Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Toivakan kunta 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Heli Kantola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Heli Kantola Perusturvajohtaja 040 0393009 heli.kantola@toivakka.fi 4. Lausuntopyynnön käsittelypäivämäärä toimielimessä 03.03.2014 5. Toimielimen nimi Toimielimen nimi - Kunnanhallitus 6. Onko vastaaja
7. Kunta numero tilastokeskuksen luokituksessa 8. 5 :ssä säädetään palvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta. Säännöksen mukaan palvelut on toteutettava mahdollisuuksien mukaan lähellä asukkaita, mutta palveluja voidaan niiden saatavuuden tai laadun turvaamisen niin edellyttäessä keskittää. Onko linjaus tarkoituksenmukainen? - Lain tavoitteet ovat hyvät. Linjausta ei ole kuitenkaan esitetty tarkoituksenmukaisesti. Lakiesityksessä pitäisi tarkemmin määrittää palveluiden tuotannon järjestämiseen liittyviä kokonaistaloudellisia kriteerejä (kokonaiskustannukset asiakkaalle ja kunnille/valtiolle) ja palveluverkon toimivuuden arviointia. Osa palveluista on perusteltua keskittää, mutta lähipalvelut tulee säilyttää. Lähipalveluiden käsite ei ole selkeä. 9. 6 :ssä säädetään palvelujen kielestä. Turvaako lakiehdotus kielellisten oikeuksien toteutumisen riittävän hyvin? 10. Muita huomioita 1 luvun säännöksistä - Miten toivakkalaiset voivat vakuuttua siitä, että sosiaali- ja terveydenhuollon voimavarat ja tasavertaisuus voidaan turvata myös pienessä kunnassa lakiuudistuksen jälkeenkin? Palveluiden keskittäminen ja suuruus ei ole tutkimustenkaan mukaan aina tehokkainta ja edullisinta. Tätä tulisi tarkastella syvemmin.
11. 7 :ssä säädetään sosiaali- ja terveysalueista sekä perustason alueista. Järjestämisvastuun jakautumisesta sosiaali- ja terveysalueen sekä perustason alueen välillä säädetään tarkemmin 11 :ssä. Pääsäännön mukaisesti sosiaali- ja terveysalue vastaa kaikkien palvelujen järjestämisestä. Perustason alueella on kuitenkin rajoitettu palvelujen järjestämisoikeus. Tulisiko kaikkien sosiaalija terveyspalvelujen kuulua vain sosiaali- ja terveysalueen järjestämisvastuulle? - Keski-Suomeen ei tarvita perustasoa, vaan järjestämisestä vastaisi sote-alue. Sosiaali- ja terveydenhuollossa tulee kuitenkin jättää mahdollisuus järjestää palveluja myös paikallisesti. Kunnilla tulisi olla ensisijainen oikeus olla palvelujen tuottajina. 12. 8 :ssä säädetään sosiaali- ja terveysalueiden sekä perustason alueiden muodostumisen yleisistä edellytyksistä. Ovatko laissa määritellyt sosiaali- ja terveysalueiden yleiset edellytykset riittävän selkeitä? - Määritykset ovat periaatteessa selkeitä, mutta sosiaali- ja terveysalueiden ja perustason alueiden yleiset edellytykset eivät ole riittävän selkeitä. Lakiluonnos ei ole tarkoituksenmukainen, sillä sote-alueita ei pidä rakentaa kuntarakennelain kriteerien pohjalta. Sote-alueiden järjestämisen väestöpohja ei tulisi rakentaa alle 50 000 asukkaan pohjalle. 13. Ovatko laissa määritellyt perustason alueiden yleiset edellytykset riittävän selkeät?
- Perustason alueita ei tulisi perustaa ollenkaan (ks. vastaus nro 10). 14. 11 :ssä säädetään järjestämisvastuun jakautumisesta sosiaali- ja terveysalueen sekä perustason alueen välillä. Valitkaa seuraavista vastausvaihtoehdoista yksi, joka vastaa parhaiten näkemystänne. Avoimet vastaukset: Joku muu, mikä - Tarkoituksenmukaista on muodostaa Keski-Suomen laajuinen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisalue niin, ettei sote-alueella ole perustason järjestämisalueita. Järjestämislaissa tulisi olla kirjoitettu, että kunta on ensisijainen lähipalveluiden järjestäjä. 15. 16 :ssä säädetään erityisvastuualueiden tehtävistä. Tuleeko erityisvastuualueella olla kaikki säännöksessä luetellut tehtävät? ota kantaa - Erityisvastuualueet tulee korvata kansallisella erityisvastuualueella, mitä ohjataan suoraan Sosiaali- ja terveysministeriöstä. Näin säästytään päällekkäiseltä hallinnolta.
16. Mikäli vastasitte edelliseen kysymykseen Ei, valitkaa seuraavista erityisvastuualueille säädetyistä tehtävistä ne, joita erityisvastuualueilla ei mielestänne tulisi olla. Ei vastauksia. 17. Muita huomioita 2 luvun säännöksistä - Sote-uudistus on suuri ja kallis prosessi. Miten kokonaisuudessa voidaan vakuuttua siitä, että uudistuksen myötä sosiaali- ja terveydenhuolto tulee olemaan aikaisempaa kustannustehokkaampaa, tasavertaisempaa ja laadukkaampaa? Kuntien pitää vakuuttua toiminnan taloudellisuudesta ja järkevyydestä. Palvelumalleista tulisi olla enemmän tietoa, jotta hyviä muutoksia syntyy. Lakiin pitää kirjoittaa tarkemmin, että yksityisellä kunnalla on suurempi mahdollisuus järjestää perustason lähipalveluita. Ervan koordinoiva rooli on vahva. Erva pitäisi laittaa suoraan Sosiaali- ja terveysministeriön alaisuuteen, mistä erikoissairaanhoitoa ohjataan. 18. 17 :ssä säädetään sosiaali- ja terveysalueen sekä perustason alueen hallinnosta. Pääsääntöisesti alueiden hallinto järjestetään vastuukuntamallilla, joka poikkeaa nykyisin käytössä olevasta vastuukuntamallista. Onko järjestämislain mukainen vastuukuntamalli selkeä? - Toivakan kunta kannattaa maakunnallista sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä vastuukuntamallin sijaan. 19. 18 :ssä säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon oikeudellisesta ja taloudellisesta vastuusta. Onko sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen oikeudellinen vastuutaho säännösten perusteella selkeä? - Pienen kunnan näkökulmasta on riskinä, että pienen kunnan oikeudellisuus jää suurempien kuntien varjoon. Toivakassa on myös huoli siitä, että muutosten myötä kustannukset kasvavat, koska talousvastuu on kauempana esittelevistä viranhaltijoista. Vastuutaho on säännösten perusteella selkeä: kunta.
20. 19 :ssä säädetään edellytyksistä, joiden toteutuessa sosiaali- ja terveysalueeseen kuuluvat kunnat voivat päättää alueen hallinnoimisesta kuntayhtymämallilla. Yksi edellytyksistä on, että kuntayhtymää kannattaa vähintään puolet alueen kunnista, joiden asukasluku on vähintään 2/3 alueen yhteenlasketusta asukasluvusta. Ovatko nämä suhdeluvut oikeita? 21. Pitäisikö sote-alueeseen kuuluvilla kunnilla olla esitettyä vapaampi mahdollisuus sopia, hallinnoidaanko aluetta vastuukuntamallilla vai kuntayhtymämallilla? 22. 21 :ssä säädetään vastuukuntamallin yhteistoimintasopimuksesta. Edustajainkokous hyväksyy yhteistoimintasopimuksen. Kuinka yhteistoimintasopimuksesta tulisi päättää?
23. 22 :ssä säädetään vastuukunnan yhteisestä toimielimestä. Kaikista kunnista ei välttämättä ole edustajaa toimielimessä. Onko tarkoituksenmukaista, että lain mukaan kaikilla kunnilla ei tarvitse olla edustajaa toimielimessä? - Kaikilla kunnilla tulee olla oma edustajansa toimielimessä. Mikäli kunta haluaa jättää pois oman edustajansa, siihen tulee antaa mahdollisuus. Toimielimen toimintakyky pitäisi kuitenkin varmistaa niin, ettei toimielin ole liian suuri (vrt. kunnanhallitus kunnissa). Yksi mahdollisuus on, että edustajankokous valitsee edustajansa. 24. 23 :ssä säädetään vastuukuntamallin toimielimen tehtävistä. Ovatko ne hyväksyttäviä? - On perusteltua, ettei vastuukunnalla ole otto-oikeutta toimielimen tai toimielin alaisen viranomaisen tekemistä päätöksistä.
25. Onko hyväksyttävää, että vastuukuntamallissa toimielimen tilinpäätös tulee hyväksyä edustajainkokouksessa? 26. 31 40 :ssä säädetään erityisvastuualueiden hallinnosta. Onko esitetty erityisvastuualueen hallinnon järjestäminen mielestänne tarkoituksenmukainen? - Erityisvastuualueen hallinnon järjestäminen ei ole tarkoituksenmukaista, vaan erityisvastuualueelle suunnitellut tehtävät voidaan ohjata yhtenä kokonaisuutena Sosiaali- ja terveysministeriön alaisuudesta. 27. 34 :ssä säädetään erityisvastuualueen hallituksen kokoonpanosta. Onko hallituksen kokoonpano tarkoituksenmukainen? ota kantaa - Ks. vastaus nro 24 28. 39 :ssä säädetään erityisvastuualueen päätösvallasta. Onko hyväksyttävää, että
erityisvastuualueilla on suoraa päätösvaltaa sote- ja perustason alueiden päätösvaltaan kuuluvissa asioissa? 29. Muita huomioita 3 luvun säännöksistä - Lähtökohtaisesti hallinto tulisi järjestää kunnallista itsehallintoa, demokraattista päätöksentekoa ja perustuslakia noudattavalla tavalla. Kuntayhtymämalli tulisi sallia. Erva-alueille suunnitellut tehtävät tulisi olla valtakunnallisia ja suoraan Sosiaali- ja terveysministeriön alaisuudessa. 30. Huomioita 4 luvun säännöksistä - Yhdenvertaisuutta, laatua ja taloudellisuutta tukeva suunnittelu, kehittäminen ja ohjaus on hyvä lähtökohta. Tämän hyvin toteutuessa sosiaali- ja terveydenhuoltoa kehitetään parempaan suuntaan. Ohjaamisessa ja suunnittelussa tulisi kuitenkin huomioida alueelliset erityisyydet ja alueiden jo olemassa olevat hyvät toimintatavat. Kunnille ei pidä laatia uusia tehtäviä, jos valtionosuudet pienenevät ja muuta taloudellista tukea ei tule. Määräysvalta ja ohjaaminen ovat pahimmassa tapauksessa liian ohjaavia ja tiukkoja, missä on ristiriita talouden kantokyvyn ja kuntien velvoitteiden kanssa. Vuoropuhelun käyminen on tarpeellista. 31. 47 :ssä säädetään perustason alueen rahoituksesta ja kuntien välisestä kustannusten jaosta. Onko perustason alueen rahoitusperiaate selkeä? - Koska perustason alueita ei tule muodostaa, perustason alueen rahoituksesta ja kuntien välisestä
kustannusten jaosta ei tarvitse säätää. 32. 48 :ssä säädetään sote-alueen rahoituksesta ja kuntien välisestä kustannusten jaosta. Sote-alueen rahoitus koostuu sekä alueen kuntien että sote-alueeseen mahdollisesti kuuluvien perustason alueiden maksuosuuksista. Onko sote-alueen rahoitus selkeä? - Jos rahoitusmalliksi tulee kapitaatiomalli, kunnilla on vähemmän motivaatiota ja kannustavuutta toimia ennaltaehkäisevästi ja taloudellisesti. Kapitaatiomalli on hyvä lähtökohta, mutta se ei ole täysin kannatettava. Kappaletavara -hinta tulisi olla tietyltä osin palveluja, mutta kannustavuus tulisi pitää mukana. Muuten sote-alueen rahoitusta voi olla vaikea järjestää ja kuntien välille voi tulla riitaa, sillä toinen kunta hyötyy ja toinen ei. Samalla myös yleinen hintataso nousee. 33. 49 :ssä säädetään erityisvastuualueen rahoituksesta ja kuntien välisestä kustannusten jaosta. Onko ervan rahoitus selkeä? - Ervaa ei tulisi rakentaa (ks. vastaus nro 24). Esitetty malli on selkeä. 34. 50 :ssä säädetään alijäämän kattamisvelvollisuudesta perustason alueella, sote-alueella ja erityisvastuualueella. Onko säännös hyväksyttävä?
- Lakiin ajateltu periaate alijäämän kattamisesta on hyvä ja olennainen osa talouden hoitamista. On kuitenkin olennaista kysyä, miten tämän päivän terveydenhuollon hintakehityksellä kuntien kapasiteetti riittää hoitamaan kaikki kustannukset? Lakiin säädetty velvollisuus ei riitä pidemmän päälle, jos rahat eivät riitä. 35. Muita huomioita luvun 5 säännöksistä - Alijäämän kattamisvelvollisuus perustason-, sote- ja erityistason alueilla on hyvä ja perusteltu asia. Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten kasvun myötä velvoite ei auta, jos kuntien maksukyky ei riitä kattamaan kustannuksia. Kapitaatioperusteisessa rahoitusmallissa on vaarana, että kuntien oma halu toimia ennaltaehkäisevästi ja taloudellisesti jää kokonaan pois, jos joka tapauksessa on tietty kuntalainen/euro/vuosi. Jos taas kunnat saavat sopia keskenään rahoituksesta, siitä voi seurata hyvin kirjavia rahoitusmalleja, joita muodostettaessa kunnat alkavat taistelemaan oman hyötynsä maksimoiden. Lakiesitykseen olisi tarpeen miettiä kansalaisten ja kuntien ennaltaehkäisevään kannustavuuteen pohjautuvia ratkaisuja. 36. Huomioita 6 luvun säännöksistä - Valvontaperiaatteiden ennaltaehkäisevyys on hyvä lähtökohta lakiesityksessä. Ohjaus- ja arviointikäynnit on suunniteltu lakiesityksessä perustellusti. Valvonta tulee olla yhdenvertainen koko maassa. Valvontaa ei pidä tehdä valvonnan vuoksi. Liian tiukat valvontasäännökset saattavat turhaan vaikeuttaa hyviä toimintakäytäntöjä. 37. 70 :ssä säädetään henkilön hoidon järjestämisestä hänen muuttaessa uuteen kotikuntaan. Nykyään kotikunnan muuttuessa perhehoidon, laitoshoidon ja asumispalvelujen rahoitusvastuu säilyy entisellä kotikunnalla. Ehdotuksen mukaan järjestämisvastuun siirtyessä myös rahoitusvastuu siirtyy uudelle kotikunnalle. Onko esityksen mukainen rahoitusvastuun siirtyminen kotikunnan muuttuessa hyväksyttävää? - Byrokratia toivon mukaan vähenee tämän linjauksen myötä.
38. 73 :ssä säädetään asiakas- ja potilastietojen rekisterinpidosta. Pidättekö hyväksyttävänä, että rekisterinpito määrätään sosiaali- ja terveysalueen vastuukunnan tehtäväksi myös perustason asiakas- ja potilastietojen osalta? 39. Muita huomioita 7 luvun säännöksistä - Rekisterinpidossa sekä asiakkaan etu että toiminnan sujuvuus ja turvallisuus ovat olennaisia tekijöitä. 40. Voimaanpanolain 3 ja 4 :ssä säädetään sote-alueen ja perustason alueen muodostamisesta. Onko väestökriteerien sitominen vuoden 2013 loppuun hyväksyttävää? - Päätöksiä tulee tehdä, mutta aikataulu ei saa olla itsetarkoitus. 41. Onko alueista päättämisen aikataulu sopiva?
42. 5 :ssä säädetään Uudenmaan sosiaali- ja terveysalueesta. Onko säännös mielestänne hyväksyttävä? ota kantaa 43. 13 :ssä säädetään perustason alueen oikeudesta järjestää erikoissairaanhoidon palveluja. Onko säännöksen mukainen lupamenettely tarkoituksenmukainen? ota kantaa - Erityisvastuualueita ei tule muodostaa. 44. 14 :ssä säädetään henkilöstön asemasta. Ehdotukseen ei sisälly henkilöstön osalta määräaikaista siirtymäsuojaa. Onko henkilöstön asemasta säädetty asianmukaisesti? - Irtisanomissuoja tulee olla yhdenmukainen kuntarakennelaki 29 :n tavoin. Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön irtisanomissuoja tulee olla yhdenvertainen muun henkilöstön kanssa. Muuten työntekijöiden välinen yhdenvertaisuus ei toteudu uuden kuntarakennelain piiriin kuuluvan henkilöstön kanssa. Esitetään, että kuntarakennelain ja sote-järjestämislain henkilöstösuoja on sama, muttei kummassakaan laissa viisi vuotta,
vaan kahdesta kolmeen vuotta. 45. 15 :ssä on säädetty omaisuusjärjestelyistä. Onko linjaus hyväksyttävä? - Tämä mahdollistaa myös kuntien/kuntayhtymien omat ratkaisut. 46. Millaista muutostukea toivoisitte valtioneuvoston kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen tarjoavan? - Esitämme valmistelutyön ja muutostyön mukaisia korvauksia, mikä olisi tasapuolinen järjestely koko valtakunnassa. Muutosprosessiin tarvitaan myös asiantuntijakonsultointia. 47. Muut kommentit hallituksen esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä - Lain lähtökohtana on yhdenvertaisuuden ja taloudellisuuden toteutuminen. Periaate on hyvä. Huolena kuitenkin on, ettei tämä toteudu, vaan sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset vain kasvavat entisestään ja byrokratia lisääntyy. Laissa otetaan vähän kantaa kansalaisten omaan vastuuseen, ennaltaehkäisevyyteen ja kolmannen sektorin rooliin. Nämä kolme tekijää ovat niitä, joiden avulla saataisi konkreettista hyvinvointia ja säästöjä aikaan. Kaikkiaan itsestään huolehtivaa kansalaista ja kuntien ennaltaehkäisevää ja oikea-aikaista sosiaali- ja terveydenhuoltotyötä tulisi palkita. Epäselväksi jää, miten uudistusta lähettäisi toteuttamaan konkreettisesti, mitä se maksaa ja miten sitä johdetaan. Kaikkiaan aikataulu on tiukka näin suuren uudistuksen toteuttamiseksi. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain pohjana ei tule olla kuntarakennelaki. Työntekijöiden irtisanomissuojan osalta sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöä pitää kohdella yhdenvertaisesti kuntarakennelain mukaan. Toivakan kunta kannattaa omaa maakuntamallia Keski-Suomeen. Kysymyslomake on hyvin suuntaa antava ja kysymyksissä kysytään, onko asiat esitetty laissa selkeästi. Vastakkaisesti enemmän olisi pitänyt kysyä, onko erinäiset asiat relevantteja ja miten ne tulisi järjestää. Koko sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki pitäisi laittaa uudelleen arvioon. Rahoitusmallin tulisi olla yksikanavainen, missä kuitenkin kunnilla säilyy halu tehdä taloudellisesti tehokasta ja ennaltaehkäisevää työtä. Lisäksi on huomioitavaa, että lakiesityksestä puuttuu kokonaan tuotannon järjestäminen, mikä on olennainen lähtökohta koko uudistuksessa.