EAKR-PROJEKTIHAKEMUS Euroopan aluekehitysrahaston osittain rahoittamat projektit Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero Käsittelijä Puhelinnumero Hakemusnumero 822350 Projektikoodi Hakemustyyppi Uusi hakemus Tila Jätetty viranomaiskäsittelyyn 19.09.2014 1. VIRANOMAINEN, JOLLE HAKEMUS OSOITETAAN Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 2. PROJEKTI, JOLLE HAETAAN RAHOITUSTA Projektin nimi Karelia Ice Pie - innovaatioita ja elämyksiä Pielisen ympärillä Ohjelma Itä-Suomi Toimintalinja 2 : Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen Projektityyppi Sekä investointi- että kehittämisprojekti Aloituspäivämäärä 01.10.2014 Päättymispäivämäärä 28.02.2015 3. PROJEKTIN HAKIJAN TIEDOT Hakijan nimi Juuan kunta Hakijatyyppi Kunta Y-tunnus 0168654-2 Lähiosoite Poikolantie 1 Puhelinnumero 0401042001 Postinumero 83900 Postitoimipaikka Juuka Faksinumero IBAN FI9050860920000011 BIC OKOYFIHH Pankkiyhteys Tilinumero Web-osoite www.juuka.fi Projektin vastuuhenkilön nimi Pekka Pietiäinen Asema organisaatiossa kunnanjohtaja Sähköpostiosoite pekka.pietiainen@juuka.fi Puhelinnumero 0401042001 Taloushallinnon vastuuhenkilön nimi Lasse Luukkainen Asema organisaatiossa kamreeri Sähköpostiosoite lasse.luukkainen@juuka.fi Puhelinnumero 0401042003 Projektipäällikön nimi Sähköpostiosoite Puhelinnumero Seurantayhdyshenkilön nimi Alina Koponen Sähköpostiosoite alina.koponen@juuka.fi Puhelinnumero 0401042014 Hakemusvaiheen yhteyshenkilön nimi Alina Koponen Sähköpostiosoite alina.koponen@juuka.fi Puhelinnumero 0401042014 EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 1/17
4. HAKIJAORGANISAATION JA YHTEISTYÖTAHOJEN KUVAUS 4.1 Hakijaorganisaation osuus ja tehtävät projektin toteutuksessa Hakija toteuttaa projektin kokonaan itse Hakija toteuttaa projektin osittain itse ja osittain alihankintana Hakija toteuttaa projektin osittain itse, osittain alihankintana ja osittain toteutuksesta vastaa yksi tai useampi osatoteuttaja Hakija toteuttaa projektin kokonaan ostopalveluna 4.2 Mitkä tahot ovat olleet mukana projektin valmistelussa ja miten? Juuan kunta, Eindhovenin teknillinen yliopisto (myöhemmin TU/e, NL), Karelia AMK, PKKY, yliopistot: Twente (NL), Delft (NL), KU Leuven (BE), B.E. Vedeneev, VNIIG (Pietari, Venäjä). Hollantilaisen yhteistyökumppanin TU/e:n yhteistyöyritykset ja muut yhteistyötahot 10 kpl. Suomalaisia yhteistyöyrityksiä ja muita yhteistyötahoja on yli 20 kpl: mm. Tulikivi, Suomen Kivikeskus, Kolin matkailuyhdistys, Koli Activ, Karelia Expert, Josek, Pikes, Nurmeksen ja Lieksan kaupungit, Jukolan osuuskauppa (Bomban matkailualue), Pohjois-Karjalan Osuuskauppa (Sokos Break hotel Koli ym.), alueen maanrakennus- ravitsemus ja majoituspalvelut, sähkö- ja LVI-suunnitteluyritykset (mm. Juuan LVI), VS Turva-Aidat, Stora Enso, U ja M Lipponen. Hankkeen hakija on sen suunnittelusta vastannut Juuan kunta. Jäärakentamistoiminta on suunniteltu ja toteutetaan tiiviissä yhteistyössä Eindhovenin teknillisen yliopiston kanssa. Karelia AMK:n edustaja Raimo Moilanen on ollut mukana projektia edeltäneen Jäärakentaminen Juuassa Lump sum- hankkeen ohjausryhmässä ja suunnittelemassa laaja-alaista oppilaitosten ja jäärakentamiskohteen opiskelijayhteistyötä. Laaja joukko hollantilaisia ja suomalaisia yrityksiä mahdollistaa jäärakentamiskohteen työpanos- ja tarvikeluovutuksin, jota vastaan he saavat julkisuutta jääkirkon mediatiedotuksessa. Juuan kunnalla on tehtynä jäärakentamista koskevat aiesopimukset liitteinä. Hakumuksen liitteissä myös listaus hanketta tukevista yritys- ja yhteisökumppaneista. 4.3 Projektin ohjausryhmän suunniteltu kokoonpano Ohjausryhmän asettaa Juuan kunnanhallitus ja pyytää nimeämään jäsenet/varajäsenet seuraavilta tahoilta : kuntaedustaja, Josek, Pikes, Karelia AMK, PKKY, yrittäjien edustaja, Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto, Karelia Expert. Ohjausryhmän sihteerinä toimii projektipäällikkö. Lisäksi ohjausryhmä voi harkintansa pohjalta kutsua ohjausryhmän työhön mukaan asiantuntijajäseniä. EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 2/17
4.4 Muut projektit tai projektikokonaisuudet, joihin haettava projekti mahdollisesti liittyy, mukaan lukien rakennerahastoista (ESR ja EAKR) rahoitetut projektit LuontoKolin Kasvusysäys 2011-2014. Hakemusnumero 809576, projektikoodi:a31985. Tapahtumat Pohjois-Karjalan markkinoinnin kärkenä, case:ampumahiihdon MC- ja MM-kilpailut. Hakemusnumero:821463. Projektikoodi: A32696. Tourage - Seniorimatkailun kehittäminen reuna- ja raja-alueilla. Karelia Geopark. 1.11.2013-31.10.2014. Projektikoodi: A32697. KAUPAKS - Kaupan ja palveluliiketoimintaympäristöjen kehittäminen. 21.5.2012-31.3.2014. Projektikoodi: A32083. Karelia - Developing competitive tourism resort with collaborative platform 1.6.2012 30.5.2014. Projektikoodi: KA299. White Road - Cross-border tourism development in Northern Finland and the Republic of Karelia. Kajaani AMK. Eco-efficient tourism. 6/2012 - Projektikoodi: KA358. Contemporary old city: Enhancing cultural tourism across the border. Projektikoodi: KA366. Kaikissa yo. hankkeissa on kehitetty elinkeinoelämää, matkailua ja pk-yrityksiä. Puusta Pitkään - näkymiä kansantaiteeseen ja arkiluovuuteen. Maaseudun sivistysliitto. LEADERyleishyödyllinen kehittämishanke, hankenumero 19111. Ihmeitä puusta - kansainvälisen vuorovaikutuksen hanke. Maaseudun sivistysliitto. LEADERyleishyödyllinen kehittämishanke, hankenumero 21052. 5. PROJEKTIN TARVE JA KYSYNTÄLÄHTÖISYYS 5.1 Mihin tarpeeseen projektilla haetaan ratkaisua? Pielisen Karjalan matkailu tarvitsee uusia, vetovoimaisia käynti- ja elämyskohteita sekä -tuotteita houkutellakseen entistä suurempaa matkailijamäärää ja viipymää etenkin hiljaisella kevättalvella. Haasteena on selkeän vetovoimakohteen puuttuminen, joka edesauttaisi majoituspaikkojen myyntiä. Hiljainen kevättalvi kaipaa tekemistä ja kokemista. Hankkeessa toteutetaan vuosittainen, kokeellinen jäärakennuskohde, joka on uudenlainen matkailukohde. Jäärakennelman ympärille syntyy luontevasti EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 3/17
houkuttelevia liiketoiminnan mahdollisuuksia mm. ravitsemuksen, ohjelmapalveluiden ja majoituksen saralla. Kohteen mediajulkisuudesta hyötyy koko pohjoiskarjalainen matkailuverkosto, kun se hyödynnetään oikein ja kehittäen jäärakentamisen ja paikallisten yritysten sekä Karelia Expertin yhteistyötä. Jäärakentaminen kohdistetaan Nunnanlahteen, Suomen Kivikeskuksen välittömään läheisyyteen, jolloin voidaan hyödyntää alueen jo olemassa oleva infra. Kohteiden kiinteä yhteistyö jatkuu myös sisällöntuotannon ja markkinoinnin saralla. Samalla edesautetaan rakennusalan yritysten liiketoiminnan lisääntymistä hiljaiseen talvikauteen kohdistuvalla jäärakentamistoiminnalla, jonka osaamista yritykset voivat tuotteistaa omaan palveluvalikoimaansa. Lisäksi matkailualan kilpailukykyä voidaan lisätä toimijoiden nykyistä paremmalla yhteistyöllä ja verkostoitumisella. Pitkän aikavälin tavoitteena on, että jäärakentaminen muuntuu yrityspohjaiseksi toiminnaksi, jonka osaomistajina voivat olla myös verkostoyritykset 5.2 Onko projektin tarpeesta ja kysynnästä olemassa esiselvityksiä, ennakointitietoa tms. ja miten sitä on hyödynnetty projektin valmistelussa? Esiselvitykset: - lumi- ja jäärakentamisen nykytila, ohjeistus Euroopassa ja kansainvälisesti - yhteistyömahdollisuudet hollantilaisten yliopistojen ja heidän verkostonsa kanssa - opintomatkat Pohjois-Suomeen (kohteena lumi- ja jäärakentaminen) sekä Hollantiin (yhteistyökumppani TU/e). Vetovoimaisten matkailukohteiden tarpeesta kertoo myös Kolin ja Nurmeksen alueen majoituspalveluiden alhainen käyttöaste talvikaudella (tammi-maaliskuu). Suomen Kivikeskuksella on tarve ja mahdollisuus uusien ympärivuotisten toimintojen kehittämiseen nykyisen kesäsesongin täydentämiseksi ympärivuotiseksi kohteeksi. Verkostoitumalla rakennusalan pk-yritykset ja matkailupalvelutuottajat voivat kehittää uusia innovatiivisia tuotteita jäärakenteiden ja niiden hyödyntämisen alalla. Hankkeen osana tuotetaan tutkimustietoa ja lisätään yhteistoimintaa Pohjois-Karjalan koulutusorganisaatioiden (Karelia AMK, PKKY) ja Eindhovenin yliopiston ja sen verkostojen (ml. Venäjä) välillä. Hankkeessa TU/e, UnDelft ja UnTwente tutkivat sekä uusia rakennusmateriaaleja että nähtävyyskohteen taloudellisia vaikutuksia. Rakentamisessa huomioidaan RT-kortiston ohjeet. Lumi rakentamassa Kuusamo-Lapland matkailualuetta: Miten lumirakenteilla tehdään rahaa? Raportti 2007. Snow Secure Oy. Lumi- ja jäärakentamisen ohjekirja: Vinkkejä viranomaisille - ohjeita rakentajille. Ryynänen. Rovaniemen AMK C 27/2011. Lumen ja jään hyödyntäminen matkailussa Suomessa ja muissa maissa. Kola ja Kivelä-Pelkonen. TEM raportteja 10/2011. 6. PROJEKTIN TOTEUTUSALUE JA KOHDERYHMÄN KUVAUS 6.1 Projektin toiminnan maantieteellinen kohdealue Maakunnat Pohjois-Karjala Seutukunnat Joensuun Pielisen Karjalan EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 4/17
Kunnat Joensuu Kontiolahti Nurmes Valtimo Juuka Lieksa Polvijärvi 6.2 Mitkä ovat projektin varsinaiset kohderyhmät ja ovatko kohderyhmään kuuluvat yritykset tiedossa? Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat nykyiset ja tulevat yrittäjät/yritykset, jotka ovat keskeisessä asemassa tavoitteiden toteuttamisessa. Tällaisia kohderyhmäjoukkoja ovat: - yritykset (matkailu-, majoitus-, ravitsemus- ja ohjelmapalvelut; sekä pienet ja keskisuuret rakennusalan yritykset jäärakentamisen tuotteistajina) sekä - oppilaitos-, tutkimus- ja työssäoppimiskohde-yhteistyön osalta koulutusorganisaatiot (Karelia AMK, PKKY, hollantilaiset yliopistot ja Pietarin yliopisto sekä niiden muut mahdollisesti kiinnostuneet verkostot). Hankkeessa kehitettävät toiminnot tukevat mm. Suomen Kivikeskuksen (käyntikohdeyhteistyö ja mainonta) ja Karelia Expertin (kv-tiedotus- ja mainontayhteistyö) toimintaa. 6.3 Mitkä ovat projektin varsinaisten kohderyhmien lisäksi sellaiset välilliset kohderyhmät ja muut tahot joihin projektin toiminta kohdistuu? Välilliset kohderyhmät ovat maakunnan asukkaat ja jäärakentamiskohteen asiakkaat, Tunnistettavia asiakasryhmiä ovat mm: - 6-tiellä liikkuvat potentiaaliset asiakkaat (kohteen hyvä sijainti 6-tien varrella, jossa liikennevirta 2500 ajoneuvoa/vrk), - lapsiperheet (koko perheen elämyskohde), - venäläiset matkailijat (jo nyt merkittävä voimavara), - yritysryhmäasiakkaat - ryhmämatkalaiset (joiden parissa Kivikeskus ollut jo aiemmin suosittu) - keskieurooppalaiset matkailijat mm. Hollannista ja Saksasta - matkailijat muissa kohteissa mm. Kolilla, Vuokatissa, Nurmeksessa sekä alueen muissa - tapahtumissa, kuten Kontiolahden MM-kisoissa vierailevat asiakkaat. Lisäksi hankkeesta hyötyvät muut juukalaiset yritykset ja lähiseudun asukkaat. Kävijävirrat tuovat lisää liikevaihtoa alueen yrityksiin ja luovat siten työpaikkoja lähialueelle. Lisäksi kohde elämys- ja virkistyskohteena lisää myös paikallisväestön viihtyvyyttä ja parantaa seudun imagoa. 6.4 Projektiin osallistuvien yritysten arvioitu lukumäärä yhteensä 40 EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 5/17
6.5 Projektiin osallistuvien muiden organisaatioiden arvioitu lukumäärä 15 6.6 Miten projekti edistää alueellisen EAKR-toimenpideohjelman tavoitteita? Hanke soveltuu Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys -tavoiteohjelmaan. Pokat 2011-2014 toimintalinja 1: toimenpiteet 1.1. Yritykset luovat tämän päivän työpaikat yrittäjyyteen kannustetaan, 1.2 a) Luonnonvarojen uusi aika ja 1.2b) Karjalan kunnailla kukkii luovuus. 2.3 Kansainvälistyminen. Hanke edistää alueellista kilpailukyä ja työllisyyttä, lisää osaamista sekä kansainvälistä koulutus- ja yritysyhteistyötä. Hankkeessa pyritään ekologisesti kestävään matkailun kehittämiseen ja Pohjois-Karjalan imagon vahvistamiseen. Mittarit: syntyvien ja säilytettävien työpaikkojen lukumäärä, yritystilastot, liikevaihto, tapahtumat, kävijämäärät ja -palautteet, tutkimusyhteistyön tulokset, suomalainen ja kansainvälinen media: julkaisujen määrä ja -laatu, hankkeen ja yhteistyötahojen www-sivujen kävijämäärien kehitys. 6.7 Miten projekti edistää muiden kansallisten ja maakunnallisten ohjelmien tavoitteita? Maaseutuohjelma: harvaan asutun maaseudun yritystoiminnan monipuolistuminen, palveluyrittäjyys maaseudulla, kolmannen sektorin roolin kehittyminen paikallisena toimijana. Jääkupoli 2014 hankkeeseen osallistui yli 60 suomalaista vapaaehtoista ja noin 50 hollantilaista ja 60 yritystä. Jääkatedraali 2015 rakentamisessa on mukana noin 50 hollantilaista sekä suuri joukko suomalaisia. 7. PROJEKTIN TAVOITTEET, TULOKSET JA VAIKUTUKSET 7.1 Mitkä ovat projektin tavoitteet, projektin arvioidut tulokset ja vaikutukset ja kuka niitä hyödyntää? Innovatiivinen elämys- ja matkailukohde, joka täydentää alueen ohjelmatarjontaa. Tavoitteena esteetön koko perheen kohde, jossa hyödynnetään jäärakentamisen lisäksi ekologisia, mm. multimedian keinoin toteutettuja ohjelmasisältöjä. Tehdään pohjatyöt ja vedenjohtojärjestelmä - perusedellytykset toteuttaa vuosittainen nähtävyyskohde tapahtumineen hiljaisena talvikautena. Luodaan tarvittavat yhteistoimintasopimukset tuloksekkaan toiminnan mahdollistamiseksi tulevaisuudessa yrityspohjaisena. P-K:n ja Pielisen alueen matkailuverkoston tiivistyminen ja vahvistuminen: uudet yhteistoiminnot markkinoinnissa tuotepaketeissa. Matkailukohde luo lisää kysyntää ravintola-alan palveluille ja parantaa vuodepaikkojen menekkiä. Synergia-etuna myös Kivikeskuksen toiminta kehittyy ja uudistuu, kohteet lisäävät toistensa vetovoimaisuutta. Jää- ja lumirakentamisen osaamisen kehittyminen. Uudet tuotteet, kuten yritysten toimesta toteutettavat jää-, lumi- ja pykriittirakentaminen sekä täydentävät rakennusalan pkyritysten liiketoimintamahdollisuuksia hiljaisella talvikaudella. Juuan ja P-K:n kansainvälinen tunnettavuus lisääntyy ja imago uudistuu. Mediajulkisuus hyödynnetään täysimääräisesti alueen matkailutoiminnassa kytkemällä rakennuskohteen mediatiedotus alueen matkailupalvelutarjontaan. Kv-tutkimusyhteistyö ja EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 6/17
osaamisen vahvistaminen. Pohjoiskarjalaisten ja hollantilaisten koulutusorganisaatioiden välinen yhteistyö kehittyy. Koulutusorganisaatiot tuottavat tutkimustietoa yritysten käyttöön. 7.2 Kuinka monta uutta työpaikkaa projekti saa aikaan? Tavoite 10 kpl joihin työllistyy naisia 5 kpl 7.2.1 Uusista työpaikoista tutkimus- /tutkimus- & kehitystyöpaikkoja? Tavoite 2 kpl joista naisten työpaikkoja 1 kpl 7.3 Kuinka monta uutta yritystä projekti saa aikaan? Tavoite 4 kpl joista naisten perustamia 2 kpl 7.4 Mitkä ovat projektin laadulliset vaikutukset kohderyhmään ja toimintaympäristöön ja miten niitä arvioidaan? Kohderyhmä, toimintaympäristö ja laadullinen arviointi: - kohderyhmän liiketoimintaosaaminen, markkinointi- ja viestintäosaaminen sekä kyky toimia kansainvälisessä toimintaympäristössä kehittyvät. - muodostaa oppivan kokonaisuuden, joka hyötyy nykyaikaisten vetovoimaisten ympäristöystävällisten palvelutuotteiden koostamisesta. - arvioidaan prosessia ja tuloksia - Yritykset: yritysten liikevaihto, asiakasvirrat ja kannattavuus kasvavat. Mitataan liikevaihtoa sekä asiakaspalautetta ja -tyytyväisyyttä. Yritysten verkostoyhteistyön kehittymistä mitataan yrityskyselyin. - Alueen matkailukohteiden kävijämäärät ja -viipymät kasvavat. Mitataan kävijätilastoja ja -palautetta. - Pohjois-Karjalan imagon vetovoima lisääntyy ja tunnettuus kasvavat: Mitataan mediajulkaisujen tilastotiedoilla, julkaisukanavien määrällä ja julkaisujen sisällöstä. - Hanke lisää harvaan asutun maaseudun yhteisöllisyyttä ja kansainvälisyyttä, jossa mukana on vahvasti kolmas sektori. Mittareina talkootunnit, mukana olleiden yhteisöjen lukumäärä ja kokemukset. Tutkimustulokset: Twenten yliopisto tuottaa talven 2014-2015 jäärakennusprojektiin liittyen tutkimuksen Jäärakennuskohteen taloudellisista vaikutuksista Juuan alueella. - Jää- ja lumirakentamisen rakennusteknologian osalta hankkeen tuloksena syntyy uudenlaista osaamista: Tutkimustulokset: TU/e, UnDelft, Karelia AMK. Lisäksi syntyy jäärakentamisesta kiinnostuneisiin rakennusalan pk-yrityksiin uutta osaamista. EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 7/17
7.5 Onko projektilla tasa-arvovaikutuksia: sukupuolen rodun etnisen alkuperän uskonnon vakaumuksen vammaisuuden iän sukupuolisen suuntautumisen näkökulmasta 7.5.1 Jos on, minkälaisia vaikutuksia? Arvion mukaan matkailualalla työskentelee perinteisesti enemmän naisia kuin miehiä. Toisaalta rakennusalalle kuten lumi- ja jäärakentamiseen ohjautuu enemmän miehiä. Voitaneen arvioida, että hankkeen avulla on mahdollista syntyä myös perhetyöpaikkoja. 7.6 Onko projektia suunniteltaessa tehty sukupuolivaikutusten arviointi? Jos on, mitkä ovat arvioinnin tulokset? Arvion mukaan matkailualalla työskentelee perinteisesti enemmän naisia kuin miehiä. Toisaalta rakennusalalle kuten lumi- ja jäärakentamiseen ohjautuu enemmän miehiä. Voitaneen arvioida, että hankkeen avulla on mahdollista syntyä myös perhetyöpaikkoja. Hanke sukupuolineutraali ja suhtautuu tasapuolisesti kumpaankin sukupuoleen. Molemmat sukupuolet hyötyvät hankkeesta. 7.7 Onko projektilla vaikutuksia ympäristöön? Jos on, minkälaisia vaikutuksia? Rakentamisessa käytetään hyväksi lunta ja jäätä. Vesi otetaan lähijoesta. Lisäksi hyödynnetään puunsahauksen sivutuotteena syntyvää sahanpurua. Sahanpuru voidaan käyttää rakennuksen purkamisen jälkeen esimerkiksi pururatojen kunnostamisessa. Matkailukohteen sijoittelussa on otettu huomioon 6-tien läheisyys. Etelä- ja Keski-Suomessa ei vastaavaa matkailukohdetta ole. Matkailijoiden ajomatka Juukaan on huomattavasti lyhyempi kuin Lappiin. Polttoainetta säästyy ja hiilidioksidikuorma pienenee. Projektilla ei ole vaikutusta kasvillisuuteen, eliöihin, luonnon monimuotoisuuteen, pinta- ja pohjaveteen, maaperään tai ilmaan. Kohdealueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole Natura 2000 kohteita. 7.7.1 Ympäristövaikutukset Vaikutuksen kohde Vaikutusaste Sanallinen selitys Haitallinen Neutraali Vähäinen myönteinen Merkittävä myönteinen Vaikutuksen ilmastonmuutokseen EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 8/17
- energiatehokkuuden parantumiseen - uusiutuvien energialähteiden käytön lisääntymiseen - ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentämiseen - fossiilisten hiilidioksipäästöjen vähentämiseen Vaikutukset päästöihin - vesistöön - maaperään - ilmaan Vaikutukset kulutukseen ja tuotantoon - jätteiden määrän vähentämiseen - hyötykäyttöön ja kierrätykseen - energia- ja materiaalitehokkuuteen - paikallisten uusiutuvien raakaaineiden ja palvelujen käyttöön Vaikutukset luonnonolosuhteisiin ja yhdyskuntiin - maisemaan - kulttuuriympäristöön - luonnon monimuotoisuuteen - Natura 2000 ohjelman kohteisiin Vaikutukset ihmisiin - elinoloihin ja viihtyvyyteen - terveyteen - turvallisuuteen Vaikutukset liikenteeseen Sahanpurun uusi käyttömuoto. Rakennusaineet vesi ja sahanpuru kierratettävissä. Edesauttaa Nunnanlahden asuttuna pysymistä ja lisää Kivikeskuksen vetovoimaisuutta ja alueen elinkeinomahdollisuuksia. Lisää alueen viihtyvyyttä ja lisää elinvoimaisuutta ja elinkeinomahdollisuuksia. Alueen uusi palveluntarjonta parantaa välillisesti alueen turvallisuutta ja huoltovarmuutta. EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 9/17
- henkilöautoliikenteen kasvun hillitseminen - kuljetustarpeen vähenemiseen - logistiikan tehostamiseen - joukkoliikenteen tai kevyen liikenteen osuuteen Vaikutukset tutkimiseen ja koulutukseen - ympäristöteknologiaan - ympäristöjärjestelmien käyttöönottoon - ympäristöosaamiseen ja tietoisuuteen Kohteen sijainti 6-tien varressa sallii kimppakyytien ja julkisen liikenteen hyödyntämisen. Joensuu-Koli- Nurmes-Kajaani reitillä kohde on aivan matkan varrella. Tehostuu tiedotuksen ja matkailuliikenteen osalta. Kohteen sijainti 6-tien varressa sallii kimppakyytien ja julkisen liikenteen hyödyntämisen Jään, lumen ja sahanpurun uudenlainen käyttö Ekologinen nähtävyyskohde. 8. PROJEKTIN TOIMENPITEIDEN JA TUOTTEIDEN KUVAUS 8.1 Mitkä ovat projektin keskeiset toimenpiteet? Hankkeen hallinnointi ja koordinointi: ohjausryhmä, henkilöstörekry, toimitila, laitteet, taloushallinto, kilpailutukset, seuranta, sopimukset, sopimukset arviointi ja riskianalyysit. Juuan kunta 10/2014-2/2015. Investoinnit mm. lumitykki, teknologia, vuokrat. Juuan kunta/yrittäjät/koulutusorganisaatiot 10/2014-1/2015. Vuoden 2015 matkailukohteen rakentaminen mm. pysyvä rakennuspaikka ja perustus, rakennus- ja muut luvat, riskikartoitus, huoltosuunnitelma, pysäköintipaikat, liikennejärjestelyt. Juuan kunta/tulikivi Oyj/TU/e/yrittäjät 11/2014-1/2015. Uuteen talvimatkailukohteeseen liittyvien matkailupalvelujen, tapahtumien ja teemojen kehittäminen, ja yhteistyö-yritysten rekry 10/2014-1/2015. VisitKarelia:n sisällön vahvistaminen jäärakennuskohteen tiedoilla sekä yhteistoiminta jäärakentamisen kv-julkisuuden hyödyntämiseksi. Juuan kunta/karelia Expert 11-12/2014. Koulutusorganisaatioyhteistyö alueellisesti ja kansainvälisesti mm. TU/e, Karelia AMK, PKKY, B.E. Vedeneev VNIIG. Työssäoppiminen, työharjoittelu, opinnäytetyöt, esim. mobiilipalveluiden suunnittelu, markkinointimateriaali, sähköiset palvelut 10/2014-2/2015. Kansallinen ja kansainvälinen markkinointi ja viestintä ml. tiedotus: Kv-tiedotusvastuu TU/e ja kotimaa Juuan kunta yhteistyökumppaneiden kanssa 10/2014-2/2015. Kivikeskuksen Geotietokeskuksen hyödyntäminen talvimatkailussa ja vapaiden tilojen markkinointi yrityksille 10/2014-2/2015. 8.2 Projektissa kehitettävät uudet tuotteet (opetusmateriaalit, menetelmät, ohjelmat yms.), palvelut ja toimintatavat sekä työsuunnitelma niiden kehittämiseksi 1. Talvikauden nähtävyyskohde tapahtumineen yhteistyössä TU/e:n ja yrittäjien kanssa. Yrittäjien yhteistyöyrittäjien verkosto. Toiminnan jatkovalmistelut siirrettäväksi yrityspohjaiseksi toiminnaksi 2/2014 EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 10/17
jälkeen. 2. Tutkimustulokset: pykriitti rakennusmateriaalina. TU/e.Twenten yliopisto: Jäärakentamisen taloudelliset vaikutukset Juuan alueella. 3. Kansainvälinen oppilaitosyhteistyö. Karelia AMK ja TU/e ja sen verkosto. 4. Kivikeskuksen uudet toimintamuodot. Tiivis yhteistyö Jäämatkailukohteen kanssa ja toisiaan tukevat toiminto- ja näyttelykokonaisuudet. 5. Matkailun markkinointiyhteistyö Jäärakentamisen tiedotuksessa. Toteutus, kuinka jäärakentamisen viestinnästä kiinnostuneet ohjataan Pohjois-Karjalan matkailumainonnan piiriin. 8.3 Projektin pysyvät vaikutukset; (miten juurrutetaan pysyväksi toiminnaksi)? Uusi talvimatkailukohde syntyi tammikuussa 2014 World largest Ice Dome-pilottiprojektin myötä. Suunnitelmallisella työllä ja jo alueella olevien, erikokoisten toimijoiden älykkäällä verkostoitumisella jäärakentamistoiminta kehittyy vuosittaiseksi, vetovoimaiseksi matkailukohteeksi. Toiminta pyritään tulevaisuudessa muuttamaan yrityspohjaiseksi siten, että Juuan kunnan lisäksi myös jäärakentamiskohteen asiakasvirroista hyötyvät yritykset voivat olla mukana. Varsinainen, innovatiivinen ja vuosittain vaihtuva jää-pykriittirakennus rakennetaan kustannustehokkaasti yhteistyönä TU/e:n kanssa. TU/e on halukas pitkäaikaiseen yhteistyöhön. Opiskelijoiden talkootyönä toteuttamalla kokeellisella jäärakennelmalla arktisessa Suomessa on uutuusarvoa kv-mediassa. Julkisuus taas hyödynnetään Pohjois-Karjalan matkailun markkinoinnissa. Rakennusalan pk-yrityksillä on pieniriskinen mahdollisuus hyödyntää jää- ja pykriittirakentamista osana hiljaisen talvikauden palveluvalikoimaansa. Jo olemassa olevan kaluston turvin rakennusyritysten on mahdollista päästä kiinni jäärakentamiseen pienin lisäinvestoinnin. Perustekniikan ja turvallisuustekijöiden ollessa hallinnassa työ on melko yksinkertaista ja tarvikkeet sekä välineet ovat siirreltävissä. Jäärakentamispalveluntarjoajia on kuitenkin Lapin ulkopuolella vähän, vaikka potentiaalisia asiakkaita löytyy koko maasta. 8.4 Miten hakemuksen kohteena olevaa toimintaa jatketaan projektin päättymisen jälkeen? Rakentamispaikan perusinvestoinnit on tehty ja verkostot luotu. Toiminta jatkuu näiden perusedellytysten pohjalta yrityspohjaisena alihankkijoineen. Matkailutoimijoiden yhteenliittymä voi rahoittaa alueen toimintaa oman liiketoimintansa vetovoimaisuuden lisäämiseksi. EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 11/17
9. PROJEKTIN TOTEUTTAMISSUUNNITELMA 9.1 Vuosittain eritelty toiminnan kuvaus toimenpiteiden toteutuksesta, vastuista ja projektin vaiheistamisesta 2014 3 kk 2014: Ennen lokakuuta: Jäärakentamisen markkinointi ja mediatiedotus on alkanut jo keväällä 2014. Kuten myös klusteriverkoston kokoaminen ja neuvottelut. Lokakuu: Projektipäällikkö aloittaa työskentelyn, projektihallinnolliset tehtävät. Rakennuspaikan perustustyöt alkavat. Tarvittavat sopimukset ja luvat (rakennusluvat,liikennejärjestelyt, ravintola- ja anniskeluluvat). Sopimusneuvottelut yhteistyöyritysten ja muiden tahojen kanssa jatkuvat mm. tuotettavia ja myytäviä palveluita koskien. Kirkonkylän yritysten verkostoiminen toimintaan. TU/e:n opiskelijoiden suunnittelukäynti Juukaan. Neuvotteluja. Maaston raivaus huvipuistoalueeksi. Tiedotussuunnitelman ja sen sisällön laatiminen sekä yhteistyö matkailutoimijoiden ja VisitKarelian kanssa. Marraskuu: TU/e:n opiskelijäryhmä aloittaa ankkuroinnin. Edelliset toimet jatkuvat. Hollantilaisten ja venäläisten majoitus-, ruokailu- ja vapaa-ajan järjestelyt. Avajaisten ja muiden tapahtumien, ravitsemuspalveluiden ja opastusten sekä liikennejärjestelyjen suunnittelu. Lumi- ja jäärakentamiskurssi suomalaisille (ELY-keskus) marras-joulukuussa. Kivikeskuksen tilajärjestelyistä sopiminen. Joulukuu: Lumi- ja jäärakennelmien teko Juuassa ja ympäristössä yrittäjien ja vapaaehtoisten toimesta. Varsinainen TU/e:n opiskelijaryhmä aloittaa katedraalin rakentamisen 28.12. Opiskelijoita ja avustavia henkilöitä (noin 50 henkilöä) saapuu ryhmissä. Hollantilaisten Suomen vierailun tukitoimet ja koordinointi. Kolmannen sektorin osallistaminen hankkeeseen. 2015 2 kk 2015: Tammikuu: Viikottaiset neuvottelut hollantilaisten rakentajien kanssa alkavat, lisäksi yhteydenpito 24/7. Tammikuun alussa venäläisten matkailusesongin hyödyntäminen houkuttimena joulukuussa valmistuneet rakennelmat (jää- ja lumisaunat, -veistokset ym.) ja mahdollisuus seurata katadraalin rakennustöitä. Hollantilaisten työskentelyn ja asumisen koordinointityö jatkuu. Hollantilaisten tarvitsema paikallinen asiantuntijuus ja koordinointi rakentamisen koneiden ja kaluston käytössä. Katedraali valmistuu 16.1. ja avajaiset 17.1. Opiskelijat lähtevät 18.1. jonka jälkeen hollantilaisten majoitukseen liittyvät lopputoimet. Tammikuussa Juuan yrittäjät ry. järjestää alueella talvimessut. Kohteen tapahtumat, opastus- ja ravintolapalvelut toiminnassa. Tutkimukset alkavat. Karelia AMK:n ja PKKY:n käytännön opiskelijayhteistyö alkaa tammikuussa. Hollantilaisten opiskelijoiden ja haastattelu (myös suomalaisten) haastattelu verkkosivuille. Helmikuu: Kohteen tapahtumat ym. jatkuvat. Tiedotus ja markkinointiyhteistyö jatkuu. Palautteen, kävijämäärien ja muiden tilastojen keruu ja arvionti. Hankkeen loppuraportointi. Mukana olleiden muistamiset ja kiitokset. Hankkeen jälkeen: tutkimustulosten hyödyntäminen ja levittäminen ao. tekijäorganisaatioiden kautta. Jatkoneuvottelut vuoden 2016 nähtävyyden käynnistämiseksi. Yritystoiminnan valmistelu. 9.2 Tiivistelmä projektista Internetin tietopalvelua varten (tavoitteet, toimenpiteet, tulokset) Viimeisen viiden vuoden aikana teolliset työpaikat ovat vähentynyt merkittävästi Pohjois-Karjalassa ja etenkin harvaan asutulla maaseudulla. Vastauksena tähän haasteeseen kehitetään nykyaikaista talvimatkailua, joka kasvattaa matkailijamääriä ja viipymää erityisesti talven matkailun ja rakentamisen ns. hiljaisina kuukausina. EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 12/17
Maailman suurin Ice - Dome rakennettiin vuoden 2014 alussa Juuassa ja se oli seurausta tiiviistä kansainvälisestä yhteistyöstä Eindhovenin Teknillisen Yliopiston (TU/e), yrittäjien ja Juuan kunnan välillä. Tammikuussa 2015 valmistuu maailman korkein jää-pykriitti katedraali Nunnanlahteen TU/e:n ja sen kansainvälisten yritys- ja yliopistoverkostojen, suomalaisten, Juuan kunnan ja yritysten sekä vapaaehtoisten yhteístyönä. Hankkeen tavoitteena on luoda viime vuoden Ice Dome-kokemuksille vahvasti perustuvia uusia pysyviä talvimatkailumahdollisuuksia, lisätä lumi- ja jäärakentamisosaamista ja pykriittirakentamisen ja muu tutkimusyhteistyötä. Tavoitteena on tiivis yhteistyö Suomen Kivikeskuksen kanssa. Muita tavoitteita ovat uuden tiedon ja osaamisen välittäminen pk- ja uusille yrityksille, verkostoituminen tällä liiketoiminta-alueella, yhteistyö kansallisesti ja kansainvälisesti. Ensisijaisia kohderyhmiä ovat hankkeen nykyiset ja uudet toimijat, kuten pk-yritykset (matkailu ja rakentaminen), kunnat, koulutusorganisaatiot ja vapaaehtoiset. Haasteena on kehittää kansainvälistä liiketoimintaa, markkinointia ja mediaosaamista. Hakijana on Juuan kunta yritys- ja koulutusorganisaatiokumppaneineen. Juuka vastaa Nunnalahden Kivikeskuksen läheisyydessä olevan pysyvän rakennuspaikan perustamisesta, hankkeen ja tapahtumien koordinoinnista. TU/e vastaa sopimuksen mukaan yhteistyökumppaneineen katedraalin suunnittelusta ja toteutuksesta omalla budjetillaan. Hankeaika on 01.10.2014-28.2.2015. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on 274 560 euroa. 10. TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISEN SEURANTA, RAPORTOINTI JA TOIMINNAN ARVIOINTI 10.1 Miten projektin toimintaa arvioidaan ja miten asiakaspalaute kerätään? Kohderyhmäkyselyt: - yritykset, opiskelijat, vapaaehtoiset - tapahtumien kävijä- ja vierailijamäärät sekä kävijäkyselyt Tilastot: tapahtumat, kävijämäärät, saavutettu liikevaihto ym. Arvioinnissa on käytössä webropol-kyselyt. Itsearviointi: Arvioidaan projektin toteutumisprosessia ja tuloksia hankesuunnitelman mukaisesti. Yliopistojen ja koulutusorganisaatioiden muut tutkimukset. Rakennusteknologia/TU/e, The Economic Impact for the Juuka Region Measured/Un/Twente. EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 13/17
11. TIEDOTUS JA TULOSTEN LEVITTÄMINEN 11.1 Miten projektista tiedotetaan? Käytettävissä on kansallinen ja kansainvälinen media. TU/e kumppaneineen sopimuksen mukaisesti hoitaa Suomen ulkopuolisen tiedottamisen. Kansainväliseen tiedottamiseen ohjataan harkittuja syötteitä liittyen Pohjois-Karjalan matkailumahdollisuuksiin. Tiedotuksessa hyödynnetään tarinankerronnallisia keinoja: kohdeyleisö kiinnostuksen virittämiseksi ja ylläpitämiseksi. Se on alkanut jo edelllisen jääkupolin valmistumisen aikaan ja jatkunut keväästä 2014 alkaen. Hankkeen edistymisestä viestitään avoimesti, monipuolisesti ja -kanavaisesti. Mahdolliset vaikeudet ja hidasteet hyödynnetään positiivisesti juonenkäänteinä ylläpitäen median ja yleisön kiinnostusta. Kaikki sosiaalisem median muodot ovat käytössä (FB, Twitter, Flickr, instagram, youtube...). www.juuka.fi/jaakupoli www.structuralice.com 11.2 Aikataulutettu suunnitelma projektin tuloksista tiedottamisesta ml. hyvät käytännöt Tiedottaminen kohdistuu hankkeen tavoitteiden mukaisesti asiakkaisiin ja kohderyhmiin. Talven 2013-2014 Jääkupoli pilotin aikana hyväksi todetut mediamenetelmät ja toimintatavat siirretään talvelle 2014-2015 ja niiden käyttöä pyritään kehittämään entistä paremmiksi. Käytössä on reaaliaikainen ja jatkuva online-tiedottaminen hankkeen prosessista ja tuloksista. Yliopistot ja muut koulutusorganisaatiot julkistavat ja tiedottavat omista tutkimustuloksistaan ja niitä hyödynnetään jatkohankkeissa. 12. HALLINTOON LIITTYVÄT TOIMENPITEET PROJEKTIN PÄÄTYTTYÄ 12.1 Kenen haltuun projektille hankitut materiaalit, tarvikkeet ja laitteet jäävät projektin päätyttyä ja missä säilytetään kirjanpitoaineisto? Rakennuspaikka jää jäärakennusalueen jatkokäyttäjille. Materiaalit, koneet ja laitteet ovat ao. organisaatioiden omistamat. Lumitykki jää Juuan kunnalle. Projekti- ja kirjanpitoaineisto arkistoidaan Juuan kunnan arkistoon.. Lumitykki-investoinnin perustelut: kustannusvertailussa oma lumitykki maksaa itsensä takaisin runsaassa vuodessa. Vuokrauskustannukset hiihtomatkailun sesonkiaikaan olisivat oman investoinnin tasolla. Myös EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 14/17
tykkien vuokraus-saatavuus on heikko. Hankinta jää Juuan kunnalle lumi- ja jäärakentamistoimijoiden käyttöön tai se myydään rahoitussäännökset huomioiden lumi- ja jäärakentamistoimintaa jatkavalle yritykselle. 13. KUSTANNUSARVION TIIVISTELMÄ (täydellinen kustannusarvio taustalomakkeissa) Toteuttajan projektikirjanpitoon tulevat kustannukset Arvonlisävero ei jää hakijan lopulliseksi kustannukseksi. Kustannukset on ilmoitettu verottomina. Kaikki kustannukset ilmoitetaan todellisiin kustannuksiin perustuen. 2014-2015 yhteensä 1. Henkilöstökustannukset 31 300 2. Ostopalvelut 75 000 3. Matkakustannukset 0 4. Kone- ja laitehankinnat 32 000 5. Rakennukset ja maa-alueet 151 000 6. Vuokrakustannukset 0 7. Toimistokulut 0 8. Muut kustannukset 0 9. Luontoissuoritukset 0 10. Välilliset kustannukset KUSTANNUKSET YHTEENSÄ 289 300 11. Tulot 5 000 NETTOKUSTANNUKSET YHTEENSÄ 284 300 14. RAHOITUSSUUNNITELMAN TIIVISTELMÄ (täydellinen rahoitussuunnitelma taustalomakkeissa) Rahoitus toteuttajan maksamiin kustannuksiin 2014-2015 yhteensä 1. Haettava EAKR- ja valtion rahoitus 142 150 2. Kuntien rahoitus 142 150 3. Muu julkinen rahoitus 0 4. Yksityinen rahoitus 0 RAHOITUS YHTEENSÄ 284 300 15. MUUN KUIN TÄLLÄ HAKEMUKSELLA HAETUN EAKR:N JA VALTION RAHOITUKSEN JÄRJESTÄMINEN 15.1 Onko rahoitussuunnitelmassa esitetyistä muun julkisen rahoituksen, kuntarahoituksen ja yksityisen rahoituksen osuuksista olemassa sitovia sopimuksia tai aiesopimuksia? Josek 6000 euroa vuodelle 2014 ja 6000 v. 2015, suullinen sopimus. EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 15/17
15.2 Onko projektiin haettu rahoitusta erillisellä hakemuksella muilta rahoittajilta? Mistä ja milloin rahoitusta on haettu? Paljonko rahoitusta on myönnetty? Ei ole. 15.3 De minimis -sääntöselvitys Ei tarvetta. 16. LIITTEET 16.1 Pakolliset liitteet Liite toimittamatta paperilla sähköisenä ei koske hakijaa 16.2 Muut hakijan omat liitteet Liite paperilla sähköisenä Aiesopimus Tulikivi Oyj. Aiesopimus Koli Activ Oy Aiesopimus Pohjois-Karjalan Yrittäjät ry. Sitoumus rahoitushakemukseen Karelia AMK Aiesopimus TU/e Aiesopimus Lieksan kaupunki Aiesopimus Juuan Yrittäjät ry Aiesopimus Artic-Freetec Oy Aiesopimus PIKES Aiesopimus Lounas ja juhlapalvelu PILKE Aiesopimus PKKY Nurmes Tiivistelmä Jäärakentaminen Juuassa - hankkeesta The Economic Impact for the Juuka Region Measured Un. Twente Karelian Ice Pie - lisäselvitys/juuan kunta 10.09.2014 Karelia AMK:n kytkeytyminen hankkeeseen / osaamisen kehittäminen Liikennevirrat Pielisen Karjalassa 2012 Karelia Ice Pie klusteri HAKEMUKSEN KÄSITTELYN EHDOT Hakija suostuu siihen, että tämä hakemus voidaan siirtää tai jäljentää valtion- ja aluekehitysviranomaisille sekä kaikille rahoitussuunnitelmassa ilmoitetuille tahoille ja asiantuntijalausunnon antamista varten muullekin tarpeelliselle taholle. Hakija vastaa kuitenkin hakemuksen hallintolain mukaisesta vireillepanosta toimivaltaisessa viranomaisessa. sisältyy edellä mainittuun rekisteriottee seen Kauppa- yhdistys- tai säätiörekisteriote Verovelkatodistus Selvitys nimenkirjoitusoikeuksista EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 16/17
Hakija on tutustunut tähän hakemuslomakkeeseen olennaisesti liittyvään täyttöohjeeseen ja noudattanut siinä annettua ohjeistusta hakemuslomaketta täyttäessään. Hakija tietää, että tuen myöntämisen ehdot saattavat muuttua rahoitushakemuksen vireille tulon, rahoituspäätöksen ja hankkeen mahdollisen aloittamisen jälkeen ja ettei valtionapuviranomainen vastaa siitä mahdollisesti aiheutuvista vahingoista. Hakemuksen allekirjoittaja vakuuttaa, että hakemuksessa mainitut henkilöt ovat kirjallisesti suostuneet tässä hakemuksessa esiintyvien tietojen rekisteröimiseen rakennerahasto-ohjelmien seurannan tietojärjestelmiin henkilötietolain (523/1999) mukaisesti. Hakija vakuuttaa, että hakemuksessa on ilmoitettu tätä hanketta koskevat muut rahoitushakemukset ja/tai -päätökset. Hakija sitoutuu toteuttamaan hankkeen tässä hakemuksessa ilmoittamiensa tietojen mukaisesti ja vakuuttaa nämä tiedot oikeiksi. Hakija on tietoinen siitä, että asiakirjoihin, jotka ovat viranomaisen hallussa, noudatetaan lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta (621/1999). Sen lisäksi, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa säädetään salassa pidettävien tietojen luovuttamisesta, sovelletaan rakennerahastolakia (1401/2006). Hakija on tietoinen siitä, että hakemuksen jättäminen merkitsee myös sen hyväksymistä, että hakemuksessa esitetyt tiedot julkaistaan komission asetuksen (EY) N:o 1828/2006 7 artiklassa tarkoitetussa tuensaajien luettelossa, jossa julkaistaan sähköisesti tai muulla tavalla luettelo tuensaajista, toimien nimistä ja toimille osoitetun julkisen rahoituksen määrästä. Hakija hyväksyy myönteisen rahoituspäätöksen saaneiden projektien tiivistelmien julkaisemisen rakennerahastotietopalvelussa Internetissä. Allekirjoituksellaan hakija hyväksyy julkistamisen. Ennen rahoituspäätöstä hakija toteuttaa hanketta omalla vastuullaan. Päiväys ja hakijaorganisaation allekirjoitus (hakijatahon nimenkirjoitusoikeuden omaava henkilö) 19.09.2014 Pekka Pietiäinen kunnajohtaja EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 17/17
13. KUSTANNUSARVIO 13. Toteuttajan projektikirjanpitoon tulevat kustannukset Arvonlisävero ei jää hakijan lopulliseksi kustannukseksi. Kustannukset on ilmoitettu verottomina. Kaikki kustannukset ilmoitetaan todellisiin kustannuksiin perustuen. 13.1 Henkilöstökustannukset (palkat, palkkiot, lomapalkat, eläkevakuutus-, tel-, sotu-, ym. pakolliset henkilövakuutusmaksut jne.) Kokoaikainen Henkilötyökk Tehtävät 2014 2015 Yhteensä / osa-aikainen kokoaikainen 5 Projektipäällikkö 16 000 11 300 27 300 osa-aikainen 2 Projektityöntekijä 2 000 2 000 4 000 Yhteensä 7 18 000 13 300 31 300 13.2 Ostopalvelut (ulkopuolisilta palveluntuottajilta ostettavat palvelut) Kustannus 2014 2015 Yhteensä Asiantuntijapalkkiot 4 000 4 000 8 000 Oppilaitosyhteistyö 3 000 5 000 8 000 Messut, näyttely ja seminaarit 5 000 5 000 10 000 Lumi- ja jääveistokset 3 000 5 000 8 000 Toiminnan koordinointi, neuvottelut 3 000 7 000 10 000 Konetyöt 5 000 6 000 11 000 Myynti ja markkinointi 12 500 7 500 20 000 Yhteensä 35 500 39 500 75 000 13.3 Matkakustannukset (koti- ja ulkomaan matka- ja majoituskustannukset) Kustannus 2014 2015 Yhteensä Ulkomaan matka Ulkomaan matkat yhteensä 0 0 0 Kotimaan matka Kotimaan matkat yhteensä 0 0 0 Yhteensä 0 0 0 EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 1/4
13.4 Kone- ja laitehankinnat (isot aineelliset hankinnat) Kustannus 2014 2015 Yhteensä Lumitykki ja siihen liittyvät pumput 32 000 0 32 000 Yhteensä 32 000 0 32 000 13.5 Rakennukset ja maa-alueet Kustannus 2014 2015 Yhteensä toimitilavuokrat 6 600 4 400 11 000 rakennuspaikan perustus, vesi, sähkö ym. 110 000 30 000 140 000 Yhteensä 116 600 34 400 151 000 13.6 Vuokrakustannukset (tila- ja laitevuokrat) Kustannus 2014 2015 Yhteensä Yhteensä 0 0 0 13.7 Toimistokulut (puhelin-, posti-, yms. kulut) Kustannus 2014 2015 Yhteensä Yhteensä 0 0 0 13.8 Muut kustannukset Kustannus 2014 2015 Yhteensä Yhteensä 0 0 0 13.9 Luontoissuoritukset (talkootyö ja muut luontoissuoritukset) Kustannus 2014 2015 Yhteensä Tehtävä työ Tehtävä työ yhteensä 0 0 0 Muut luontoissuoritukset Muut luontoissuoritukset yhteensä 0 0 0 Yhteensä 0 0 0 13.10 Välilliset kustannukset Kustannus 2014 2015 Yhteensä Prosenttimääräiset välilliset kustannukset EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 2/4
Yhteensä 0 0 0 KUSTANNUKSET YHTEENSÄ Projektin kokonaiskustannukset 2014 2015 Yhteensä 1. - 10. Yhteensä 202 100 87 200 289 300 13.11 Tulot Tulo 2014 2015 Yhteensä Pääsylipputulot 0 5 000 5 000 Yhteensä 0 5 000 5 000 NETTOKUSTANNUKSET YHTEENSÄ Rahoitettavat kustannukset yhteensä 2014 2015 Yhteensä 12. - 22. Yhteensä 202 100 82 200 284 300 14. RAHOITUSSUUNNITELMA 14. Toteuttajan projektikirjanpitoon tulevat rahoituserät 14.1 Haettava EAKR- ja valtion rahoitus Haettava EAKR- ja valtion rahoitus 2014 2015 Yhteensä Yhteensä 101 050 41 100 142 150 14.2 Kuntien rahoitus Kuntien rahoitus 2014 2015 Yhteensä Omarahoitus (kunta osallistuu projektiin itse) 95 050 35 100 130 150 Muu kuntien rahoitus (kuntien avustus projektille) 6 000 6 000 12 000 Luontoissuoritukset, tehtävä työ 0 0 0 Luontoissuoritukset, aineet ja tarvikkeet 0 0 0 Yhteensä 101 050 41 100 142 150 14.3 Muu julkinen rahoitus Muu julkinen rahoitus 2014 2015 Yhteensä Muu julkinen rahoitus 0 0 0 Yhteensä 0 0 0 EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 3/4
14.4 Yksityinen rahoitus Yksityinen rahoitus 2014 2015 Yhteensä Omarahoitus 0 0 0 Muu yksityinen rahoitus 0 0 0 Luontoissuoritukset, tehtävä työ 0 0 0 Luontoissuoritukset, aineet ja tarvikkeet 0 0 0 Yhteensä 0 0 0 RAHOITUSSUUNNITELMA YHTEENSÄ Toteuttajan projektikirjanpitoon tulevat rahoituserät 2014 2015 Yhteensä 1. - 4. Yhteensä 202 100 82 200 284 300 EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 4/4