Oppilaskunnan hallituksen kokoonpano ja tehtävät Uusi hallitus koulumme oppilaskuntaan on valittu vuoden 2016 tammikuussa oppilaskunnan vuosikokouksessa. Yksi toimikausi hallituksessa on vuoden mittainen. Uuden hallituksen kokoonpano ja tehtävät Oppilaskunnan puheenjohtajaksi valittiin oppilaskunnan viime vuosikokouksessa toisen vuoden opiskelija Ronja Suokivi. Suokivi on ollut oppilaskunnan jäsen aikaisemminkin ja toiminut muun muassa toimintavastaavana. Puheenjohtajan tehtäviin kuuluu johtaa oppilaskunnan toimintaa ja osallistua opettajankokouksiin. Tämän vuoksi puheenjohtajan työ on vastuullista ja vaatii hyvää stressinsietokykyä sekä taitoa muuttaa asioita ja ottaa niihin reippaasti kantaa. Varapuheenjohtajaksi valittiin Joakim Nyberg. Varapuheenjohtaja osallistuu opettajan kokouksiin sekä vanhempainyhdistyksen kokouksiin, joten tämäkin työ on vaativaa ja vastuullista. Sihteeriksi pääsi Eetu Mölsä. Mölsän tehtävä on vastata kokousten pöytäkirjoista. Tiedottajaksi ja PR-vastaavaksi otettiin Vera Djakonoff. Hänen tehtäviinsä kuuluu hoitaa oppilaskunnan tiedottaminen Facebookissa ja areenalla. Kirjavastaavaksi valittiin Henna Melender, jonka tehtäviin kuuluu toimittaa kirjalista Suomalaiseen Kirjakauppaan ja Jameralle. Toimintavastaavia ovat tänä vuonna valitut Riikka Kokko ja Elias Räinä. Heidän tehtävänään on järjestää kouluumme toimintaa, kuten syksyllä toimintapäivä. Kioskivastaavaksi pääsi Teemu Enström. Enström kokoaa kioskitiimin ja järjestää sen toiminnan. Tärkeässä tehtävässä oppilaskunnan ohjaajana ja rahastonhoitajana toimii lehtori Joona Svala. Hallitus perustaa tarvittaessa erillisiä toimikuntia hoitamaan laajempia tehtäväkokonaisuuksia, esimerkiksi penkkarit ja abiristeilyn.
Oppilaskunnan rahankäyttö Oppilaskunnan tärkeimmät tulonlähteet olivat viime vuonna valokuvauspalkkiot sekä tuotot limu-, välipala- ja kahviautomaateista. Suurin osa tuloista kuluu erilaisten tapahtumien järjestämiseen sekä nettisivujen ylläpitämiseen ja stipendeihin, kuten myös Wanhojen tansseihin. Oppilaskunnan merkitys koulussamme Oppilaskunta järjestää lähes kaikki koulumme tapahtumat ja toiminnan sekä pyrkii vaikuttamaan siihen, että kaikilla olisi koulussa mahdollisimman hyvä olla. On myös oppilaskunnan ansiota, että koulussamme käy osa vierailijoista ja että meillä on välipala-, limsa- ja kahviautomatti. Oppilaskunta järjestää myös Wanhat ja ylläpitää monia nettisivuja. Oppilaskunnan kioskitiimi myy koulutarvikkeita kioskilla ja aktiiviset oppilaat järjestävät valokuvaukset, penkkarit ja abiristeilyn pitäen huolen siitä myös siitä, että Jamera myy koulullamme kirjoja joka jakson alussa. Oppilaskunnassa oppii kaikenlaista: siellä pääsee vaikuttamaan omaan ja yhteiseen tulevaisuuteen sekä lukion yhteishenkeen ja tapahtumiin sekä seuraamaan opettajan kokouksia ja vaikuttamaan niiden päätöksiin. Oppilaskunnassa oppii myös vastuun kantamista sekä muiden ihmisten kanssa työskentelemistä. Oppilaskuntaan osallistumisesta voi olla hyötyä myös työhaastatteluissa ja jatko-opiskelupaikoissa. Oppilaskunnassa pääsee sekä näkemään, miten erilaisia tapahtumia järjestetään ja olemaan mukana muuttamassa itselleen tärkeitä asioita. Oppilaskunnassa oppii pakosta yhteiskuntaan liittyviä hyödyllisiä asioita, kuten rahankäyttöä.
Sisua ja solidaarisuutta maailmanpolitiikkaan Suomi on ollut kansainvälisen yhteistyöjärjestö Yhdistyneiden kansakuntien jäsen vuodesta 1955. 9. joulukuuta 2015 Suomen 60-vuotista taivalta rauhan turvaajana ja ihmisoikeuksien puolustajana muiden jäsenmaiden joukossa juhlittiin Finlandiatalolla, jonne kerääntyi noin 1400 vierasta. Myös Järvenpään lukion YH05-kurssin opiskelijat sekä kaksi lukion lehden Järjen toimittajaa pukeutuivat parhaimpiinsa, hyppäsivät aamulla junaan ja pääsivät räntäsateesta huolimatta paikalle opettajien Suvi Randénin ja Timo Joutsivuon johdolla. Ulkoasiainministeriön järjestämässä YK-juhlassa pohdittiin Suomen historiaa ja tulevaisuutta osana Yhdistyneitä kansakuntia sekä YK-jäsenyyden merkitystä suomalaisille. Puhujanpönttöön nousivat tasavallan presidentti Sauli Niinistö, eduskunnan puhemies Maria Lohela, pääministeri Juha Sipilä ja ulkoministeri Timo Soini. Musiikista vastasivat Tapiolan nuorten sinfoniaorkesteri, suomalaista ja irakilaista kansanmusiikkia yhdistävät Ninni Poijärvi ja Ali Alawad sekä kuulovammainen räppäri Signmark. YK:n pääsihteerinä vuodesta 2007 toiminut Ban lensi Suomeen kesken Pariisin ilmastokokouksen osallistuakseen juhlaan. Valokeilan kuitenkin vei juhlan pääpuhuja Ban Ki-moon. YK:n pääsihteerinä vuodesta 2007 toiminut Ban lensi Suomeen kesken Pariisin ilmastokokouksen osallistuakseen juhlaan. Lisää näkyvyyttä, lisää ääntä Ban kiitti Suomea aktiivisesta osallistumisesta YK:n toimintaan, mutta kehotti Suomea ottamaan osaa vielä näkyvämmin ja korottamaan ääntään YK:n ihmisoikeustyössä. Hän kertoi liikuttuneensa siitä, kun sai kuulla, että vielä talvi-
ja jatkosodan jälkeen Suomikin oli käytännössä kehitysmaa, joka joutui turvautumaan Yhdistyneiden kansakuntien apuun; suomalaisille lapsille lähetettiin muun muassa vaatteita. Tämä muistutti häntä hänen kotimaastaan Koreasta. Ban oli vain 6vuotias, kun Korean sota alkoi. Jos taistelu ilmastonmuutosta vastaan hävitään, maailmalla ei ole b-suunnitelmaa. Pääsihteeri puhui myös ilmastonmuutoksesta ja Eurooppaan tulevista pakolaisista. Hän muistutti tiukasti Pariisin ilmastokokouksen ja sen lopputuloksen tärkeydestä, sillä jos taistelu ilmastonmuutosta vastaan hävitään, maailmalla ei ole bsuunnitelmaa. Vuonna 2016 YK aikoo solmia kansainvälisen sopimuksen vastuun jakamisesta pakolaiskriisin hillitsemisessä. Syyrian sota ja sitä seuranneet pakolaisaallot ovat globaali ongelma, ja pakolaisia kohtaan pitää olla solidaarinen. Yli 60 miljoonaa ihmistä on joutunut pakenemaan kotiseudultaan heidän ihmisoikeuksiaan ei pidä polkea enempää. Sisulla eteenpäin Vaikka YK on hankalien, monisyisten ongelmien edessä, Ban uskoo, että järjestön ja sen jäsenmaiden on mahdollista tehdä maailmasta vielä parempi paikka elää. Hän kertoi inspiroituneensa suomen kielen sanasta sisu, jonka hän käänsi englanniksi päättäväisyydeksi, kestävyydeksi ja rohkeudeksi vaikeiden aikojen koittaessa. Sitä me kaikki kuulemma tarvitsemme nyt ja tulevaisuudessa. Elämme konfliktien, tuhon ja pelon aikaa, mutta myös toivon, tulevaisuuden ja hyvien päätösten aikaa, pääsihteeri summasi. Banin puhe valoi toivoa myös Järvenpään lukion opiskelijoihin, jotka kaikki vaikuttivat pitkän ja puheentäyteisen juhlan jälkeen yhtä innostuneilta kuin aamulla. Koko YK-juhla oli kaiken kaikkiaan opiskelijoiden kesken menestys; lähdimme takaisin tuuleen ja tuiskuun paitsi entistä viisaampina, myös inspiroituneina.
Eduskuntavaalipaneeli 2015 Katujen varret täyttyivät jälleen kasvokuvista, numeroista sekä lyhyistä iskulausahduksista. Erinäisiltä vaalimainoksilta oli vaikea välttyä, kun joka neljäs vuosi järjestettävät eduskuntavaalit valtasivat taas koko maamme. Sunnuntaina 18.4. miljoonat suomalaiset vaelsivat vaaliuurnille äänestämään kunkin mielestä oikealta tuntuvia oikeuksia ajavan ehdokkaan puolesta ja vaalien tuloksia jännitettiin pitkälle yöhön asti. Myös lukiomme oppilaat toimivat aktiivisesti vaalihumun alla, kun perjantaina 10. huhtikuuta järjestettiin eduskuntavaalipaneeli keräten kouluumme jälleen vaaliehdokkaita kiperien kysymysten pariin. Jo miltei perinteeksi muodostuneet vuosittaiset vaalipaneelit saivat tällä kertaa kuitenkin täysin uuden ulottuvuuden, kun koulumme auditoriossa pidetty paneeli lähetettiin suorana oppilaiden toteuttamana livelähetyksenä nettiin kenen tahansa katsottavaksi. Paikalle oli koottu Uudenmaan vaalipiirin kahdeksan suurimman puoleen nuorimmat ehdokkaat keskustelemaan perinteisten vaaliteemojen ohella erityisesti nuoriin ja nuorien yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen liittyvien kysymysten parissa. Tapahtuman järjestivät koulumme opiskelijakunta yhdessä Nuorisovaltuustojen Liiton Uudenmaan piiri ry:n kanssa. Työnjako oli selkeä; NuVa ry:n tehtävänä oli neuvotella ehdokkaat paikalle Järvenpään lukion opiskelijakunnan tarjotessa puitteet paneelille. Heti auditorioon astellessa pystyi aistimaan tietynlaisen vaalitunnelman. Ehdokkaiden mainosesitteitä jaettiin
välittömästi kouraan ja ilmassa leijui innostunut ja odottava fiilis. Auditorioon oli kokoontunut noin 180-päinen studioyleisö tuhansien muiden seuratessa lähetystä toisaalla. Kello kymmenen tietämillä show lähti käyntiin juontajien esitellessä paneelin peruskäytänteitä. Juontajina toimivat NuVa Ry:n Uudenmaan piirin puheenjohtaja Otto Rikka Tuusulan lukiosta sekä opiskelijakuntamme puheenjohtaja Olli Puumalainen. Lisäksi taustatiimissä oli useita muita koulumme opiskelijoita. Koko vaalitentin ajan sosiaalinen media pysyi mukana teemoissa. Katsojien lähettämät Twitter kysymykset sekä kommentit elävöittivät muutoin peruskaavan mukaisesti kulkevaa keskustelua. Ehdokkaita haastateltiin mielenkiintoisten, jo ennalta määrättyjen, kysymysten parissa ja aina aika-ajoin väliin lisättiin katsojien lähettämiä kysymyksiä. Kaiken kaikkiaan noin tunnin kestänyt kiperä tentti huipentui sosiaalisen median kautta järjestettyyn äänestykseen, jonka voitti ylivoimaisesti kokoomuksen Henrik Vuornos. Hyvänä kakkosena oli koulumme entinen opiskelija vihreiden Emil Bulut. Loppujen lopuksi sunnuntain äänestyksen tuloksena eduskuntaan paneelimme ehdokkaista pääsi 28-vuotias perussuomalaisten ehdokas Simon Elo. Elo on yksi neljästätoista alle 30vuotiaasta eduskuntaan valitusta kansanedustajasta. Tänä vuonna nuorten vaikuttajien määrä oli viime vaalikauteen verrattuna selkeästi kasvussa, sillä edellisessä eduskunnassa samanikäisiä ehdokkaita oli yhdeksän. Muut nuoret panelistimme eivät vielä tällä kertaa yltäneet 200 onnekkaan edustajan joukkoon, mutta ehkäpä ensi vaaleissa Tämän vuoden vaalitentin voi katsoa osoitteesta tinyurl.com/jlvaalipaneeli15!
Opiskelijakunnan uusi puheenjohtaja haluaa lukiosta paremman paikan Opiskelijakunnan uusi puheenjohtaja haluaa, että koulu jää sieltä valmistuvien ylioppilaiden taakse parempana paikkana, kuin mitä se oli opintojen alkaessa. Toista vuottaan opiskeleva Olli Puumalainen on aloittanut Järvenpään lukion opiskelijakunnan uutena puheenjohtajana. Alkuvuonna pidetyssä opiskelijakunnan vuosikokouksessa hän voitti vastaehdokkaansa selvin luvuin: äänestäjistä lähes kaksi kolmasosaa puolsi Puumalaista puheenjohtajaksi. Uuden puheenjohtajan vaalilupaus kuului selvänä: Valitkaa minut, jotta yksikään idea, ehdotus tai puheenvuoro ei jäisi kuulematta. Miten uusi puheenjohtaja aikoo siis kallistaa korvaansa opiskelijatovereiden suuntaan? MIKÄ ON OPISKELIJAKUNTA? Opiskelijakuntatoiminta lukioissa on lukiolaissa säädettyä opiskelijoiden kuulemista Opiskelijakunta muodostuu kaikista koulun opiskelijoista, vaaleilla valittava hallitus vastaa käytännön toiminnasta Tavoitteena on edistää opiskelijoiden yhteistoimintaa, vaikuttamista ja osallistumista sekä opiskelijoiden ja koulutuksenjärjestäjän välistä yhteistyötä Opiskelijakunta järjestää Järvenpään lukiossa tapahtumia, rahoittaa opiskelijaryhmien toimintaa ja ylläpitää kioskia
Järvenpään lukion opiskelijakunta käytti kevääseen 2015 asti oppilaskunta -nimeä Pyrin olemaan hereillä kokouksissa Ruohonjuuritasolla pyrin olemaan hereillä kokouksissa ja huomaamaan siellä ne vähemmän korkeallekin nostetut kädet, Olli Puumalainen kertoo. Uudessa opiskelijakunnan hallituksessa ei lähtökohtaisesti tyydytä vain toimittamaan perustehtäviä, vaan pyritään aktiivisesti kehittämään koko opiskelijakunnan toimintaa. Tulevista haasteista Puumalainen nostaa esille opiskelijakunnan imagokysymyksen. Koulussa on vallinnut mielikuva opiskelijakunnan hallituksesta sulkeutuneena kaveripiirinä, ja tämän käsityksen Olli Puumalainen haluaa murtaa. Työkaluina on puheenjohtajan mukaan vanhoista kaavoista luopuminen ja avoimuuden kehittäminen. Opiskelijakunta on lisännyt tiedottamista ja läsnäoloaan sosiaalisissa medioissa. Uuden hallituksen kokoonpanossa on onneksi monipuolisesti erilaisia ihmisiä, joten kaveripiiri-imago voidaan murtaa, Puumalainen kertoo. Tiedottamisen osalta tavoite on, että kukaan opiskelija, joka haluaa tietää mitä opiskelijakunnassa tapahtuu, ei jää pimentoon. Puheenjohtaja toivoo voivansa luoda myös uusia perinteitä yhteishengen kohentamiseksi. Puumalaisen mukaan kaiken ei tarvitse olla hienoa ja näyttävää, vaan kevyemmilläkin tempauksilla voidaan lisätä viihtyvyyttä. Tähän työhön on jo käyty, ja Keravan lukiolaisille on esitetty haaste urheilukilpailuun. JÄRVENPÄÄN LUKION OPISKELIJAKUNNAN HALLITUS VUONNA 2015 Kuka Tehtävä Opintojen vaihe Aiemmat hallitusvakanssit
Kuka Tehtävä Opintojen vaihe Olli Puumalainen puheenjohtaja 2. vuosi Joonas Paukkunen varapuheenjohtaja 2. vuosi kehitys- ja PRvastaava Oiva Kumpulainen sihteeri abiturientti (jatkaa) sihteeri Eetu Mölsä tiedottaja ja PRvastaava 1. vuosi Ella Kinnunen kirjavastaava 2. vuosi kioskitäti toimintavastaava 2. vuosi toimintavastaava toimintavastaava 1. vuosi toimintavastaava 2. vuosi kioskivastaava 2. vuosi ympäristövastaava 2. vuosi TVT-vastaava 2. vuosi Emilia Sinkkonen Ronja Suokivi Jani Lehtinen Tito Martinez Ossi Laurila Jere Kemoff Aiemmat hallitusvakanssit ympäristövastaava kirjavastaava Vuosi opiskelijakunnassa puheenjohtajan silmin Järvenpään lukion opiskelijakunnassa on eletty viimeisen vuoden aikana vaiherikkaita aikoja. On ollut monenlaisia
keikkoja, niin ministerien vierailuista aina massiivisiin uudistuksiin hallituksen sisällä. Nyt vallan vaihtuessa sopiikin tavata koko vuoden opiskelijakunnan johdossa toiminutta Sara Niemelää. Kovista kiireistä huolimatta hallituksen puheenjohtaja ehtii pysähtyä miettimään viimeisen vuoden käänteitä. Sara Niemelä aloittaa kertomalla ensivaikutelmista ja ajatuksista opiskelijakuntatoiminnasta ennen puheenjohtajaksi päätymistään. Sara kertoi yllättyneensä aluksi kovasti siitä, että kaikki lukion opiskelijat kuuluvat opiskelijakuntaan. Tämä pieni, mutta merkittävä asia on todellakin monille opiskelijoille täysi yllätys; Suomen lukiolain mukaan kaikki lukiolaiset kuuluvat opiskelijakuntaan. Yllätyin, kun tulin lukioon, että jokainen opiskelija kuuluu opiskelijakuntaan. Opiskelijakunnan hallitus taas tuntui tiiviiltä kaveriporukalta ja olihan se sitä. Vasta päästyäni itse hallitukseen ymmärsin miksi se tuntui siltä. Hallitukseen valitaan usein noin 10 toisilleen tuntematonta tai ei niin tuntematonta ihmistä, Sara kertoo kokemuksistaan. Hän mainitsee myös hallituksen muodostuneen ajan mittaan läheiseksi kaveriporukaksi lukiossa. Yhteistyö on ollut hallituksessa suuri yhdistävä voima, vaikkakin juuri opiskelijakunnan puheenjohtajuuden tuoma työmäärä ja sen priorisointitarve kuulemma ovat yllättäneet. Jokainen opiskelija kuuluu opiskelijakuntaan. Luulin myös, että opiskelijakunnan hallitus ja näin ollen opiskelijakunnan toiminta on vähäistä, eikä siellä paljoa töitä tarvitse tehdä. Yllätyin, sillä hallituksella olisi koko ajan jotain tehtävää tai kehitettävää, jos vain aktiivien varat ja aika riittäisivät koko ajan toimimiseen, Sara vastaa kysymykseen opiskelijakuntatyön tuomasta työmäärästä. Tunteja on mennyt useita, mutta myös tulosta on tullut.
Mitä vuodesta jäi mieleen? -Koen OPK:n merkittävimpinä saavutuksina muun muassa toimintapäivän, johon saimme tänä vuonna varoja Lasten ja nuorten ääni hankkeesta. Myös keväällä järjestetty eurovaalipaneeli, sekä syksyllä ulkoministeri Erkki Tuomiojan vierailu lukiossamme olivat merkittäviä tapahtumia. Olemme tällä kaudella korjanneet edellisen hallituksen jättämää mainetta opiskelijakunnasta. Nostimme, ja nostamme, imagoa. Järjestämällä pieniä tapahtumia, mm. pääsiäismuna -jahtia tai kurpitsajahtia, OPK:sta syntyy opiskelijoille rento ja yhteinen tunnelma. Viime syksynä opiskelijakunnan sisällä kuitenkin kuohui. Syksyn järjestäytymiskokousten yhteydessä tuli esille varmasti koko nykyistä hallitusta hämmentänyt tapaus: kokoukseen oli kokoontunut suuri määrä opiskelijoita, jotka olivat tyytymättömiä opiskelijakunnan hallituksen toimintaan. Muutaman pitkän ja vaiherikkaan kokouksen jälkeen uusi yhteisymmärrys toiminnasta kuitenkin löytyi. Hallitukseen otettiin tämän jälkeen uusia jäseniä ja sen toiminta muuttui jonkin verran. Kaiketi muutos ei kuitenkaan ollut aivan helpoimmasta päästä, mutta lopputulos on puheenjohtajan mielestä kuitenkin hyvä. Jostain vanhasta täytyy loppua, jotta jotain uutta voi alkaa. Viime syksy sisältää muutaman viikon elämästäni, joita en välttämättä haluaisi muistaa. Kaikesta oppii, onhan se totta. Siltikin minusta tuntuu, että monen monet opiskelijat eivät edes tienneet, että opiskelijakunnassa pohdittiin vallankaappausta. Monen muun tavoin pidän viimesyksyistä ylilyöntinä ja aivan tarpeettomana. Toki hallitus sai lisäbuustia tekemiseen, eli siinä määrin se oli hyödyllinen, mutta se tapa, jolla viimesyksyinen tapahtui, oli mielestäni asiaton. Tätä vuotta ja kaikkea, mitä se on opettanut, en kuitenkaan vaihtaisi mihinkään, eikä samaa voi mistään kirjasta oppia. Koen onnistuneeni. Kuten sanonta sanoo, jostain vanhasta täytyy loppua, jotta jotain uutta voi alkaa.
Jokaisella on oikeus vaikuttaa, ei vain muutamalla hassulla hallituslaisella. Nyt tammikuun lopussa väistyvän puheenjohtajan ajatukset opiskelijakunnan tulevaisuudesta ovat avoimet. Paljon työtä on kuitenkin vielä edessä, eikä se ikinä oikeastaan lopu. Opiskelijakunta on kuitenkin jäänyt hieman varjoon monien lukiolaisten keskuudessa. Syyksi tähän puheenjohtaja esittää nimenomaisesti tiedostamattomuuden siitä, että kaikki lukiolaiset kuuluvat tasavertaisesti opiskelijakuntaan. Tämä vie opiskelijakunnan kauemmas opiskelijoista. Jokaisella on oikeus vaikuttaa, ei vain muutamalla hassulla hallituslaisella. Opiskelijakunnan kokoukset ovat kaikille avoimia, mutta toiset kokevat sinne tulemisen olevan vaikeaa. Näkyvämpi toiminta ja yhteisöllisyyden lisääminen luovat opiskelijakunnasta varmasti läheisemmän toimijan. Seuraavan hallituksen on hyvä jatkaa tästä opiskelijakunnan imagoa lisää! Ulkoministeri lukiolla ja nostaa vielä vieraili Perjantaina 31. lokakuuta ulkoministeri Erkki Tuomioja vieraili lukiolla puhumassa ajankohtaisista asioista. Areena täyttyy nopeasti opiskelijoista. Tunnelma on odottava ja tilassa kuuluu puheensorinaa. Haastattelijat Olli Puumalainen ja Joonas Paukkunen jakavat ohjeita tilaisuuden aikana toimimisesta ja virtuaaliseinälle kysymysten lähettämisestä. Tulee tieto vieraan saapumisesta ja ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.) juonnetaan sisään. Tapahtuman aikana puhutaan kolmesta ulkopolitiikkaan
kuuluvasta aiheesta: Ukrainan tilanteesta, Suomesta ulkopoliittisena toimijana ja kansainvälisestä politiikasta. Oppilaskunnan puheenjohtaja Sara Niemelä kertoo, että idea tapahtumasta syntyi oppilaskunnassa ja pian idean ympärille kerääntyi asiasta kiinnostunut työryhmä. Etenkin Ukrainan tilanne oli ollut paljon esillä lehdistössä ja se kiinnosti ihmisiä. Ulkoministeriöltä oli kysytty mahdollisuutta, että joku saapuisi lukiolle puhumaan ajankohtaisista aiheista. Myöntävä vastaus saatiin pian kysymyksen lähettämisen jälkeen. Olihan järjestämisessä paljon työtä. Olihan järjestämisessä paljon työtä, mutta viime vuoden EUvaalipaneelista tulleella kokemuksella ja hyvällä tiimillä tilaisuus saatiin kuitenkin järjestettyä melko helposti, Niemelä toteaa. Mistä Ukrainan tilanteessa on kyse? Ensimmäisenä otettiin käsittelyyn Ukrainan tilanne. Tuomiojan mukaan tilanteen ymmärtämiseksi täytyy tuntea historiaa. Pitää tietää, mitä Ukraina todellisuudessa merkitsee Venäjälle; onhan Venäjän valtio alun perin syntynyt juuri Kiovan alueelle. Vaikka tilanteesta ei enää juurikaan puhuta mediassa, se ei ole ohi. Tuomioja painottaa, että median objektiivisuutta pitää pohtia, ja myös laatulehdissä voi tahattomasti esiintyä väärää tietoa, joten kriittisyys uutisia lukiessa on tärkeää. Sotilaallinen voima ei ole konfliktitilanteissa ainoa keino, vaan nykyään puhutaan myös niin sanotusta informaatiosodasta, jossa propagandalla on suuri merkitys. Ukrainan tilanne on saanut paljon huomiota osakseen Venäjän harjoittaman voimapolitiikan takia. Nykyaikana ei ole koettu vastaavaa toisen valtion alueelle tunkeutumista, mikä kiinnostaa ja myös pelottaa ihmisiä. Pohdinnat uudesta kylmästä sodasta ovat kuitenkin Tuomiojan mukaan turhia, sillä Eurooppaa, Pohjois-Amerikkaa ja joitakin suurvaltoja lukuun
ottamatta muuta maailmaa ei kiinnosta tilanne Krimillä ja kylmän sodan aikaista maailman kahtiajakautumista ei tule tapahtumaan. Suomen ulkopolitiikassakin luontoon pitäisi keskittyä Seuraavaksi siirryttiin Suomeen ulkopoliittisena vaikuttajana. Tuomiojan mukaan ulkopolitiikan tärkein tehtävä on huolehtia kansalaisten hyvinvoinnista ja turvallisuudesta. Tavat ja maailma ovat muuttuneet viimeisten vuosikymmenien aikana ja valtioiden välillä on keskinäinen riippuvuus. Yksikään maa ei pärjää omillaan. Suuria kysymyksiä ovat myös biodiversiteetin väheneminen ja ilmastonmuutos, sillä sen on huomattu tuottavan sotilaallisia konflikteja. Tuomiojan mukaan Suomen suurin uhka onkin kestämätön kehitys. Tuomiojan mielestä Suomen ei tarvitse liittyä puolustusliitto Natoon. Suomella ja Natolla on hyvä kumppanuussuhde mutta Suomi haluaa säilyttää hyvät välit kaikkiin naapurimaihinsa. Venäjän ja Suomen välinen raja on rajoista turvallisin, sillä Venäjän rajaongelmat ovat muualla. ISIS-terroristijärjestön toiminnasta tuli paljon kysymyksiä. Pohdittiin muun muassa sitä, miten Suomi aikoo suhtautua ISISin joukoissa taistelleisiin suomalaisiin, jotka aikovat palata takaisin kotimaahan. Pitäisikö heitä päästää takaisin Suomeen? Suomen kansalaiselta ei voi estää pääsyä takaisin Suomeen. Suomen kansalaiselta ei voi estää pääsyä takaisin Suomeen, mutta heitä pitäisi ehdottomasti seurata, Tuomioja toteaa. Pitäisi keskittyä estämään sotilaiden lähtö ISISin joukkoihin. Kotimaahan palatessaan he ovat riski turvallisuudelle ja mahdolliset sotarikoksetkin on otettava huomioon. Rauhan edistämiseksi maailmalla Suomella on yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa merkittävä osuus kriisinhallinnassa.
Täältä tulevat parhaat rauhanturvaajat, sillä noin 90 % heistä on vapaaehtoisia reserviläisiä. Suomalaisiin on maailmalla korkea luottamus. Mitä kansainvälisessä politiikassa tapahtuu? Viimeisenä aiheena oli kansainvälinen politiikka. Tuomiojan mukaan kansainvälisellä tasolla valtioiden lisäksi valtaa käyttävät ylivaltiolliset elimet kuten Euroopan Unioni, kansalaisjärjestöt kuten Amnesty ja monikansalliset yritykset. Myös terroristijärjestöt vaikuttavat kansainväliseen politiikkaan. Opiskelijoita kiinnosti Euroopan ulkopuolisten maiden, kuten Venäjän ja Kiinan, lisääntynyt valta. Tuomiojan mielestä siitä ei pitäisi tulla ongelmaa, sillä Eurooppa on ollut yliedustettu asukasmääräänsä nähden kansainvälisessä politiikassa. Suurena kiinnostuksen aiheena olivat myös Yhdysvaltojen toimet Aasiassa: EU:n olisi pitänyt herätä aikaisemmin. Sen toiminta Lähi-Idässä on ollut vaihtelevaa. Eri tilanteissa sen toimia tulee arvioida eri tavalla. Muutamia vuosia sitten Irakissa toiminta meni täysin pieleen, mutta nyt Yhdysvaltojen ajamasta rauhanprosessista pitää antaa heille täysi tunnustus, Tuomioja selittää. Mutta suuretkaan valtiot eivät voi toimia yksin, EU:n olisi pitänyt herätä aikaisemmin. Lukiolaiset olivat myös huolissaan Pohjois-Koreasta. Kuinka suuri uhka se on maailmalle? Kun maalla, jolla on epävakaa hallinto, on ydinaseita ja jonkin verran laukaisukapasiteettia, on siitä uhkaa lähivaltioille. Suurimman uhan se kuitenkin tuottaa omille kansalaisilleen, Tuomioja toteaa. Pohjois-Koreaa pitkään tukenut Kiinakin on yhtä huolissaan kuin muut maat. Suurin osa maailman maista on sitoutunut olemaan hankkimatta ydinaseita ja ne maat, joilla niitä on, ovat sitoutuneet vähentämään niitä. Tosiasiassa ydinaseiden määrä ei juurikaan ole vähentynyt, eikä niiden rakennustaito katoa mihinkään.
Tilaisuus sujui hyvin Alun teknisistä ongelmista huolimatta tapahtuma eteni luontevasti. Haastattelijoilla oli vain muutama kysymys valmiina jokaisesta pääaiheesta ja melkein koko keskustelu pohjautuikin yleisön lähettämiin kysymyksiin. Tilaisuuden loputtua Tuomiojaa kiittivät puheenjohtaja Sara Niemelä, Järvenpään kaupungin koulutusjohtaja Jari Lausvaara ja lukion rehtori Marja-Liisa Lehtiniemi. Muistoksi vierailusta ministerille ojennettiin pari saunavihtaa aiheeseen sopivaan sanomalehtiartikkeliin käärittynä. Periytyykö kiinnostus politiikkaan? Erkki Tuomioja on toiminut poliitikkona useita kymmeniä vuosia. Miten hän päätyi politiikan pariin? Olin jo kouluaikoina hyvin kiinnostunut politiikasta ja yhteiskunnallisesti aktiivinen. Myös opiskelu ulkomailla toi kansainvälisen politiikan seuraamisen ajoissa mukaan. On politiikka myös jonkinasteinen sukuvika; kolme neljästä isovanhemmastani toimivat eduskunnassa, Tuomioja kertoo. Osallistujaennätys oppilaskunnan vuosikokouksessa uusiksi
Uusi hallitus suhtautuu työhönsä rennon asiallisesti. Kuva: Hanna Kuusisto. Lukion oppilaskunnan vuosikokous 2014 pidettiin torstaina 6. helmikuuta. Tilaisuuden massiivinen mainonta niin Wilmassa, kovaäänisissä kuin info-televisiossakin tuotti tulosta: päivän polttavaa politiikkaa oli seuraamassa ennätyspaljon lukion opiskelijoita. Oppilaskunnan hallituksen uudeksi puheenjohtajaksi valittiin toisen vuoden opiskelija Sara Niemelä. Niemelä peittosi vastaehdokkaaksi saamansa Ossi Kallion huimasti äänin 27 2. Niemelällä on taustaa hallituksen toimintavastaavan tehtävistä ja ensimmäistä vuottaan opiskeleva Kallio toimi hallituksen tiedottajana. Varapuheenjohtajaksi valittiin neljän ehdokkaan joukosta toisen vuoden opiskelija Roni Kokkola. Kokkolan vastaehdokkaat olivat ensimmäisen vuoden opiskelijoita. Myös Kokkola on kerännyt hallituskokemusta toimintavastaavana.
Hallituksen sihteerinä jatkaa toisen vuoden opiskelija Oiva Kumpulainen ainoana halukkaana toimeen, kuten myös kirjavastaavaksi valittiin ilman vastaehdokkaita jatkaamaan abiturientti Viivi Paavilainen opintojensa loppuajan. Oppilaskunnan kioskitiimiin halusi yhdeksän opiskelijaa, mutta kiskatädeiksi ja namusediksi tarvittiin vain 6 henkeä. Halukkaiden joukosta karsittiin pois tulevana syksynä valmistuvat abiturientit. Kioskia alkavat pyörittää abiturientti Jonna Koskinen, toisen vuoden opiskelija Iiro Mantere sekä ensimmäisen vuoden opiskelijat Jere Kemoff, Meri Päivärinta, Marianne Turunen, Ella Kinnunen ja Ossi Kallio. Joukosta Mantereella on taustaa sekä kioskista että toimintavastaavana ja myös Koskinen on toiminut kioskissa. Kolmeen toimintavastaavan virkaan valittiin ensimmäisen vuoden opiskelijat Vili Palokangas, Sarianna Helander ja Pelle Lindholm. Muita halukkaita ei ollut. Uutena ympäristövastaavana abiturientti Anni-Leena Lempisen tilalla aloittaa niin ikään ensimmäisen Lehtinen ilman vastaehdokkaita. vuoden opiskelija Jani Rahaa muuhunkin kuin hallituksen karkkeihin Puheenjohtajanvaalissa Niemelä ja Kallio pääsivät kunnolla kampanjoimaan valintansa eteen. Kuumimmaksi kysymykseksi nousi, miten oppilaskunnan rahankäyttö muuttuisi heidän valintansa myötä. Rahaa oppilaskunnan hallituksella ilmeni olevan jopa yli 16 000 euroa pahan päivän varalle. Molemmat ehdokkaat painottivat rahankäyttöä yhteisöllisyyden lisäämiseksi. Rahaa käytetään kaikkiin lukion opiskelijoihin, linjasi Sara Niemelä. Niillä rahoilla ei hankita vain karkkeja hallitukselle. Mitä muuta uuden puheenjohtajan suunnitelmiin kuuluu? Uusi hallitus tuo tullessaan juuri erilaisia koko koulua yhdistäviä asioita. Myös yhteistyötä lukion muihin toimijoihin ja projekteihin jatketaan, Niemelä kommentoi tuoreeltaan
valintansa jälkeen. Entä miltä nyt tuntuu? Tuntuu hyvältä, että tulin valituksi, sillä nyt puheenjohtajana pääsen tosissani vaikuttamaan! Yhteisöllisyyden ohella hallituksen haasteena on myös oppilaskunnan viestinnän kehittäminen: tiedottajan virka sulautettiin vuosikokouksessa osaksi puheenjohtajiston tehtäviä. Puheenjohtajien lienee syytä panostaa myös keskinäiseen viestintäänsä. Varapuheenjohtajan pestistä väistynyt abiturientti Jesse Kareinen ohjeisti seuraajaansa pitämään hyvät suhteet puheenjohtajaan, jottei varapuheenjohtaja Kokkolan toimenkuva vaihdu Niemelän juoksupojan rooliin. Entinen puheenjohtaja Teemu Weckström luottaa uuden hallituksen osaamiseen. Oppilaskunta jää hyviin käsiin, kuultiin abiturientti Weckströmin kommentti. Ihan hyvältä tuntuu jättää puheenjohtajuus Saralle.