E27501.10 EURAN KUNTA, HARJAVALLAN KAUPUNKI, KOKEMÄEN KAUPUNKI, KÖYLIÖN KUNTA, LAITILAN KAUPUNKI, RAUMAN KAUPUNKI, SÄKYLÄN KUNTA, SATAKUNTALIITTO, VARSINAIS-SUOMEN LIITTO JA VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS POHJAVESIVARAT AKTIIVISEEN HYÖTYKÄYTTÖÖN ETELÄISESSÄ SATAKUNNASSA JA LAITILASSA SWECO YMPÄRISTÖ OY VESI-INSTITUUTTI WANDER SUOMEN POHJAVESITEKNIIKKA OY
Muutoslista ARY ARY MHAN VALMIS 30.04.2015 ARY ARY MHAN LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS
Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 VESIOSAAMISEN JA BIOTALOUDEN KEHITTÄMINEN ALUEEN MENESTYSTEKIJÖIKSI... 2 3 SUUNNITELMAVAIHTOEHDOT... 3 3.1 Vaihtoehtojen muodostaminen... 3 3.2 Vaihtoehto 0+, nykyiset ottamot... 3 3.2.1 Tekninen kuvaus... 3 3.2.2 Toteutusorganisaatio ja yhteistyömallit... 5 3.2.3 Kehittämissuunnitelmalle asetettujen tavoitteiden toteutuminen... 5 3.3 Vaihtoehto 1, vedenottamo Ristolaan... 5 3.3.1 Tekninen kuvaus... 5 3.3.2 Toteutusorganisaatio ja yhteistyömallit... 7 3.3.3 Kehittämissuunnitelmalle asetettujen tavoitteiden toteutuminen... 7 3.4 Vaihtoehto 2, vedenottamo Säkylään... 7 3.4.1 Tekninen kuvaus... 7 3.4.2 Toteutusorganisaatio ja yhteistyömallit... 9 3.4.3 Kehittämissuunnitelmalle asetettujen tavoitteiden toteutuminen... 9 3.5 Vaihtoehto 3, tekopohjavesilaitos 20 000 m 3 /d... 9 3.5.1 Vaihtoehdon 3a tekninen kuvaus... 10 3.5.2 Vaihtoehdon 3b tekninen kuvaus... 11 3.5.3 Toteutusorganisaatio ja yhteistyömallit... 12 3.5.4 Kehittämissuunnitelmalle asetettujen tavoitteiden toteutuminen... 12 3.6 Vaihtoehto 4, tekopohjavesilaitos 30 000 40 000 m 3 /d... 12 3.6.1 Vaihtoehdon 4a tekninen kuvaus... 13 3.6.2 Vaihtoehdon 4b tekninen kuvaus... 14 3.6.3 Toteutusorganisaatio ja yhteistyömallit... 15 3.6.4 Kehittämissuunnitelmalle asetettujen tavoitteiden toteutuminen... 15 4 SUUNNITELMAVAIHTOEHTOJEN KUSTANNUKSET JA VERTAILU.. 16 4.1 Kustannuslaskentaperusteet... 16 4.2 Vaihtoehtojen rakentamiskustannukset... 16 4.2.1 Vaihtoehto 0+, nykyiset ottamot... 16 4.2.2 Vaihtoehto 1, vedenottamo Ristolaan... 17 4.2.3 Vaihtoehto 2, vedenottamo Säkylään... 17 4.2.4 Vaihtoehto 3, tekopohjavesilaitos 20 000 m 3 /d... 18 4.2.5 Vaihtoehto 4, tekopohjavesilaitos 30 000 40 000 m 3 /d... 18 4.2.6 Yhteenveto rakentamiskustannuksista... 19 4.3 Vaihtoehtojen vertailu ja vaikutukset... 20 4.3.1 Vaihtoehto 0+, nykyiset ottamot... 20 Sweco Ympäristö Oy PL 88, 00521 Helsinki Mäkelininkatu 17 A, 90100 Oulu PL 453, 33101 Tampere Uudenmaankatu 19 A, 20700 Turku www.sweco.fi etunimi.sukunimi@sweco.fi puh. 010 2414 000 Y-tunnus 0564810-5
4.3.2 Vaihtoehto 1, vedenottamo Ristolaan... 20 4.3.3 Vaihtoehto 2, vedenottamo Säkylään... 21 4.3.4 Vaihtoehdot 3a ja 3b, tekopohjavesilaitos 20 000 m 3 /d... 22 4.3.5 Vaihtoehto 4a ja 4b, tekopohjavesilaitos 30 000 40 000 m 3 /d... 22 5 ELINKEINOELÄMÄN MAHDOLLISUUDET... 24 5.1 Pohjaveden hyödyntäminen alueen markkinoinnissa... 24 5.2 Veden vientiin perustuva liiketoiminta... 24 5.3 Yhteenveto ja johtopäätökset elinkeinoelämän mahdollisuuksista... 26 6 EHDOTUS SUUNNITELMARATKAISUKSI... 28 Liitteet: Liite 2.1 Liite 2.2 Mitoitus, rakentamis- ja kokonaisvuosikustannukset Vaihtoehtojen kustannukset Kartat: Kartta 102 VE0+, mk 1:200 000 VE1, mk 1:200 000 VE2, mk 1:200 000 VE3, mk 1:200 000 VE4, mk 1:200 000 4 (33)
1 JOHDANTO Pohjavesivarat aktiiviseen hyötykäyttöön eteläisessä Satakunnassa ja Laitilassa kehittämissuunnitelman tavoitteena on selvittää suunnittelualueen mahdollisuuksia hyödyntää alueen hyviä, mutta epätasaisesti jakautuneita pohjavesivaroja niin, että se edistäisi alueen kuntia, vesihuoltolaitoksia, teollisuutta ja taloutta sekä nousisi alueen menestystekijäksi. Suunnittelutyö on jaettu kolmeen osaraporttiin. Ensimmäinen osaraportti käsittää perusselvitykset, ennusteet, tavoitteet ja suunnitteluperusteet, toisessa osaraportissa esitetään suunnitelmavaihtoehdot ja kolmannessa vedenhankinnan yleissuunnitelma. Suunnittelutyön ohjaamisesta vastaa ohjausryhmä, jonka kokoonpano on seuraava: - Kimmo Haapanen, Euran kunta - Kalevi Tuominiemi, Euran kunta - Kari Okkonen, Harjavallan kaupunki - Markus Virtanen, Kokemäen kaupunki - Marjo Salo-Pihlajamäki, Kokemäen Vesihuolto Oy - Pertti Ollikka, Köyliön kunta - Pekka Askola, Laitilan kaupunki - Tapani Kokemäki, Laitilan kaupunki - Seppo Heikintalo, Rauman Vesi - Vesa-Pekka Viitanen, Rauman Vesi - Pentti Perkola, Säkylän kunta - Tarmo Saarinen, Säkylän kunta - Teija Kirkkala, Pyhäjärvi-Instituutti - Anne Nummela, Satakuntaliitto - Timo Juvonen, Varsinais-Suomen liitto - Jyrki Lammila, Varsinais-Suomen ELY-keskus (pj.) - Minna Nummelin, Varsinais-Suomen ELY-keskus Suunnittelutyön ovat tehneet yhteistyössä Sweco Ympäristö Oy, Suomen Pohjavesitekniikka Oy ja Vesi-Instituutti WANDER. Osaraportti II laadintaan ovat osallistuneet Sweco Ympäristö Oy:n Turun toimistosta projektivastaavana Antti Ryynänen ja suunnittelijana Maiju Hannuksela, Suomen Pohjavesitekniikka Oy:stä Risto Reijonen ja Vesi-Instituutti WANDERista Martti Latva, Tuija Kaunisto sekä Aino Pelto-Huikko. Tilaajan taholta työn toteutusta on koordinoinut Varsinais-Suomen ELY-keskus. 1 (29)
2 VESIOSAAMISEN JA BIOTALOUDEN KEHITTÄMINEN ALUEEN MENESTYSTEKIJÖIKSI Suomen maabrändi-raportissa (Tehtävä Suomelle! Maabrändiraportti 25.11.2010) viitataan suomalaiseen vesiosaamiseen ja puhtaiden vesien maineeseen. Tehtävä Suomelle -ohjelmassa nousi voittajaehdotukseksi Suomi nousuun vesiosaamisen avulla -ehdotus. Raportissa ehdotetaan, että suomalaiset järvet pitäisi tehdä juomakelpoisiksi. Lisäksi raportin sivulla 50 todetaan, että monet modernin Suomen tärkeimmistä menestystarinoista liittyvät vuonna 2030 veteen ja vesien laatuun: kuinka suomalaisesta hanavedestä tuli juotavaa, miten suomalainen teollisuus hankkiutui eroon jätevesipäästöistään, kuinka maatalouden päästöt Itämereen saatiin hallintaan, millä tavalla vesivarojen hallinnasta tuli suomalainen menestystuote maailmalla ja miten vesijalanjäljestä tuli osa kaikkia suomalaistuotteita. Vesikulttuuri on olennainen osa tarinaa ratkaisukeskeisestä suomalaisuudesta http://www.demoshelsinki.fi/wp-content/uploads/2014/08/ts_koko_raportti_fin.pdf. Tähän viitekehykseen aseteltuna Eteläisen Satakunnan ja Laitilan alueen pohjavesiselvitys kohdistuu tärkeään osaan suomalaisen kansantalouden tulevaisuutta. Suomi on päättänyt panostaa merkittävästi biotalouden kehittämiseen. Tämän avuksi Suomelle on laadittu biotalousstrategia vuonna 2014 työ- ja elinkeinoministeriön asettamassa hankkeessa. Biotalous määritellään taloudeksi, joka käyttää uusiutuvia luonnonvaroja ravinnon, energian, tuotteiden ja palveluiden tuottamiseen. Strategiassa mainituista Suomelle tärkeistä uusiutuvista luonnonvaroista yksi on makea vesi. Pohjaveden saatavuus kilpailukykyiseen hintaan ja luotettavasti on yksi menestyvän biotalouden elinehdoista. Tämän suunnitelman tavoite alueen pohjavesivarojen aktiivisesta hyötykäytöstä on yksi edellytys alueen biotalouden nostamiseksi uudelle tasolle. Tavoitteen saavuttaminen edistää Suomen biotalousstrategiassa asetettuja strategisia päämääriä, joista yhtenä voidaan mainita kilpailukykyisen biotalouden toimintaympäristön luominen. Alueellisesti ratkaistu ja kestävä pohjavesivarojen hyödyntäminen sekä toimintavarma vesihuolto luovat alueen biotalouden kehittämiselle ja alueella jo toimivan teollisuuden kilpailukyvylle parhaat edellytykset menestyä myös tulevaisuudessa. Kehittyvä biotalous mahdollistaa esimerkiksi suunnittelualueella vahvasti toimivan elintarviketeollisuuden liiketoiminnan lisääntymisen ja viennin kasvun sekä uusien liiketoimintamuotojen sijoittumisen alueelle. Kuntien ja alueiden keskeinen rooli on investoinneillaan mahdollistaa biotalouden ratkaisujen käyttöönottoa. EU:n oma biotalousstrategia on hyväksytty vuonna 2012. Siihen liittyvä Horisontti 2020 on EU:n tutkimuksen puiteohjelma vuosille 2014 2020, jonka tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoituksella parannetaan unionin kilpailukykyä ja kasvua sekä luodaan uusia työpaikkoja. Ohjelmasta rahoitetaan elintarviketurvallisuutta, kestävää maataloutta sekä merien, merenkulun ja sisävesien tutkimusta. Turvallinen, puhdas ja tehokas energiantuotanto, ilmastotoimet, resurssitehokkuus ja raaka-aineet ovat myös rahoituksen kohteina. Myös Suomessa on kehitteillä ohjelmia, joiden kautta jatkossa olisi tarjolla rahoitusta biotalouden kehittämishankkeisiin. 2 (29)
Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia on kokonaisuudessaan luettavissa työ- ja elinkeino-, ympäristö- sekä maa- ja metsätalousministeriöiden ylläpitämällä sivustolla osoitteessa www.biotalous.fi. 3 SUUNNITELMAVAIHTOEHDOT 3.1 Vaihtoehtojen muodostaminen Tarpeet ja tavoitteet suunnitelmavaihtoehtojen muodostamiseen esitettiin osaraportissa 1. Ne perustuivat haastatteluihin, joita käytiin suunnittelualueen kuntien edustajien kanssa, sekä ohjausryhmän kokouksissa esitettyihin kannanottoihin. Tärkein tavoite oli varmistaa yhdyskuntien vedentarve tulevaisuudessa määrällisesti ja laadullisesti. Toisena tavoitteena oli lisätä hyvälaatuisen pohjavedenkäyttöä alueella ja korvata huonolaatuiset pohjavesilähteet sekä mahdollisesti pintavesilähteet. Kolmas tavoite oli hyödyntää hyvät pohjavesivarat niin, että se antaisi mahdollisuudet teollisuuden ja erityisesti biotalouden kehittämiselle koko suunnittelualueella. Vaihtoehdot eivät ole keskenään täysin vertailukelpoiset taloudellisessa mielessä, koska esim. lisävesimäärät ovat erisuuruiset ja putkilinjat on mitoitettu lisäveden mukaan, jolloin investointeja ei voi verrata keskenään. Suunnitelmavaihtoehdot sisältävät tekniset ratkaisut, kuten uudet ottamot, uudet tekopohjavesilaitokset ja käsittelylaitokset sekä uudet putkiyhteydet. Arvioidut lisäveden ottomäärät ja tekopohjavesilaitosten mahdolliset kapasiteetit perustuvat pohjavesiasiantuntijan arvioihin, jotka on muodostettu käytettävissä olevan aineiston perusteella. Suunnittelualueen vedenhankinnasta ja jakelusta vastaavat tällä hetkellä kuntien vesihuoltolaitokset, Kokemäen Vesihuolto Oy sekä Rauman Vesi. Suunnittelualueen pohjavesivarat sekä vedenhankinnan ja jakelun nykytilan kuvaus on esitetty Osaraportissa I. Suunnittelualueen pohjavesivarojen hyödyntämiseksi on muodostettu neljä suunnitelmaratkaisua. Vaihtoehdot eivät ole välttämättä kokonaan toisiaan pois sulkevia. Suunnitelmavaihtoehtojen hankkeet on esitetty lisäksi liitteenä olevilla kartoilla 102/VE0+ - VE4. 3.2 Vaihtoehto 0+, nykyiset ottamot 3.2.1 Tekninen kuvaus Vaihtoehdon 0+ tekninen toteutusperiaate on esitetty seuraavassa kuvassa. 3 (29)
Kuva 1. Suunnitelmavaihtoehto 0+. Vaihtoehdossa 0+ vedenhankintaa jatketaan lähes nykyisellään. Vaihtoehdossa rakennetaan uudet vedenottamot Säkylän Porsaanharjulle ja Kokemäen Säpilän pohjavesialueelle. Säkylän Porsaanharjulla on tarkoitus aloittaa koepumppaus kesällä 2015. Hanke on Säkylän kunnan toteuttama. Säpilän ottamo olisi vaihtoehto turvaamaan Kokemäen vedenhankintaa, joka on tällä hetkellä keskittynyt yhdelle alueelle. Kokemäen vedenhankinnan turvaamisen kannalta Säpilän ottamo on vaihtoehtoinen varmuusvesijohdolle Harjavaltaan, joka on esitetty vaihtoehdossa 1. Vedenottamoilta rakennetaan uudet syöttövesijohdot nykyisiin verkostoihin. Laitilassa Palttilan vedenottamolta pumpattava vesi toimitetaan vain Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan käyttöön, jota varten rakennetaan uusi vesijohto. Muuten suunnittelualueen vedenjakelu järjestetään nykyisin yhteyksin. Laitila lisää vedenhankintaa Uudestakaupungista tarpeen mukaan. Euran kunta lisää tarpeen mukaan veden ostamista Säkylästä ja Köyliöstä. Rauman Lapin vedenottamo poistetaan käytöstä ja vesi ostetaan Eurasta. Vaihtoehdon toteutusaikataulu on 0 2 vuotta. Vaihtoehdon 0+ hankkeet on esitetty seuraavassa taulukossa. 4 (29)
Taulukko 3.1Suunnitelmavaihtoehdon 0+ hankkeet. VE0+ Q kesk [m 3 /d] VJ Ø [mm] VJ pituus [m] Säkylän Porsaanharjun uusi vedenottamo 3 000 Säkylän Porsaanharjun syöttövesijohto 3 000 315 5 100 Kokemäen Säpilän uusi vedenottamo 1 000 Säpilä-Kokemäen keskusta -vesijohto 1 000 200 7 800 Palttilan vedenottamo Laitilan Wirvoitusjuomatehdas -vesijohto 500-1000 200 1 300 3.2.2 Toteutusorganisaatio ja yhteistyömallit Vaihtoehdon toteuttaminen ei vaadi yhteisten organisaatioiden perustamista. Yhteistyötä jatketaan sopimuspohjaisena niiden kuntien kesken, jotka ostavat tai myyvät vettä. 3.2.3 Kehittämissuunnitelmalle asetettujen tavoitteiden toteutuminen Suunnitelmavaihtoehto ei tuo pelkästään pohjaveteen perustuvaa ratkaisua Laitilan vedenhankinnalle. Koko suunnittelualueen kannalta ei alueellista pohjavesivarojen käytön optimointia edistetä. Suunnittelualueen vetovoimaisuus vesihuollon osalta ei elinkeinoelämän näkökulmasta kehity nykyisestä ja alueen potentiaali jää hyödyntämättä. Myöskään laajempaan kuntayhteistyöhön ei ole työntäviä tekijöitä vaan yhteistyö jatkuu sopimuspohjaisena. Vaihtoehdon 0+ etuna on, että hankkeiden toteuttaminen on mahdollista nopealla aikataululla ja investointitarve on suhteessa vähäinen. Osa hankkeista on jo aloitettu. 3.3 Vaihtoehto 1, vedenottamo Ristolaan 3.3.1 Tekninen kuvaus Vaihtoehdon 1 tekninen toteutusperiaate on esitetty seuraavassa kuvassa. 5 (29)
Kuva 2. Suunnitelmavaihtoehto 1. 6 (29) Vaihtoehdossa 1 rakennetaan Köyliön Ristolaan uusi vedenottamo. Hankkeen suunnittelussa ovat mukana Eura, (Kokemäki), Köyliö, Laitila ja Rauma. Ristolan ottamon tutkimukset laaditaan vuonna 2015. Ottamon antoisuudeksi on arvioitu 2 500 3 000 m 3 /d. Ristolasta rakennetaan yhteys Euran nykyiseen verkostoon. Euran Hinnerjoelta rakennetaan uusi vesijohtoyhteys Laitilaan. On selvitettävä, voidaanko vesimäärät johtaa Euran keskustan verkoston läpi. Tarvittaessa joudutaan rakentamaan kiertoyhtys. Lisäksi Ristolasta rakennetaan uudet yhteydet Kokemäen Ilmiinjärven vedenottamolle sekä Köyliön vesijohtoverkostoon turvaamaan vedenhankintaa poikkeusoloissa. Harjavallan ja Kokemäen keskustojen välille rakennetaan varmuusyhteys turvaamaan molempien kuntien vedenhankintaa. Euran, Laitilan ja Rauman Lapin alueen lisävedenhankinta tapahtuu Ristolan ottamolta. Rauman Lapin pohjavedenottamo voidaan poistaa käytöstä, kuten myös osa Laitilan vedenottamoista. Poistettavat vedenottamot toimivat poikkeustilanteessa varavesilähteinä. Vaihtoehdon toteutusaikataulu on 2 5 vuotta. Vaihtoehdon 1 hankkeet on esitetty seuraavassa taulukossa.
Taulukko 3.2 Suunnitelmavaihtoehdon 1 hankkeet. VE1 Q kesk [m 3 /d] VJ Ø [mm] VJ pituus [m] Ristolan uusi vedenottamo 3 000 Ristola-Köyliö -yhdysvesijohto 300-500 160 5 100 Ristola-Eura (Fankkee) -yhdysvesijohto 3 000 315 7 400 Ristola-Kokemäki -yhdysvesijohto 1 000 200 3 400 Euran keskustan kiertoyhteys 2 000 225 4 500 Hinnerjoki-Laitila -yhdysvesijohto 1 500 200 20 000 Harjavalta-Kokemäki -yhdysvesijohto 1 000 200 12 000 3.3.2 Toteutusorganisaatio ja yhteistyömallit Ristolan vedenottamon rakentamisessa on mukana monta kuntaa, joten suositeltavin järjestely olisi perustaa kuntien yhteinen tukkuyhtymä vedenhankintaa varten. Toimintamuotoja voivat olla kuntayhtymä tai osakeyhtiö. Osuus yhtymästä jakaantuisi kapasiteettivarausten suhteessa. Vaihtoehtoinen malli voisi olla isäntäkuntamalli. Isäntäkunta vastaisi ottamon rakentamisesta, omistuksesta ja käytöstä, ja myisi vettä asiakaskunnille. Toiminta olisi sopimuspohjaista isäntäkunnan ja asiakaskuntien välillä. Putkilinjojen rakentamiskustannukset jaettaisiin osuuksittain niiden kuntien kesken, joita linjaosuus koskee. 3.3.3 Kehittämissuunnitelmalle asetettujen tavoitteiden toteutuminen Suunnitelmavaihtoehto on alueellinen vedenhankintaratkaisu, joka parantaa Laitilan vedenhankinnan ongelmia sekä lisää laitosten toimintavarmuutta useassa kunnassa. Vaihtoehto mahdollistaa alueen vedenhankinnan ja -jakelun kehittämisen myös tulevaisuudessa. Kuntayhteistyö kehittyy nykyisestä ja ratkaisu turvaa nykyisen elinkeinoelämän säilymistä ja kehittymistä suunnittelualueella. Vedenhankinnan keskittämistä suurempiin yksiköihin ei toteudu siinä mittakaavassa, joka voisi olla mahdollista. Siten myös taloudelliset hyödyt käyttökustannuksissa jäävät toteutumatta. Vaihtoehdon aikajänne 2-5 vuotta on suhteellisen lyhyt ja palvelee siten yhdyskunnan vedenhankinnan ja varmuuden kehittämistä. Teollisuudessa toiminta ja päätökset tehdään nopeammalla aikataululla, mutta kahden vuoden aikajänne voi olla hyväksyttävä vielä teollisuuden puolellakin ja siten riittää ratkaisuksi nyt tehtäviin investointipäätöksiin. 3.4 Vaihtoehto 2, vedenottamo Säkylään 3.4.1 Tekninen kuvaus Vaihtoehdon 2 tekninen toteutusperiaate on esitetty seuraavassa kuvassa. 7 (29)
Kuva 3. Suunnitelmavaihtoehto 2. Vaihtoehdossa 2 rakennetaan Säkylänharjun pohjavesialueelle uusi vedenottamo palvelemaan alueellista vedenhankintaa. Arvio saatavasta pohjavesimäärästä on 5 000 m 3 /d. Ottamolta rakennetaan uusi vesijohtoyhteys Pyhäjärven alitse Euran Hinnerjoen kautta Laitilaan. Yhteyden putkikoko on suurempi kuin vaihtoehdossa 1 ja mahdollistaa siten suuremman vesimäärän johtamisen. Harjavallan ja Kokemäen keskustojen välille rakennetaan varmuusyhteys. Rauman Lapin ja Laitilan vedenottamot voidaan poistaa käytöstä ja Euran, Köyliön ja Säkylän ottamoiden käyttöä vähentää tarpeen mukaan. Käytöstä poistettavat vedenottamot toimivat poikkeustilanteessa varavesilähteinä. Vaihtoehdon toteutusaikataulu on 5 10 vuotta. Vaihtoehdon 2 hankkeet on esitetty seuraavassa taulukossa. 8 (29)
Taulukko 3.3 Suunnitelmavaihtoehdon 2 hankkeet. VE2 Q kesk [m 3 /d] VJ Ø [mm] VJ pituus [m] Säkylänharjun uudet vedenottamot 5 000 Säkylä-Laitila -vesijohto 3 000 315 50 000 Harjavalta-Kokemäki -yhdysvesijohto 1 000 200 12 000 3.4.2 Toteutusorganisaatio ja yhteistyömallit Toiminta perustuu uuden ottamon suhteen samoihin toimintamalleihin kuin vaihtoehdossa 1. Säkylä voi jättäytyä pois yhteistyöstä, jos kokee nykyiset vedenottamot riittäviksi omiin tarpeisiinsa. Säkylä voi myös toimia isäntäkuntana ja veden myyjänä. 3.4.3 Kehittämissuunnitelmalle asetettujen tavoitteiden toteutuminen Suunnitelmavaihtoehto on alueellinen vedenhankintaratkaisu, joka ratkaisee Laitilan vedenhankinnan nykyiset ongelmat. Laitosten toimintavarmuus paranee, mutta ei yhtä paljon kuin vaihtoehdossa 1, jossa rakennetaan useampia varavesiyhteyksiä. Vaihtoehto mahdollistaa alueen vedenhankinnan ja -jakelun kehittämisen myös tulevaisuudessa. Ratkaisu turvaa nykyisen elinkeinoelämän säilymistä alueella ja mahdollistaa jossain määrin pohjaveden käytön lisäämistä teollisuuden käyttöön. Alueen vetovoimaisuus paranee etenkin Laitilan suunnassa. Suunnittelualueelle jää edelleen käyttöön useita vedenottamoita. 3.5 Vaihtoehto 3, tekopohjavesilaitos 20 000 m 3 /d Vaihtoehdossa 3 alueellisessa vedenhankinnassa siirrytään koko alueella pohjaveteen tai tekopohjaveteen. Vaihtoehdossa rakennetaan tekopohjavesilaitos, jolla korvataan pintavesilähteiden käyttö alueella. Vaihtoehdossa 3a tekopohjavesilaitos sijoittuu Järilänvuoren Ilmiinjärven alueelle ja vaihtoehdossa 3b Säkylänharjulle. Kapasiteetti molemmissa vaihtoehdoissa on 20 000 m 3 /d, jolla katetaan yhdyskuntien pintaveden käyttö ja lisäveden tarve. Vaihtoehdossa 3b vesijohtolinjaus mahdollistaa siirtoviemärin rakentamisen Eurasta Raumalle. Vaihtoehtojen toteutusaikataulu on 20 50 vuotta. Vaihtoehtojen 3a ja 3b tekninen toteutusperiaate on esitetty seuraavassa kuvassa. 9 (29)
Kuva 4. Suunnitelmavaihtoehto 3. 3.5.1 Vaihtoehdon 3a tekninen kuvaus Vaihtoehdossa 3a rakennetaan tekopohjavesilaitos Järilänvuoren Ilmiinjärven alueelle. Raakavesi tekopohjaveden muodostamiseksi otetaan Kokemäenjoesta. Tekopohjavesilaitoksen rakentamisessa varaudutaan veden esi- ja jälkikäsittelylaitoksiin. Perusteluna esikäsittelytarpeeseen on Turun seudun veden hanke, jossa Kokemäenjoesta otettava raakavesi määrättiin kemiallisesti käsiteltäväksi. Järilänvuoren hankkeessa vesi otetaan TSV:n vedenottopaikkaan verrattuna alavirran puolelta, jolloin mukana on mm. Loimijoesta tuleva heikkolaatuisempi jokivesi. Jälkikäsittelytarve perustuu aiemmin tehtyihin tutkimuksiin, jossa todettiin rauta- ja mangaanipitoisuuden nousevan haitallisen korkeaksi. Järilänvuorelta rakennetaan vedensiirtoyhteys Eurajoelle, josta vesi johdetaan nykyisiä raakavesiputkia hyödyntäen Raumalle. Lisäksi rakennetaan yhteys Euraan ja edelleen Laitilaan. Vaihtoehdossa voidaan poistaa Rauman pintavesilaitos sekä tarvittavat pohjavedenottamot kokonaan käytöstä tai vähentää käyttöä tarpeen mukaan. Käytöstä poistettavat vedenottamot toimivat poikkeustilanteessa varavesilähteinä. 10 (29)
Harjavallan ja Kokemäen keskustojen välille rakennetaan varmuusyhteys. Vaihtoehdon 3a hankkeet on esitetty seuraavassa taulukossa. Taulukko 3.4 Suunnitelmavaihtoehdon 3a hankkeet. Q kesk [m 3 /d] VJ Ø [mm] VJ pituus [m] VE3a Kokemäenjoen raakavedenottamo ja esikäsittelylaitos 20 000 Kokemäenjoki-Järilänvuori raakavesiputki 20 000 630 2 000 Järilänvuoren tekopohjavesilaitos 20 000 Järilänvuoren jälkikäsittelylaitos 20 000 Järilänvuori-Eurajoki -yhdysvesijohto 20 000 630 22 000 Järilänvuori-Eura -yhdysvesijohto 10 000 450 13 000 Eura-Laitila -vesijohto 3 000 315 38 000 Harjavalta-Kokemäki -yhdysvesijohto 1 000 200 12 000 3.5.2 Vaihtoehdon 3b tekninen kuvaus Vaihtoehdossa 3b rakennetaan tekopohjavesilaitos Säkylänharjulle. Raakavesi tekopohjaveden muodostamiseksi otetaan Pyhäjärvestä. Tekopohjavesilaitoksen rakentamisessa varaudutaan veden esikäsittelylaitokseen. Jälkikäsittelylle ei oleteta olevan tarvetta toisin kuin Järilänvuorella vaihtoehdossa 3a. Säkylänharjulta rakennetaan vedensiirtoyhteys Euran kautta Raumalle ja Eurasta Laitilaan. Harjavallan ja Kokemäen keskustojen välille rakennetaan varmuusyhteys. Vaihtoehdossa voidaan poistaa Rauman pintavesilaitos sekä tarvittavat pohjavedenottamot kokonaan käytöstä tai vähentää käyttöä tarpeen mukaan. Käytöstä poistettavat vedenottamot toimivat poikkeustilanteessa varavesilähteinä. Vaihtoehdon 3b hankkeet on esitetty seuraavassa taulukossa. Taulukko 3.5 Suunnitelmavaihtoehdon 3b hankkeet. Q kesk [m 3 /d] VJ Ø [mm] VJ pituus [m] VE3b Pyhäjärven raakavedenottamo ja esikäsittelylaitos 20 000 Pyhäjärvi-Säkylänharju raakavesiputki 20 000 630 15 000 Säkylänharjun tekopohjavesilaitos 20 000 Säkylä-Eura-Rauma -yhdysvesijohto 20 000 630 63 000 Eura-Laitila -vesijohto 3 000 315 38 000 Harjavalta-Kokemäki -yhdysvesijohto 1 000 200 12 000 11 (29)
3.5.3 Toteutusorganisaatio ja yhteistyömallit Tekopohjavesilaitosta varten perustetaan kuntien omistama osakeyhtiö tai kuntayhtymä, joka vastaa veden hankinnasta ja toimittamisesta. Ei ole myöskään pois suljettua että yhtiössä olisi osakkaana alueella toimivaa teollisuutta. Tekopohjavesilaitos on yhtiön tai yhtymän omistuksessa. Suurimmat syöttöjohdot voivat olla joko yhtiön/yhtymän tai vaihtoehtoisesti kuntien laitosten omistuksessa. 3.5.4 Kehittämissuunnitelmalle asetettujen tavoitteiden toteutuminen Toteutettava tekopohjavesilaitos on yksinään lähes riittävä kattamaan suunnittelualueen normaalin vedenkulutuksen. Alueellinen pohjavesivarojen käytön optimointi ja toimintavarmuus toteutuvat, mikä mahdollistaa vesibisneksen syntymistä koko alueella. Tekopohjavesilaitoksen tuotto ei kuitenkaan vielä riitä suuren mittakaavan hankkeisiin kuten veden myyntiin bulkkina. Tekopohjavesilaitoksen ja tarvittavien siirtoyhteyksien toteuttaminen ovat selkeästi pidemmän aikajänteen hankkeita kuin edellä esitetyt vaihtoehdot. Myös hankkeen toteuttamiseen liittyvät riskit kasvavat. 3.6 Vaihtoehto 4, tekopohjavesilaitos 30 000 40 000 m 3 /d Vaihtoehdossa 4 on periaatteeltaan samanlainen kuin vaihtoehto 3, mutta vettä hankitaan ja toimitetaan suurempia määriä, 30 000 40 000 m 3 /d. Tekopohjavesilaitoksen tuotto kattaa yhdyskuntien ja nykyisellä volyymillä toimivan elinkeinoelämän vedentarpeen sekä luo runsaasti mahdollisuuksia monimuotoiselle vesibisnekselle. Vaihtoehto 4a ja 4b mahdollistavat siirtoviemärin rakentamisen Eurasta Raumalle. Vaihtoehtojen toteutusaikataulu on 10 50 vuotta. Vaihtoehdossa veden siirtäminen olisi tarvittaessa mahdollista myös rautateitse tekopohjavesilaitoksilta Rauman satamaan. Vaihtoehtojen 4a ja 4b tekninen toteutusperiaate on esitetty seuraavassa kuvassa. 12 (29)
Kuva 5. Suunnitelmavaihtoehto 4. 3.6.1 Vaihtoehdon 4a tekninen kuvaus Vaihtoehdossa 4a rakennetaan tekopohjavesilaitos Järilänvuoren Ilmiinjärven alueelle. Raakavesi tekopohjaveden muodostamiseksi otetaan Kokemäenjoesta. Tekopohjavesilaitoksen rakentamisessa varaudutaan veden esi- ja jälkikäsittelylaitoksiin. Kapasiteetti on 40 000 m 3 /d. Perusteluna esikäsittelytarpeeseen on Turun seudun veden hanke, jossa Kokemäenjoesta otettava raakavesi määrättiin kemiallisesti käsiteltäväksi. Järilänvuoren hankkeessa vesi otetaan TSV:n vedenottopaikkaan verrattuna alavirran puolelta, jolloin mukana on mm. Loimijoesta tuleva heikkolaatuisempi jokivesi. Jälkikäsittelytarve perustuu aiemmin tehtyihin tutkimuksiin, jossa todettiin rauta- ja mangaanipitoisuuden nousevan haitallisen korkeaksi. Järilänvuorelta rakennetaan vedensiirtoyhteys Euran kautta Raumalle. Lisäksi rakennetaan yhteys Eurasta Laitilaan. Harjavallan ja Kokemäen keskustojen välille rakennetaan varmuusyhteys. 13 (29)
Vaihtoehdossa voidaan poistaa Rauman pintavesilaitos sekä tarvittavat pohjavedenottamot kokonaan käytöstä tai vähentää käyttöä tarpeen mukaan. Käytöstä poistettavat vedenottamot toimivat poikkeustilanteessa varavesilähteinä. Vaihtoehdon 4a hankkeet on esitetty seuraavassa taulukossa. Taulukko 3.6 Suunnitelmavaihtoehdon 4a hankkeet. Q kesk [m 3 /d] VJ Ø [mm] VJ pituus [m] VE4a Kokemäenjoen raakavedenottamo ja esikäsittelylaitos 40 000 Kokemäenjoki-Järilänvuori raakavesiputki 40 000 710 2 000 Järilänvuoren tekopohjavesilaitos 40 000 Järilänvuoren jälkikäsittelylaitos 40 000 Järilänvuori-Eura-Rauma -yhdysvesijohto 40 000 710 51 000 Eura-Laitila -vesijohto 3 000 315 38 000 Harjavalta-Kokemäki -yhdysvesijohto 1 000 200 12 000 3.6.2 Vaihtoehdon 4b tekninen kuvaus Vaihtoehdossa 4b rakennetaan tekopohjavesilaitos Säkylänharjulle. Raakavesi tekopohjaveden muodostamiseksi otetaan Pyhäjärvestä. Tekopohjavesilaitoksen rakentamisessa varaudutaan veden esikäsittelylaitokseen. Kapasiteetti on 30 000 m 3 /d. Säkylänharjulta rakennetaan vedensiirtoyhteys Euran kautta Raumalle ja Eurasta Laitilaan. Harjavallan ja Kokemäen keskustojen välille rakennetaan varmuusyhteys. Muutoin vedenjakelu hoidetaan nykyisin vesijohtoyhteyksin. Vaihtoehdossa voidaan poistaa Rauman pintavesilaitos sekä tarvittavat pohjavedenottamot kokonaan käytöstä tai vähentää käyttöä tarpeen mukaan. Käytöstä poistettavat vedenottamot toimivat poikkeustilanteessa varavesilähteinä. Vaihtoehdon 4b hankkeet on esitetty seuraavassa taulukossa. Taulukko 3.7 Suunnitelmavaihtoehdon 4b hankkeet. Q kesk [m 3 /d] VJ Ø [mm] VJ pituus [m] VE4b Pyhäjärven raakavedenottamo ja esikäsittelylaitos 30 000 Pyhäjärvi-Säkylänharju raakavesiputki 30 000 710 15 000 Säkylänharjun tekopohjavesilaitos 30 000 Säkylä-Eura-Rauma -yhdysvesijohto 30 000 710 63 000 Eura-Laitila -vesijohto 3 000 315 38 000 Harjavalta-Kokemäki -yhdysvesijohto 1 000 200 12 000 14 (29)
3.6.3 Toteutusorganisaatio ja yhteistyömallit Toiminta järjestetään kuten vaihtoehdossa 3. Lisäksi yhtiössä voi olla yksityisiä osakkaita kuten alueella toimivaa teollisuutta, uutta aloittavaa teollisuutta tai yksityisiä maanomistajia. 3.6.4 Kehittämissuunnitelmalle asetettujen tavoitteiden toteutuminen Toteutettava tekopohjavesilaitos turvaa veden määrällisen tarpeen koko suunnittelualueella ja alueellinen pohjavesivarojen käytön optimointi sekä toimintavarmuus toteutuvat. Vaihtoehto mahdollistaa vesiliiketoiminnan syntymistä ja toimimista suurella volyymillä koko alueella. Riskit mm. poikkeusoloissa toimimisen ja elinkeinoelämän muutoksien suhteen kasvavat enemmän kuin vaihtoehdossa 3. 15 (29)
4 SUUNNITELMAVAIHTOEHTOJEN KUSTANNUKSET JA VERTAILU 4.1 Kustannuslaskentaperusteet Johtolinjojen rakentamiskustannusten laskennassa käytetään suunnittelijan ylläpitämää yksikköhinnastoa, joka pohjautuu toteutuneisiin hankkeisiin. Hinnat on esitetty liitteenä (Liite 2). Vedenottamoiden ja käsittelylaitosten rakentamiskustannukset on arvioitu suunnitelmien ja toteutuneiden aikaisempien kohteiden perusteella. Vedenottamoiden käyttökustannus koostuu veden pumppauskustannuksesta, ylläpitokustannuksesta ja mahdollisista käsittelykustannuksista. Pohjavedenottamoiden käyttökustannus on 0,10 /m 3, tekopohjavesilaitoksen 0,20 /m 3 (sisältäen esikäsittelyn) tai 0,30 /m 3 (sisältäen esi- ja jälkikäsittelyn). Käyttökustannus vesijohtolinjoilla on 0,4 % rakentamiskustannuksista. Vaihtoehtojen kustannuksia on vertailtu rakentamiskustannusten, käyttökustannusten ja kokonaisvuosikustannusten avulla. Kokonaisvuosikustannus on muodostettu jakamalla rakentamiskustannus annuiteettimenetelmällä vuosikustannukseksi ja lisäämällä siihen käyttökustannus. Korkokantana on käytetty 4-6 %. Laskennallinen käyttöaika on koneistolle 15 vuotta, rakennuksille 30 vuotta ja johtolinjoille 50 vuotta. Vedenottamoissa ja käsittelylaitoksissa oletetaan koneiston osuudeksi 35 % ja rakennuksen osuudeksi 65 %. Kaikki esitetyt kustannukset ovat arvonlisäverottomia (ALV 0%). 4.2 Vaihtoehtojen rakentamiskustannukset Hankkeiden yksityiskohtaiset tiedot ja kustannukset on esitetty liitteessä 2. 4.2.1 Vaihtoehto 0+, nykyiset ottamot Seuraavassa taulukossa on esitetty vaihtoehdon 0+ kehittämishankkeiden rakentamiskustannukset (ALV 0 %). 16 (29)
Taulukko 4.1 VE0+ hankkeiden rakentamiskustannukset (ALV 0%). VE0+ Rakentamiskustannus Hankkeet [ ] Säkylän Porsaanharjun uusi vedenottamo 200 000 Säkylän Porsaanharjun syöttövesijohto 560 000 Kokemäen Säpilän uusi vedenottamo 500 000 Säpilä-Kokemäen keskusta -vesijohto 860 000 Palttilan vedenottamo - Laitilan Wirvoitusjuomatehdas -vesijohto 140 000 YHTEENSÄ 2 300 000 4.2.2 Vaihtoehto 1, vedenottamo Ristolaan Seuraavassa taulukossa on esitetty vaihtoehdon 1 kehittämishankkeiden rakentamiskustannukset (ALV 0 %). Taulukko 4.2 VE1 hankkeiden rakentamiskustannukset (ALV 0%). VE1 Rakentamiskustannus Hankkeet [ ] Ristolan uusi vedenottamo 900 000 Ristola-Köyliö -yhdysvesijohto 460 000 Ristola-Eura (Fankkee) -yhdysvesijohto 1 100 000 Ristola-Kokemäki -yhdysvesijohto 370 000 Euran keskustan kiertoyhteys 520 000 Hinnerjoki-Laitila -yhdysvesijohto 2 200 000 Harjavalta-Kokemäki -yhdysvesijohto 1 300 000 YHTEENSÄ 6 900 000 4.2.3 Vaihtoehto 2, vedenottamo Säkylään Seuraavassa taulukossa on esitetty vaihtoehdon 2 kehittämishankkeiden rakentamiskustannukset (ALV 0 %). Taulukko 4.3 VE2 hankkeiden rakentamiskustannukset (ALV 0%). VE2 Rakentamiskustannus Hankkeet [ ] Säkylänharjun uudet vedenottamot 1 100 000 Säkylä-Laitila -vesijohto 7 700 000 Harjavalta-Kokemäki -yhdysvesijohto 1 300 000 YHTEENSÄ 10 100 000 17 (29)
4.2.4 Vaihtoehto 3, tekopohjavesilaitos 20 000 m 3 /d Seuraavissa taulukoissa on esitetty vaihtoehtojen 3a ja 3b kehittämishankkeiden rakentamiskustannukset (ALV 0 %). Taulukko 4.4 VE3a hankkeiden rakentamiskustannukset (ALV 0%). VE3a Rakentamiskustannus Hankkeet [ ] Kokemäenjoen raakavedenottamo ja esikäsittelylaitos 3 000 000 Kokemäenjoki-Järilänvuori raakavesiputki 1 000 000 Järilänvuoren tekopohjavesilaitos 3 500 000 Järilänvuoren jälkikäsittelylaitos 2 000 000 Yhteensä 9 500 000 Järilänvuori-Eurajoki -yhdysvesijohto 11 000 000 Järilänvuori-Eura -yhdysvesijohto 3 300 000 Eura-Laitila -vesijohto 5 900 000 Yhteensä 20 200 000 Harjavalta-Kokemäki -yhdysvesijohto 1 300 000 YHTEENSÄ 31 000 000 Taulukko 4.5 VE3b hankkeiden rakentamiskustannukset (ALV 0%). VE3b Rakentamiskustannus Hankkeet [ ] Pyhäjärven raakavedenottamo ja esikäsittelylaitos 3 000 000 Pyhäjärvi-Säkylänharju raakavesiputki 7 500 000 Säkylänharjun tekopohjavesilaitos 3 500 000 Yhteensä 14 000 000 Säkylä-Eura-Rauma -yhdysvesijohto 31 500 000 Eura-Laitila -vesijohto 5 900 000 Yhteensä 37 400 000 Harjavalta-Kokemäki -yhdysvesijohto 1 300 000 YHTEENSÄ 52 700 000 4.2.5 Vaihtoehto 4, tekopohjavesilaitos 30 000 40 000 m 3 /d Seuraavissa taulukoissa on esitetty vaihtoehtojen 4a ja 4b kehittämishankkeiden rakentamiskustannukset (ALV 0 %). 18 (29)
Taulukko 4.6 VE4a hankkeiden rakentamiskustannukset (ALV 0%). VE4a Rakentamiskustannus Hankkeet [ ] Kokemäenjoen raakavedenottamo ja esikäsittelylaitos 7 500 000 Kokemäenjoki-Järilänvuori raakavesiputki 1 200 000 Järilänvuoren tekopohjavesilaitos 6 500 000 Järilänvuoren jälkikäsittelylaitos 7 000 000 Yhteensä 22 200 000 Järilänvuori-Eura-Rauma-yhdysvesijohto 30 600 000 Eura-Laitila -vesijohto 5 900 000 Yhteensä 36 500 000 Harjavalta-Kokemäki -yhdysvesijohto 1 300 000 YHTEENSÄ 60 000 000 Taulukko 4.7 VE4b hankkeiden rakentamiskustannukset (ALV 0%). VE4b Rakentamiskustannus Hankkeet [ ] Pyhäjärven raakavedenottamo ja esikäsittelylaitos 7 500 000 Pyhäjärvi-Säkylänharju raakavesiputki 9 000 000 Säkylänharjun tekopohjavesilaitos 5 000 000 Yhteensä 21 500 000 Säkylä-Eura-Rauma -yhdysvesijohto 37 800 000 Eura-Laitila -vesijohto 5 900 000 Yhteensä 43 700 000 Harjavalta-Kokemäki -yhdysvesijohto 1 300 000 YHTEENSÄ 66 500 000 4.2.6 Yhteenveto rakentamiskustannuksista Seuraavassa taulukossa on esitetty vaihtoehtojen yhteenlasketut rakentamiskustannukset (ALV 0 %). Taulukko 4.8 Yhteenveto suunnitelmavaihtoehtojen rakentamiskustannukset (ALV 0%). Rakentamiskustannus Yhteenveto [ ] VE0+ Nykyiset ottamot 2 M VE1 Vedenottamo Ristolaan 3 000 m 3 /d 7 M VE2 Vedenottamo Säkylään 5 000 m 3 /d 10 M VE3a-b Tekopohjavesilaitos 20 0000 m 3 /d 31 M 53 M VE4a-b Tekopohjavesilaitos 30 000 40 000 m 3 /d 60 M 67 M 19 (29)
4.3 Vaihtoehtojen vertailu ja vaikutukset 4.3.1 Vaihtoehto 0+, nykyiset ottamot + Hankkeiden toteuttaminen on mahdollista nopeasti. + Investointikustannukset ovat edullisemmat kuin muissa vaihtoehdoissa. + Investoinnit eivät aiheuta hinnankorotuspaineita laitoksille. + Hankkeiden toteuttaminen ei ole riippuvaista laajasta kuntayhteistyöstä. + Rauman Lapin pohjavedenottamo saadaan poistettua käytöstä ja korvattua muulla pohjavesilähteellä. + Euran ja Rauman Lapin välille rakennetut yhdysvesijohdot saadaan aktiiviseen käyttöön. - Ei tuo pohjaveteen perustuvaa kestävää ratkaisua Laitilan vedenhankinnalle. - Käyttöön jää paljon pieniä laitoksia, joiden toimintavarmuus ei oleellisesti parane nykyisestä. Vedenotto on hajautettua ja ympäristövaikutukset kohdistuvat useisiin kohteisiin. - Etenkään Harjavallan, Laitilan ja Rauman vedenhankinnan varmuus ei parane. - Käyttökustannukset ovat korkeammat kuin keskitetyimmissä suunnitelmavaihtoehdoissa. - Alueellista pohjavesivarojen käytön optimointia ei tapahdu. - Suunnittelualueen elinkeinoelämälle ei jää vettä nykyistä enempää käyttöön, jolloin yritysten kehittymismahdollisuudet eivät parane nykyisestä. - Alueen vetovoimaisuus elinkeinoelämän näkökulmasta ei kehity. - Laajaa kuntayhteistyötä ei synny vaan yhteistyö jatkuu sopimuspohjaisena, hintaneuvotteluihin perustuvana yhteistyönä kuntien välillä. Myyjän päättämät hinnanmuutokset saattavat muodostaa riskin yhteistyölle. 4.3.2 Vaihtoehto 1, vedenottamo Ristolaan + Laitilan vedenhankinnan ongelmat saadaan ratkaistua, alueen vetovoimaisuus paranee nykyisestä. + Alueellinen vedenhankintaratkaisu, pohjaveden käyttö alueellistuu. + Toimintavarmuus paranee useassa kunnassa. + Mahdollistaa alueen vedenhankinnan ja -jakelun kehittämisen myös tulevaisuudessa. 20 (29)
+ Toteuttamisen aikajänne on vielä hyväksyttävä alueella jo toimivien yritysten näkökulmasta. + Ratkaisujen tekninen toteuttaminen ja investointikustannukset ovat mahdollisia nykyisille organisaatioille. + Laitilan pieniä vedenottamoita voidaan poistaa käytöstä, jolloin ottamoiden käyttökulut ja vedenhankinnan riskit pienenevät. - Ei luo vaihtoehtoa koko Rauman kaupungin vedenhankinnalle. - Vaihtoehdon investointikustannuksista suurin osa kohdistuu vain Laitilalle. - Edelleen käyttöön jää useita vedenottamoita. 4.3.3 Vaihtoehto 2, vedenottamo Säkylään + Mahdollistaa pohjaveden käytön lisäämisen mm. elinkeinoelämän tarpeisiin. Alueellinen vetovoimaisuus paranee nykyisestä etenkin Laitilassa (ja Raumalla). + Vedenottamoiden määrä vähenee ja vedenhankintaa keskitetään osittain. + Vedenlaadullisesti hyvä ratkaisu, monen kunnan veden laatu paranee nykyisestä. + Vaihtoehto 0+ verrattuna toimintavarmuus paranee. + Varavedenhankinnan varmuus paranee myös suunnittelualueen ulkopuolella Uudessakaupungissa. - Nykyisille yrityksille toteuttamisaikataulultaan liian pitkäkestoinen. - Säkylänharjun pohjavesialueen realistinen lisäkapasiteetti on noin 5000 m 3 /d, jolloin veden hankinta alueelta on riskialttiimpaa kuin vedenhankinta hajautetusti Säpilästä ja Ristolasta. - Kokemäki-Ristola vesijohtoyhteys jää tekemättä, jolloin Kokemäellä ei ole varavesiyhteyttä muualle suunnittelualueeseen kuin Harjavaltaan. - Investointikustannukset ovat suuret Laitilalle, osa kustannuksista kohdistuu myös Raumalle. - Luvitustilanne Säkylänharjulla on epävarma. - Säkylällä ei välttämättä intressiä osallistua suunnitelmavaihtoehdon hankkeisiin. 21 (29)
4.3.4 Vaihtoehdot 3a ja 3b, tekopohjavesilaitos 20 000 m 3 /d + Tekopohjavesilaitos on yksinään lähes riittävä kattamaan suunnittelualueen normaalin vedenkulutuksen. + Alueellinen pohjavesivarojen käytön optimointi toteutuu. + Edistää ja mahdollistaa vesibisneksen syntymistä koko alueella. + Ei tarvetta pintavesilaitokselle. + Synnyttää alueellista yhteistyötä. + Käyttökustannuksissa mahdollista säästöön (keskittäminen). + Varavedenhankinnan varmuus paranee myös suunnittelualueen ulkopuolella Eurajoella ja Uudessakaupungissa. + Mahdollistaa siirtoviemärin rakentamisen Eurasta Raumalle vesijohtoyhteyden rakentamisen yhteydessä (vaihtoehto 3a). + Alueellinen vedenhankinta ja sen toimintavarmuus tarjoaa uskottavan vaihtoehdon yritysten sijoittumiselle. - Ei vielä riitä suuren mittakaavan (bulkkivesi) veden myyntiin. - Siirrytään käyttämään tekopohjavettä, ei pohjavettä. Voi kuitenkin parantaa useassa kunnassa veden laatua verrattuna nykyiseen (Eura, Laitila). - Tekopohjavesihanke on altis paikalliselle vastustukselle (vrt. TSV -hanke). - Raakaveden esikäsittely ja tekopohjaveden mahdollinen jälkikäsittelyn tarve ovat riskejä kustannusten kasvamiselle ja laitoksen toteuttamiselle erityisesti Järilänvuorella (vaihtoehto 3a). - Pyhäjärvi on riskialttiimpi raakavesilähde kuin Kokemäenjoki. - Investoinnit ovat suuremmat verrattuna vaihtoehtoihin VE0+, VE1 ja VE2. Vaihtoehdon rahoittaminen vaatii selvittämistä. 4.3.5 Vaihtoehto 4a ja 4b, tekopohjavesilaitos 30 000 40 000 m 3 /d 22 (29) + Mahdollistaa vesiliiketoiminnan isommassakin mittakaavassa. + Veden määrällinen tarve on turvattu koko suunnittelualueelle. + Uusiutuvan pohjavesivaran muuntaminen koko suunnittelualueen taloudelliseksi lisäarvoksi. + Veden vaihtoehtoiset kuljetustavat kuten rautatie mahdollistavat alueella olevan infran monipuolisen hyödyntämisen.
- Investoinneiltaan kallein vaihtoehto, ei ole varmuutta löytyykö alueelta yksityistä lisäpääomaa investointeihin. - Jos ainoa iso laitos on pois käytöstä, ei löydy vastaavaa korvaavaa laitosta. - Isot putkiyhteydet ovat riski veden laadulle, jos virtaus putkessa ei ole jatkuvaa. - Yritystoiminnan vaihtelut tai päättyminen muodostaa riskin suuriin putkiyhteyksiin investoimiselle. - Hankkeen laajentuessa myös paikallinen vastustus saattaa kasvaa, jolla on vaikutusta mm. lupakäsittelyyn ja hankkeen muun valmistelun kestoon. - Suuren hankkeen ympäristövaikutukset ovat laajemmat. - Pyhäjärvi raakavesilähteenä ja sen laadun vaihtelut muodostavat riskin suurempien vesimäärien imeyttämiselle. 23 (29)
5 ELINKEINOELÄMÄN MAHDOLLISUUDET 24 (29) Hyvälaatuisen pohjaveden hyödyntämistä voidaan tarkastella monesta eri näkökulmasta. Ensisijaista on turvata alueen yhdyskunnan vedentuotanto. Koska eteläisen Satakunnan alueella on hyvälaatuista pohjavettä yli yhdyskuntien tarpeen, tarkastellaan tässä mahdollisuuksia käyttää pohjavettä liiketoiminnassa tai sen edistämisessä. Hyvälaatuisen pohjaveden saatavuus mahdollistaa monenlaista, erityisesti elintarvikkeisiin, liittyvää tuotantoa. Alueella jo oleva elintarviketuotanto omalta osaltaan tukee alan laajenemista. Eteläisen Satakunnan alueella on hyvänlaatuista pohjavettä saatavilla riittävästi vientiliiketoiminnan tuotteeksi. Tässä raportissa arvioidaan vesivientiin pohjautuvaa liiketoimintaa. Liiketoiminta voi perustua joko siihen, että vettä myydään ja viedään ulkomaille suurissa volyymeissä ns. bulkkituotteena tai sitten pienemmissä yksiköissä pullovetenä, joka voi olla joko ns. korkean mielikuvan brändi-tuote tai tavanomaisempi, halvempi pullovesi. Lisäksi vesivientiä voidaan lisätä erilaisten jalostettujen erikoistuotteiden osana kuten terveysvesinä tai jääpaloina, joita ei erikseen tarkastella tässä yhteydessä. Lisäksi kannattaa huomata, että jalostettua veden vientiä ovat myös elintarvikkeet kuten sienet, jotka sisältävät suuren prosenttiosuuden massastaan vettä. 5.1 Pohjaveden hyödyntäminen alueen markkinoinnissa Eteläisen Satakunnan ja Laitilan muodostaman alueen tulisi voimakkaammin tulevaisuudessa käyttää pohjavesivarantojaan hyväksi alueen markkinoinnissa, joka tähtää lisäämään alueelle tulevia uusia investointeja, liiketoimintaa ja tuotantoa. Puhdas vesi on tärkeä resurssi, jota tarvitaan usealla toimialalla. Useilla aloilla pintavesi on laadullisesti riittävää, tai vesi täytyy joka tapauksessa puhdistaa pohjaveden laatua puhtaammaksi. Tälläkin hetkellä alueella toimii jo monia erilaisia tuotantolaitoksia, jotka käyttävät vettä vaihtelevia määriä tuotannossaan. On elintarvike- ja juomatuotantoa, paperi- ja selluteollisuutta, energiantuotantoa, metalliteollisuutta, muoviteollisuutta sekä alkutuotantoa, joten alueelle on jo valikoitunut tietynlainen yrityskanta. Saman kehityksen jatkuminen edellyttää, että tarvittavaa vettä on sekä määrällisesti että laadullisesti jatkossa saatavissa rajoituksetta. Pohjaveden käyttäminen tuotannossa on tällä hetkellä imagokysymys elintarviketuotannolle, erityisesti juomateollisuudelle. Sinällään se, että vesi on pohjavesilaatua, tulee merkittäväksi oikeastaan vain elintarvike- ja juomateollisuudessa ja jossakin määrin alkutuotannossa. Yritysten houkuttelemisen lisäksi alueen markkinointi puhtailla pohjavesillä tukee alueella olevan elintarviketeollisuuden ja alkutuotannon omaa markkinointia kuluttajille. Alkutuotannon vedentarvetta on käsitelty tarkemmin osaraportissa I. 5.2 Veden vientiin perustuva liiketoiminta Tarkasteltaessa veden vientiin liittyviä liiketoimintamahdollisuuksia, on eteläisen Satakunnan ja Laitilan muodostama alue yksi vahvimpia alueita Suomessa. Käytännössä puhtaan juomakelpoisen veden myynnissä on kyse uusiutuvalla luonnonvaralla tehtävästä liiketoiminnasta. Alueen vahvuutena on saatavilla olevan veden määrä ja laatu, alueel-
la jo oleva hygienia- ja elintarvikeosaaminen, erinomaiset sijoittumismahdollisuudet myös uudelle toimijalle, työvoiman saatavuus sekä satama. Myös muita kuljetusmuotoja on käytettävissä (raiteet, tiet). Suomalainen vesilainsäädäntö, kuten myös Suomesta löytyvä teknologiaosaaminen, tarjoavat hyvät puitteet ko. liiketoiminnan harjoittamiselle. Alueella on kiinnostusta vesiliiketoimintaan ja sen edellytysten luontiin. Etua löytyy myös Suomen tiukasta elintarvikelainsäädännöstä ja sen osaamisesta alueella. Vientimaan lainsäädännön hallinta on ehdottomasti keskeinen tekijä, jos halutaan menestyä ulkomailla. Se on erityisosaamista jota pitää tarpeen mukaan kehittää. Eteläisen Satakunnan ja Laitilan muodostaman alueen vesivientiliiketoimintaa koskevat samat ongelmat ja heikkoudet kuin koko Suomea. Pääomasta on puutetta, koska toimijat Suomessa ovat pieniä, erityisesti verrattuna mahdollisiin ulkomaisiin kilpailijoihin. Pääoman näkökulmasta haasteena on liiketoiminnan muodostumiseen kuluva aika; tarvitaan pitkäaikainen sitoutuminen liiketoiminnan kehittämiseen, jotta tuloksia voidaan saavuttaa. Suomalaisilla toimijoilla ei ole juurikaan kokemusta veteen liittyvästä vientiliiketoiminnasta. Myös suomalainen markkinointi- ja myyntiosaaminen on puutteellista, eikä nykyistä markkinoilla oloa juurikaan ole olemassa. Markkinaselvityksiä sisältäen tiedot markkinoiden todellisesta koosta, asiakastarpeesta yms. ei liiemmälti ole tehty. Selvitysten puute johtunee osaltaan edellä mainitusta pääoman puutteesta. Tässä kohtaa pulloveteen perustava liiketoiminta on paremmassa asemassa olemassa olevan osaamisen ja markkinoiden osalta kuin bulkkiveteen perustuva. Mahdollisuuksia kuitenkin on. Keskeistä on löytää erinomainen vastuullinen toimija, joka voisi lähteä harjoittamaan vesiliiketoimintaa. Suomella on hyvä maine hyvänlaatuisen veden kotimaana, jossa vettä on riittävästi. Eteläisen Satakunnan ja Laitilan alueella on asiaan liittyen hyvä yhteistyövalmius eri toimijoiden kesken eikä ole mitenkään poissuljettua, että yhteistyökuviot voidaan rakentaa myös mahdollisten vientimaiden organisaatioiden kanssa. Käytännössä vesivienti voi eteläisen Satakunnan ja Laitilan osalta kasvaa seuraavien vuosikymmenien aikana isoksi liiketoiminnaksi. Alussa toiminta tulisi olemaan melko pientä. Vesi voidaan kuljettaa eri tavoin tuotantopaikkaan (pullobisnes) tai satamaan (bulkkivesi). Ennen kuin kannattaa lähteä rakentamaan isoa putkilinjaa Rauman satamaan bulkkiveden vientiä varten, voidaan vesi kuljettaa joko rautateitse tai rekkalastina satamaan. Vesituotteiden hintaan kuljetuksilla on keskeinen vaikutus. Erityisesti laivarahtina vietävän veden hintaan esim. rikkidirektiivi tuo selvän lisän. Alueen mahdollisuuksia lisää myös hyvä kuntayhteistyö ja olemassa oleva tahtotila asioiden valmistelemiseksi ja hoitamiseksi. Keskeisenä mahdollisuutena on myös ison ulkomaisen toimijan sijoittuminen alueelle ja liiketoiminnan haltuunotto. Alueella toimii jo nyt vettä myyntitarkoitukseen pullottava kotimainen yritys, joten pullotetun veden kohdalla mahdollinen toimijakandidaatti on jo olemassa. Pulloveden myyntiin alkuvaiheen investointitarve on pienempi ja oman lisämahdollisuutensa tuovat ns. private-label tuotteet, jotka myös mahdollistavat nopeamman myynnin kehittymisen. Pullovesituotteen liiketoiminnan kannalta brändin luonti on tärkeää ja siihen suomalaisilla on hyvät edellytykset, mutta toteutus vaatii merkittävää rahallista panostusta. Mahdollisuutena on myös pullovesituotannon ja bulkkiveden myynnin yhdistäminen. 25 (29)
26 (29) Riskinä ja uhkana on, jos toimintaa lähtee harjoittamaan toimija, jonka vastuunottokyky on huono ja toiminta epäluotettavaa. Myös julkishallinnollisten toimijoiden liiketoimintaan liittyy rajoituksia, jotka asettavat yksityisomistuksellisen yritystoiminnan tässä kohtaa etusijalle. Pitää myös muistaa, että markkinoiden avaamiseen vaadittava aika on pitkä, eikä tuloksia ole näkyvissä nopeasti. Myös kilpailu kansainvälisillä markkinoilla on kovaa. Tästä syystä ei ole suositeltavaa, että suomalaiset toimijat lähtisivät alalle kilpailuvalttina hinta. Päinvastoin uhkana on, että suomalainen vesi on ainakin toistaiseksi liian kallista potentiaalisimmille vientimarkkinoille. Kehitys tulee varsin todennäköisesti menemään Suomen kannalta parempaan suuntaan globaalin vesipulan kasvaessa. Muita keskeisiä ongelmia saattavat aiheuttaa kuljetuksen aikainen veden laadun huonontuminen tai pilaantuminen, vientimaassa tapahtuva sisäisten markkinoiden suojelu sekä paikallinen lainsäädäntö sekä Suomessa että vientikohdemaassa. Lupaprosessit voivat olla hankalia ja aikaa vieviä, joissakin tapauksissa jopa mahdottomia. Vastaavasti vientimaan mahdolliset epävakaat olot voivat olla uhka kestävän liiketoiminnan luomiselle. Myös suomalainen lainsäädäntö ja ennen kaikkea verotus voi olla kynnyskysymys vesiliiketoiminnan aloittamiselle ja harjoittamiselle. Myös suomalainen lupaprosessi voi olla hidas ja jarruttaa liiketoiminnan aloittamista tai kasvua. Aloitusvaiheessa ratkaisevaa on myös kunnallinen päätöksenteko, erityisesti jos tarvitaan nopeaa rakentamista infrapuolelle. Mahdollisen liiketoiminnan kasvaessa uhkana voi olla myös tarvittavan veden määrä ja riittävien vesivarantojen olemassaolo. Ulkomainen iso toimija voidaan nähdä myös negatiivisena monestakin syystä. Ensinnäkin liiketoiminnan tuotoista osa virtaa siinä tapauksessa automaattisesti ulkomaille. Myös kansalaisten ja maanomistajien kohdalla voi syntyä vastustusta, koska voidaan nähdä, että kyse on suomalaisen kansallisomaisuuden hävittämisestä. Tässä kohtaa tarvitaan erityisesti vahvaa ja onnistunutta viestintää ja tiedottamista. Myös teknisiä ongelmia voi syntyä. Esimerkiksi suurien vesimäärien ei-jatkuvasta siirtämisestä putkiyhteyden kautta voi sekä putkiston että veden mikrobiologinen kunto vaihdella. Putkiston huuhtelutarve voi tällöin lisätä huomattavasti hukkavedenkulutusta. Tässäkin liiketoiminnassa pitää tehdä riskitarkastelu ja mahdollisten ongelmien syntyessä tulee olla korvaava järjestely alkaneen liiketoiminnan häiriöttömälle jatkamiselle ja turvaamiselle. 5.3 Yhteenveto ja johtopäätökset elinkeinoelämän mahdollisuuksista Yhteenvetona voidaan todeta, että vesiliiketoiminnan aloittamiselle on hyvät ja suotuisat edellytykset eteläisen Satakunnan ja Laitilan alueella, mutta sekä pääomaa että muuta panostusta tarvitaan. Tällä hetkellä maailmanlaajuinen vesipula ei vielä ole niin suurta, että räjähdysmäistä kasvua lähtisi tapahtumaan. Ongelmana on, että sillä väestöllä ja väestön osalla, jolla on vedestä tällä hetkellä suurin tarve, on käytettävissään hyvin minimaaliset resurssit veden hankintaan. Tästä syystä suomalaisen veden hinta kuljetuskustannuksineen lienee vielä liian korkea, mutta pulloveteen liittyvänä ns. brändituotteena isommat markkinat voivat aueta suomalaisille helpommin. Pitkällä tähtäimellä veden viennin kanssa kilpailee kalvotekniikoilla merivedestä valmistettava vesi. Tähän verrattuna veden vienti vaatii vähemmän investointeja vesipulasta kärsivältä alueelta kuin vaadittavan vedenpuhdistamon ja pitkien verkostolinjojen rakentaminen.
Puhtaan pohjaveden myynti ei todennäköisesti ala ilman jonkinlaista aloitetta tai alkusysäystä alueen itsensä tai alueella jo olevan yrityksen toimesta. Ei ole yleisesti selvää, että yksityinen yritys voisi alkaa myydä kunnallisen vesihuollon pumppaamaa pohjavettä eteenpäin markkinataloudellisin tavoittein. Jos alue näkee, että pohjaveden myyntiin vettä on saatavissa riittävästi ja sille on alueellinen hyväksyntä, pitää tämä mahdollisuus viestiä ja markkinoida ulospäin kiinnostuneelle yrityskentälle riittävän tehokkaasti. Pohjavettä voidaan myydä myös kunnallisen organisaation liiketoimintana, mutta siinä saattaa olla rajoitteita, jonka johdosta yksityinen yritys on voittoa tavoittelevana toimijana luontevampi. Alueen pohjaveden myyntiä aloittavan yrityksen toiminnalle pitää luoda oikeat olosuhteet liiketoiminnan harjoittamiseen. Keskeisenä resurssina olevan veden määrä pitää tarkoin määritellä, jotta toiminnan tavoiteltava laajuus voidaan arvioida heti alkuvaiheessa. Pitää olla tieto minkäkokoisten markkinoiden vedentarve pystytään käytettävissä olevalla vesimäärällä tyydyttämään. Vertailuna voidaan todeta esimerkiksi, että Canadean-yrityksen tekemän markkinatutkimuksen mukaan vuonna 2015 pullotettua vettä tullaan myymään maailmanlaajuisesti noin 233 miljardia litraa 1. Määrä vastaa keskimäärin noin 640 000 m 3 vettä vuorokaudessa. Tämän perusteella 1 % markkinaosuus pullotetun veden myynnistä vastaisi noin 6 000 m 3 päivätuotantoa. Kunnallisesta näkökulmasta tulee asettaa kriteerit yritykselle, jolle lupa ostaa/pumpata vettä myyntitarkoitukseen voidaan myöntää. Liiketoiminnan alussa ostettavan/pumpattavan pohjavedenveden tarve ei ole suuri, mutta voi kasvaa nopeastikin riippuen siitä, minkälainen ja minkä kokoinen yritys toimintaa hoitaa. Kohtuullisen suureen myyntiin riittää vielä se, että vesi pakataan Säkylän/Euran alueella ja kuljetetaan maata pitkin haluttuun kohteeseen. Kun myytävän veden tarve kasvaa isommaksi, niin tarvitaan putkiyhteys Rauman satamaan. Veden kuljettamiseen tankkerilla sopii esim. 20 000 tonnin kokoluokkaa oleva tankkeri. Tuota kokoluokkaa voidaan käyttää arvioitaessa suoraan tankkeriin otettavaa vesimäärää ja tarvittavan putkilinjan kokoa. 1 The Independent 11.5.2015 Bottled water to overtake fizzy soda as world s most popular drink. Saatavilla http://www.independent.co.uk/life-style/food-and-drink/news/bottled-water-to-overtakefizzy-soda-as-worlds-most-popular-drink-10242083.html 27 (29)