Suometsien puunkorjuun kehittämistavoitteet

Samankaltaiset tiedostot
Miksi teollisuus tarvitsee puuta tasaisena virtana? Kalle Kärhä, Stora Enso Wood Supply Finland

Suometsien hoidon haasteet koneyrittäjien näkökulmasta. Koneyrittäjien liitto Timo Makkonen Helsinki

Suometsien puunkorjuu tänään

Puuhuollon kausivaihtelu ja normit. Heikki Pajuoja Metsäteho Oy

Puunkorjuun tulevaisuus. Aluejohtaja Jori Uusitalo

Toiveena tasainen puuhuolto Heikki Pajuoja Metsäteho Oy

Nimike Määrä YksH/EI-ALV Ale% ALV Summa

Toimintaympäristön asettamat vaatimukset Ympäristökysymykset: Ilmasto ja hiilidioksidipäästövaatimukset

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, huhtikuu 2011

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, marraskuu 2011

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa.

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, tammikuu 2011

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 8/10

Teollisuuspuun hakkuut ja työvoima, syyskuu 2014

Teollisuuspuun hakkuut ja työvoima, tammikuu 2014

KÄRKI- OHJAUS HARVESTEREILLE. Jo 48 vuotta koneyrittäjien asialla Jo 48 vuotta koneyrittäjien asialla.

TYÖTTÖMIEN YLEINEN PERUSTURVA TAMMIKUUSSA 2001

Puun lisäkäyttö energiantuotannossa 2025 mennessä mistä polttoainejakeista ja miten. Simo Jaakkola varatoimitusjohtaja

Metsähallitus toimeksiantajana bioenergiatoimituksissa. Kemi Jussi Kumpula

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, elokuu 2013

Markkinahakkuut ja metsätalouden työvoima helmikuu Helmikuun hakkuut 5 miljoonaa kuutiometriä

Teollisuuteen, ja vähäisessä määrin vientiin, menevän markkinapuun hakkuut olivat toukokuussa 3,3 miljoonaa

PUOLUEIDEN KANNATUSARVIOT

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin Marraskuun 2008 alusta lähtien kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa.

Työttömät insinöörit. Joulukuu 2018

Työttömät insinöörit. Kesäkuu 2019

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 8/2019

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 8/2018

Tutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. Työllisyyskatsaus. 3. vuosineljännes

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, heinäkuu 2011

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, lokakuu 2008

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa.

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, joulukuu 2010

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 8/2016

Metsänomistajan omatoimisen puunkorjuun kehitysnäkymiä nykytilan ja historian valossa. Metsätieteen päivä Vesa Tanttu

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 4/2019

Teollisuuspuun hakkuut ja työvoima, helmikuu 2014

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 12/2018

Markkinapuun hakkuut ja työvoima Syyskuu Syyskuun hakkuut 5 miljoonaa kuutiometriä

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 11/2018

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus 2. vuosineljännes 2003

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 3/2019

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 4/2016

PUUN LAADUN SÄILYTTÄMINEN

YLE Uutiset. PUOLUEIDEN KANNATUSARVIOT, Maalis-huhtikuu 2017 ( ) Toteutus. Tutkimus- ja otantamenetelmä. Tutkimuksen ajankohta

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 8/2017

Heikosti kantavien maiden energiapuun korjuun kehittäminen ja tulevaisuuden visiot

Markkinapuun hakkuut ja työvoima Marraskuu Marraskuun hakkuut 6 miljoonaa kuutiometriä

Markkinapuun hakkuut ja työvoima Marraskuu Marraskuun hakkuut 5 miljoonaa kuutiometriä

Tutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. Työllisyyskatsaus. 1. vuosineljännes

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa.

YLE Uutiset PUOLUEIDEN KANNATUSARVIOT. Huhtikuu 2017 ( )

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa.

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 8/2015

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 4/2017

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 12/2016

Tukkipuun hakkuut olivat 2,4 ja kuitupuun 2,6 miljoonaa kuutiometriä. Edellisvuoden joulukuuhun verrattuna

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Metsätehon tuloskalvosarja 8a/2018 Markus Strandström Metsäteho Oy

Paperiteollisuuden työtaistelutoimet pitivät puumassa- ja paperitehtaat kiinni suurimman osan toukokuuta, ja se heijastui myös hakkuisiin.

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 11/2016

Teollisuuteen, ja vähäisessä määrin vientiin, menevän markkinapuun hakkuut olivat joulukuussa 5,5 miljoonaa kuutiometriä, 9 prosenttia

YLE Uutiset PUOLUEIDEN KANNATUSARVIOT. Maaliskuu 2018 ( ) YLE Uutiset

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, lokakuu 2013

Työttömät insinöörit. Huhtikuu 2019

Teollisuuteen, ja vähäisessä määrin vientiin, menevän markkinapuun hakkuut olivat lokakuussa 5,0 miljoonaa

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 12/2017

Korjuutilasto Arto Kariniemi. Tuloskalvosarja. Tuloskalvosarja Puunkorjuun tilastot 1. Metsäteho Oy

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 12/2015

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa.

AKL:n Suhdannebarometri Kevät 2017 Puheenjohtaja Heikki Häggkvist

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 5/2017

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 4/2018

Teollisuuteen, ja vähäisessä määrin vientiin, menevän markkinapuun hakkuut olivat elokuussa 4,5 miljoonaa

LIIKENNETILASTO KEMIN SATAMASSA

Kainuun Etu Oy Paavo Pietikäinen. Henkilöstöpooli vastaa kausiluontoisuuden haasteisiin

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 3/2017

Alemman tieverkon merkitys puuhuollolle ja toimenpidetarpeet

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, elokuu 2011

Työttömät insinöörit. Marraskuu 2018

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 9/2016

Työttömät insinöörit. Työttömyyskatsaus Elokuu 2018

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 10/2018

Tehoa vai tuhoa energiapuun korjuubusinekseen joukkokäsittelyllä ja integroidulla korjuulla?

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 9/2018

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 4/2014

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa.

Tutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. Työllisyyskatsaus. 2. vuosineljännes

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa.

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa.

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus 1. vuosineljännes 2005

Matkailijamäärän kasvu 20 prosenttia tammi-toukokuussa

Tutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. Työllisyyskatsaus. 4. vuosineljännes

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 1/2017

Naantalin koulu-uinnit, Suomalaiset juhlapyhät, Viikkonumerot ma 10. syys ti 18. syys 2012 (Helsinki)

Heikosti kantavan maan puunkorjuu sulan maan aikana

PUUN LAADUN SÄILYTTÄMINEN

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 9/2015

Transkriptio:

Suometsien puunkorjuun kehittämistavoitteet, Stora Enso Wood Supply Finland Tapio Oy:n Monipuoliset metsänhoitomenetelmät käyttöön suometsissä -seminaari 26.4.2017, Sokos Hotel Presidentti, Helsinki 1

Alustuksen sisältö Suometsien puunkorjuu & Kasvavat puun käyttömäärät Kausivaihtelu puunkorjuussa 2010-luvulla Puunkorjuun kausivaihtelu ja sen vähentäminen -tutkimuksen tuloksia Suometsien puunkorjuu & Kehittämisen painopistealueita. 2

Suometsien puunkorjuu & Kasvavat puun käyttömäärät

Suometsien puunkorjuu & Kasvavat puun käyttömäärät SUOMETSÄT SUOMESSA: 25 20 Mm 3 /v 15 10 5 0 Kasvu Hakkuupotentiaali Hakkuut Lähteet: Metla & Luke. 4

Kausivaihtelu puunkorjuussa 2010-luvulla

Vuonna 2016 puunkorjuukaluston käyttö tasaisinta 2010-luvulla Suomessa Kausivaihtelua puunkorjuussa on ollut niin kauan kuin teollista puunkorjuutakin: puunkorjuuta on perinteisesti tehty talvisaikaan ja hakattu puutavara on uitettu tehtaille vesistöjen sulettua. 2010-luvulla puuta on korjattu talvikuukausina (tammi-maaliskuu) sekä syksyllä (elo-marraskuu) yli 3 000 puunkorjuukoneella eli hakkuukoneella ja kuormatraktorilla Suomessa. Keväällä, huhtikuussa puunkorjuukaluston määrä on tippunut noin 2 500 koneeseen ja pysynyt sillä tasolla elokuuhun asti. Viime vuonna metsäkonekaluston käyttö puunkorjuussa oli tasaisinta 2010-luvulla. Eniten kausivaihtelua puunkorjuussa 2010-luvulla on ollut vuonna 2014 sekä kaluston käytöllä että korjuumäärillä mitaten. Onni Oja: Metsätyö, 1953. Stora Enso Finland s Art Foundation. 6

Käytössä ollut puunkorjuukalusto kuukausittain 2010-luvulla Suomessa 5 000 Korjuukoneiden lukumäärä (kpl) 4 500 4 000 3 500 3 000 2 500 2 000 1 500 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 1 000 Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Lähde: SVT: Luonnonvarakeskus, Teollisuuspuun hakkuut ja työvoima. 7.

Käytössä ollut puunkorjuukalusto kuukausittain suhteessa keskimääräiseen kalustoon vuosittain 2010-luvulla Käytössä ollut / keskimääräinen kalusto (%) 140 130 120 110 100 90 80 70 60 50 Tammi Helmi 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu 100 = Puunkorjuukalusto keskimäärin kunakin tarkasteluvuonna Lähde: SVT: Luonnonvarakeskus, Teollisuuspuun hakkuut ja työvoima. 8.

Teollisuuspuun hakkuut kuukausittain 2010-luvulla Suomessa 7 6 Hakkuut (Mm 3 ) 5 4 3 2 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 1 Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Lähde: SVT: Luonnonvarakeskus, Teollisuuspuun hakkuut ja työvoima. 9.

Osuus koko vuoden teollisuuspuun hakkuumäärästä kuukausittain 2010-luvulla Suomessa 13 Osuus vuoden hakkuumäärästä (%) 11 9 7 5 3 1 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Keskimäärin 8,33 % Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Lähde: SVT: Luonnonvarakeskus, Teollisuuspuun hakkuut ja työvoima. 10.

Puunkorjuun kausivaihtelu ja sen vähentäminen -tutkimuksen tuloksia

Kausivaihtelun vähentäminen on meille tärkeä kehittämisalue! Pidämme Stora Enso Metsässä kausivaihtelun vähentämistä yhtenä tärkeimmistä kehittämiskohteista puunhankinnassa. Olemme Stora Enso Metsässä pyrkineet panostamaan kausivaihtelun vähentämiseen yhdessä yhteistyökumppaniemme koneyrittäjien (Tähtiyrittäjien), metsänomistajien, kone- ja laitevalmistajien sekä tutkimus- ja koulutusorganisaatioiden kanssa viime vuosina. Kausivaihtelun vähentämiseksi tähtäävän T&Ktyön suuntaamiseksi Stora Enso Metsässä halusimme kuulla yhteistyökumppaneiltamme, mihin meidän tulee suunnata T&K-paukkuja lähivuosina. 12

Selvityksen tavoitteet Listattiin, mitkä ovat tärkeimmät syyt kausivaihteluun. Kartoitettiin tärkeimmät keinot torjua kausivaihtelua. Tarkasteltiin, miten eri keinoja hyödynnetään tällä hetkellä kausivaihtelun torjumiseksi. Mitattiin kausivaihtelun eri torjuntakeinojen tulevaisuuden hyödyntämispotentiaali. 13

Selvityksen toteutus (1/2) Selvitys tehtiin Webropol-kyselynä joulukuussa 2016. Seuraavat ryhmät osallistuivat kyselyyn: Stora Enso Metsän Tähtiyrittäjät (otos: 38) (myöhemmin: Metsäkoneyrittäjät) Stora Enso Metsän korjuun toimihenkilöt (56) (Korjuun toimihenkilöt) Tornator Oyj:n toimihenkilöt (10) (Metsänomistajat (Tornator)) Kone- ja laitevalmistajat (45) ja T&K- ja koulutusorganisaatioiden edustajat (44) (T&K). Kyselyssä oli tarjolla yhteensä 32 mahdollista syytä kausivaihteluun ja 39 potentiaalista keinoa kausivaihtelun torjumiseksi. 14

Selvityksen toteutus (2/2) Kunkin listatun kausivaihtelun torjuntakeinon lähitulevaisuuden hyödyntämispotentiaali määritettiin vähentämällä kunkin keinon tärkeydestä sen nykyinen hyödyntämistaso. Vastauslinkki kyselyyn lähetettiin kaikkiaan 193 henkilölle. Vastausprosentti oli hyvä: 77,2 % (149 vastannutta). Tiina Tamminen (Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu) teki selvityksestä opinnäytetyönsä. Selvitys oli osa Stora Enso Metsän in kind -rahoitusta Bio-based Industries -konsortion EFFORTE-hankkeelle. 15

Säät merkittävin syy kausivaihteluun Koko aineistossa vastaajien mielestä säät (kevätja syyskelirikot sekä lyhyet ja lauhat talvet) aiheuttavat eniten kausivaihtelua Suomessa. Metsäkoneyrittäjien mukaan suppea pystyvaranto aiheuttaa eniten kausivaihtelua. Korjuun toimihenkilöiden sekä kone- ja laitevalmistajien mielestä kevätkelirikot aiheuttavat eniten kausivaihtelua. Metsänomistajat nimesivät merkittävimmäksi syyksi kausivaihteluun koneenkuljettajien vähäisen kokemuksen vaativissa korjuuoloissa työskentelystä. T&K-organisaatioiden edustajat näkivät, että lyhyet talvet aiheuttavat eniten kausivaihtelua. 16

Myös muilla tekijöillä merkittävä vaikutus kausivaihteluun Vastaajaryhmät nostivat merkittävimmiksi syiksi kausivaihteluun myös muita tekijöitä: Teiden huono kunto ja erityisesti huono tieto metsäautoteiden liikennöitävyydestä Vaihtelut tehtaiden puunkäytössä sekä metsäteollisuustuotteiden kysynnän vaihtelut Metsänomistajien ennakkoluulot kuusikoiden kesäharvennuksia ja turvemaiden kesäkorjuuta kohtaan sekä puunhankintaorganisaatioiden toimihenkilöiden ennakkoluulot Sateiset kesät Metsäkoneyrityksellä vain yksi asiakas Heikko leimikon korjuusuunnittelu Puunkorjuukaluston heikko varustelutaso Kesäaikaisen puunkorjuun heikko osaaminen Vuoden lopun tilinpäätöskatkot. 17

10 merkittävintä syytä puunkorjuun kausivaihteluun kaikkien vastanneiden mukaan Kevätkelirikko Lyhyet talvet Syyskelirikko Lauhat talvet Suppea pystyvaranto Teiden huono kunto Vaihtelut tehtaiden puunkäytössä Metsäkoneyrittäjät Korjuun toimihenkilöt Metsänomistajat (Tornator) Kone- ja laitevalmistajat T&K Kaikki Metsänomistajien ennakkoluulot kuusikoiden kesäharvennuksia kohtaan Metsänomistajien ennakkoluulot turvemaiden kesäkorjuuta kohtaan Sateiset kesät 1 2 3 4 5 1=Ei lainkaan merkittävä 5=Erittäin merkittävä 18

Koneenkuljettajan hyvä ammattitaito merkittävin keino kausivaihtelun vähentämiseksi Selvityksen koko vastaajajoukon mielestä puunkorjuukoneiden kuljettajien hyvä ammattitaito on merkittävin keino torjua kausivaihtelua. Tämän jälkeen toiseksi ja kolmanneksi merkittävimmät keinot olivat riittävät pystyvarannot sekä tarkka ja ajantasainen tieto pystyvarannosta. Puunkorjuuyrittäjät arvioivat, että riittävät pystyvarantotasot ovat merkittävin keino kausivaihtelun vähentämiseksi. Kaikki muut vastaajaryhmät sanoivat, että puunkorjuukoneiden kuljettajien hyvä ammattitaito on tärkein keino torjua kausivaihtelua. 19

Myös tieinfran kunnostamisella ja korjuukoneiden varustamisella kausivaihtelun torjuntaan Kyselyyn vastanneet sanoivat, että on myös muita keinoja torjua kausivaihtelua: 20 Tieinfran kunnostaminen ja metsäautoteiden liikennöitävyyden parempi ennustaminen Puunkorjuukoneiden varustaminen kantavilla teloilla ja pintapaineiden vähentäminen Leimikoiden korjuukelpoisuuden tarkempi luokittelu, tarkempi leimikkosuunnittelu sekä metsäkoneyrityksen tekemä leimikon korjuusuunnittelu Helppokäyttöiset ja yhteiset puunkorjuun suunnitteluja ohjausjärjestelmät (WoodForce) Suunnitelluissa korjuumäärissä pysyminen kuukausittain ja puunkorjuumäärien parempi ennustettavuus Kuljettajaa opastavien järjestelmien kehittäminen ja erityisesti maaperä- ja säätiedon hyödyntäminen puunkorjuussa Monipuolinen korjuukalusto metsäkoneyrityksellä Metsäkoneyrityksen osallistuminen urakanantajan vuosisuunnitteluun.

10 merkittävintä keinoa torjua kausivaihtelua kaikkien vastanneiden mukaan Puunkorjuukoneiden kuljettajien hyvä ammattitaito Riittävät pystyvarantotasot Tarkka ja ajantasainen tieto pystyvarannosta Tieinfran kunnostaminen Puunkorjuukoneiden pintapaineen vähentäminen Puunkorjuukoneiden varustaminen kantavilla teloilla Leimikoiden korjuukelpoisuuden tarkempi luokittelu Metsäkoneyrittäjät Korjuun toimihenkilöt Metsänomistajat (Tornator) Kone- ja laitevalmistajat T&K Kaikki Helppokäyttöiset puunkorjuun suunnittelu- ja ohjausjärjestelmät Tarkempi leimikkosuunnittelu Suunnitelluissa puunkorjuumäärissä pysyminen kuukausittain 1 2 3 4 5 1=Ei lainkaan merkittävä 5=Erittäin merkittävä 21

Osaa torjuntakeinoista hyödynnetään nykyisin hyvin, osaa ei Kyselyyn vastanneet arvioivat, että parhaiten tällä hetkellä (selvityksen tekohetki 12/2016) kausivaihtelun torjunnassa käytetään keinoista: Koneenkuljettajien hyvää ammattitaitoa Puunkorjuumäärät vastaavat tehtaiden puutilauksia ja suunnitelluissa korjuumäärissä pysytään kuukausittain Tieto pystyvarannosta on tarkkaa ja ajantasaista Puunkorjuukoneiden varustaminen kantavilla teloilla. Vastaavasti selvitykseen osallistuneet näkivät, että heikoiten tällä hetkellä kausivaihtelun torjuntakeinosta hyödynnetään seuraavia keinoja: 22 Lavetti- ja puutavara-autojen varustaminen rengaspaineiden säätöjärjestelmällä (CTI) Yhteinen puunkorjuun suunnittelu- ja ohjausjärjestelmä (WoodForce) Pienpuun korjuu Kuljettajaa opastavien järjestelmien kehittäminen.

10 kausivaihtelun torjuntakeinoa, jotka vastanneiden mielestä parhaiten käytössä tällä hetkellä Puunkorjuukoneiden kuljettajien hyvä ammattitaito Puunkorjuunmäärät tehtaiden puutilausten mukaan Suunnitelluissa puunkorjuumäärissä pysyminen kuukausittain Tarkka ja ajantasainen tieto pystyvarannosta Puunkorjuukoneiden varustaminen kantavilla teloilla Tarkempi leimikkosuunnittelu Monipuolinen korjuukalusto metsäkoneyrityksellä Metsäkoneyrittäjät Korjuun toimihenkilöt Metsänomistajat (Tornator) Kone- ja laitevalmistajat T&K Kaikki Tasaiset katkotun puutavaran varastotasot kuukausittain Puunkorjuukoneiden varustelutason parantaminen Metsäkoneyrityksen tekemä leimikonkorjuusuunnittelu 1 2 3 4 5 1=Ei lainkaan käytössä 5=Kiitettävästi käytössä 23

10 kausivaihtelun torjuntakeinoa, jotka vastanneiden mielestä heikoiten käytössä tällä hetkellä Lavettiautojen varustaminen CTI-järjestelmällä Puutavara-autojen varustaminen CTI-järjestelmällä Yhteinen puunkorjuun suunnittelu- ja ohjausjärjestelmä (WoodForce) Pienpuun korjuu Kuljettajaa opastavien järjestelmien kehittäminen Koneelliset metsänhoitotyöt metsäkoneyrityksen palveluvalikoimassa Metsäkoneyrityksen osallistuminen urakanantajan vuosisuunnitteluun Metsäkoneyrittäjät Korjuun toimihenkilöt Metsänomistajat (Tornator) Kone- ja laitevalmistajat T&K Kaikki Kooltaan pienemmät korjuukoneet Metsäautoteiden liikennöitävyyden parempi ennustaminen Tieinfran kunnostaminen 1 2 3 4 5 1=Ei lainkaan käytössä 5=Kiitettävästi käytössä 24

WoodForcella, tieinfran kunnostamisella ja riittävillä pystyvarannoilla suurin hyödyntämispotentiaali (1/3) Kone- ja laitevalmistajien listalla suurimmat hyödyntämispotentiaalit olivat: Yhteisellä puunkorjuun suunnittelu- ja ohjausjärjestelmällä (WoodForce) Kuljettajaa opastavien järjestelmien kehittämisellä Korjuukoneiden pintapaineiden vähentämisellä Metsäkoneyrityksen osallistumisella urakanantajan vuosisuunnitteluun ja Turvemaiden kesäkorjuulla. 25

WoodForcella, tieinfran kunnostamisella ja riittävillä pystyvarannoilla suurin hyödyntämispotentiaali (2/3) Metsäkoneyrittäjät ja korjuun toimihenkilöt ennustivat, että suurimmat mahdollisuudet kausivaihtelun vähentämisessä lähivuosina ovat: Yhteisellä puunkorjuun suunnittelu- ja ohjausjärjestelmällä eli WoodForcella Riittävillä pystyvarannoilla ja Tieinfran kunnostamisella. Metsänomistajat puolestaan arvioivat, että isoimmat hyödyntämispotentiaalit ovat: Korjuukoneiden pintapaineiden pienentämisessä ja varustamisessa kantavilla teloilla Puunkorjuukoneen kuljettajien hyvällä ammattitaidolla Sää- ja maaperätiedon hyödyntämisessä puunkorjuussa. 26

WoodForcella, tieinfran kunnostamisella ja riittävillä pystyvarannoilla suurin hyödyntämispotentiaali (3/3) Vastaavasti T&K-organisaatioiden edustajat arvioivat isoimmat hyödyntämispotentiaalit olevan: Metsäautoteiden liikennöitävyyden paremmassa ennustamisessa Kuljettajaa opastavien järjestelmien kehittämisessä Tieinfran kunnostamisessa Leimikoiden korjuukelpoisuuden tarkemmassa luokittelussa ja Maaperätiedon hyödyntämisessä puunkorjuussa. Kuva: Jussi Peukurinen, Arbonaut Oy. 27

10 keinoa, joissa arvioitiin olevan suurin hyödyntämispotentiaali kausivaihtelun vähentämisessä lähivuosina Yhteinen puunkorjuun suunnittelu- ja ohjausjärjestelmä (WoodForce) Tieinfran kunnostaminen Riittävät pystyvarantotasot Kuljettajaa opastavien järjestelmien kehittäminen Metsäautoteiden liikennöitävyyden parempi ennustaminen Leimikoiden korjuukelpoisuuden tarkempi luokittelu Metsäkoneyrityksen osallistuminen urakanantajan vuosisuunnitteluun Metsäkoneyrittäjät Korjuun toimihenkilöt Metsänomistajat (Tornator) Kone- ja laitevalmistajat T&K Kaikki Maaperätiedon hyödyntäminen puunkorjuussa Puunkorjuukoneiden pintapaineen vähentäminen Helppokäyttöiset puunkorjuun suunnittelu- ja ohjausjärjestelmät 0 1 2 3 4 0=Ei potentiaalia 4=Erittäin suuri potentiaali 28

Suometsien puunkorjuu & Kehittämisen painopistealueita

1) Tieinfran kunnostamiseen panostettava Liikenneinfran korjausvelka 2 392 M, josta tieinfran osuus 1 206 M (50 %)! Lähteet: LVM 2014, Dietrich 2016. 30

2) Kuljettajaa opastavien järjestelmien kehittäminen keskiössä Leimikoiden korjuukelpoisuuden tarkempi luokittelu Staattinen karttataso (Arbonaut) Dynaaminen Sää- ja maaperätiedon hyödyntäminen puunkorjuussa. Ajouraverkostoehdotus hakkuukoneen kuljettajalle Lähikuljetuksessa optimaalinen reititys (=ajokertojen & -matkan minimointi) Hakkuukoneen ja kuormatraktorin ajovoimansiirtotiedon hyödyntäminen Korjuujäljen automaattinen seuranta. 31

3) Korjuukaluston varustamiseen kiinnitettävä huomiota Myös hakkuukone on varustettava turvemaille 6-pyöräinen hakkuukone pyöräteloin Kuormatraktorin varustaminen Kantavuutta + vetokykyä Olofsfors, Kopa, ProSilva -telat. 32

4) Osaamistasoa nostettava ja ennakkoluuloja hälvennettävä Koulutusta koneenkuljettajille ja toimihenkilöille Korjuunäytöksiä metsänomistajille ja toimihenkilöille. 33

Kiitos! kalle.karha@storaenso.com