Maaseudun yritystoiminnan nykytila ja tulevaisuuden näkymät Lapin maaseutufoorumi 20.-21.2012 Simo Alaruikka ProAgria Lappi
Lappi maaseutuyrittämisen toimintaympäristönä Läntisessä maailmassa tapahtunut ja tapahtuva maatalouden rakennemuutos tuntuu etenevän lähes väistämättä myös Suomessa Aktiivitilojen määrä vähenee, keskimääräinen tilakoko kasvaa voimakkaasti, tuotanto keskittyy Lappilainen maaseutu alkaa jakaantua (a) maatalousvaltaiseen lounaisosaan ja (b) matkailu-, kaivos- ja rajakauppavetoiseen Keski- ja Pohjois-Lappiin
Maatilayrittäjien ikärakenne tuotantosuunnittain (kpl) (Lähde: MTT Lappi) 90 80 70 60 50 40 30 20 Maidontuotanto Naudanlihantuotanto Muu nautakarja Lammastalous Sianliha Hevostalous Viljanviljely Erikoiskasvien tuotanto Avomaan puutarha Muu kasvituotanto 10 0 20-29 30-39 40-49 50-59 yli 60 ei tietoa
Maatilayrittäjien ikärakenne seutukunnittain (kpl) (Lähde: MTT Lappi) 40 35 30 25 20 15 10 20-29 30-39 40-49 50-59 yli 60 ei tietoa 5 0 Kemi-Tornio Tornionlaakso Tunturi-Lappi Rovaniemen seutu Itä-Lappi Pohjois-Lappi
Yritystoiminta maaseudulla ja maaseutumaisissa kunnissa Lapissa Rovaniemen, Kemin ja Tornion keskusta-alueet rajattu pois postinumeron perusteella Toimipaikat = varsinaisten toimipaikkojen määriä Henkilöstö = varsinaisten toimipaikkojen henkilöstön määrän summa Liikevaihto = toimipaikkojen lv tuhansina euroina Aineistona käytetty toimipaikkarekisteriä vuosilta 2007-2010
Matkailun liikevaihto seutukunnittain (majoitus-, ohjelma- ja ravitsemispalvelut)
Matkailun henkilöstö seutukunnittain (majoitus-, ohjelma- ja ravitsemispalvelut)
Yritystoiminta maaseudulla, Lappi (sis. yritykset ja maatilat) Vuosi 2007 2008 2009 2010 Toimipaikkojen lukumäärä 6 208 6 381 6 414 6 305 Henkilöstö summa 15 198 15 275 15 167 15 432 Liikevaihto (milj. ) 2 182 2 170 2 044 2 106 Aputoimipaikat 22 22 17 17 Aputoimip. Hlö 245 208 229 234 Henkilöstö/toimipaikka 2,4 2,4 2,4 2,4 Liikevaihto/toimipaikka (1000 ) 351 340 319 334 Liikevaihto/henkilö (1000 ) 144 142 135 136
Yritystoiminta maaseudulla (sis. yritykset ja maatilat) Tunturi-Lappi Vuosi 2007 2008 2009 2010 Toimipaikkojen lukumäärä 1 344 1 413 1 437 1 404 Henkilöstö summa 3 298 3 506 3 743 3 679 Liikevaihto (milj. ) 405 465 481 354 523 032 519 549 Aputoimipaikat 8 7 5 4 Aputoimip. Hlö Henkilöstö/toimipaikka 2,5 2,5 2,6 2,6 Liikevaihto/toimipaikka (1000 ) 302 341 364 370 Liikevaihto/henkilö (1000 ) 123 137 140 141
Päätelmiä Yritykset pieniä (keskim. 2,4 htv) Tavoittavat omin voimin yleensä vain lähi- ja paikallismarkkinat Valtakunnalliset ja kv. markkinat tavoitetaan suurempien yritysten arvoketjujen kautta Kasvumahdollisuudet suppean markkina-alueen takia hyvin rajalliset, toisaalta lamansietokin on hyvä Julkisen sektorin paikallishankinnoilla (mm. elintarvikkeet, hoivapalvelut, kotimainen energia) voi olla huomattava erittäin merkitys pienten maaseudun yritysten toimintaedellytyksiin! Maaseudun infran rapautuminen on merkittävä uhka niin maatilojen kuin maaseutuyritysten tulevaisuudelle
Lapille leimallista on maakunnan yritysympäristöjen kaksinapaisuus; maaseututyypit edustavat yksinomaan ympäristöjen ääripäitä. Lapissa hyvin suuri osa alueista on Euroopan harvaanasutuinta maaseutua, jossa on vähän ihmisiä ja pitkät etäisyydet. Toisaalta mm. Rovaniemen seutu on kasvava kaupunkialue, jota ympäröi tyypillinen kaupunkien läheinen maaseutualue. Välimuotoa eli ydinmaaseutua ei ole lainkaan. Kaupunkien läheinen maaseutu muodostaa merkittävästi erilaisen toimintaympäristön maaseutuyritykselle kuin syrjäinen alue
Yrityksen kannalta on oleellista tunnistaa miten sijainnin mahdollisuudet voi parhaiten hyödyntää. Fyysinen sijainti ei yksinomaan vaikuta menestymiseen. Tärkeämpää on valita sellainen liikeidea ja toimintatapa (markkina/asiakkaat), joka soveltuu fyysisiin tekijöihin. Sijainti nähdään usein kilpailuetuna maaseudulla Maatilat ovat aina olleet maaseudun perusinfran pohja. Perustan supistuessa on vaara, että maaseudun pienyrityskanta jää liian ohueksi ei takaa elinmahdollisuuksia
Voimavarat Korkealaatuista lähiruokaa niin paikallisille asukkaille ja matkailijoille, luonnontuote-, matkailu-, hyvinvointi- ja elintarvikealat Kaivannaisteollisuuden, monialayrittämiseen ja luoviin toimialoihin liittyvät mahdollisuudet Yritysten välisen yhteistyön ja verkostoitumisen kehittyminen ja teknologian lisääntyvä hyödyntäminen Monitaitoinen tuotannollinen osaaminen ja työvoima Monipuolinen tutkimus, koulutus ja neuvonta Vahva kulttuuri, luonnolliset ihmiset Uusiutuvan energian hyödyntäminen
Maaseudun merkitykseen liitettävät tekijät tärkeysjärjestyksessä 1. Luomu- ja lähiruoka 2. Saavutettavuus kaikille 3. Vihreä talous (lähiruoka, lähimatkailu, lähienergia, paikallinen ainekierto) 4. Monipuolinen yritystoiminta 5. Maaseutuympäristö vetovoimatekijänä 6. Asuminen ja etätyö 7. Maatalouden tehostuminen 8. Elitistyminen Lähde: Sitra 2011
Maaseudun liiketoiminta-alojen kehitysmahdollisuudet tärkeysjärjestyksessä 1. Maaseutuympäristö/ tilaa ja osaamista 2. Luonnonvarat/vihreä paikallistalous 3. Tieto- ja verkkoliiketoiminta 4. Maa- ja metsätalous Lähde: Sitra 2011
Miten tästä eteenpäin? Uusia mullistavia avauksia ei liene nähtävissä Avainasemassa on tapa toimia Tuotantolähtöisyydestä aitoon asiakaslähtöisyyteen Uudet liiketoimintamallit ja ansainnan lähteet Raaka-aineen tuottajan asemasta on siirryttävä asteittain kohti koko arvoketjun hallintaa Ennakointi/strategiset valinnat
Yrittäjän on tarkasteltava omaa toimintaansa aina kriittisesti. Etenkin kustannuskriisissä vanhoista toimintamalleista on irrottauduttava ja kehitettävä rohkeasti uusia työtapoja sekä haettava aktiivisesti yhteistyökanavia. Markkinoiden tunteminen ja tilannetaju ovat perusedellytys kannattavalle yritystoiminnalle ja tuotantopäätöksille (MTK:n Maaseutunuorten syysparlamentti 7.11.2009/Pori)
Kiitoksia!