja-asutus alueiden sähkön käyttäjille. Sähkökaupassa sähköisten online-palveluiden merkitys tulee edelleen kasvamaan. Automatisoimalla työvaltaisia rutiineja, vapautuvia voimavaroja voidaan kohdistaa oman toiminnan ja myynnin lisäämiseen. Joulukuussa voimaan tulleen energiatehokkuusdirektiivin vaikutukset näkyvät lähivuosina yhä useampien energia-alan toimijoiden liiketoiminnoissa. Direktiivillä tulee olemaan laajakantoisia vaikutuksia mm. energiansäästöön, energianeuvontaan, energian mittaamiseen ja raportointiin sekä energiatehokkuuteen liittyviin tuotteisiin ja palveluihin. Heinäkuussa tuli voimaan rakennusten energiatehokkuusdirektiivi, jolla pyritään edistämään energiatehokkuutta uudisrakentamisessa ja olemassa olevassa rakennuskannassa. Direktiivi vaikuttaa mm. eri lämmitysmuotojen väliseen kilpailuasetelmaan. Direktiivi tulee lisäämään kiinnostusta erilaisiin hybridilämmitys-, lämpöpumppu- ja pellettivaihtoehtoihin. Vaiheittain tuoteryhmäkohtaisesti voimaan tulevan ErP-puitedirektiivin (Energy related Products) soveltaminen etenee ja sen vaikutukset heijastuvat yhä useampiin energiaa kuluttaviin laitteisiin ja järjestelmiin. Esimerkiksi hehku- ja elohopeahöyrylamppujen korvaaminen energiatehokkaammilla vaihtoehdoilla on eräs näkyvä esimerkki lainsäädännön vaikutuksesta kotien ja työpaikkojen energian käyttöön. Sähköisen liikkumisen osalta teknologian kehitys on nopeutumassa. Esimerkiksi sähköautojen lataus- ja oheispalvelut tulevat vähitellen yleistymään myös Suomessa, kun palveluiden kysyntä kasvaa autokannan uusiutuessa. Energiatehokkuudella ja uusilla teknologioilla tulee olemaan yhä tärkeämpi rooli tulevissa energiaratkaisuissamme. 11
Talousjohtaja Leo Iltanen Konsernipalvelut ja henkilöstö Konsernipalvelut on koko konsernin tukitoiminto, jonka tehtäviin kuuluvat asiakaspalvelu, laskenta- ja osakaspalvelut, ict-tuki, rahoitus sekä osakkuuksien ja konsernin hallinnointi. Asiakastietojärjestelmä otettiin käyttöön Vuonna 2009 aloitettu asiakkuudenhallinta- ja laskutusjärjestelmien uusimishanke työllisti konsernipalveluiden henkilöstöä myös kertomusvuonna. Käyttöönottovalmiuksien varmistamiseksi järjestettiin koulutuksia ja testattiin uuden järjestelmän toiminnallisuutta. Järjestelmä otettiin virallisesti käyttöön marraskuussa, jolloin lähetettiin ensimmäiset laskut uudesta järjestelmästä. Uudistuksia palkkahallinnossa Palkanlaskenta ulkoistettiin maaliskuusta lähtien Staria Oyj:lle. Samassa yhteydessä palkkahallintoon liittyvää prosessia uudis tettiin ottamalla käyttöön tähän liittyviä tietojärjestelmiä, joilla parannetaan palkanmaksuprosessia. Asiakkaat tyytyväisiä palvelutasoon Seuraamme ja kehitämme palvelumme laatua kuukausittaisilla palvelukokemuskyselyillä. Palvelukokemuskyselyt kohdistetaan asiakkaille, jotka ovat äskettäin olleet yhteydessä asiakaspalveluun. Kertomusvuoden palvelukokemuskyselyiden tulokset paranivat edellisvuodesta, kokonaisarvosanan ollessa 4,2 asteikolla 0 5. Edellisen lisäksi 84 % kyselyyn vastanneista arvioi sekä palvelun että henkilöstön osaamisen hyväksi tai erinomaiseksi. Vastuullista toimintaa Leppäkosken Sähkö -konserni on sitoutunut valtakunnalliseen energiatehokkuussopimukseen. Arjen toimintaa ohjaa toimintajärjestelmä, jossa konsernilla on laatu-, ympäristö-, 12
Arjen toimintaa ohjaa toimintajärjestelmä, jossa konsernilla on laatu-, ympäristö-, työterveysja turvallisuus- sekä energiatehokkuussertifikaatit. Henkilöstö Sukupuolijakauma Miehet Naiset 64 hlö 24 hlö Työnkuvajakauma Toimihenkilöt Työntekijät 54 hlö 34 hlö työterveys- ja turvallisuus- sekä energiatehokkuussertifikaatit. Toimintaa seurataan ja edelleen kehitetään auditoinneilla ja kaksi kertaa vuodessa pidettävillä johdon katselmuksilla. Auditoinneissa löytyneitä kehittämiskohteita korjaamalla on parannettu turvallisuutta ja toiminnan laatua sekä tehostettu toimintaa. Henkilöstö Leppäkosken Sähkö -konsernissa työskenteli vuoden 2012 lopussa yhteensä 88 henkilöä, joista vakinaisia 79 ja määräaikaisia 9. Keskimääräinen työsuhteen kesto oli 15 vuotta. Kertomusvuonna konsernin palveluksessa olevista henkilöistä naisia oli 27 % ja miehiä 73 %. Naisista kaikki työskentelivät toimihenkilötehtävissä. Miehistä 37 % oli toimihenkilöitä ja loput 53 % työntekijöitä. Henkilöstön keski-ikä Alle 30 v. 15 hlö 30 39 v. 13 hlö 40 49 v. 21 hlö yli 50 v. 39 hlö Alueellinen henkilöstöjakauma 31.12.2012 Ikaalinen 60 hlö Parkano 12 hlö Ylöjärvi 15 hlö Oulu 1 hlö Verkosto- ja kaukolämpöasentajien määrä 31.12.2012 oli 26. Valtaosa investoinneista sekä huolto- ja käyttötoiminnasta suoritettiin konsernin omalla henkilökunnalla. 13
Ilmapiiritutkimus Konsernin henkilöstölle tehtiin henkilöstötutkimus kertomus vuoden syksyllä. Vastausprosentti oli 87,2. Yhteenveto osoittaa vastaajien tyytyväisyystason laskeneen jonkin verran edelliseen, vuonna 2009 tehtyyn vastaavaan kyselyyn verrattuna. Tulokset ylittävät kuitenkin kaikilla osa-alueilla muiden energiayhtiöiden keskimääräisen tason, erityisesti johtamis- ja yrityskuvatekijöiden osalta. Omaan työhön liittyvissä tekijöissä muutokset olivat verrattain pieniä. Yhtenä tyytyväisyystason mittarina on käytetty oman työtehtävän suositteluhalukkuutta, joka on 70 %. Taso on selkeästi korkeampi kuin energiayhtiöissä keskimäärin. Osaamisen kehittäminen oleellinen osa arkipäivää Kertomusvuonna jatkettiin ja käynnistettiin useita mittavia projekteja, jotka osaltaan edellyttivät henkilöstön lisäkouluttamista. Koulutusta järjestettiin eri osa-alueilla strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Tavoitteena on lisätä ylivoimaista kilpailuetua tuovaa osaamista samalla vahvistaen perus osaamisen korkeaa tasoa. Koulutuspäiviä kertyi yhteensä 400 kpl. Keskimäärin koulutuspäiviä/henkilö oli kertomusvuonna 4,6. Asiakastietojärjestelmän uudistamisen yhteydessä järjestettiin koulutuksia, joihin osallistui koko järjestelmää käyttävä henkilöstö. Myös palkkahallinnon uusien sovellusten koulutusta järjestettiin koko henkilöstölle alkuvuodesta. Työturvallisuus Turvallinen työympäristö on tärkeä osa työhyvinvointia. Siksi panostamme henkilöstön viihtyvyyteen ja terveyteen. Terve ja hyvinvoiva henkilöstö on tärkein voimavara. Kertomusvuoden aikana sattui 13 työtapaturmaa, joista 4 työmatkalla. Työtapaturmapoissaoloja oli yhteensä 475 tuntia. Läheltäpiti -tilanteita kirjattiin 4 kappaletta. Vuonna 2011 tehdyn työturvallisuuskulttuuritutkimuksen tulosten perusteella valikoitui kolme kehittämiskohdetta, joita ovat työturvallisuuskulttuuriin liittyvä ilmapiiri, tuen antaminen ja kannustaminen, työympäristön turvallisuus sekä työturvallisuuskoulutus. Kehittämiskohteiden jatkotyöstöön valittiin työryhmä, jossa on edustajia kaikista henkilöstöryhmistä. Syksyn aikana työturvallisuusasioita käytiin läpi kaikkien henkilöstöryhmien kanssa. Kehittämiskohteiden korjaavien toimenpiteiden toteuttaminen jatkuu vuoden 2013 aikana. Työterveys ja varhaisen tuen malli Työterveyshuollon palveluntuottajana toimii Lääkäriasema Pihlajalinna, jolla on toimipisteitä Ikaalisissa, Hämeenkyrössä ja Ylöjärvellä. Parkanossa työterveydenhuollon yhteistyökumppanina on Parkanon terveyskeskus. Konsernissa on käytössä ns. varhaisen tuen malli. Mallin tavoitteena on auttaa työntekijöitä ja esimiehiä tunnistamaan riittävän varhain työkyvyn heikkeneminen, ottamaan asia rohkeasti puheeksi ja toimimaan suunnitelmallisesti tilanteen parantamiseksi. Vuosille 2012 2013 tehdyssä työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa on määritelty seuraavat kolme keskeisintä tavoitetta: Työssä jaksamisen tukeminen muutosprosesseissa, painottuen henkisen kuormittumisen ennaltaehkäisyyn Varhaisen tuen mallin hyödyntäminen, sairauspoissaolojen vähentäminen Tuki- ja liikuntaelinoireiden ennaltaehkäisy Sairauspoissaoloja oli yhteensä 5 194 tuntia, mikä oli 105 tuntia enemmän kuin edellisvuonna. Työhyvinvoinnin ylläpito Alkuvuodesta järjestettiin henkilöstön perinteinen talviliikuntapäivä Jämillä. Keväällä käytiin risteilyllä Tallinnassa. Kuntoiluharrastuksen ja oman hyvinvoinnin tukemiseksi oli tarjolla mm. ohjattua kahvakuulaharjoittelua. Kertomusvuonna henkilöstölle jaettiin lippuja alueen erilaisiin tapahtumiin ja tyky-tukena jaettavia Smartum-kulttuuriseteleitä hyödynnettiin. Aloitteellisuuteen kannustetaan Henkilöstön aloitteellisuuden aktivoimiseksi ja aloitteiden järjestelmällistä käsittelyä varten perustettu aloitetoimikunta täytti kertomusvuonna 20 vuotta. Juhlavuoden aloitekampanjan teemoja olivat laatu-, ympäristö-, turvallisuus- ja energiatehokkuusasiat toiminnan kehittämisessä. Vuoden 2012 aikana tehtiin yhteensä 39 aloitetta. Leppäkosken Sähkö -konsernin toimikunnat: Työsuojelutoimikunta YT-toimikunta Aloitetiimi Henkilöstölehti Töpseli -toimikunta Tyky-toimikunta 14
Organisaatiokaavio Asiakas- ja sidosryhmät Konsernipalvelut Sähköverkkopalvelut Energianmyynti Tuotantopalvelut Asiakaspalvelu Laskentapalvelut Osakaspalvelut Toimintajärjestelmät ATK-tuki Rahoitus, osakkuudet Konsernin hallinnointi Sähkön siirtoja liittymäpalvelut Verkoston rakentaminen ja ylläpito Kiinteistöt Energian hankinta Energianmyynti Asiakkuudenhallinta Tuotantolaitosten, lämpö- ja kaasuverkostojen käyttö, kunnossapito ja rakentaminen Konsernin tuotantolaitosten projektointi Energian tuotanto Johtotiimi Talousjohtaja Leo Iltanen Verkostojohtaja Matti Virtanen Asiakkuusjohtaja Mika Laatu Kehitysjohtaja Mauno Oksanen Tuotantojohtaja Kari Kuivala Johdon assistentti viestintäkoordinaattori Anna-Mari Nyyssönen Toimitusjohtaja Juha Koskinen Hallitus Puheenjohtaja Juha Laitinen
Asiakkuusjohtaja Mika Laatu Energianmyyntipalvelut Energianmyyntiliiketoiminta vastaa konsernin sähkö-, kaukolämpöja maakaasutuotteiden myynnistä ja asiakaspalvelun kehittämisestä. Hyvä vesitilanne piti tukkumarkkinahinnan alhaisena Sähkön tukkumarkkinahinnat laskivat vuoden aikana etenkin johdannaismarkkinoilla. Suomen hinta-alueen spot-hinnan vuosikeskiarvo oli 36,6 /MWh (alv. 0 %) eli 26 % edellisvuotta alhaisempi. Suomen spot-hinta oli 2012 vuositasolla tarkastellen noin 17 % yhteispohjoismaista spot-hintaa eli ns. systeemihintaa korkeampi. Erityisen matalalla tasolla spot-hinta oli heinäkuussa, jolloin kuukausikeskihinta oli alle 14 /MWh. Toisaalta esimerkiksi helmikuun keskihinta oli 52,8 /MWh. Hyvä vesivarantotilanne sekä epävarma taloustilanne vaikuttivat osaltaan tukkumarkkinahintojen alhaisuuteen. Myös päästöoikeuksien hinnat pysyivät alhaisina. Kertomusvuonna 89 % myymästämme sähköstä ostettiin sähköpörssistä ja sähkön hintasuojausten tekeminen oli erityisen tärkeää. Oman tuotannon ja voimaosuuksien kautta hankittu sähkön osuus oli 22 % myymästämme sähköstä, josta puolet siirtyi suoraan sähkötaseeseen ja puolet myytiin pohjoismaiseen pörssiin. Myyntikatsaukset Sähkö Sähkönmyynnin tulos oli positiivinen. Sopimuskanta kasvoi yritysmyynnin osalta merkittävästi, tosin suurimpien sopimusten osalta vaikutus näkyy vasta vuonna 2013. Sähkön myynti kasvoi kertomusvuonna noin 10 % ollen 255 GWh. Sähkön toistaiseksi voimassaolevien myyntituotteiden hintoja alennettiin huhtikuun alusta. Energiamaksut alenivat 3 7 % myynti tuotteesta riippuen. Myyntihintojen alentamisen perusteena oli markkinahintojen lasku. Samalla hinnoittelua yhtenäistettiin. Kahden vuoden määräaikaisten sopimusten hinta aleni alkuvuoden aikana ja säilyi alhaisella tasolla koko loppuvuoden. Asiakkaat kilpailuttivat sähköään edellisvuosien tapaan aktiivisesti. Erityisesti kahden vuoden kiinteähintainen sähkösopimus pysyi suosittuna, sillä asiakkaat arvostavat sähkön hintojen vakautta. 16
Yhtiön sähköisiä palvelukanavia kehitettiin paremmin asiakastarpeita palveleviksi. Kaukolämpö Kaukolämmityksen kysyntä kasvoi vuoden 2012 aikana. Kaukolämmön kilpailukykyisten hintojen ja hintavakauden ansiosta sen suosio alueellamme lämmitysmuotona on kasvanut entisestään. Myös kaukolämmityksen kotimaisuus, huolettomuus ja toimitusvarmuus lisäävät sen suosiota. Kaukolämpöä myytiin Hämeenkyrössä, Ikaalisissa, Parkanossa, Sastamalan Äetsässä ja Ylöjärven Ylisen alueella sekä Joutsenossa yhteensä 119,5 GWh, joka on 12 % edellisvuotta enemmän. Kaukolämmön energiamaksu nousi Parkanossa 3,6 % kertomusvuoden alussa johtuen mm. kotimaisten polttoaineiden hinnan noususta. Hämeenkyrössä sekä kaukolämmön perusmaksua että energiamaksua alennettiin huhtikuussa keskimäärin 3 %. Alennus voitiin toteuttaa uuden biovoimalaitoksen valmistumisen ansiosta. Ikaalisten keskustan verkon alueella kaukolämmön hinta pysyi samana kuin edellisvuonna. Äetsän alueen energiamaksu säilyi ennallaan. Ylöjärven Ylisen alueella hinta vaihteli voimassa olevan sopimuksen hintasidonnaisuuden mukaisesti. Maakaasu Maakaasua myytiin kuluneen vuoden aikana ennätysmäärä 38,6 GWh, joka on noin 12 % edellisvuotta enemmän. Lähellä asiakasta kestävät energiaratkaisut esillä Vuoden 2012 asiakastapahtumien pääteema oli kestävät energiaratkaisut ja energiatehokkuus. Tapasimme asiakkaitamme alueellisissa tapahtumissa mm. energiansäästöviikolla. Keväällä kuntien ja isännöitsijöiden edustajille järjestettiin info- ja koulutustilaisuus uusista rakennusmääräyksistä, eri kohderyhmille toteutettiin kampanjoita ja otettiin käyttöön sähköinen uutiskirje. Asiakaslehteä julkaistiin laskun liitteenä sekä sähköisenä versiona nettisivuilla. Yhtiön nettisivuja kehitettiin paremmin asiakastarpeita palveleviksi. Asiakkaat ovat ottaneet sähköisen asioinnin hyvin vastaan. Esimerkiksi muuttoilmoituksista jo yli 10 % tehtiin kertomusvuonna sähköisesti. Sähköisen e-laskun käyttöönottoa vauhditettiin asiakasviestinnällä ja loppuvuodesta käynnis tetyllä kampanjalla. 17
Tulevaisuuden näkymät uusia tuotteita ja entistä parempaa palvelua Vuoden lopulla otettiin käyttöön uusi asiakastietojärjestelmä, jonka avulla tarjotaan entistä laadukkaampaa ja nykyaikaisempaa asiakaspalvelua parantaen samalla kustannustehokkuutta ja kilpailukykyä. Uuden järjestelmän ominaisuuksia otetaan käyttöön vaiheittain, jolloin voidaan varmistaa palveluprosessien luotettava toiminta. Tavoitteena on ottaa täsmälaskutus käyttöön vuoden 2013 loppuun mennessä. Kehitämme parhaillaan myös ratkaisutuotteita, joilla huomioidaan asiakkaiden muuttuvat energiatarpeet entistä paremmin. Energiamarkkinoiden, lainsäädännön ja verotuksen nopeat muutokset luovat sekä meille että asiakkaillemme uusia haasteita. Asiakkaat voivat myös jatkossa valita itselleen sopivimman asiointitavan. Henkilökohtaisen palvelun lisäksi asioida voi myös entistä monipuolisempien sähköisten palvelukanavien kautta. Tarjoamme asiakkaille puhdasta ja edullista energiaa lisäämällä omavaraisuuttamme päästöttömässä energiantuotannossa. Tuotamme nykyisin noin 5 % myymästämme sähköstä tuulivoimalla. Lisäksi tuotamme paikallisesti merkittävän määrän bio- ja vesivoimaa. 18
Sähkö Kunnittain Sähköasiakkaat 28 470 kpl Ylöjärvi 37,1 % Ikaalinen 21,6 % Parkano 19,6 % Hämeenkyrö 10,7 % Kihniö 5,6 % Jämijärvi 5,2 % Muut* 0,2 % Sähkön käytön jakauma 375 GWh Ylöjärvi 39,3 % Ikaalinen 22,1 % Parkano 17,8 % Hämeenkyrö 10,0 % Kihniö 5,4 % Jämijärvi 5,4 % Muut* 0,1 % *Kankaanpää, Karvia ja Virrat Asiakasryhmittäin Sähköasiakkaat 28 470 kpl Kotitaloudet 86,7 % Maatalous 4,9 % Palvelu 4,9 % Julkiset laitokset 1,8 % Jalostus 1,7 % Sähkön käytön jakauma 375 GWh Kotitaloudet 51,2 % Maatalous 17,2 % Palvelu 15,2 % Julkiset laitokset 8,4 % Jalostus 7,9 % Kaukolämpö Kunnittain Kaukolämpöasiakkaat 534 kpl Hämeenkyrö 43 % Ikaalinen 25 % Parkano 25 % Äetsä 5 % Ylöjärvi 1 % Kaukolämmön myynnin jakauma 120 GWh Ikaalinen 29 % Hämeenkyrö 28 % Parkano 21 % Äetsä 11 % Ylöjärvi 8 % Joutseno 4 % Asiakasryhmittäin Asuinkiinteistöt 70 % Liikekiinteistöt 15 % Julkiset kiinteistöt 11 % Teollisuus 4 % 19
Verkostojohtaja Matti Virtanen Sähköverkkopalvelut Verkkoliiketoiminta vastaa sähköverkon rakentamisesta ja ylläpidosta, sähkön siirto- ja liittymäpalveluista, sähköenergian mittauksesta sekä konsernin kiinteistöistä. Leppäkosken Sähkön sähköverkoissa siirrettiin sähköä yhteensä 396,8 GWh, mikä oli 4,3 % edellisvuotta enemmän. Sähkön siirto Sähkön siirto 396,8 GWh Oman tuotannon osuus 5,8 GWh Alueverkon kautta siirrettyä sähköä 391 GWh Siirtoasiakkaiden määrä 28 470 kpl Liikevaihto 13,2 M Uusia sähköliittymiä 147 kpl Hämeenkyröön lisäkapasiteettia Hämeenkyrön uusi sähköasema vihittiin käyttöön helmikuussa 2012. Uuden aseman tuomaa 20 MVA:n lisäkapasiteettia tarvitaan kattamaan alueen vuosittain kasvavaa sähkön siirtomäärää. Investointi maksoi n. 1,5 miljoonaa euroa. Aseman kytkemiseksi omaan paikalliseen keskijänniteverkkoon tehtiin maakaapelointitöitä 5,2 kilometriä. Tämän lisäksi alueelle rakennettiin 4 uutta puistomuuntamoa. Tykkylumi haittasi alkuvuodesta Alkutalvi 2012 oli haastava verkkoliiketoiminnalle. Lumikuormien painosta johdoille taipuneet puut aiheuttivat laajoja sähkökatkoksia erityisesti jakelualueen pohjoisosissa. Ilman ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä, kuten linjojen raivausta sekä korkeaa verkostoautomaatioastetta, olisivat ongelmat olleet kertaluokkaa suuremmat. 20
Verkkoliiketoiminnan lähivuosien strategiset toimen piteet painottuvat sähkönjakelun toimitusvarmuuteen ja toiminnan tehokkuuden parantamiseen. Edellisten lisäksi katkot saatiin nopeasti hallintaan ripeän ja ammattitaitoisen henkilökunnan ansiosta. Kaikista kertomusvuoden aikana tapahtuneista häiriöistä vakiokorvauksia maksettiin noin 300 asiakkaalle yhteensä 23 000 euroa. Viranomaisvalvonta kiristyi Energiamarkkinavirasto vahvistaa vuosittain kohtuullisen sallitun tuoton sähkön siirtoliiketoiminnalle. Leppäkosken Sähkön alituotto toisella valvontajaksolla 2008 2011 on 1 853 920 euroa. Kertomusvuoden aikana sähkön siirtohintoja ei korotettu. Sähkömittarien vaihtoprojekti loppusuoralla Leppäkosken Sähkö Oy uusii asiakkaidensa kaikki yli 28 000 sähkömittaria. Vuoden 2012 loppuun mennessä uudet mittarit oli asennettu 21 000 asiakkaalle Hämeenkyrössä, Ikaalisissa, Jämi järvellä ja Ylöjärvellä. Kihniön ja Parkanon alueen mittarin vaihdot toteutetaan vuoden 2013 loppuun mennessä. Varastotoiminnot Elektroskandialle Lokakuussa allekirjoitettiin kumppanuussopimus Elektroskandia Suomi Oy:n kanssa sähköverkon rakennusmateriaalien hankinnasta. Leppäkosken varastotiloissa oleva materiaali siirtyy vuoden 2013 aikana Elektroskandian omistukseen ja toiminta jatkuu ns. kaupintavarastona. Järjestelyn avulla tavoitellaan lisää tehokkuutta sekä joustavuutta rakentamis- ja kunnossapitoprosesseihin. Tulevaisuuden näkymät Työ- ja elinkeinoministeriön energiaosasto on saanut valmiiksi ehdotuksensa toimenpiteistä, joilla tulevina vuosina parannetaan sähkönjakelun varmuutta ja lievennetään sähkökatkojen vaikutuksia. Lainsäädäntöehdotukset velvoittavat jakeluverkonhaltijoita nostamaan sähkön toimitusvarmuuden tasoa selvästi nykyisestä. Tavoitteet sinänsä ovat hyviä, mutta ilmajohtojen nopeutettu maakaapelointi johtaa ennenaikaisiin investointeihin ja siirtohintojen korotuksiin. Sähköverkkotoimintaan sitoutuneelle pääomalle hyväksyttävän kohtuullisen tuottoasteen määrittämisessä merkittävänä tekijänä on Suomen valtion kymmenen vuoden obligaatiokorko. Obligaatiokoron voimakkaan laskun myötä verkkoliiketoiminnan sallittu tuotto alenee vuodelle 2013 yli 20 %. Jakelualueen väestönkasvu erityisesti Ylöjärvellä tulee lisäämään sähkönkäyttöä. Suunnitelmissa onkin uuden sähköaseman rakentaminen Ylöjärvelle vuoteen 2015 mennessä. Verkkoliiketoiminnan lähivuosien strategiset toimenpiteet painottuvat sähkönjakelun toimitusvarmuuteen ja toiminnan tehokkuuden parantamiseen. Toimitusvarmuutta parannetaan investoimalla keskijänniteverkon maakaapelointiin, kaukokäyttöön sekä muuhun verkostoautomaatioon. Vuoden 2013 suunnitelmissa on mm. Hämeenkyrön Puronsuun ja Tippavaaran teollisuusalueiden varasyöttöyhteydet sekä Ylöjärven Siivikkalaan rakennettavat kauko-ohjatut erotinasemat ja vanhojen ilmajohtojen saneeraus. Lisäksi Parkanossa Länsi- Aureen ja Karttiperän lumikuormien ja myrskyjen takia vikaalttiita alueita maakaapeloidaan. 21
Tuotantojohtaja Kari Kuivala Tuotantopalvelut sekä kaukolämpö- ja maakaasuverkostot Tuotantoliiketoiminta vastaa konsernin energiantuotannosta, tuotantolaitosten, kaukolämpö- ja maakaasuverkostojen rakentamisesta ja kunnossapidosta sekä niiden teknisestä palvelusta. Energiantuotantoa kotimaisilla polttoaineilla Konsernin strategian mukaisesti kertomusvuonna panostettiin voimakkaasti kotimaisten polttoaineiden käytön lisäämiseen energiantuotannossa. Loppuvuodesta otettiin Ikaalisissa käyttöön uusi pellettilämpökeskus. Laitos rakennettiin Kylpylän alueelle olemassa olevan öljylämpökeskuksen yhteyteen. Lämpöteholtaan 3 MW:n lämpökeskus tuottaa lähes puolet Ikaalisten alueen kaukolämmöstä. Pellettilämpökeskus lisää kotimaisten polttoaineiden osuutta Ikaalisten alueen lämmöntuotannossa ja vähentää merkittävästi kaukolämmön tuotannon fossiilisten polttoaineiden CO 2 -päästöjä Ikaalisissa. Hämeenkyrössä vuonna 2011 aloitettu Pohjolan Voima Oy:n, Metsä Groupiin kuuluvan Metsä Boardin ja Leppäkosken Sähkön yhteishankkeena rakennettu biovoimalaitos otettiin käyttöön lokakuussa 2012. Hankkeessa rakennettiin uusi leiju kerrostekniikkaan perustuva kattilalaitos ja siihen kuuluvat polttoaineen vastaanotto- ja käsittelyjärjestelmät sekä laitos automaatio. Laitos tuottaa sähköä 12 megawatin ja lämpöä 55 megawatin teholla. Polttoaineena laitoksella käytetään metsähaketta ja muita puuperäisiä polttoaineita sekä täydentävänä polttoaineena turvetta. Hiilidioksidipäästöt vähenevät kotimaisten polttoaineiden käytön myötä n. 100 000 tonnilla vuodessa. 22
Lähivuosien strategisena tavoitteenamme on kannattava liiketoiminta kilpailukykyisin hinnoin kotimaisuus ja ympäristö huomioiden. Parkanoon muutama vuosi sitten valmistuneella biolämpölaitoksella tuotetaan suurin osa Parkanon alueen kaukolämmöstä kotimaisilla polttoaineilla hakkeella ja turpeella. Äetsässä ja Joutsenossa lämpö tuotetaan pääosin vedyllä. Omaa tuulivoimatuotantoa kasvatettiin merkittävästi Leppäkoski osti syyskuussa Vapo Oy:ltä Iin kunnan Kuivaniemellä sijaitsevan tuulivoimapuiston. Liiketoimintakaupan myötä Leppäkosken Energian omistukseen siirtyi kahdeksan tuulivoimalaa, joiden sähköntuotantokapasiteetti on 7 MW ja vuosituotanto n. 10 15 GWh. Tehdyn investoinnin lisäksi Leppäkoski on jo entuudestaan osakkaana Kemin Ajoksen ja Haminan Mäkelänkankaan tuulipuistoissa sekä ostanut yksityistä pientuulivoimatuotantoa. Kaukolämpöliittymien kysyntä ja maakaasun siirto ennätystasolla Maakaasun siirto oli historian suurin 38,6 GWh. Merkittävä osa kasvusta syntyi teollisuuden käytöstä. Kaukolämmön kysyntä oli vilkasta ja Leppäkosken Energia rakensi kertomusvuonna ennätysmäärän, 8 kaukolämpöliittymää. Uutta verkostoa rakennettiin n. 500 metriä ja uusittiin n. 360 metriä. Tehokkaalla huollolla ja kunnossapidolla toimitusvarmuutta Tuotantolaitoksilla ja verkostoissa tehtiin kesän aikana normaalit vuosihuollot. Kaukolämpömittareita uusittiin asiakkaille kuluneen vuoden aikana n. 250 kpl. Uudet mittarit ovat etäluennan mahdollistavia ja tavoitteena on kuluvan vuoden aikana aloittaa etäluennan pilotointi pienellä asiakasmäärällä. Elokuun alussa maakaasuvoimalaitoksella Ikaalisissa syttyi tulipalo, joka kuitenkin saatiin nopeasti sammutettua ja jälkiraivaukset aloitettua. Lämmön- ja maakaasun toimitukset jatkuivat lyhyitä katkoja lukuun ottamatta normaalisti. Kyröskosken Voima Oy:n kunnossapito- ja huoltotyöt ovat osa tuotantopalveluiden toimintaa. Kuluneena vuonna Kyröskosken vesivoimalaitokseen asennettiin ohijuoksutusta varten uusi vesiturbiini, joka tuottaa sähköä arviolta n. 3,4 GWh vuodessa. Generaattori kytkettiin sähköverkkoon vuoden 2013 tammikuussa. Yhteisyritykset FC Energia ja FC Power FC Energia Oy:n Sastamalan Äetsän höyrykattilalaitoksella tuotettiin höyryä, kaukolämpöä, paineilmaa ja prosessivettä. Äetsän alueen kaukolämpö tuotetaan FC Energian laitoksella Kemira Chemicalsin tehtaalta saatavalla vedyllä. Vetyratkaisun 23
ainoana lopputuotteena on puhdas vesihöyry, joten tuotanto on täysin CO 2 -vapaata. Höyrykattilalaitoksella suoritettiin kesällä kattilan normaali vuosihuolto sekä uusittiin valvomon operointi- ja raportointiohjelmisto. Varakattilalaitokseen ostettiin uusi kattila apulaitteineen, jonka asentaminen ja käyttöönotto on suunniteltu tapahtuvaksi kuluvan vuoden aikana. Kertomusvuoden aikana selvitettiin FC Energialle suunnitellun uuden voimalaitoksen rakentamisen vaihtoehtoja. Hanke ei kuitenkaan ollut riittävän kannattava, joten sitä ei toteuteta. FC Power Oy:n Lappeenrannan Joutsenossa sijaitsevalla vetyvoimalaitoksella tuotettiin sähköä, höyryä, prosessivesiä ja paineilmaa. Vetyvoimalaitokselle rakennettiin kuluneen vuoden aikana kaukolämmön tuotantolaitteet ja kaukolämpöputki Joutsenon taajamaan. Kaukolämpöputken pituus on 3,7 kilometriä, ja se on kooltaan DN150. Kaukolämmön tuotanto Lappeenrannan Energia Oy:n Joutsenon kaukolämpöverkkoon alkoi lokakuussa 2012. Lämmön tuotanto perustuu Kemira Chemicalsin tehdasprosessista vapautuvan jäähdytyslämmön talteenottoon ja prosessissa sivutuotteena syntyvän vedyn polttoon. FC Energia Oy ja FC Power Oy käyttivät voimalaitoksillaan energiantuotantoon vetyä yhteensä lähes 200 GWh. Oma sähköntuotanto Konsernin asiakkailleen myymä sähkö muodostuu omasta tuotannosta ja tuotanto-osuuksista sekä pohjoismaisesta sähköpörssistä hankitusta sähköstä. Vesivoimalla tuotettua sähköä saadaan yhtiön omista Leppäskosken ja Kukkurakosken vesivoimalaitoksista. Sähköä tuotetaan myös FC Powerin Joutsenon vetyvoimalaitoksella ja Ikaalisten maakaasuvoimalaitoksella sekä Iin kunnan Kuivaniemen tuulipuistossa ja Hämeenkyrön Voiman biovoimalaitoksella. Tuotanto-osuuksiin kuuluvat osuudet Kyröskosken Voiman vesivoimalaitoksesta, Kanteleen Voiman turvevoimalaitoksesta, Ajoksen tuulivoimalaitoksesta, Jyväskylän Keljonlahden lauhdevoimalaitoksesta sekä osuuksia Pohjolan Voiman tuotanto-osuuksista. Tuotanto-osuuksissa Leppäkoski oli mukana Etelä-Suomen Voiman, Suomen Voiman sekä SPS Tuotannon kautta. Oman sähköntuotannon osuus kokonaishankinnasta oli tuotanto-osuudet mukaan lukien 22 %. Tulevaisuuden näkymät Yhtiö on aloittanut Leppäkosken Energian jakaantumisproses sin, jossa kaukolämpö- ja maakaasuliiketoiminta yhtiöitetään omaksi yhtiöksi vuoden 2013 aikana. Kertomusvuonna tehtyjen toimien ansiosta kaukolämpöliiketoiminta tavoittelee selkeästi positiivista tulosta vuonna 2013. Tulevaisuudessa tulemme panostamaan tuontipolttoaineiden edelleen vähentä miseen ja kaukolämmön kilpailukyvyn lisäämiseen. Lähivuosien strategisena tavoitteenamme on kannattava liiketoiminta kilpailukykyisin hinnoin kotimaisuus ja ympäristö huomioiden. Energian tuotantoon käytetyt polttoaineet (GWh) Oman sähkön tuotannon jakauma (GWh) Sisältää tuotanto-osuudet 100 300 250 200 150 100 50 0 2008 2009 2010 2011 2012 80 60 40 20 0 2008 2009 2010 2011 2012 Muu fossiilinen Turve Maakaasu Bio Vety Tuulivoima Vesivoima Hiilidioksidivapaat polttoaineet: vety ja hake Maakaasu ja fossiiliset: öljy ja turve 24
Tulevaisuudessa tulemme panostamaan tuontipolttoaineiden edelleen vähentämiseen ja kaukolämmön kilpailukyvyn lisäämiseen.
26
Tiivistelmä tilinpäätösaineistosta Leppäkosken Sähkö -konsernin tiivistelmä tilinpäätös aineistosta sisältää konsernin ja emoyhtiön rahoituslaskelmat, tuloslaskelmat ja taseet sekä eriytetyn liiketoiminnan tulos laskelman ja taseen. Yhtiön tuloskehitys Konsernin talous säilyi vakaana. Konsernin tulos parani noin 0,4 miljoonaa euroa edellisestä vuodesta huolimatta verkosta irrotettujen mittarien kertapoistosta sekä Leppäkosken Energia Oy:n tekemästä alaskirjauksesta Ikaalisten kaukolämmöntuotannon liiketoimintakauppaan liittyen. Tuloksen kasvuun vaikutti osaltaan verkkoliiketoiminnan hyvä tulos sekä onnistuminen sähkönmyyntiliiketoiminnassa. Tuotantorakenteen muutoksen myötä kaukolämpöliiketoiminnan tuloskehitys kääntyi nousuun, mutta tulos jäi kertomusvuonna vielä negatiiviseksi. FC Power Oy ylitti ja FC Energia Oy saavutti lähes budjetin mukaisen tuloksen. Vuosia jatkunut panostuksemme laajennusinvestointeihin on kuitenkin osoittautunut oikeaksi ja kannattavaksi. Emoyhtiön liikevaihto oli 14,3 miljoonaa euroa, kasvua edelliseen vuoteen noin 1,8 miljoonaa euroa. Emoyhtiön tulos ennen satunnaiseriä oli noin 0,3 miljoonaa euroa korkeampi kuin edellisenä vuonna. Konsernin liikevaihto oli noin 40,3 miljoonaa euroa, kasvua edelliseen vuoteen noin 3,5 miljoonaa euroa. Konsernin liike voitto oli noin 2,8 miljoonaa euroa ja tulos 2,3 miljoonaa euroa. Konsernin tilikauden poistot olivat noin 5,7 miljoonaa euroa. Konsernin poistoihin sisältyy myös noin 0,7 miljoonan lisäpoisto Leppäkosken Energia Oy:n tekemästä alaskirjauksesta Ikaalisten kaukolämmöntuotannon liiketoimintakauppaan liittyen sekä noin 0,8 miljoonan kertapoisto verkosta irrotettuihin mittareihin kohdistuen. Konsernitaseen loppusumma kasvoi edellisestä vuodesta noin 6,6 miljoonaa euroa ja oli tilikauden päättyessä noin 78,9 miljoonaa euroa. Konsernin taloudellista asemaa ja tulosta kuvaavat tunnusluvut 2012 2011 2010 Liikevaihto M 40,3 36,8 35, 3 Liikevaihdon muutos-% 9,5 4,2 5, 7 Liikevoitto M 2,8 2,7 2, 2 Liikevoitto % 6,9 7,3 6, 2 Tulos ennen satunnaiseriä % 7,8 6,7 5, 7 Omavaraisuusaste % 63,6 65,1 68, 5 Maksuvalmius (QR) 0,9 1,0 1,1 Poistot M 5,7 4,3 3,7 Investoinnit M 11,6 10,4 4, 6 Pitkäaik. vieras pääoma M 11,7 8,5 6,1 Taseen loppusumma M 78,9 72,3 6 4, 5 Omavaraisuusastetta laskettaessa liittymismaksut on rinnastettu omaan pääomaan. Konsernisuhteet Leppäkosken Sähkö Oy:n konserniin kuuluvat sataprosenttisesti omistetut Leppäkosken Energia Oy ja DL Power Oy sekä FC Energia Oy ja FC Power Oy, joista omistusosuus on 66 %. Konsernitilinpäätös on laadittu hankintamenomenetelmän mukaan. Konsernin tulos osoittaa voittoa 2.275.552,58 euroa. Konsernin oma pääoma on noin 25,4 miljoonaa euroa. Hallituksen esitys voittovarojen käytöstä Emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat ovat 4.316.456,52 euroa, josta tilikauden voitto on 1.153.431,74 euroa. Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että tilikauden voitosta jaetaan osinkoa A-sarjan osakkeille 1,05 euroa per osake ja K-sarjan osakkeille 1,00 euroa per osake eli yhteensä 104.430,45 euroa sekä loppu tilikauden voitosta 1.049.001,29 euroa siirretään edellisten tilikausien voittovaratilille. 27
Konsernin rahoituslaskelma 2012 2011 Liiketoiminnan rahavirta 1000 eur 1000 eur Liikevoitto 2 794 2 686 Poistot 5 730 4 308 Saadut korot ja osingot 616 78 Maksetut korot -287-292 Maksetut verot -445-340 Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta 8 408 6 440 Käyttöpääoman muutos -292 2 064 Liiketoiminnan nettorahavirta 8 116 8 504 Investointien rahavirta: Bruttoinvestoinnit -11 575-10 468 Ennakkomaksut aineellisista hyödykkeistä -1 737 149 Käyttöomaisuuden myynnit/vähennys 19 0 Investointien rahavirta -13 293-10 319 Rahavirta ennen rahoitusta -5 177-1 815 Rahoituksen rahavirta: Pitkäaikaisten saamisten muutos -35 0 Pitkäaikaisten lainojen muutos 3 280 2 393 Liittymismaksujen muutos 730 1 022 Oman pääoman muutos -34-20 Maksetut osingot -129-114 Rahoituksen rahavirta 3 812 3 281 Rahavarojen muutos -1 365 1 466 Rahavarat kauden alussa 3 955 2 489 Rahavarat kauden lopussa 2 590 3 955 Taseen mukainen rahavarojen muutos -1 365 1 466 Konsernituloslaskelma 1.1. 31.12. 2012 1.1. 31.12.2011 Liikevaihto 40 253 147,94 36 753 538,72 Valmistus omaan käyttöön 4 698 671,11 5 136 410,42 Liiketoiminnan muut tuotot 1 116 041,39 491 889,21 Materiaalit ja palvelut -28 058 022,91-26 362 838,28 Henkilöstökulut -5 103 682,00-5 015 602,52 Poistot ja arvonalentumiset -5 730 354,12-4 307 832,98 Liiketoiminnan muut kulut -4 381 751,10-4 009 722,17 Liikevoitto 2 794 050,31 2 685 842,40 Rahoitustuotot ja -kulut 329 414,07-214 177,43 Tulos ennen satunnaisia eriä ja veroja 3 123 464,38 2 471 664,97 Laskennallinen verovelan muutos -278 105,22-102 574,31 Välittömät verot -445 883,63-339 695,66 Vähemmistöosuus -123 922,95-126 069,57 Tilikauden tulos 2 275 552,58 1 903 325,43 28
Konsernitase Vastaavaa 31.12. 2012 31.12.2011 Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet 93 821,93 78 936,25 Liikearvo 586 054,67 1 542 656,81 Muut pitkävaikutteiset menot 855 445,77 152 033,39 Aineelliset hyödykkeet 1 535 322,37 1 773 626,45 Maa-alueet 533 354,13 533 354,13 Rakennukset ja rakennelmat 4 003 419,39 3 690 539,18 Jakeluverkosto 36 913 291,62 35 092 862,51 Koneet ja kalusto 12 020 841,41 10 464 516,94 Muut aineelliset hyödykkeet 93 447,51 103 463,55 Keskeneräiset hankinnat 2 007 562,50 270 346,47 Sijoitukset 55 571 916,56 50 155 082,78 Muut osakkeet ja osuudet 10 808 250,65 8 423 547,93 Lainasaamiset 74 883,63 40 000,00 10 883 134,28 8 463 547,93 Vaihtuvat vastaavat Vaihto-omaisuus 920 312,71 1 075 395,66 Pitkäaikaiset saamiset 65 000,00 0,00 Lyhytaikaiset saamiset 7 351 548,81 6 921 869,46 Rahoitusarvopaperit 50 000,00 1 620 533,05 Rahat ja pankkisaamiset 2 540 170,81 2 334 406,04 10 927 032,33 11 952 204,21 Vastaavaa yhteensä 78 917 405,54 72 344 461,37 Vastattavaa 31.12.2012 31.12.2011 Oma pääoma Osakepääoma 177 381,40 177 381,40 Ylikurssirahasto 897,81 897,81 Arvonkorotusrahasto 267 418,80 267 418,80 Vararahasto 16 314,23 16 314,23 Käyttörahasto 401 272,96 401 272,96 Edellisten tilikausien voitto 21 271 593,31 19 506 916,70 Tilikauden voitto 2 275 552,58 1 903 325,43 24 410 431,08 22 273 527,33 Vähemmistöosuus 1 010 634,22 910 511,28 Vieras pääoma Laskennallinen verovelka 6 242 123,25 5 964 018,03 Pitkäaikainen vieras pääoma Lainat rahoituslaitoksilta 11 749 735,92 8 469 647,92 Liittymismaksut 24 636 730,96 23 906 369,41 36 386 466,88 32 376 017,33 Lyhytaikainen vieras pääoma Lainat rahoituslaitoksilta 3 244 910,83 2 356 411,91 Ostovelat 2 943 690,18 3 225 825,46 Siirtovelat 2 082 436,64 3 801 263,72 Muut lyhytaikaiset velat 2 596 712,45 1 436 886,31 10 867 750,10 10 820 387,40 Vastattavaa yhteensä 78 917 405,54 72 344 461,37 29
Emoyhtiön rahoituslaskelma 2012 2011 Liiketoiminnan rahavirta 1000 eur 1000 eur Liikevoitto 2 092 2 155 Poistot 3 491 2 669 Saadut korot ja osingot 626 298 Maksetut korot -211-204 Maksetut verot -290-165 Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta 5 708 4 753 Käyttöpääoman muutos -1 999 1 299 Liiketoiminnan nettorahavirta 3 710 6 052 Investointien rahavirta: Bruttoinvestoinnit -6 364-7 731 Ennakkomaksut aineellisista hyödykkeistä 0 96 Käyttöomaisuuden myynnit 1 253 0 Investointien rahavirta -5 111-7 635 Rahavirta ennen rahoitusta -1 402-1 583 Rahoituksen rahavirta: Pitkäaikaisten saamisten muutos -2 538-848 Pitkäaikaisten lainojen muutos 3 213 3 025 Liittymismaksujen muutos 646 1 010 Maksetut osingot -105-90 Oman pääoman muutos -34-20 Konserniavustus 0-300 Rahoituksen rahavirta 1 181 2 777 Rahavarojen muutos -220 1 194 Rahavarat kauden alussa 1 526 332 Rahavarat kauden lopussa 1 306 1 526 Taseen mukainen rahavarojen muutos -220 1 194 Emoyhtiön tuloslaskelma 1.1. 31.12. 2012 1.1. 31.12.2011 Liikevaihto 14 294 781,87 12 570 712,85 Valmistus omaan käyttöön 4 589 470,02 5 004 226,43 Liiketoiminnan muut tuotot 1 993 818,34 1 576 904,03 Materiaalit ja palvelut -7 925 550,76-7 328 802,92 Henkilöstökulut -3 740 436,96-3 570 646,65 Poistot ja arvonalentumiset -3 491 414,76-2 669 234,51 Liiketoiminnan muut kulut -3 628 471,28-3 427 820,99 Liikevoitto 2 092 196,47 2 155 338,24 Rahoitustuotot ja -kulut 415 113,27 93 476,23 Satunnaiset kulut 0,00-300 000,00 Tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja 2 507 309,74 1 948 814,47 Tilinpäätössiirrot -1 063 880,60-1 508 749,34 Välittömät verot -289 997,40-164 766,46 Tilikauden voitto 1 153 431,74 275 298,67 30
Emoyhtiön tase Vastaavaa 31.12.2012 31.12.2011 Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet 8 173,93 8 173,93 Liikearvo 204 717,67 249 609,85 Muut pitkävaikutteiset menot 211 284,54 131 759,51 Aineelliset hyödykkeet 424 176,14 389 543,29 Maa-alueet 427 590,52 427 590,52 Rakennukset ja rakennelmat 1 098 271,62 1 161 517,44 Jakeluverkosto 34 574 269,58 32 925 647,57 Koneet ja kalusto 763 106,91 857 121,28 Muut aineelliset hyödykkeet 57 383,03 62 112,59 36 920 621,66 35 433 989,40 Osuudet saman konsernin yrityksissä 5 010 460,76 5 010 460,76 Muut osakkeet ja osuudet 8 403 937,64 8 305 554,92 Pitkäaikaiset lainasaamiset 74 883,63 40 000,00 Pitkäaikaiset lainasaam. saman kons. yr. 5 780 670,32 3 277 670,32 19 269 952,35 16 633 686,00 Vaihtuvat vastaavat Vaihto-omaisuus 660 197,68 881 965,83 Lyhytaikaiset saamiset 8 109 301,04 6 360 609,41 Rahoitusarvopaperit 50 000,00 50 000,00 Rahat ja pankkisaamiset 1 256 375,06 1 476 028,42 10 075 873,78 8 768 603,66 Vastaavaa yhteensä 66 690 623,93 61 225 822,35 Vastattavaa 31.12.2012 31.12.2011 Oma pääoma Osakepääoma 177 381,40 177 381,40 Ylikurssirahasto 897,81 897,81 Arvonkorotusrahasto 267 418,80 267 418,80 Vararahasto 16 314,23 16 314,23 Käyttörahasto 401 272,96 401 272,96 Edellisten tilikausien voitto 2 849 108,53 2 712 458,69 Tilikauden voitto 1 153 431,74 275 298,67 4 865 825,47 3 851 042,56 Tilinpäätössiirtojen kertymä 21 643 656,41 20 579 775,81 21 643 656,41 20 579 775,81 Vieras pääoma Pitkäaikainen vieras pääoma Lainat rahoituslaitoksilta 9 068 750,00 5 856 250,00 Liittymismaksut 22 644 135,72 21 998 403,17 Lyhytaikainen vieras pääoma 31 712 885,72 27 854 653,17 Lainat rahoituslaitokselta 2 412 500,00 1 724 000,00 Ostovelat 1 190 396,31 687 231,70 Velat saman konsernin yrityksille 1 355 782,04 3 454 497,99 Siirtovelat 1 166 651,54 1 793 530,25 Muut lyhytaikaiset velat 2 342 926,44 1 281 090,87 8 468 256,33 8 940 350,81 Vastattavaa yhteensä 66 690 623,93 61 225 822,35 31
Eriytetty tuloslaskelma Verkkotoiminta Verkkotoiminta 1.1. 31.12.2012 1.1. 31.12.2011 Liikevaihto 13 222 681,20 12 119 878,46 Valmistus omaan käyttöön 4 589 470,02 5 004 226,43 Liiketoiminnan muut tuotot 106 604,34 123 369,97 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -3 637 542,66-4 083 684,88 Ostot tilikauden aikana -34 582,40-62 620,00 Häviösähkö -1 116 785,00-1 073 470,00 Muut ostot tilikauden aikana -2 285 427,98-2 991 718,69 Varastojen muutos -200 747,28 44 123,81 Ulkopuoliset palvelut -3 530 566,65-3 202 703,04 Alueverkko-, kantaverkkopalvelumaksut -2 472 026,40-2 165 981,06 Muut ulkopuoliset palvelut -1 058 540,25-1 036 721,98 Henkilöstökulut -3 030 512,55-2 964 855,92 Palkat ja palkkiot -2 406 640,14-2 375 723,49 Eläkekulut -512 575,69-485 962,96 Muut henkilösivukulut -111 296,72-103 169,47 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -3 360 738,60-2 342 986,88 * sähköverkon hyödykkeistä -3 021 731,27-2 016 716,11 * muista pysyvien vastaav. hyödykkeistä -339 007,33-326 270,77 Liiketoiminnan muut kulut -2 457 648,71-2 443 087,21 Vuokrakulut -138 937,46-131 984,15 Muut liiketoiminnan kulut -2 318 711,25-2 311 103,06 Liikevoitto 1 901 746,39 2 210 156,93 Rahoitustuotot ja -kulut 52 308,19 44 985,10 Muille 52 308,19 44 985,10 Satunnaiset kulut 0,00-300 000,00 Voitto ennen 1 954 054,58 1 955 142,03 tilinpäätössiirtoja ja veroja Tilinpäätössiirrot Poistoeron muutos -1 070 575,77-1 512 347,63 Tuloverot -177 498,53-164 750,44 Tilikauden voitto 705 980,28 278 043,96 32
Eriytetty tase Vastaavaa Verkkotoiminta 2012 Verkkotoiminta 2011 Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet Sähköverkon aineettomat hyödykkeet 96 697,48 106 393,36 Muut aineettomat hyödykkeet 122 760,99 33 540,08 219 458,47 139 933,44 Aineelliset hyödykkeet Sähköverkon aineelliset hyödykkeet 33 775 740,85 32 041 334,86 Muut aineelliset hyödykkeet 2 309 344,51 2 471 334,26 36 085 085,36 34 512 669,12 Sijoitukset Muut osakkeet ja osuudet 4 156 493,91 4 156 423,91 Muut pitkäaikaiset saamiset 40 000,00 40 000,00 4 196 493,91 4 196 423,91 Vaihtuvat vastaavat Vaihto-omaisuus 660 197,68 881 965,83 Lyhtyaikaiset saamiset Myyntisaamiset 3 499 867,33 3 836 584,33 Saamiset saman konsernin yrityksiltä 49 042,00 63 256,65 Siirtosaamiset 68 692,54 171 328,34 Sisäinen saaminen 6 900 620,61 8 272 335,93 Muut lyhytaikaiset saamiset 13 831,05 21 651,41 Rahoitusarvopaperit 50 000,00 50 000,00 Rahat ja pankkisaamiset 1 028 116,70 1 277 344,64 12 270 367,91 14 574 467,13 Vastaavaa yhteensä 52 771 405,65 53 423 493,60 Vastattavaa Verkkotoiminta 2012 Verkkotoiminta 2011 Oma pääoma Osakepääoma 177 381,40 177 381,40 Ylikurssirahasto 897,81 897,81 Arvonkorotusrahasto 267 418,80 267 418,80 Vararahasto 16 314,23 16 314,23 Käyttörahasto 401 272,96 401 272,96 Edellisten tilikausien voitto 2 225 225,54 2 085 830,41 Tilikauden voitto 705 980,28 278 043,96 3 794 491,02 3 227 159,57 Tilinpäätössiirtojen kertymä 21 380 966,56 20 311 268,20 21 380 966,56 20 311 268,20 Vieras pääoma Pitkäaikainen vieras pääoma Lainat rahoituslaitoksilta 524 218,75 732 031,25 Liittymismaksut 22 644 135,72 21 998 403,17 Lyhytaikainen vieras pääoma 23 168 354,47 22 730 434,42 Lainat rahoituslaitokselta 207 812,50 269 312,50 Ostovelat 974 124,98 594 725,49 Ostovelat saman konsernin yrityksiltä 263 024,05 194 531,59 Siirtovelat 1 035 312,23 1 664 960,85 Muut lyhytaikaiset velat 1 240 908,68 1 201 392,87 Muut lyhytaik.velat saman kons. yrityksiltä 706 411,16 3 229 708,11 4 427 593,60 7 154 631,41 Vastattavaa yhteensä 52 771 405,65 53 423 493,60 33
34
Toimialue Vuosi 2012 lyhyesti Emoyhtiö Tytäryhtiöt Henkilöstö 69 19 henk. Sähkön siirto asiakkaille 396,8 - GWh Sähkön siirron huipputeho 87,8 - MW Sähkön siirtoasiakkaita 28470 - kpl Sähkön siirtojohtoja 0,4 kv 2809 - km 20 kv 1447 - km Sähkön hankinta - 255 GWh Kaukolämmön myynti - 119,5 GWh Kaukolämpöasiakkaita - 534 kpl Kaukolämpöverkostoa - 66 km Maakaasun myynti - 38,6 GWh Maakaasuasiakkaita - 15 kpl Maakaasuverkostoa - 9,9 km Höyryn myynti - 126,6 GWh Höyrykattilat - 78 MW Lämpökattilat - 44 MW 35
Kestäviä energiaratkaisuja muuttuviin tarpeisiin Eino Salmelaisen katu 23 39500 Ikaalinen Puh. 03 45 031 www.leppakoski.fi 441-892 Painotuote Paino-Arra Oy Taitto: Markkinointitoimisto Deeper Oy Paino: Paino-Arra Oy