/ METSÄKONEIDEN KÄYTTÖTILASTO Pekka Klemola Harri Rumpunen
MITBATIHD Opastinsita B 000 HELSINKI Puhelin 0 00 SELOSTE / / METSÄKONEIDEN KÄYTTÖTILASTO Pekka Klemola Harri Rumpunen
JOHDANTO Maassamme käytettävän puunkorjuukaluston määrän, merkki ja tyyppijakauman sekä ikärakenteen selvittämiseksi Metsäteho keräsi tilaston jäsenyrit.ystensä työmailla Tilastointi koski 00 käytössä olleesta puunkorjuukalustosta. mainittuna päivänä esimerkiksi korjausten vuoksi, koneita ja hrutkureita. netta Ja työssä olleita ja tilapäisesti, seisseitä metsätraktoreita, monitoimi Edellä mainittujen sekä eräiden koneiden raken varustusta käsittelevien tietojen lisäksi selvitettiin myös koneiden miehitystä, työvuorojen määrää sekä työmenetelmiä. päivänä pitkäaikaisten seisokkien Tilastoint i vuoksi työstä poissa olleita koneita ei tilastoitu. Tilastoinnin ajoituksella perinteisesti vilkkaimpaan korjuuajankohtaan pyrittiin selvittämään käytössä olevan kaluston enimmäismäärä. hallituksen kehittämisjaosto käytössä kerää vastaavaa tilastoa metsähallinnon olevasta kalustosta kolmesti vuodessa. tilastointipäivä kehittämisjaostolla oli Metsä Koska 0 0, talvikauden on seuraavassa eräisiin taulukoihin lisätty kokonaiskuvan saamiseksi myös metsähallinnon käytössä olleen vuoksi samojen kaluston tiedot. koneiden Lähekkäisten tilastointipäivien päällekkäinen esiintyminen voidaan olettaa vähäiseksi. Metsätehon jäsenyritysten osalta hyvin kattavana. yhteensä tilastoon vastaamista voidaan pitää Vastauksia saatiin konetta. Metsätehon yritykseltä, ja ne koskivat Ja metsähallituksen tilastoiman kaluston yhteismäärä jää kuitenkin selvästi alle maamme korjuukaluston määrästä aikaisemmin esitettyjen arvioiden ja selvitysten. Esimerkiksi metsätraktoreiden määräksi helmikuun lopussa ilmoittaa Työvoimaministeriön Markkinapuun hakkuu ja työvoimatilasto 00 konetta. ja metsähallituksen tilastoissa kappaletta vähemmän. niitä oli Met sätehon yhteensä konetta eli Erotuksesta suurin osa lienee muiden kuin
metsähallituksen ja Metsätehon jäsenyritysten käytössä olleita traktoreita osa selittyy tilastojen erilaisella rajauksella metsä ja maataloustraktoreihin ja pieni osa jäsenyritysten käytössä olleita. on vastaamatta jättäneiden Metsätehon Näiden 000 00 metsätraktorin lisäksi oli tilastointiaikana maassamme metsätraktoreita, jotka seisoivat laman vuoksi. Niiden määrästä ei käytettävissä ole luotettavaa tietoa. TULOKSET Me t s ä t r a k t o r t Metsätraktorit jaettiin tilastoinnissa ryhmiin kuormatraktorit, Laahus juontotraktorit, metsävarusteiset maatalous tai teozzisuustraktorit, esikasaustraktorit ja pientraktorit, joista viimeksi mainitusta ryhmästä ei tullut yhtään vastausta. Varsinaiset maataloustraktorit jätettiin tilastoinnin ulkopuolelle. Taulukoissa (s. ) on esitetty kaluston määrä ryhmittäin trakto rimerkin ja mallin mukaan käyttöönottovuosittain. Traktorimerkkien si sällä on eräiden mallinimikkeiden tiedot yhdistetty, koska mallien välisiä eroja ei ole katsottu olennaisiksi. Lisäksi Metsätehon ja metsähal lituksen tilastojen joidenkin merkkien erilainen ryhmittely on aiheuttanut yhdistämisiä. Taulukoissa esitetyssä aluejaossa Lapin läänien alueet on PohjoisSuomeen laskettu Oulun ja (metsähallituksen tilastosta Pohjanmaan Pohjolan piirikuntien alueet) ja EteläSuomeen muu Suomi. ja Perä
Taulukko l Metsätehon jäsenyritysten käytössä 00 ja metsähallituksen käytössä 00 olleet kuormatraktorit merkeittäin ja käyttöönottovuosittain Käyttöönottovuosi (uutena) Merkki ja malli Yh Poh Eteveen pois lät sä ~uomi ~omi i kpl Lukumäärä ~ Ford County Rottne Blondin Teg 000 0 Kockums,, Brunett 0, l 0 0 0 0 0 0 0 0 Valmet Jehu, 0, 0 Farmet Ml, M, M, M 0, A, BK, Terra, M 0 CN, CK,, K 0, K,, K Volvo BM 0, BM 0, BM, 0, Volmari, Hemek BM SM BM SM BM SM BM SM 0 Lokomo 0 Lokkeri,,, MasseyFerguson Kärppä Robur 0 Ponsse, PAZ Muut merkit Yh t e e n s ä 0 0 0,
Metsätehon jäsenyritysten käytössä 00 ja metsähallituksen käytössä 00 olleet laahusjuontotraktorit merkeittäin ja käyttöönottovuosittain Taulukko Käyttöönottovuosi (uutena) Merkki PohjoisYhteensä Suomi Lukumäärä~ Clark Ranger Kockum KL, KS, 0, 0 Valmet, Terra 0, 0 s Muut merkit 0 Yhteensä EteläSuomi kpl ' Taulukko Metsätehon jäsenyritysten käytössä 00 ja metsähallituksen käytössä 00 olleet metsävarusteiset maatalous tai teollisuustraktorit Käyttöönottovuosi (uutena) Merkki r, Yh Poh Eteteen jois lä sä Suomi Suomi kpl Lukumäärä ~ Leyland MasseyFerguson 0 Belarus Fiat Ford Valmet Volvo Muut merkit Yhteensä
Taulukko Metsätehon jäsenyritysten käytössä 00 olleet esikasaustraktorit Käyttöönottovuosi (esikasauskoneena) Merkki kpl Lukumäärä~ Fiat Ford MasseyFerguson Valmet Volvo Muut merkit Yhteensä Vuosimallit~ 0 lukumäärä ja merkit Taulukossa on esitetty metsätraktoreiden ottovuoden mukaan. vuosimalleihin lähes samassa suhteessa eivät siis ikäjakauma käyttöön Sen mukaan käytössä ollut kalusto on jakautunut eri vuosittain kerätyissä myyntitilastoissa. sokit Poh EteYhteen jois läsuomi Suomi sä ole kohdistuneet kuin esimerkiksi Metsätehossa Lamasta johtuvat kaluston sei erityisesti vanhempiin koneisiin. Lisäksi voidaan todeta käytössä olevan selvästi vanhempaa kalustoa, kuin yleensä laskelmissa käytettävä taloudellinen käyttöikä edellyttäisi. Vuotta uudempien vuosimallien laskevat osuudet aiheutuvat lähinnä 0luvun puolivälissä alkaneesta laskukaudesta. Esikasaustraktoreiden osalta näkyy selvästi kaluston kahtiajakautuneisuus; osa esikasaustrak toreista on vanhoista kuorma ja laahusjuontotraktoreista kunnostettuja ja osa maatalous ym. traktoreista varustettuja esikasausyksiköitä.
Taulukko 00 ja 00 t ilastoitujen metsätraktoreiden jakautuminen käyttöönottovuoden mukaan traktorityypeittäin Vuosimalli (käyttöönottovuoden mukaan) Traktorityyppi ~, ~ ~ Yhteensä kpl % lukumäärästä Kuormatraktorit 00 0.. Laahusjuontotraktorit 00 Metsävarusteiset teollisuus tai maataloustraktorit 0 00 Esikasaustraktorit 0 0 00 0 Metsätraktorit P 00! yhteens~ Käyttömäärät Kokonaiskäyttötuntimääriä koskevia vastauksia saatiin Metsätehon tilastoinnissa kaikkiaan kimääräiset traktorista. kokonaiskäyttötuntimäärät mukaan käyttötuntimäärien erot välillä, noin Kuvassa (s. ) on esitetty keskäyttöönottovuosittain. Kuvan ovat suurimmillaan nuorten vuosimallien 00... 000 tuntia, kun taas vanhimpien vuosimallien käyttötuntimäärien keskimääräiset erot ovat vain 00... 00 tuntia vuotta kohti. Alueellisesti suurimmat kokonaiskäyttötuntimäärät ovat Pohjois Suomessa ja pienimmät LänsiSuomessa. vat ennen vuotta Selvimmät alueelliset erot koske käyttöön otettuja traktoreita. Traktorityyppien välillä näkyy selvästi metsävarusteisten maatalous tai teollisuustraktoreiden alhaisempi vuotuinen käyttömäärä kuormatraktoreihin verrattuna. Kuvassa (s. ) on esitetty kuormatraktoreiden maatalous tai teollisuustraktoreiden tuntimäärät koneen iän funktiona. Ja metsävarusteisten keskimääräiset vuotuiset käyttö Sen mukaan vuotuinen käyttömäärä las kee molemmilla traktorityypeillä tasaisesti koneen vanhetessa. Nykyisen
Käyttötuntia/ traktori 000 000 000 000 000 000 000 '.. r.... j Kaikki metsätraktorit, J!.. Kuorma........ b........... ~ traktorit...... }==:::)..... l ~ ~ ~ = ] ""...... J... j...l... """""t"""'... :c :: ::: ::::_:,...... :...! _ Metsävarusteiset maatalous tai teollisuustraktorit 000 0...... f~ "'""i ~. 0 Käyttöönottovuosi Kuva. Metsätehon tilastoimien traktoreiden keskimääräiset kokonaiskäyttötuntimäärät käyttöönottovuoden mukaan, käyttötuntia/traktori Vuotuinen käyttömäärä, tuntia/ t.r.akt..o.:ri..................... ; 000 h ~ 00... j Kuorma ~ traktorit 000......................... : Metsä { varusteiset maatalous tai l teollisuus. traktorit 0 L~.~~.~ Kuva. Kuormatraktoreiden ja metsävarusteisten maatalous tai teollisuustraktoreiden keskimääräiset vuotuiset käyttötuntimäärät traktorin käyttöiän mukaan, käyttötuntia/traktori Käyttöikä, V
Taulukko Kuormatraktoreiden keskimääräiset kokonaiskäyttötuntimäärät traktorin käyttöiän mukaan Traktorin käyttöikä Alue V i Käyttötuntia/traktori PohjoisSuomi 00 00 ItäSuomi 00 0 00 00 LänsiSuomi 00 0 Koko maa 000 0 00 00 00 00 00 00 00 00 0 00 0 oo 00 00 uuden kaluston tulevan käyttömäärän laskentaan kuva antaa vain karkean perusteen, koska siinä ei ole otettu huomioon eriikäisen kaluston rakenteellisia eroja eikä alueellisesta sijoittumisesta johtuvia eroja. Lisäksi siinä ei näy vuorotyön yleisyydessä mahdollisesti tapahtuneita muutoksia. Kuormatraktoreiden keskimääräiset käyttömäärät iän funktiona eri osissa maata on esitetty taulukossa (alueet: PohjoisSuomi = Oulun ja Lapin läänit, ItäSuomi= PohjoisKarjalan, Kuopion, Mikkelin ja Kymen läänit, LänsiSuomi = Vaasan KeskiSuomen, Hämeen, Turun ja Porin ja Uudenmaan läänit). Omistus ja sopimussuhteet Taulukossa on esitetty Metsätehon omistus ja sopimussuhteet. tilastoimien Sen mukaan %kaikista traktoreista oli kuljetustenantajien omistamia. mista koneista taas sopimus. metsätraktoreiden käytössä olleista Urakoitsijoiden omista %:lla oli tavoiteansio tai muu vakituinen työ Kun otetaan mukaan myös metsähallituksen käytössä olleet trak torit, vastaavat luvut ovat %ja %.
0 Taulukko 00 käytössä olleiden metsätraktoreiden omistus ja sopimussuhde Omistaja ja sopimussuhde Traktorityyppi Alue Metsä Urakoitsija YhteolliTilaTavoite! Muu teensä suuspäinen yritys ansio vakit. sopimus sopimus soimus :! % traktoreista PohjoisSuomi ItäSuomi LänsiSuomi Koko maa PohjoisSuomi ItäSuomi LänsiSuomi 0 0 Koko maa Laahusjuontotraktorit 00 00 00 00 0 00 00 00 00 Koko maa ll 0 00 Esikasaustraktorit Koko maa 0 0 00 Metsätraktorit yhteensä Koko maa 00 Kuormatraktorit Metsävarusteiset maatalous tai teollisuustraktorit Tilapäinen, vain kyseistä työmaata koskeva urakointisopimus oli yleisempi pienemmillä traktorityypeillä ja alueellisesti ItäSuomessa. Varustus Metsätehon ja metsähallituksen kehittämisjaoston tilastoimista kuorma traktoreista yhteensä kpl (. %) oli varsinaisia nivelohjattuja pyörätraktoreita ja kpl telatraktoreita. traktoreista toimi PohjoisSuomessa. pyörätraktoreista loilla ja. oli Valtaosa, 0 kpl, tela Metsätehon tilaston mukaan. % tilastointipäivänä varustettu vähintään /te %telatraktoreista oli ilman telavarustusta.
ll Metsätehon tilastoimien traktoreiden kuormaimista. % ( kpl) oli liukupuomilla varustettuja. Esikasaustraktoreissa niitä oli suhteessa eniten, %:ssa traktoreista. PohjoisSuomessa liukupuomikuormaimia oli noin %:ssa traktoreista, ItäSuomessa vain noin %:ssa. Työmuodot Traktoreiden käyttö tilastointipäivänä on esitetty taulukossa. Sen mukaan varsinaisia kuormatraktoreita käytettiin etupäässä metsäkuljetukseen. Muilla traktorityypeillä varastolta alkava kuljetus ja esikasaus olivat myös merkittäviä käyttömuotoja. ~inoastaan % tilastoidusta kalustosta seisoi tilastointipäivänä korjausten tai muun syyn vuoksi. Taulukko Metsätraktoreiden käyttö 0 0 Traktorityyppi Metsä Kuorma Metsä Laahus Esi Käyttömuoto traktorit traktorit varust. juonto kasausyhteensä traktorit traktorit traktorit % traktoreista : Metsäkuljetus 0 Varastolta alkava kuljetus Esikasaus Muut työt 0 Siirto 0 0 Tilapäinen seisokk Yhteensä 00 00 00 00 00
Työvuorot ja miehitys Yli / kaikista traktoreista toimi tilastointipäivänä yksivuorotyössä. Kolmivuorotyön osuus oli alle yhden prosentin. Vuorotyö oli yleisintä kuormatraktoreilla. Alueelliset erot käyvät ilmi taulukosta 0, jossa on esitetty työvuorojen määrien jakaumat kuormatraktoreilla. Sen mukaan vuorotyö oli PohjoisSuomessa yleisintä ja LänsiSuomessa vähäisintä. Taulukko Työvuorojen määrätmetsätraktoreilla 00 Työvuoroja Traktorityyppi Metsä Kuorma Metsä Laahus Esitraktorit traktorit varusteiset juonto kasausyhteensä traktorit traktorit traktorit / 0 % traktoreista 00 0 Yhteensä 00 00 00 00 00 Taulukko 0 Työvuorojen määrät kuormatraktoreilla 00 alueittain Alue Työvuoroja PohjoisSuomi ItäSuomi LänsiSuomi / Yhteensä % traktoreista 00 00 Bo 0 00
Kaikista metsätraktoreista. %:lla oli yhden hengen miehitys työvuoroa kohti ~ tys.. %:lla kahden hengen miehitys ja 0. %:lla kolmen hengen miehikahden tai kolmen hengen miehitys oli metsävarusteisilla maatalous tai teollisuustraktoreilla sekä esikasaustraktoreilla yleisempää kuin kuorma tai aahusjuontotraktoreilla. Mo n i t o i m i k o n e e t VuosimallitJ lukumäärä ja merkit Taulukko 00 Metsätehon jäsenyritysten käytössä ja 00 metsähallituksen käytössä olleet monitoimikoneet merkeittäin ja vuosimalleittain Yh ~Poh. ' Itä, Län. OJ.s Suo SJ.. veen S.. uo ml. l Suo, sa ml.. l ml.. Käyttöönottovuosi (uutena) Konetyyppi ~ Merkki ja malli kp ' i Prosessorit Kockums Kockums Lokomo Ösa 0 Valmet UMTvigg (Volvo) Valmetprosessori Pika 0/ Yhteensä. Harvesterit Pika Volvo BM 00 Yhteensä = Kaatokoneet Valmet 0, Kockums 0 Valmet KK Yhteensä! 0 KJ i MONITOIMIKONEET yhteensä, kp %! l! 0! l : '! l t! 00. 0
Metsätehon tilastoon saatiin vastaukset kaikkiaan monitoimikoneesta. Lisäksi edellä olevaan taulukkoon on otettu mukaan myös ne yhdeksän monitoimikonetta, jotka metsähallituksella oli käytössään 00. Näiden ohella myös monitoimikoneita ilmeisesti oli tilastointiaikana poissa käytösta pitkäaikaisten seisokkien vuoksi. Esimerkiksi Metsätehon keräämän myyntitilaston mukaan vuoden vaihteessa olisi maassamme ollut yhteensä prosessoria ja harvesteria. Käyttömäärät Kokonaiskäyttötuntimäärät ilmoitettiin kaikkiaan l:lle Metsätehon tilastoimalle monitoimikoneelle. Taulukossa on esitetty prosessoreiden keskimääräiset kokonaiskäyttötuntimäärät käyttöönottovuosittain ja prosessorityypeittäin. Koneiden pienen lukumäärän vuoksi yksittäisten koneiden vaikutus keskiarvoihin on suuri, ja koska käyttöönoton ajoittumista ei tiedusteltu kalenterivuotta tarkemmin, voidaan keskimääräinen vuotuinen käyttö laskea vain karkeasti. Kun keskimäärin alle vuoden työskennelleitä koneita (käyttöönottovuodet ja ) ei oteta huomioon, on pienien prosessoreiden vuotuinen käyttö ollut noin 0 tuntia keskisuurien prosessoreiden noin 0 tuntia ja suurien prosessoreiden 0 tuntia. Kun lasketaan kaikkien suurten prosessoreiden keskimäär äinen vuotuinen käyttömäärä (myös vuosina Ja käyttöön otetut), on se noin 0 tuntia. Luvusta näkyy selvästi viime vuosien hiljainen korjuutoiminta ja siitä aiheutuneet seisokit, koska suurten prosessoreiden keskiikä tilastointihetkellä oli vain. vuotta (pienet keskimäärin. vuotta ja keskisuuret. vuotta). Tilaston mukaan kaikkien monitoimikoneiden käyttö on keskimäärin ollut alle 00 tuntia konetta ja vuotta kohti. Omistus ja sopimussuhteet Monitoimikoneiden omistus ja sopimussuhteet on esitetty taulukossa. Sen lisäksi metsähallituksen käytössä 00 olleista monitoimikoneesta oli metsähallituksen omia ja suurta prosessoria urakoitsijoiden omistamia.
Taulukko Prosessoreiden keskimääräiset kokonaiskäyttötuntimäärät 00 käyttöönottovuosittain Prosessorityyppi Käyttöönottovuosi (uutena) Käyttötuntia/kone (koneita) Keskimäärin Pienet prosessorit Keskisuuret prosessorit Suuret prosessorit Prosessorit yhteensä Keskimääräinen vuotuinen käyttömäärä 0 0 () () () 0 00 0 () () () 0 00 00 () () ( ) () () oo 00 () () () () () 0 0 0 () () () () 0 Taulukko 00 käytössä olleiden monitoimikoneiden omistus ja sopimussuhteet Omistaja Ja sopimussuhde Konetyyppi Alue Metsä Urakoitsija teolli Tavoite Muu vakisuus ans.o tuinen yritys sopimus sopimus kpl Tilapäinen sopimus Prosessorit Harvesterit PohjoisSuomi ItäSuomi LänsiSuomi Koko maa 0 Koko maa Kaatokoneet Koko maa Monitoimikoneet yhteensä Koko maa, kpl % i
Työmuodot Tilastointipäivänä seisoi tilapäisesti yksi kaatojuontakone ja neljä prosessoria; kaikki muut tilastoiduista monitoimikoneista työskentelivät palstalla. Työvuorot ja miehitys Prosessoreista kpl toimi 00 yksivuorotyössä, kpl puolitoistavuorotyössä ja kpl kaksivuorotyössä. Harvestereista kaksi toimi puolitoistavuorotyössä ja muut yksivuorotyössä samoin kuin kaikki kaatokoneet. Vuorotyö oli yleisintä PohjoisSuomessa, missä vain / kaikista monitoimikoneista toimi yksivuorotyössä. ItäSuomessa taas yli 0 % monitoimikoneista oli yksivuorotyössä. Kaikissa prosessoreissa ja kaatokoneissa oli yhden hengen miehitys työvuoroa kohti. Harvestereista kahdessa oli kahden hengen miehitys. H a k k u r t Vastausten mukaan 00 oli Metsätehon jäsenyritysten käytössä yhteensä kahdeksan metsässä toimivaa hakkuria. Näistä yksi oli Pohjois Suomessa, kolme ItäSuomessa ja neljä LänsiSuomessa. Hakkurit jakautuivat eri merkkien, tyyppien ja käyttöönottovuoden mukaan taulukossa esi tetyllä tavalla. Myös hakkureista oli tilastointiaikana osa pitkäaikaisten seisokkien vuoksi poissa käytöstä, koska muiden selvitysten mukaan kokonaislukumäärä on suurempi. Hakkureista viisi oli kuljetuksenantajien omistamia ja kolme urakoitsijoiden omistamia, joista kaksi työskenteli tavoiteansiosopimuksen pohjalta. Kaikki hakkurit toimivat tilastointipäivänä välivarastolla. Neljä hakkuria oli yksivuorotyössä, yksi puolitoistavuorotyössä ja kolme kaksivuorotyössä. Neljässä hakkurissa oli yhden hengen miehitys työvuoroa kohti ja samoin neljässä kahden hengen miehitys.
Taulukko Metsätehon jäsenyritysten käytössä 00 olleet metsähakkurit Merkki Ja malli Tyyppi Välivarastohakkuri i Käyttöönottovuosi (uutena) Palstabakkuri maat. trakt. perustainen Hinattava Auto Ei alus Oma moott. moott. tainen kpl Yh!teensä Karhula Karhula 00 PH Rötö Trelan Yhteensä Ainoastaan neljästä hakkurista oli ilmoitettu kokonaiskäyttötuntimäärä. Näistä kolmen käyttöönottovuosi oli ja niiden keskimääräinen kokonaiskäyttötuntimäärä 0 tuntia, mikä vastaa noin l 00 tunnin vuotuista käyttöä.