Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät Kokkolan kaupungintalo 19.11.2007 Kansanedustaja Jutta Urpilainen
Alkoholin kulutuksen historia ja nykypäivä Alkoholin kokonaiskulutus on Suomessa pitkällä aikavälillä jatkuvasti kasvanut. Poikkeuksen tässä kehityksessä muodosti vain viime vuosikymmenen taloudellisen laman kausi, jolloin alkoholin kokonaiskulutus vuosina 1991 1994 väheni yhteensä 10 prosenttia. Tilapäistä kulutuksen laskua seurasi vuonna 1995 peräti 10 prosentin nousu alkoholin kulutuksessa. Kasvu johtui ennen kaikkea EU:n kolmansia maita koskeneiden matkustajatuonnin aikarajojen kumoamisesta.
Alkoholin kulutuksen historia ja nykypäivä Vuonna 2004 Suomessa alkoholin tilastoitu kulutus oli 100 prosenttisena alkoholina 8,2 litraa asukasta kohti, mikä on 1960-luvun alkuvuosiin verrattuna nelinkertainen määrä. Vuonna 1960 71 prosenttia kulutetusta alkoholista juotiin väkevinä alkoholina, mutta vuonna 1969 keskioluen tultua elintarvikeliikkeisiin, on oluen kulutus lisääntynyt ja väkevien juomien suhteellinen osuus vähentynyt. Vuonna 2003 Suomessa kulutetusta alkoholista noin puolet juotiin oluena ja neljännes väkevinä viinoina
Alkoholin kulutuksen historia ja nykypäivä Suomen alkoholinkulutus jakaantuu erittäin epätasaisesti kansalaisten kesken. Miehistä eniten juova 10 prosentin osa kuluttaa noin 40 prosenttia kaikesta miesten kuluttamasta alkoholista, ja naisilla vastaava osuus on 50 prosentin tietämissä. Naisten ja miestenväliset erot humalajuomisen useudessa ovat edelleen kaventuneet. Sen sijaan nuorten juomatavoissa on havaittu polarisoitumista, mikä tarkoittaa että ongelmat kasautuvat tietyille nuorisoryhmille.
Alkoholin kulutuksen seuraukset Alkoholista aiheutuvat haitat ovat suorassa suhteessa kulutuksen määrään. Aikaisemmin alkoholin raju kertakäyttö aiheutti enemmän haittoja kuin pitkäaikaisesta käytöstä johtuvat sairaudet. Nykyisin sairaudet ovat kasvussa, mutta kertakäytön haitat eivät ole vähentyneet
Alkoholin kulutuksen seuraukset
Pääkaupunkiseudulla tehty tuore selvitys osoitti, että vanhempien päihteidenkäyttö oli yleisimmin mainittu huostaanoton tarvetta aiheuttava tekijä. Vanhempien päihdeongelma mainittiin 43 prosentissa huostaanottopäätöksistä
Alkoholin kulutuksen seuraukset
Alkoholin kulutuksen seuraukset Alkoholiperäiset haitat ovat kasvaneet vuonna 2003 tehdyn veronalennuksen jälkeen: Alkoholisairaudet tai -myrkytykset nousivat vuonna 2005 yleisimmäksi työikäisten miesten kuolinsyyksi. (vuositasolla alkoholiperäisiin sairauksiin kuolee 6000 ihmistä) Terveydellisten haittojen kokonaiskuva on muuttunut kulutustottumusten vuoksi niin, että kroonisten alkoholihaittojen osuus on noussut olennaisesti.
Alkoholin kulutuksen seuraukset Alkoholin yhteiskunnalle aiheuttamien välittömien vuotuisten kustannusten arvioidaan olevan kaikkiaan lähes miljardi euroa. Jotkut haitat ovat elinikäisiä eikä niitä voi mitata rahassa Odottavien ja pienten lasten äitien päihderiippuvuus on Suomessa oletettua yleisempää. Vuonna 2001 julkaistun väitöksen mukaan noin kuusi prosenttia odottavista äideistä oli riippuvaisia päihteistä. Alkoholin eriasteisesti vaurioittamia lapsia syntyy vuosittain useita satoja.
Millaisin toimin yhteiskunta pyrkii rajoittamaan alkoholin käyttöä? Suomen alkoholipolitiikan ohjenuorana on useimmiten pidetty alkoholin haittojen minimointia. Haittojen minimointiin on pyritty rajoittamalla kulutusta: 1) alkoholin korkean hinnan kautta 2) vaikean saatavuuden kautta. Alkoholijuomien vähittäismyynti on pidetty valtion monopolina ja myynti on annettu Alkon tehtäväksi.
Millaisin toimin yhteiskunta pyrkii rajoittamaan alkoholin käyttöä? Edellisellä hallituskaudella päätettiin: Lapsiin ja nuoriin suuntautuvaa alkoholimainontaa aiotaan rajoittaa televisiossa ja elokuvateattereissa sekä urheilu- ja liikuntajärjestöjen tilaisuuksissa. (astuu voimaan 1.1.2008) Alkoholipakkauksiin ja -pulloihin tulee varoitusmerkintä (astuu voimaan 1.1.2008) Alkoholin myynnin aloittamisen myöhentäminen klo 9 kaikissa vähittäismyyntipisteissä (astunut jo voimaan)
Ajankohtaista juuri nyt Tällä hetkellä keskustellaan alkoholiveron korottamisesta vuoden 2003 tapahtuneen alkoholiveron laskun jälkeen Hallitus on esittänyt, että vero nousisi keskimäärin 11,5 prosenttia. Korotus painotettaisiin väkeviin alkoholijuomiin, joiden vero nousisi noin kaksi kertaa enemmän kuin oluen tai viinin vero. Korotuksen johdosta alkoholijuomien vähittäismyyntihinnat nousisivat keskimäärin 5,5 prosenttia. Väkevien alkoholijuomien hinnat nousisivat noin kolme kertaa enemmän kuin oluiden ja viinien hinnat.
Ajankohtaista juuri nyt Sosiaali- ja terveysvaliokunta on ehdottanut lausunnossaan, että alkoholiveroa korotettaisiin kaikissa juomaryhmissä enemmän kuin hallitus esittää Näkemystä perustellaan ensinnäkin sillä, että alkoholihaitat ovat suorassa suhteessa kulutuksen määrään ja että alkoholin kulutus on ollut kasvujohteista myös tänä vuonna.
Ajankohtaista juuri nyt Sos.- ja terveysvaliokunnan mielestä alkoholin hinta on edelleen tehokkain keino vaikuttaa alkoholin kulutukseen ja haittoihin sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden tarpeeseen. Sen tulisi nousta kuitenkin vähintään 20 prosenttia, jotta sillä olisi vaikutusta kulutuksen määrään. Hallitus ja valtionvarainvaliokunnan enemmistö eivät ole valmiita muuttamaan alkuperäistä esitystä
Ajankohtaista juuri nyt Alkoholin verotuksen maltillista korotuslinjaa perustellaan mm. seuraavilla argumenteilla: Veronkorotuksilla ei siis voida yksin vaikuttaa siihen, millaiseksi alkoholiolot maassamme vakiintuvat. Ehdotettuja veronkorotuksia korkeammat verotasot eivät siis myöskään takaa sellaista myönteistä kansanterveydellistä kehitystä, jota tavoitellaan. Tulli on todennut, että hallituksen esitys tulee tällaisenaankin lisäämään painetta niin laittomaan kuin harmaaseen tuontiin, koska verojen määrällä on selvä vaikutus laittomien markkinoiden kokoon ja matkustajatuonnin määrään. Tullin mukaan on pelättävissä, että veronkorotus houkuttelee järjestäytynyttä rikollisuutta ottamaan alkoholin takaisin tuotevalikoimaansa savukkeiden rinnalle.
Ajankohtaista juuri nyt Alkoholiveron korottamisessa vastakkain ovat siis ajautuneet sosiaaliset ja terveydelliset vaikutukset koko yhteiskuntaan ja toisaalta veronkorotuksen mukanaan tuomat haittailmiöt, kuten harmaa kauppa ja rikollisuus sekä alkoholin kasvava tuonti ulkomailta. Kyseessä on erittäin tutkittu asia, joten päätös alkoholin käytön vähentämisestä on poliittisesta tahdosta kiinni.
Mitä tapahtuu tulevaisuudessa? Alkoholin haittoja voidaan vähentää merkitsevästi myös jatkossa vaikuttamalla alkoholin hintaan ja saatavuuteen Jotta alkoholin hinta nousisi vuoden 2003 tasolle, pitäisi alkoholiveroa korottaa 80 prosentilla. Tällä hetkellä alkoholin hinta on alimmalla tasollaan 50 vuoteen reaaliansioihin suhteutettuna.
Mitä pitäisi tehdä? 1) Alkoholin hintaa pitäisi korottaa reilusti, vähittäismyynnille asettaa laadullisia rajoitteita ja vähentää vähittäispisteiden määrää maltillisesti. Nyt alkoholiveroa pitää korottaa kautta linjan 20 prosenttia ja tulevina vuosina lisää samansuuruisilla prosenteilla. Alkoholiveron tuotot pitäisi käyttää alkoholin haittojen lievittämiseen ja ennaltaehkäisevään työhön. 2) Ravintoloissa tapahtuvan alkoholin käytön osuutta koko kulutuksesta pitäisi pystyä lisäämään samalla kun kulutuksen kokonaismäärä laskee
Mitä pitäisi tehdä? 3) Ennaltaehkäisevälle päihdetyölle pitäisi osoittaa lisää resursseja. Erityisesti valistustyö kouluissa ja nuorisotyössä on tärkeässä asemassa. 4) Alkoholimainonta tulisi kieltää kokonaan erityisesti alkoholin ja urheilukilpailujen kytkeminen on huono yhdistelmä 5) Harkittava lainsäädäntötoimia tilanteisiin, joissa raskaana oleva nainen on päihteiden ongelmakäyttäjä ja päihteiden käyttö aiheuttaa välitöntä ja vakavaa vaaraa sikiön tai syntymättömän lapsen hengelle, terveydelle tai kehitykselle.