Pienvesien neutralointikokeet Jermi Tertsunen POPELY Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Jermi Tertsunen, VY 11.12.20012 1
Pintavesien neutralointia tarvitaan yleensä kun joku on jo mennyt pieleen (hs-alueilla kuivatusten ennakoimattomat seuraukset ym.) -> ensiapu, jolla ei yleensä päästä enää metalleista eroon mutta voidaan vähentää happamuudesta ja metallien olomuodosta eliöstölle aiheutuvia haittoja. Yleisimpiä menetelmiä järvikalkitukset (jäälle/suoraan veteen), automaattiset annostelijat virtavesissä ja kosteikkokalkitukset laajoina kokonaisuuksina, yleensä positiiviset tulokset vesieliöstölle. KALLIITA, pl. pienet järvet, jotka myös Suomessa yleisimpiä kohteita Pienimmille virtavesille / täsmäkohteille ei juuri menetelmiä, hankkeessa testiin pienimuotiset kosteikkokalkitukset sekä hshappaman kanavan kalkkisuodin KOHTEET Alavieska; Talusojan Vähäoja (Niemenrämeen kost. kalkitus + kalkkisuodin), Siikajoki; Rukkisoja (Nälkänevan kost. kalkitus + kuonaus) ja Raahe; Pusanoja (Pusanjärven kuivion kost. kuonaus) 2
Näytepisteiden kanava1 ja kanava2 välissä kalkkisuodinpato 3
Asetelma muuttui käsittelyn kohdalle kaivetun sivukanavan osuessa hs-maalle (happamoituminen neutralointivaikutuksen sijaan). Ko. kanavalle toteutettiin 2012 talvella kalkkisuodinpato, ylä- ja alap. vedenlaatuseuranta. Suotimessa dolomiittirae, ei kalsiittista CaCO3:sta. 5,5 5 4,5 4 ph yp ph ap 3,5 3 Kalkkisuodin toimi ajoittain, mutta tulvakesä -> alati veden alla, tukkeutuminen. Vaikutukset alapuol. Vähäojaan + 0-0,2 yks. Ei eroja metalleissa. Niemenrämeenojalla ph keskim. 0,2 yks. korkeampi kuin ennen kalkituksia (vain 2 ennakkomittausta)
5
6
Nevan laskukanavan ph + 0-0,3 yks. (huom vain 2 ennakkomittausta). ph nousi käsittelyjen jälkeen sulamisvesien aikana keväällä 2011 myös alapuolisella Rukkisenojan uomalla yläpuoliseen vertailupisteeseen verrattuna, mutta vaikutus todennäk. myös muualta (peltokalkitukset ko alueella ennen sulamista)? Huokosvesivertailu teräskuona dolomiittikalkki, 12 näytettä (6 + 6, kukin näyte kahdelta syvyydeltä): CaCO-alue 10 cm ph 5,2, 40 cm 4,8 T-kuonattu 10 cm ph 5,7, 40 cm 5,0 - T-kuonatulla lohkolla Ba, Zn, Cd, ja As pitoisuudet kalkittua aluetta pienempiä, Mn suuremmat (Fe, Al ei eroja) 7
Pusanjärven kosteikkoneutralointi 8
7 6,5 6 5,5 5 60 50 40 30 20 ph1 ph2 ph3 Vkorkeus 4,5 10 4 0 Menetelmä näytti toimi van erityisesti ylivirtaamilla, jolloin vettä virtasi myös kosteikon kautta (pl. keväällä järvikuivion ollessa jäässä) 9
7.1.2013 10
liettymä liettymä Kaikkein vaikeimpina ajankohtina (kun neutralointi ei riitä) yläpuolisella humuskuormituksella suurempi rooli metallien saostumiseen kuin Pusanjärven kosteikon neutraloinnilla. Aiheuttaa merkittävän metalli-kiintoaineliettymän happamalta kanavalta alavirtaan Pusanojalla. Saostuneenakin valuu kohti järveä, mutta metallit myös helposti liukenevia aina ph:n mukaan. 11
Pusa1 (Pusanjärven kosteikon yläpuolella purossa) sedimenttinäyte vs. alueen nointaustapitoisuus (Lahermo ym. 1996). Esim. 5x = viisinkertainen mg/kg Fe Al Cr Mn Zn As 0-20cm 160 000 83 000 30 200 52 10 20-35cm 140 000 87 000 36 140 49 9.9 35-50cm 130 000 87 000 40 120 34 10 4x 10x 2x 5x Cd Co Cu Ni Pb U 0-20cm 0.28 4.8 58 22 5.7 8.4 20-35cm 0.25 4.1 56 18 5.0 8.1 35-50cm 0.18 3.5 57 13 4.5 6.7 3x 7x 2x 8x 12
Pusa1 vedenlaatu elo12 näytteessä vs. alueen noin-taustapitoisuus (Lahermo ym. 1996). Esim. 10x = kymmenkertainen Paikka Aika ph Al µg/l Al 0,2um Fe µg/l SO42- mg/l Mn µg/l Zn µg/l Ba µg/l Sr µg/l Pusanoja elokuu2012 4,3 5300 4400 7200 160 700 105 31 170 45x 3x 16x 10x 20x 2,5x Ti µg/l As µg/l Cd µg/l Co µg/l Cr µg/l Cu µg/l Pb µg/l Ni µg/l U µg/l 10 0,9 0,39 16 3,1 63 2,4 35 1 3x 20x 32x 3x 90x 8x 30x 30x 13
Järvelässä Järvellä tilanne ei riippuvainen enää pelkästään valumavesistä, järven oman happirautakemian vuoksi ph-piikit. Hapen lisääntyessä nopeasti liukoisen raudan saostuminen (myös sulfidien hapettuminen?) laskee ph:n, jolloin järveen joutuneiden raskasmetallien (kuvassa Al) liukeneminen ja veden myrkyllisyys yhdessä alh. ph:n kanssa. -> kost. neutralointi toimi ajoittain ojalla ph:n nostossa, mutta ongelmana silti metallien mahd. kulkeutuminen! Veden johtaminen kosteikon kautta -> metallien pysäytys kosteikolle? ph 7,5 7 6,5 6 5,5 5 4,5 4 Alk 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 0,1 0 Hapetus,kev.kierto+sulamisvesi Fe, Al 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 O2 120 100 80 60 40 20 0 O2% Alumiini µg/l ph Rauta µg/l Alk mmol/l Happi pois, Fe ylös, Alk ylös. Happi ylös, Fe alas, Alk ja ph alas, Al ylös! 14