Länsi- ja Sisä-Suomi Päätös Nro 128/2011/1 Dnro LSSAVI/127/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 21.10.2011 ASIA Puun, turpeen, kivihiilen ja REF-kierrätyspolttoaineen polton lentotuhkan hyödyntäminen Valtatie 8:n Sepänkylän ohikulkutien rakentamisessa ja toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta, Mustasaari ja Vaasa. LUVAN HAKIJA Liikennevirasto PL 33, Opastinsilta 12 A 00520 Helsinki TOIMINTA JA SEN SIJAINTI ASIAN VIREILLETULO Valtatie 8, Sepänkylän ohikulkutie välillä Kotiranta Stormossen. Ympäristölupahakemus on tullut vireille Länsi-ja Sisä-Suomen aluehallintovirastossa 1.7.2011. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulain 28 :n 2 momentin kohta 4 Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 mom. kohta 13f) LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohdan 13 g) mukaan jätteen ammattimaista tai laitosmaista hyödyntämistä tai käsittelyä, jos jätettä käsitellään tai hyödynnetään vähintään 10 000 tonnia vuodessa, koskevassa ympäristölupa-asiassa on aluehallintovirasto toimivaltainen lupaviranomainen. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Tiesuunnitelma LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 020 636 1060 Vaasan päätoimipaikka fax 06 317 4817 Wolffintie 35 kirjaamo.lansi@avi.fi PL 200, 65101 Vaasa www.avi.fi Liikennevirasto on hyväksynyt tiesuunnitelman päätöksellään 14.4.2011. Toiminnalla ei ole aikaisempaa ympäristölupaa.
2 Kaavoitustilanne Pohjanmaan liiton maakuntavaltuusto on hyväksynyt maakuntakaavan 29.9.2008. Ympäristöministeriö vahvisti kaavan 21.12.2010 antamallaan päätöksellä YM2/5222/2008. Vahvistetussa maakuntakaavassa suunniteltu tiealue on merkitty hyväksytyn tiesuunnitelman mukaiseen paikkaan. Alueella on voimassa Sepänkylän osayleiskaava, jonka Mustasaaren kunnanvaltuusto on hyväksynyt 13.2.2003. Virallisesti nähtävillä ollut Vaasan kaupungin kokonaisyleiskaava "Vaasan yleiskaava 2030" on nyt laadittavan ohikulkutievaihtoehdon mukainen. Ohikulkutietä koskeva Bölen alueen osayleiskaava on hyväksytty kunnanvaltuustossa 27.4.2006, mutta Vaasan hallinto-oikeus on kumonnut päätöksen 27.11.2007 siltä osin kuin se koski merkintää ohikulkutien pohjoispuolisen alueen ohjeelliseksi rajaksi. Bölen osayleiskaava on muilta osiltaan tullut voimaan 1.3.2010. Vaasan kaupungin asemakaava Kotirannan, Kivihaan ja Asevelikylän kohdalla on nyt laadittavan ohikulkutievaihtoehdon mukainen. Mustasaaren kunnan alueella suunnitteluosuus on pääosin asemakaavoittamattomalla alueella. Kotirannan ja Bölen osayleiskaavojen pohjalta laaditut asemakaavat ovat tie-suunnitelman mukaiset. Kunta on päivittänyt pienehköt poikkeamat asemakaavoissa tien-suunnitteluprosessin kuluessa vastaamaan suunnitelmaratkaisuja. Stormossenin ja Lintuvuoren asemakaavoilla ei ole vaikutusta tiesuunnitelmaan, eikä niitä ole liitetty hakemusaineistoon. HANKKEEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Ympäristön yleiskuvaus Sepänkylän ohikulkutie sijaitsee Vaasan kaupungin ja Mustasaaren kunnan alueella. Ohikulkutie on noin 8 km pituinen alue, joka alkaa Yhdystien (VT8) eritasoliittymän pohjoisemmasta rampista ja päättyy Stormossenin jätekeskuksen pohjoispuolelle. Ohikulkutiehankkeessa rakennetaan lisäksi neljä eritasoliittymää, yhdeksän siltaa sekä äänisuojausta yhteensä 2,1 km meluaitaa, 2,3 km melukaidetta sekä 1,6 km meluvallia. Sepänkylän ohikulkutie on linjattu siten, että liikenne ohjataan Vaasan keskustasta Mustasaareen (koilliseen) päin ajettaessa pois tiheästi asutulta asuinalueelta.
3 Ympäristön tila Maaperä ja pohjavesiolosuhteet Valtatie sijoittuu Sepänkylän 1. luokan pohjavesialueelle (Sepänkylä- Kappelinmäki, 10 499 51) 1,1 km matkalla, kuten myös uusi ohikulkutietielinjaus 0,7 kilometrin matkalla (tiesuunnitelman paaluvälillä 5200 5920). Sepänkylän I-luokan pohjavesialueen pohjoisosassa hiekkavaltaiset harjukerrostumat sijaitsevat n. 5 m paksun koheesiomaakerroksen alapuolella. Alueen maaperäkerrostumien raekokovaihtelut ovat jyrkkiä, jonka vuoksi kerrostumien vedenläpäisevyys vaihtelee nopeasti. Osa pohjavedestä on peräisin laakson reunojen moreeni-/ kalliorinteiltä, joiden vajovedet virtaavat kalliopintaa pitkin harjukerrostumaan. Lähin vedenottamo (Sepänkylän vedenottamo) sijaitsee toimenpidekohteesta n. 1,2 km etelään. Mustasaaren kunta ottaa pohjavettä alueen vedenottamolta 700 m 3 vuorokaudessa. Alueen kokonaisantoisuudeksi on arvioitu 1500 m 3 /d. Nykyiselle valtatielle 8 ei ole rakennettu pohjavesisuojausta, mutta sellainen tullaan toteuttamaan ohikulkuhankkeen yhteydessä. Geologian tutkimuskeskus on yhteistyössä Vaasan kaupungin ja Mustasaaren kunnan kanssa tehnyt vuosina 2008 2009 maaperä- ja pohjavesitutkimuksia Sepänkylän, Kappelinmäen ja Vanhan Vaasan I-luokan pohjavesialueilla. Tutkimusten perusteella pohjavesialueen rajaukseen Sepänkylän kohdalla ei ole tehty muutoksia. Pohjavesialueen tarkempi kuvaus ja alueelle sijoitettavien toimintojen periaatteet on esitetty pohjavesialueelle laaditussa suojelusuunnitelmassa. Maisema, taajamakuva ja kulttuuriarvot Suunnitteluosuuden alkupäässä ohikulkutien linjaus sijoittuu liike- ja asuinkortteleiden muodostamaan tiiviiseen kaupunkirakenteeseen. Bölen kohdalla uusi valtatielinjaus kulkee kylän ja peltojen halki vaikuttaen maiseman lisäksi asutukseen ja kulkuyhteyksiin. Suunnitteluosuuden loppupäässä tielinjaus sivuuttaa Lintuvuoren ja Stormossenin teollisuusalueet. Pääosin ohikulkutien linjaus sijoittuu pelto- ja metsämaisemaan. Suunnittelualueella ei ole muinaisjäännöksiä eikä valtakunnallisesti merkittäviä rakennetun ympäristön kohteita tai kulttuurimaisemia. Luontokohteet, kasvillisuus ja eläimistö sekä luonnonsuojelualueet Ohikulkutien linjaus sivuaa tai halkaisee liito-oravan (luontodirektiivin liitteen IV laji) asuttamia alueita Verkbackenin kohdalla, Sivumaantien molemmin puolin sekä Lintuvuoren kohdalla. Kesällä 2008 yleissuunnitelman yhteydessä tehdyn lepakkokartoituksen mukaan ohikulkutielinjauksen läheisyydessä on lepakoiden (luontodirektii-
4 vin liitteen IV laji) esiintymisalueita, ei kuitenkaan lisääntymis- tai levähdyspaikkoja tai tärkeitä ruokailualueita tai siirtymäreittejä, jotka selkeästi rajoittaisivat tiensuunnittelua. Bölen kylän itäpuolisessa metsikössä on kuitenkin viiksisiippalajien saalistusaluetta, joka sijoittuu ohikulkutien käytävään. Uusi valtatielinjaus rajautuu Karperönjärven eteläpään kohdalla lintuvesien suojeluohjelman mukaiseen luonnonsuojelualueeseen, jonka Länsi- Suomen ympäristökeskus on muodostanut päätöksellään 7.11.2008. HAKEMUKSEN MUKAINEN TOIMINTA Liikennevirasto rakentaa Vaasan kaupungin ja Mustasaaren kunnan alueella Sepänkylän ohikulkutietä (2010 2012). Liikennevirasto hakee ympäristönsuojelulain mukaista ympäristölupaa valtatie 8:n (VT8) sulfidisavimaiden stabiloinnille lentotuhkalla, kaupallisilla sideaineilla sekä näiden sekoituksilla. Stabiloitavien maamassojen enimmäismäärä on 400 000 m 3 -rtr, joka on samalla myös kaivumassojen enimmäismäärä. Lentotuhkaa (jätekoodi 10 01 17) hyödynnetään stabiloinnissa sideaineena yhteensä enintään 120 000 t määrän vaihdellessa kohteessa 150 300 kg/m 3 -rtr. Stabilointi on suunniteltu toteutettavaksi noin yhden vuoden aikana. Massa- ja pilaristabiloinnissa sulfidisavet jätetään osaksi tierakennetta siltä osin, kuin tien rakenne ei edellytä stabiloidun saven kaivamista tiettyyn tasoon. Stabiloinnin käyttö mahdollistaa rakentamisesta aiheutuvan liikennemäärän merkittävän vähenemisen, luonnonvarojen säästön ja CO2- päästöjen vähenemisen verrattuna massanvaihtoon. Samalla vältytään sulfidisaven happamoittavasta vaikutuksesta kaivutöiden yhteydessä. Mahdolliset stabiloimalla käsitellyt kaivumassat sijoitetaan Stormossenin jätteenkäsittelyalueen maisemavalliin. Muita läjitysalueita sulfidisavien läjitykseen ei käytetä. Stabiloitujen massojen hyödyntämiselle Stormossen Oy:n jätehuoltokeskuksen alueelle rakennettavassa maisemavallissa ollaan hakemassa omaa erillistä ympäristölupaa. Massa- ja pilaristabiloinnit ovat nk. in situ -menetelmiä maanpinnan alapuolisten massojen käsittelyyn. Pehmeiden maiden stabiloinnissa sekoitetaan sideainetta kaivinkoneeseen liitetyllä erityisellä sekoitinlaitteistolla. Sekoitus tapahtuu pysty- ja vaakasuunnassa (massastabilointi), jolloin maahan syntyy sideaineen vaikutuksesta tasaisesti lujittunut homogeeninen laattamainen vyöhyke, jonka varaan maarakenteet voidaan perustaa. Pilaristabiloinnissa muodostetaan maan sisään pitkiä betonimaisia pilareita. Massastabiloinnin tarkoituksena on vahvistaa olemassa olevaan perusmaan kantavuutta lisäämällä tietyssä seossuhteessa sideainetta maaperään. Sekoitustyön jälkeen stabiloidun alueen pinta tasataan ja asennetaan
5 suodatinkangas sekä painopenger, ennen varsinaisia tierakenteita. Stabilointi on Suomessa yleisesti käytetty maarakentamisen menetelmä. Hankkeesta ei aiheudu normaalista maarakentamisesta poikkeavia päästöjä vesistöön tai viemäriin. Sulfidisavimaiden stabiloinnilla vähennetään merkittävästi sulfidisavesta hapellisissa olosuhteissa muodostuvan rikkihapon määrää ja pääsyä ympäristöön. Hankkeesta ei aiheudu normaalista maarakentamisesta poikkeavia päästöjä ilmaan, maaperään tai pohjaveteen. Pohjavesialueella stabilointi tehdään pelkästään kaupallisella sideaineella. Stabiloinnin melupäästöt eivät poikkea normaalista maarakentamisesta. Tuhka ja kaupalliset sideaineet kuljetetaan stabilointipaikalle säiliöautoilla ja varastoidaan stabilointipaikalla kuivana siiloissa. Tuhkan siirrot laitokselta säiliöautoihin, työmaasiiloihin sekä stabilointilaitteistoon tapahtuu pneumaattisesti. Pölypäästöt ovat hyvin vähäisiä ja rajoittuvat työkohteeseen. Hanke pyrkii merkittävästi vähentämään alkuperäisen tiesuunnitelman mukaisia massanvaihtoja ja massanvaihtojen aiheuttamia ongelmia. Hankkeessa hyödynnetään jätteeksi luokiteltuja voimalaitostuhkia. Tuhkalle on tehty stabiloituvuustestit sulfidisaven kanssa ja niiden mukaan stabiloidusta sulfidisavesta saadaan sekä lujittuvaa että ympäristökelpoisuudeltaan suunniteltuun toimintaan soveltuviksi. Stabiloitujen kaivumassojen kuljettaminen Stormossenille on hallitumpaa kuin käsittelemättömien savien kuljettaminen. Stabiloidut savet ovat kuivempia ja kiinteämpiä kuin käsittelemättömät savimassat, joten kuljetuksen aikaiset mahdolliset saven valumiset kuljetusreitille vähenevät. Hankkeella ei ole negatiivisia vaikutuksia vesistön käyttöön. Vesistövaikutuksia seurataan Stormossenin tarkkailuohjelman ja pohjavesialueelle laadittavan tarkkailuohjelman mukaisesti. RAAKA-AINE, TUOTTEET, TUOTANTO, KAPASITEETTI, PROSESSIT, LAITTEISTOT, RAKEN- TEET JA NIIDEN SIJAINTI Stabiloimaton savi Sulfidisavien kaivuun aikana savi joutuu hapellisiin olosuhteisiin, jolloin saven sisältämä rikki hapettuu muodostaen rikkihappoa. Rikkihappo happamoittaa voimakkaasti maaperää ja saa aikaan pintavesien happamoitumista. Pahimmillaan valumien ph voi olla alle 3. Herkimmät kalat kuolevat, kun vesistön ph laskee alle 5,5:n. Hapan vesi liuottaa maaperästä ja veden kiintoaineksesta alumiinia pintavesiin. Alumiini saostuu kalan kiduksissa aiheuttaen kalojen tukehtumista. Happamien vesien myötä alumiinin lisäksi Mg, Cd, Co, Cu, Zn ja Ni päästöt vesiin lisääntyvät.
6 Massastabiloinnilla vähennetään kaivettavien sulfidisavien määrää merkittävästi, sillä riittävästi lujittunut savi voidaan jättää sijaintiympäristöönsä, eikä savi ole hapen kanssa tekemisessä muutoin kuin sideainesyötön yhteydessä. Sekoitustyön jälkeen paikalleen jätettävä massa jää edelleen pelkistäviin olosuhteisiin ja rikkihappoa ei muodostu. Mikäli stabiloitua savea joudutaan kaivamaan, läjitysalueelle vietävät stabiloidut savet ovat phsäädetty riittävän emäksiselle tasolle jo ennen läjitysalueelle vientiä. Läjitysalueen täyttö-, muotoilu- ja pintarakenteiden viimeistelytyöt saadaan tehtyä nopeammassa aikataulussa kuin vaihtoehtoisilla kalkituilla savimassoilla, joiden loppuun työstäminen edellyttää kuivumista. Kalkitulla savella ei ole merkittävää käsittelemättömästä savesta eroavaa lujuutta. Stabiloitu savi Stabilointityön periaate Massastabiloitujen savien tavoitteelliseksi puristuslujuudeksi on stabiloinnin esitutkimuksissa esitetty noin 100-300 kpa 180 d iässä, kun stabiloitu massa jätetään tierakenteen alle. Lujuustarve riippuu rakennesovellutuksista ja lopullinen tavoitelujuus kullekin stabiloitavalle kohteelle määräytyy lopullisissa teknisissä suunnitelmissa. Läjitettävän saven tavoitelujuudet ovat edellistä huomattavasti alhaisempia ja läjitettävän saven stabiloinnin tavoitteet ovat lähinnä ympäristöllisiä, rikkihaponmuodostus tulee minimoida ph-säädön avulla. Läjitettäville saville saadaan käsittelyllä myös lujuutta, joka helpottaa massojen käsittelyä. Tehtyjen selvitysten mukaan stabiloimalla voidaan vaikuttaa sulfidisaven rikkihaponmuodostumiseen. Stabiloidun materiaalin ph-muutokset olivat selvityksessä käsittelemättömiä sulfidisavia huomattavasti hitaampia ja stabiloidun saven ph vakiintui tasolle ph 8. Vastaavasti stabiloimattomalla savella ph laskee noin tasolle ph 4, noin 1-2 kk:n kuluessa. Massastabilointi Massastabilointimenetelmässä pehmeään saveen, liejuun tai turpeeseen sekoitetaan sideainetta kaivinkoneeseen liitetyllä erityisellä sekoitinlaitteistolla. Sekoitus tapahtuu pysty- ja vaakasuunnassa, jolloin maahan syntyy sideaineen vaikutuksesta tasaisesti lujittunut homogeeninen laattamainen vyöhyke, jonka varaan maarakenteet voidaan perustaa. Massastabiloinnin tarkoituksena on vahvistaa olemassa olevaan perusmaan kantavuutta (leikkauslujuus, kpa) lisäämällä tietyssä seossuhteessa sideainetta maaperään. Sekoitustyössä käytetään työhön suunniteltua laitteistoa. Sekoitustyön jälkeen stabiloidun alueen pinta tasataan ja asennetaan suodatinkangas sekä painopenger, joiden tarkoituksena on tiivistää osin huokoista perusmaata ja näin edesauttaa sideaineen reagointia perusmaan kanssa. Sekoitinlaitteena käytetään peruskoneeseen (kaivinkone) kytkettyä sekoitintyökalua (myyrä) ja sideaineen syöttö tapahtuu käyttäen painesyötintä.
7 Kahden sideaineen yhtäaikaiseen syöttöön ja sekoittamiseen on jo kehitetty laitteistoa, jolla voidaan annostella kahta sideainetta samanaikaisesti erilaisilla syöttösuhteilla. Sideainekomponenttien sekoittuvuus on tehokasta ja sideainekomponenttien virtauksista ja menekeistä saadaan reaaliaikaista tietoa. Sideaineet on mahdollista myös sekoittaa keskenään ennen stabilointia. Sekoitettujen sideaineiden siilovarastointiaika voi kuitenkin olla hyvin lyhytaikaista, sillä pienikin vesimäärä tuhkassa aloittaa sideaineseoksen lujittumisreaktiot. Massastabilointilaitteistoon kuuluu lisäksi sideaineen painesyötin, jolla toteutetaan sideaineen (esimerkiksi sementti, kalkkisementti, lentotuhka) syöttäminen stabiloitavaan massaan paineilmalla. Sideaine kulkeutuu syöttimestä letkuja pitkin maamyyrän päähän, jonka keskellä on side-aineen purkuaukko, josta sideaine leviää ja sekoittuu sekoitusrummun ominaisuuksien ja liikkeiden mukaan stabiloitavaan massaan. Painesyötin on yleensä rakennettu telaketjualustalle ja se on siirrettävissä ja ohjattavissa kauko-ohjauksella. Sideainesäiliöitä voi vaunussa olla joko yksi tai kaksi kappaletta, ja niiden mukaisesti tilavuus joko 7 tai 4 m 3. Massastabilointilaitteiston syvyysulottuvuus on tyypillisesti maanpinnasta noin 5 metrin syvyyteen. Massastabilointilaitteistot kehittyvät kuitenkin koko ajan ja kehitteillä on jo laitteistoja, joissa on yhdistetty massastabilointi ja pilaristabilointilaitteistojen ominaisuuksia. Stabiloidun maaperän geotekniset ominaisuudet riippuvat luonnontilaisen maaperän fysikaalisista ja kemiallisista ominaisuuksista sekä sideaineen ominaisuuksista. Tärkeimmät stabilointiin vaikuttavat maaperän ominaisuudet ovat kosteus, ph-arvo ja maatumisaste, joka tulee kyseeseen eloperäisillä maalajeilla, etenkin turpeella. Stabilointi tehdään alueille, jotka tiesuunnitelmassa on osoitettu massanvaihdon alueiksi. Stabiloitavien alueiden leveys suunnitellun tien kohdalla ulotetaan niin leveälle alueelle, että kaikki alueelta mahdollisesti leikattavat savet ovat stabiloituja ja että käsittelemättömän ja leikattavan stabiloidun saven väliin jää puskurivyöhyke, joka on stabiloitu. Puskurivyöhyke estää käsittelemättömän saven rikkihapon muodostusta kaivutyönaikana ja parantaa kaivutyön aikaista stabiliteettiä. Pilaristabilointi Pilaristabiloinnin periaatteet ovat pitkälti samankaltaisia massastabiloinnin kanssa. Poikkeuksena on laitteiston huomattavan paljon suurempi syvyysulottuvuus sekä pilarimainen rakenne. Pilareiden halkaisija on tyypillisesti 0,5-0,8 m. Pilareiden tiheys määräytyy geoteknisten vaatimusten mukaisesti. Pilarikoneen kärki porataan pehmeään maaperään ja sideaine sekoitetaan kuvan 2. mukaisella sekoitinkärjellä maaperään. Pyörivä liike tehostaa sekoitusta. Sekoituskärkeä nostetaan hitaasti ylöspäin koko ajan sekoittaen. Kun sekoituskärki on nostettu maanpintaan saakka, pilari on valmis.
8 Stabilointimenetelmien yhdistäminen Massa- ja pilaristabilointia voidaan yhdistää siten, että ylemmät pehmeikkökerrokset massastabiloidaan ja syvät kerrokset pilaristabiloidaan. Stabilointityön periaatteet ovat tällöin seuraavat: Riittävän matalat kohteet (syvyys 4-6 m) massastabiloidaan kauttaaltaan, Kohteet joiden syvyys on 5-7 m (maks 8 m) massastabiloidaan koneen ulottuvuuden mukaan noin 6 m saakka ja pohja osa jätetään stabiloimatta. Tämä mahdollisuus on käytettävissä geoteknisten stabiliteettilaskelmien jälkeen. Syvät kohteet (7-24 m) massastabiloidaan yläosastaan ja pilaristabiloidaan syviltä osiltaan. Yläosaa ei ole kaikilta osin tarpeellista massastabiloida, pelkkä pilaristabilointi voi paikoin riittää. Sepänkylän ohikulun tapauksessa saven pintaosan on todettu olevan vaikeimmin lujittuvaa kuin syvempien kerrosten, joten taloudellisempi ratkaisu todennäköisesti saadaan stabiloimalla massan pintaosa kauttaaltaan massastabiloinnilla. Mikäli massastabilointi halutaan tehtäväksi 6 m syvemmältä osalta, voidaan hyödyntää limittäisiä pilaristabiloituja paaluja. Pilarien limittäminen on tehtävä tällöin siten, että paalujen väliin ei jää rakoja. Stabilointityön kapasiteetti Yhden massastabilointilaitteiston keskimääräinen sekoitusteho n. 50 m 3 /h (n. 400-500 m 3 per työvuoro). Kyseessä olevan 400 000 m 3 savimäärän stabilointiin kuluu aikaa noin 10 000 h. Mikäli työ halutaan saada tehtyä noin vuoden aikana, on työmaalla vähintään viisi sekoitusyksikköä jatkuvasti töissä (8h / 240 vrk). Stabilointityötä voidaan tehdä myös talviolosuhteissa. Läjitystyö Tien rakentaminen edellyttää paikoin stabiloidun saven kaivamista. Kaivetut massan kuljetetaan ja läjitetään paikkaan, jolla on lupa vastaanottaa kyseiset massat. Läjitettäville massoille ollaan hakemassa ympäristölupaa hyötykäyttää materiaalia Stormossenin jätteenkäsittelyalueelle rakennettavassa maisemavallissa. Käytettävät stabilointimateriaalit ja niiden määrät Esitutkimuksissa stabiloidun sulfidisaven lujuustavoitteet saavutettiin kaupallisilla sementtilaaduilla (Yleissementti ja GTC) sekä kaupallisen sideaineen ja lentotuhkan yhdistelmillä. Selvityksen perusteella stabiloinnin sideaineina esitetään käytettäväksi kaupallisia sideaineita sekä Alholmens Kraftin lentotuhkaa AK2 kattilasta. Varatuhkina esitetään käytettäväksi muita kohteen läheisyydessä syntyviä lentotuhkia.
9 Hyödynnettävä lentotuhka on Alholmens Kraft Oy:n voimalaitoksen termisessä prosessissa syntynyttä tuhkaa. Tuhkaa syntyy voimalaitoksen yksiköstä AK2. Kattilassa poltetaan voimalaitoksen ympäristölupapäätöksen mukaisesti puun (noin 30 %), turpeen (n. 30 %) ja kivihiilen (n. 30 %) seassa yhdyskuntajätteen jalostettuja REF1 tai REF2 pellettejä tai niitä vastaavia teollisuus-, rakennus- ja purkujätteitä enintään 10 painoprosenttia kerralla käytettävän polttoaineen kokonaismäärästä kuiva-aineena ilmoitettuna. Lisäksi kattilassa voidaan polttaa ruokohelpeä (noin 1 % polttoaineesta) ja muita biopolttoaineita. Stabiloitavan massan määrän ollessa 400 000 m 3 -rtr sideaineita arvioidaan kuluvan lentotuhkan osalta maksimissaan 120 000 t, lentotuhkamäärän vaihdellessa syvyydestä ja alueesta riippuen 150 300 kg/m 3. Kaupallisia sideaineita kuluu noin maksimissaan 64 000 t ja minimissään 30 000 t, kun reseptissä käytettävä kaupallisen sideaineen määrä vaihtelee 75-160 kg/m 3. Alholmens Kraftin tuotannosta syntyy lentotuhkaa noin 5000 t /kk. Tuotantomäärät eivät juurikaan muutu eri vuodenaikoina. Kerran vuodessa voimalaitoksella pidetään noin kuukauden pituinen huoltoseisokki, jonka aikana tuhkaa ei synny. Mikäli stabilointi halutaan saada tehtyä yhden kalenterivuoden aikana, tarkoittaa tämä minimissään tuhkamäärää 5000 t /kk. Maksimissaan tarve voi olla jopa 10 000 t. Alholmens Kraftin tuhkatuotanto voi riittää kohteen tarpeisiin, mutta mikäli tuhkatarve on suurempi kuin tuotanto, tulee tuhkaa varastoida etukäteen ennen hankkeen alkamista, käyttää muita lentotuhkia tai vaiheistaa stabilointi tuhkan tuotantoon sopivaksi. Kun tuhkaa käytetään sideaineena, tuhka käytetään täysin kuivana ja mahdollisuuksien mukaan suoraan tuotannosta. Kuiva tuhka kuljetetaan voimalaitokselta säiliöautoissa, jotka täytetään ja puretaan pneumaattisesti. Säiliöautoista tuhka puretaan joko työmaalla sijaitsevaan varastosiiloon tai suoraan stabilointiyksikön sideainesäiliöön. Pneumaattisten siirtojen vuoksi sideaineiden pölyävyys on vähäistä. TOIMINNAN AJANKOHTA JA ALOITTAMISLUPA Saven stabilointi on suunniteltu aloitettavaksi elo-syyskuussa 2011. Mikäli stabilointi päästään aloittamaan suunnitellusti, stabilointi saadaan päätökseen syksyllä 2012. Massastabiloinnin tavoitteellinen kesto on siten noin vuosi. Toiminnalle haetaan lupaa viiden vuoden ajaksi. Stabiloitujen savien massanvaihto ja kaivaminen tierakenteiden tarvittavaan rakentamissyvyyteen voi alkaa aikaisintaan n. kuukauden kuluttua stabiloinnin jälkeen. Yleensä kaivuun ajankohta on noin 3 kuukauden jälkeen stabiloinnista, riippuen kuitenkin käytettävistä sideaineista. Kaivuun tarkempi ajankohta määräytyy vasta tarkemman suunnittelun yhteydessä.
10 YMPÄRISTÖKUORMITUS Päästöjen määrä ja laatu on suunnitelmassa esitetty verrattuna siihen, että sulfidisavimassat nostettaisiin käsittelemättöminä läjitysalueille. Päästöt ilmaan, pöly, melu sekä tärinä Suunnitelman mukaan stabiloinnista ei aiheudu normaalista maarakentamisesta poikkeavia päästöjä ilmaan. Stabiloitava tuhka kuljetetaan stabilointipaikalle ja varastoidaan stabilointipaikalla kuivana. Side-aineet syötetään massastabilointilaitteistoon kuivana. Massastabiloinnista ei aiheudu normaalia maarakentamista poikkeavaa pölyämistä. Kuivien sideaineiden käyttö edellyttää riittävää säiliökapasiteettia työmaalla sekä pneumaattisia siirtoja. Stabiloinnin melupäästöt eivät poikkea normaalista maarakentamisesta. Stabilointi toteutetaan kaivinkoneen puomin päähän kiinnitettävällä laitteistolla. Ei normaalista maarakentamisesta poikkeavaa tärinää. Päästölähteet sekä päästöjen laatu ja määrä vesistöön ja viemäriin Stabiloinnista ei aiheudu normaalista maarakentamisesta poikkeavia päästöjä vesistöön tai viemäriin. Sulfidisavimaiden stabiloinnilla vähennetään merkittävästi sulfidisavesta hapellisissa olosuhteissa muodostuvan rikkihapon määrää ja pääsyä ympäristöön. Päästölähteet sekä päästöjen laatu ja määrä maaperään ja pohjaveteen Ei normaalista maarakentamisesta poikkeavia päästöjä maaperään tai pohjaveteen. Sulfidisavi-maiden massastabiloinnilla vähennetään merkittävästi sulfidisavesta hapellisissa olosuhteissa muodostuvan rikkihapon määrää ja pääsyä ympäristöön. Stabiloinnissa käytettävästä lentotuhkasta liukenee verrattain vähäisiä määriä metalleja maaperään. SYNTYVÄT JÄTTEET JA NIIDEN OMINAISUUDET, MÄÄRÄT, VARASTOINTI SEKÄ EDELLEEN TOIMITTAMINEN Stabiloitujen savien leikkausmassat kuljetetaan Stormossenin jätteenkäsittelyalueelle ja käytetään maisemavallin rakentamiseen. Maisemavallin rakentamiseen käytettävän stabiloidun maa-aineksen määrä on suunnitelman mukaan 275 000 m 3. Toiminnassa ei synny muita merkittäviä jäteeriä. Kaikki jätteet toimitetaan asianmukaisiin vastaanottopaikkoihin.
11 SELVITYS TOIMISTA JÄTTEIDEN MÄÄRÄN TAI NIIDEN HAITALLISUUDEN VÄHENTÄMISEKSI SEKÄ JÄTTEIDEN HYÖDYNTÄMISESTÄ OMASSA TOIMINNASSA Hanke pyrkii merkittävästi vähentämään alkuperäisen tiesuunnitelman mukaisia massanvaihtoja ja massanvaihtojen aiheuttamia ongelmia. Hankkeessa hyödynnetään jätteeksi luokiteltuja voimalaitostuhkia. ARVIO PARHAAN KÄYTTÖKELPOISEN TEKNIIKAN SOVELTAMISESTA (BAT) JA ARVIO YM- PÄRISTÖN KANNALTA PARHAAN KÄYTÄNNÖN (BEP) SOVELTAMISESTA Parasta käyttökelpoista tekniikkaa sovelletaan toiminnassa massastabiloinnin yhteydessä. Massa-stabilointitekniikan käyttö vähentää merkittävästi sulfidisaven hapettumista, kun stabiloitu lujittunut massa voidaan jättää alkuperäisen sijaintinsa mukaisiin olosuhteisiin pelkistäviin olosuhteisiin stabiloinnin jälkeen. Parasta käytäntöä sovelletaan, kun stabiloituja savia hyödynnetään kantavana pohjana tierakenteiden alla. Leikkausmassojen hyötykäyttö maisemavallirakenteessa on hankkeessa toteutettava vaihtoehto stabiloidulle materiaalille, kun savea joudutaan leikkaamaan tien tekniseen rakenteen vaatimalla tavalla. Sulfidisaven stabilointi lentotuhkalla ja kaupallisella sideaineella nostaa saven ph:n tasolle, jossa rikkihapon muodostuksen aiheuttama happamoituminen hidastuu. Mikäli stabiloitu savi voidaan jättää alkuperäiseen ympäristöönsä, vähentää tämä merkittävästi myös neitseellisten luonnonvarojen käyttöä hankkeessa. ARVIO HANKKEEN VAIKUTUKSISTA YMPÄRISTÖÖN Arvio hankkeen vaikutuksista yleiseen viihtyvyyteen ja ihmisten terveyteen Stabilointi ja läjitystyö aiheuttavat työnaikaista melua, joka ei kuitenkaan poikkea normaalista maarakentamisesta. Stabiloitujen kaivumassojen kuljettaminen Stormossenille on hallitumpaa kuin käsittelemättömien savien kuljettaminen. Stabiloidut savet ovat kuivempia ja kiinteämpiä kuin käsittelemättömät savimassat, joten kuljetuksen aikaiset mahdolliset saven valumiset kuljetusreitille vähenevät. Vaikutukset luontoon, luonnonsuojeluarvoihin, maisemaan ja rakennettuun ympäristöön Stabiloinnilla voidaan olennaisesti vähentää luontoon- ja luonnonsuojeluarvoihin kohdistuvia vaikutuksia verrattuna alkuperäisten suunnitelmien mukaisiin. Rikkihapon muodostus työn aikana vähenee oleellisesti. Hankkeessa tavoitellaan myös merkittävää kuljetusmäärän vähenemistä verrat-
12 tuna normaalirakentamiseen, joiden ansiosta säästetään luonnonvaroja ja vähennetään CO 2 -päästöjä. Vaikutukset vesistöön ja sen käyttöön Vesistöjen ph-taso pysyy vallitsevan kaltaisena. Hankkeella ei ole negatiivisia vaikutuksia vesistön käyttöön. Vesistövaikutuksia seurataan Stormossenin tarkkailuohjelman mukaisesti. Ilmaan joutuvien päästöjen vaikutukset Pöly ja pakokaasupäästöt ovat työnaikaisia ja rajoittuvat käsittelyalueille. Ilmaan joutuvien päästöjen vaikutukset ovat tavanomaisia maarakentamisen pöly ja pakokaasupäästöjä. Vaikutukset maaperään ja pohjaveteen Stabilointi nostaa saven ph-tasoa ja lentotuhkan käyttö lisää eräiden metallisten alkuaineiden liukoisuutta. Joidenkin metallien liukoisuus puolestaan pienenee. Koska stabilointi koskee pelkästään savikkoalueita, liuenneiden aineiden kulkeutuminen käsitellyiltä alueilta ympäristöönsä on hyvin heikkoa ja vaikutukset jäävät paikallisiksi. Stabiloitavia alueita sijoittuu myös pohjavesialueelle. Pohjaveden suojaamiseksi pohjavesialueella tehtävät stabiloinnit esitetään tehtäväksi pelkästään kaupallisilla sideaineilla, joiden puhtaus esitetään ennen stabilointityön aloittamista valvovalle viranomaiselle hyväksyttäväksi. Tuhkia ei hyödynnetä pohjavesialueen massojen stabiloinnissa. Stabiloinnin avulla vältytään pohjavettä suojaavaan savipeitteen kaivamiselta ja vaihtamisesta huomattavasti vettä läpäisevämpään täyttömateriaaliin. Täyttömateriaaleina käytettävistä murskeista on havaittu liukenevia metallipitoisuuksia, rikkipitoisilla murskeilla happamoittavaa vaikutusta sekä korkeahkoja typpipitoisuuksia, jotka ovat jäämiä räjähdyskemikaaleista. Savipeitteen jättäminen paikalleen suojelee myös mahdollisilta paineellisen pohjaveden hallitsemattomilta purkauksilta, sillä stabiloinnin aikana ei kaiveta. Stabiloinnin yhteydessä mahdolliset hyvin vettä johtavat kerrokset savikon sisällä sekoittuvat tehokkaasti keskenään, joten paineellisen pohjaveden purkautumisreitit tukkeutuvat, ja stabiloinnin jälkeen tehtävät kaivutyöt ovat turvallisempia suorittaa. Sepänkylän pohjavesialueelle tullaan lisäksi rakentamaan pohjavesisuojaus paaluvälille 5200-5930 vaativana kloridisuojauksena, siltä osin kuin paksu savikerros ei täytä suojaukselle asetettuja vaatimuksia. Pohjavesisuojaus vähentää merkittävästi tiealueelta pohjamaahan suotautuvien vesien määriä ja näin suojaa myös stabiloitua savikerrosta mahdolliselta metallien liukenemiselta.
13 Melun ja tärinän vaikutukset Melun ja tärinän vaikutukset ympäristöön ovat maarakentamiselle tyypillisiä ja työn aikaisia. Ympäristövaikutusten arviointi Valtatien 8 parantamishankkeessa välillä Kotiranta Stormossen on sovellettu ympäristövaikutusten arviointimenettelyä (YVA). Ympäristövaikutuksia on selvitetty yleissuunnitelmaa edeltäneessä YVA-prosessissa 16.10.2006 päivätyn arviointiohjelman mukaisesti. Länsi-Suomen ympäristökeskus on antanut yhteysviranomaisena lausuntonsa 28.9.2007 valmistuneesta ympäristö-vaikutusten arviointiselostuksesta 19.2.2008 (Dnro LSU-2006-R- 8(531)). Sulfidisavien stabiloimisella ja lentotuhkan sideainekäytöllä sekä stabiloidun materiaalin hyödyntämisellä Stormossenin jätekeskuksen alueen meluvallissa, eivät lisää arviointimenettelyssä esitettyjä vaikutuksia. Haitalliset vaikutukset vähenevät esitettyjen toimenpiteiden myötä. TARKKAILU Pohjaveden tarkkailu Stabilointityön aiheuttamat päästöt ympäristöön ovat vähäisiä eikä toiminnan ajaksi esitetä tarkkailua muutoin kuin pohjavesialueen osalta. Tiesuunnitelman mukaan pohjaveden laatua tarkkaillaan hankkeen aikana ja sulfidisaven stabiloinnin aikainen tarkkailu ja raportointi esitetään yhdistettäväksi tiesuunnitelmassa esitettyyn tarkkailuun. Suunnitelman mukaan stabiloinnin kannalta olennaiset parametrit (ph ja metallipitoisuudet) täydennetään kyseessä olevaan tarkkailuohjelmaan. Stabilointityöhön kuuluu olennaisena osana teknisen laadun toteutumisen seuranta. Seurattavia parametrejä ovat mm. lujuuden kehittyminen ja sideainemäärien mittaukset stabiloidusta rakenteesta. Stabilointisuunnitelma ja siinä esitettävät laadunvalvontatoimenpiteet lähetetään valvovalle viranomaiselle ennen stabiloinnin aloittamista. Toteutuneen rakenteen laadunvalvontaraportti toimitetaan myös viranomaiselle laadunvalvontatulosten valmistuttua. Pohjaveden tarkkailuohjelma perustuu valvontaviranomaisen kanssa käytyihin keskusteluihin. Tarkkailupisteet ja ajankohta on valittu ottaen huomioon tieleikkaukset, sijainti ja etäisyys toimenpidealueesta. Pohjamaatietojen ja tehtyjen tutkimusten perusteella rakentamistoiminnalla ei arvioida olevan vaikutuksia alueen pohjavesiolosuhteisiin, pohjaveden laatuun ja pohjavedenottamon toimintaan. Tämän varmistamiseksi on laadittu pohjaveden tarkkailuohjelma.
14 Tarkkailupisteet Alueella ei nykyisellään ole tarkkailuun soveltuvia havaintoputkia. Tarkkailuohjelmaa varten on asennettu pohjavesien tarkkailuputken havaintopisteisiin 164 168. Pohjavesiputket sijoittuvat Vt 8 uuden linjauksen molemmille puolille. Havaintopisteet ovat näytteenoton mahdollistavia muovisia pohjavesiputkia (PEH 60 mm), jotka on varustettu lukittavalla kannella. Putket ulotetaan harjumuodostumaan saakka lähelle kallionpintaa. Taulukossa on esitetty pohjavesiputkien 164 168 ja VAPH1 koordinaatit. Taulukko. Pohjavesiputkien 164-168 ja VAPH1 koordinaatit. Havaintopiste X Y 164 7003103.5 1536189.2 165 7003166.0 1536289.7 166 7003088.6 1536327.2 167 7003234.7 1536415.0 168 7003145.3 1536432.9 VAPH1 7002644.0 1536613.0 Näytteenotot ja analyysit Havaintokerrat Pohjavesiputkista tarkkaillaan pohjaveden pinnankorkeutta ja pohjaveden laatua. Pohjaveden tarkkailu sisältää seuraavat analyysit: - Pohjaveden pinnan korkeus - Lämpötila, - ph, - Sähkönjohtavuus, - Sameus, - Väri - Kloridi - Aistinvaraisesti haju, maku ja ulkonäkö. - Öljyjakeet (kevyet ja raskaat) Pohjaveden havaintokierros toteutetaan kahdesti vuodessa, touko- ja lokakuussa sekä rakentamisen aikana kerran kuukaudessa. Pohjaveden pinnankorkeus ja pohjaveden laatu määritetään vähintään kaksi kertaa ennen rakentamisen aloittamista, kerran kuukaudessa rakentamisen aikana sekä kaksi kertaa vuodessa rakentamisen jälkeen kolmen vuoden ajan. Öljyjakeiden tutkiminen tehdään kerran vuodessa. Pohjaveden pinnan korkeuden mittaukset tehdään esitettyjen lisäksi myös Mustasaaren kunnan havaintoputkesta VAHP1. Kaikkien havaintoputkien korkeudet vaaitaan (N60).
15 Tarkkailuohjeet Pohjavesiputkien kunto ja toimivuus havainnoidaan silmämääräisesti mittaus- ja näytteenottokerroilla. Suoritetut toimenpiteet sekä muut merkittävät poikkeamat ja muutokset kirjataan raportteihin. Lisäksi havainnoidaan alueella ja sen ympäristössä tapahtuvaa toimintaa, joka saattaa vaikuttaa pohjaveden laatuun ja pinnankorkeuteen. KIRJANPITO JA RAPORTOINTI Jokaisen näytekierroksen jälkeen tulokset lähetetään tiedoksi ympäristönsuojeluviranomaisille. Pohjaveden pinnan ja laadun tarkkailun tulokset raportoidaan vuosittain ja toimitetaan seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä valvontaviranomaisille. Mikäli pohjaveden pinnan korkeusasemassa tai pohjaveden laadussa havaitaan huomattavia poikkeamia mittausten, näytteenoton tai analysoinnin yhteydessä, raportoidaan näistä havainnoista välittömästi valvontaviranomaisille. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Lupahakemusta on täydennetty 6.7.2011, 11.8.2011, 17.8.2011, 23.9.2011 ja 13.10.2011. Lupahakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti tiedottanut hakemuksesta kuuluttamalla Vaasan kaupungin ja Mustasaaren kunnan sekä Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustauluilla 19.8. 19.9.2011. Hakemuksesta on pyydetty ympäristönsuojelulain 36 :n mukaisesti lausunnot Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta, Vaasan kaupungilta, Vaasan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta, Mustasaaren kunnalta ja Mustasaaren kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta.
16 Mustasaaren kunnanhallitus Mustasaaren kunnanhallitus edellyttää lausunnossaan, että stabiloinnissa käytettävä lentotuhka ei miltään osin ylitä voimassa olevan haitallisista aineista annetun asetuksen mukaisia raja-arvoja. Pohjavesialueella ja sitä ympäröivällä riittävän isolla puskurivyöhykkeellä tulee käyttää pelkästään kaupallisia sideaineita, jotta alueen pohjaveden laatu ei miltään osin heikkene. Työ tulee suorittaa niin, että mahdolliset pölyhaitat minimoidaan. Lisäksi kunnanhallitus edellyttää, että vesinäytteitä otetaan myös Karperöfjärdenin eteläosasta vastaavalla näytteenottovälillä kuin pohjavedestä sen turvaamiseksi, ettei toiminnasta aiheudu päästöjä järveen. Mustasaaren kunnan ympäristöjaos Ympäristöjaoksen lausunnossa edellytetään analyysien tekemistä kaikista tuhkaeristä ennen niiden hyödyntämistä. Tuhkaerät, jotka sisältävät liian suuria haitallisten aineiden pitoisuuksia ei saa käyttää sulfidisavien stabilointiin. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus esittää lausunnossaan 21.9.2011 seuraavaa: Ympäristölupahakemukseen on liitetty mukaan useampia AK2:n lentotuhkan tutkimustuloksia. Verrattaessa tutkimusten tuloksia Mara-asetuksen (591/1006, muutos 403/2009) raja-arvoihin eräiden haitta-aineiden pitoisuuksissa sekä liukoisuuksissa on ylityksiä. Pitoisuuksien osalta kriittisiä haitta-aineita näyttäisivät olevan arseeni, kupari ja lyijy sekä liukoisuuksien osalta antimoni, kromi, kupari, molybdeeni, seleeni, kloridi ja sulfaatti. AK2:n rinnakkaispolttolaitoksessa poltettavien polttoaineseoksen koostumuksessa ja eri polttoaineiden osuuksissa on vaihtelua. ELY-keskus katsoo, että tuhkaa tulisi tutkia Mara-asetuksen mukaisesti neljä kertaa vuodessa. Vuosittain käytettävät tuhkamäärät tulee raportoida sähköisesti helmikuun loppuun mennessä ympäristöhallinnon järjestelmään TYVI -palvelun kautta. Pohjaveden tarkkailusuunnitelma vastaa ELY-keskuksen pohjavesiryhmän kommenttia 29.10.2010. Ely-keskus puoltaa hakemusta toiminnan aloittamiseksi muutoksenhausta huolimatta.
17 Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualueella ei ole muuta huomautettavaa Liikenneviraston ympäristölupahakemuksen (LSSAVI/127/04.08/2011) johdosta. Ympäristölupa voidaan myöntää muutoin tavanomaisin lupamääräyksin. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta ei ole jätetty muistutuksia tai esitetty mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Luvan hakijalle on 27.9.2011 päivätyllä kirjeellä varattu tilaisuus tulla kuulluksi annettujen lausuntojen johdosta. Luvan hakija on esittänyt vastineessaan 7.10.2011 seuraavaa: Mustasaaren kunta Hakija katsoo, että ympäristötarkkailu on kohtuullista toteuttaa myös Karperöfjärdenin eteläosassa Mustasaaren kunnan esittämällä tavalla. Tarkkailtavat parametrit ja tarkkailun tiheys määräytyisi pohjavesiseurannan mukaisesti. Hakija ehdottaa että Karperöfjärdenin eteläosan tarkkailua tehtäisiin yhdestä pisteestä ja yhdestä vesisyvyydestä. Mustasaaren kunnan lausunnoissa esitettyjä raja-arvojen ylityksen kieltoa hakija pitää kohtuuttomana. Lentotuhkan käytön ympäristökelpoisuus ja teknisen laadun vastaavuus on osoitettu hakemuksessa. Hakija on esittänyt käytettäväksi stabiloinnissa Ab Alholmens Kraft Oy:n lentotuhkaa sekä nimennyt eräiden muiden voimalaitosten lentotuhkat mahdollisiksi muiksi sideaineiksi (lupahakemuksen kohta 13). Hakemuksessa korostetaan, että mikäli tuhkalaatua joudutaan muuttamaan, tulee uudelle tuhkalle olla tehtynä vastaavat tekniset ja ympäristökelpoisuustestaukset kuin Alhomens Kraftille on tehty. Tulokset tulee hyväksyttää valvovalla viranomaisella. Hakija kannattaa Mustasaaren kunnan esittämää kaupallisen sideaineen käyttöä pohjavesialueella ja sen välittömässä läheisyydessä tapahtuvissa stabiloinneissa. Esitys on ympäristölupahakemuksen mukainen. Puskurivyöhykkeen leveydeksi esitetään 20 m pohjavesialueen rajasta. Puskurivyöhyke on tätä leveämpi, mikäli stabiloitava kerros on maalajiltaan vettä hyvin läpäisevää, pohjaveden virtaussuunta on tarkastelukohdassa kohti pohjavesialuetta tai pintavedet virtaavat pohjaveden muodostumisalueelle. Mustasaaren kunnan ympäristöjaos Mustasaaren ympäristölautakunnan lausuntoon hakija vastaa Sepänkylän ohikulkutielle laaditun pohjaveden tarkkailusuunnitelman olevan riittävän kattava. Hakemusvaiheessa tarkkailuohjelmaan ehdotettiin lisäyksiä raskasmetallien osalta. Lausunnossa esitettyä havaintoputken VAPH1 lisäämistä näytteenottoputkeksi hakija pitää hyvänä. Ensimmäisellä näytteenottokierroksella havaintoputki 01 todettiin vaurioituneeksi, joten kyseistä put-
18 kea ei voida jatkossa pitää näytteenottoputkena. Havaintoputki VAPH1 korvaa näin ollen putkea 01. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Hakija kannattaa Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen lausunnon mukaista tarkkailua massastabiloinnissa käytettävälle tuhkalle tehtäväksi kolmen kuukauden välein varsinaisen stabilointityön aikana. LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTON PÄÄTÖS Ratkaisu Lupamääräykset Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto myöntää Liikennevirastolle ympäristöluvan voimalaitostuhkien hyödyntämiseen Valtatie 8 Sepänkylän ohikulkutien sulfidimaiden stabiloinnissa välillä Kotiranta - Stormossen, Vaasan kaupungissa ja Mustasaaren kunnassa lupahakemuksen mukaisesti ja annettuja lupamääräyksiä noudattaen. Tuhkan hyötykäyttö stabiloinnissa 1. Ympäristöluvan haltijan tulee olla selvillä tiealueen maa-ainesten stabiloinnissa hyödynnettävän jätteen alkuperästä ja laadusta. Stabilointi tulee toteuttaa siten, ettei jätteiden hyötykäyttö heikennä tierakenteiden kantavuutta eikä aiheuta ympäristön pilaantumista. Sepänkylän-Kappelinmäen pohjavesialueeseen tulee jättää vähintään 20 metrin suojavyöhyke, jolla tuhkaa ei käytetä sulfidimaiden stabiloinnissa. Suojavyöhykkeen on oltava tätä leveämpi, mikäli stabiloitava kerros on maalajiltaan vettä hyvin läpäisevää, pohjaveden virtaussuunta on kohti pohjavesialuetta tai pintavedet virtaavat pohjaveden muodostumisalueelle. 2. Sulfidimaiden stabiloinnin sideaineina voidaan käyttää kaupallisten sideaineiden lisäksi esitettyä Alholmens Kraft Oy:n voimalaitoksen puun, turpeen, kivihiilen ja REF-kierrätyspolttoaineen rinnakkaispolton lentotuhkaa (jäteluokka 10 01 17) yhteensä enintään 120 000 t (150 300 kg/m 3 -rtr). Stabiloinnissa voidaan käyttää Alholmens Kraft Oy:n voimalaitoksen lentotuhkien sijasta hakemuksen mukaisesti myös muiden voimalaitosten kivihiilen, turpeen ja puun poltossa syntyneitä lentotuhkia (10 01 02 ja 10 01 03), joiden koostumus ja haitta-aineiden liukoisuudet vastaavat hakemuksessa esitettyjen tuhkien laatua. 3. Tehtyjen laboratoriotestien ja muiden esiselvitysten perusteella on laadittava yksityiskohtainen stabilointisuunnitelma, jossa tulee esittää muun muassa työn aikataulut, käytettävät sideaineet, niiden laatu- ja seossuhteet ja
19 stabiloinnin laadunvarmennus. Stabilointisuunnitelma on toimitettava vähintään kaksi viikkoa ennen jokaisen erillisen stabilointihankkeen aloittamista tarkistettavaksi Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja tiedoksi Vaasan kaupungin ja Mustasaaren kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 4. Stabiloinnissa ja siihen liittyvässä työssä syntyvät tavanomaiset jätteet ja ongelmajätteet on toimitettava käsiteltäviksi laitokseen tai paikkaan, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai vastaavassa päätöksessä on tällaisen jätteen vastaanotto hyväksytty. Ongelmajätteitä luovutettaessa jätteiden siirrosta on laadittava siirtoasiakirja, josta ilmenevät valtioneuvoston päätöksen 659/1996 mukaiset tiedot ongelmajätteistä. Laaduntarkkailu 5. Rakenteisiin sijoitettavasta tuhkasta on oltava ennen sijoittamista tuotantolähde- ja tuhkalaatukohtaisesti käytettävissä ainakin seuraavat tiedot: arseenin, bariumin, kadmiumin, kromin, kuparin, lyijyn, molybdeenin, vanadiinin ja sinkin pitoisuudet sekä kromin, lyijyn, molybdeenin, vanadiinin, seleenin ja sulfaatin liukoisuudet. Tiedot tulee toimittaa Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle sekä Vaasan kaupungin ja Mustasaaren kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille. Lentotuhkasta tulee selvittää ympäristökelpoisuusmääritykset ja geotekniset ominaisuudet rakentamisen alussa, kolmen kuukauden välein stabilointityön aikana ja aina tuhkan laadun muuttuessa. Näytteenotto on suoritettava valtioneuvoston asetuksessa (591/2006) määrättyjen standardien mukaisesti ja näytteenottajalla tulee olla tehtävän edellyttämä pätevyys. Myös haitallisten aineiden pitoisuus ja liukoisuus jätteessä tulee määrittää asetuksessa (591/2006) määrättyjen standardien mukaisesti. Tuhkan kuljetus, vastaanotto ja varastointi 6. Tuhkan kuljetus ja käyttö rakenteissa tulee järjestää siten, ettei siitä aiheudu melu- tai pölyhaittaa, ympäristön roskaantumista, päästöjä ojiin tai vesistöön, maaperän pilaantumista tai muuta haittaa ympäristölle ja terveydelle. Kuiva tuhka kuljetetaan voimalaitokselta säiliöautoissa, jotka täytetään ja puretaan pneumaattisesti. Säiliöautoista tuhka tulee purkaa joko työmaalla sijaitsevaan varastosiiloon tai suoraan stabilointiyksikön sideainesäiliöön. Tuhkan kuljettajan tulee olla merkitty Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen ylläpitämään jätetiedostoon. Työkoneissa käytettävät polttoaineet, öljyt ja kemikaalit on varastoitava ja työkoneiden tankkaukset suoritettava niin, että vuodot maaperään estetään. Polttoainesäiliöiden on oltava kaksoisvaipallisia tai katetulla suojaaltaalla varustettuja.
20 7. Tuhkan vastaanotto tulee järjestää siten, että sen laatua voidaan valvoa ja että ne pystytään sijoittamaan oikeisiin hyödyntämispaikkoihin ja rakenteisiin. Sellaiset jäte-erät, joiden loppusijoittamiseen tai hyödyntämiseen tien rakentamisessa ei ole lupaa tai jotka eivät muutoin sovellu hyödynnettäväksi rakenteissa, on palautettava jätteen toimittajalle tai toimitettava vastaanottajalle, jolla on lupa tällaisen jätteen vastaanottamiseen. Palautetuista jäteeristä on pidettävä kirjaa. Päästöjen tarkkailu, kirjanpito ja raportointi 8. Tuhkan hyödyntämisen vaikutuksia pohjeveteen tulee tarkkailla hakemuksessa esitetyllä tavalla. Lisäksi Karperöfjärdenin veden laatua tulee tarkkailla järven eteläosasta otettavilla näytteillä vähintään kaksi kertaa ennen rakentamisen aloittamista, kerran kuukaudessa rakentamisen aikana sekä kaksi kertaa vuodessa rakentamisen jälkeen kolmen vuoden ajan. Päivitetty tarkkailuohjelma tulee toimittaa Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Vaasan kaupungin ja Mustasaaren kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille. 9. Edellä määräyksessä 8 velvoitettua tarkkailua voidaan tarkentaa ja muuttaa Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta, lupamääräysten noudattamisen valvottavuutta eivätkä tarkkailun kattavuutta. 10. Mittaukset, näytteenotto ja analysointi on suoritettava ulkopuolisen asiantuntijan toimesta standardien (CEN, ISO, SFS tai muu vastaavan tasoinen kansallinen tai kansainvälinen yleisesti käytössä oleva standardi) mukaisesti tai muilla tarkoitukseen sopivilla yleisesti käytössä olevilla viranomaisten hyväksymillä menetelmillä. Mittausraporteissa on esitettävä käytetyt mittausmenetelmät ja niiden mittausepävarmuudet sekä arvio tulosten edustavuudesta. 11. Alueelle tuotavasta tuhkasta sekä alueelta pois vietävästä stabiloidusta maa-aineksesta ja muista muualle toimitettavista jätejakeista on pidettävä kirjaa. Kirjanpidosta on käytävä ilmi eri jätemateriaalien määrä, laatu, alkuperä ja toimituspaikka. Jätteen sijoittamisesta (alue ja taso) ja rakenteista on pidettävä kirjaa. Myös poikkeukselliset tapahtumat on dokumentoitava. Lisäksi stabilointityöstä on pidettävä työmaapäiväkirjaa. 12. Toiminnasta tulee raportoida valvontaviranomaiselle vuosittain helmikuun loppuun mennessä. Raportissa tulee esittää edellä mainittujen tietojen lisäksi pohjavesien tarkkailutulokset, tiedot mahdollisista melu- ja pölymittauksista sekä tiedot häiriötilanteista ja niistä aiheutuneista päästöistä tai jät-
21 teistä. Lisäksi tulee esittää tiedot suunnitteilla olevista toiminnan muutoksista. 13. Hankkeen valmistuttua tulee hankkeesta esittää viimeistään kolmen kuukauden kuluttua erillinen loppuraportti Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Vaasan kaupungin ja Mustasaaren kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille. Loppuraportissa tulee esittää työn kulku, hyödynnetyt tuhkamäärät, toiminnassa syntyneiden jätteiden määrät mukaan lukien poistetun stabiloidun massan määrä, työnaikaisten tarkkailujen tulokset, mahdolliset poikkeukselliset tilanteet ja lupamääräysten täyttyminen työn aikana. Lisäksi raportista tulee käydä esille tuhkaa sisältävien rakenteiden sijainti. Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet 14. Poikkeuksellisista tilanteista ja merkittävistä ympäristö- ja terveyshaitoista on ilmoitettava välittömästi Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Vaasan kaupungin ja Mustasaaren kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille. Toiminnan kesto Jos tierakentamisalueelta on joutunut tai uhkaa joutua vesistöön tai maaperään laadultaan tai määrältään poikkeuksellinen päästö, luvan saajan on välittömästi ryhdyttävä toimenpiteisiin päästön lopettamiseksi ja vahinkojen torjumiseksi. Tapahtumasta on heti ilmoitettava Etelä-Pohjanmaan ELYkeskukselle ja Vaasan kaupungin ja Mustasaaren kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille. Merkittävistä päästöistä on tarvittaessa ilmoitettava myös alueelliselle pelastusviranomaiselle. 15. Stabilointityö tulee tehdä hakemuksen mukaisesti 31.12.2016 mennessä. Vastuuhenkilö 16. Työlle on nimettävä vastuuhenkilö, jonka nimi ja yhteystiedot on toimitettava tiedoksi Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle ennen stabilointityön aloittamista. Rakentamistyön alkamisesta ja päättymisestä sekä muutoksista tai tavanomaisesta poikkeavista tapahtumista, joilla voi olla vaikutusta ympäristöön, on ilmoitettava ELY-keskukselle. RATKAISUN PERUSTELUT Lupamääräysten yleiset perustelut Luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa: - terveyshaittaa;
22 - merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa; - maaperän tai pohjaveden pilaantumista; - erityisten luonnonolojen huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella; - eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Lupahakemuksesta annetuissa lausunnoissa tai lupahakemuksen tarkastamisessa ja muussa lupakäsittelyssä ei ole tullut esille seikkoja, joiden perusteella luvan myöntämisen edellytykset eivät täyttyisi, mikäli toiminta järjestetään lupahakemuksen ja tämän lupapäätöksen määräysten mukaisesti. Toiminnanharjoittajalla voidaan katsoa olevan riittävä asiantuntemus toiminnan järjestämiseen. Toiminta ei myöskään ole asemakaavan vastaista. Ympäristönsuojelulain 42 :n 2 momentin nojalla jätteen hyödyntämis- tai käsittelytoiminnan harjoittajan on asetettava toiminnan laajuus, luonne ja toimintaa varten annettavat määräykset huomioon ottaen riittävä vakuus tai esitettävä vastaava muu järjestely asianmukaisen jätehuollon järjestämiseksi. Muulta kuin kaatopaikkatoimintaa tai ongelmajätteen hyödyntämisja käsittelytoimintaa harjoittavalta voidaan vakuus tai muu vastaava järjestely jättää vaatimatta, jos tämä on riittävän vakavarainen ja kykenee muuten huolehtimaan asianmukaisesta jätehuollosta taikka jätteen hyödyntämis- tai käsittelytoiminta on pienimuotoista. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto katsoo, että koska hakijana on valtion laitos eivät vakuusjärjestelyt ole tarpeen. Toiminnanharjoittajalla on myös jätteen hyödyntämis- ja käsittelytoiminnan laatuun ja laajuuteen nähden riittävä asiantuntemus. Tuhkien hyödyntäminen tierakentamisessa on valtakunnallisen ja alueellisen jätesuunnitelman (Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnitelma) tavoitteiden mukaista. Asiassa on pyydetty tarvittavat viranomaislausunnot ja hakemuksesta on tiedotettu kuuluttamalla ja ilmoittamalla niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee. Lupapäätös koskee lentotuhkan hyödyntämistä sulfidimaa-aineksen stabiloinnissa. Päätös ja sen määräykset eivät koske normaalia tienrakentamistoimintaa eivätkä kaupallisten sideaineiden käyttöä stabiloinnissa. Lupamääräysten yksilöidyt perustelut Määräys 1. Hakijan tulee olla selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista. Jätteitä hyödynnettäessä tulee tuntea jätteiden alkuperä, ominaisuudet ja laatu, jotta jätemateriaalin kelpoisuutta sulfidimaiden stabilointiin voidaan arvioida. Sepänkylän-Kappelinmäen pohjavesialueeseen on määrätty jä-
23 tettäväksi hakijan lausunnoista antaman vastineen mukaisesti suojavyöhyke pohjaveden pilaantumisen ehkäisemiseksi. Määräys 2. Lentotuhka on hyväksytty kaupallisten sideaineiden lisäksi tiealueen pohjamaan stabilointiin hakemuksen mukaisesti. Tehtyjen selvitysten mukaan hakemuksen mukaiset lentotuhkat soveltuvat stabilointiin. Määräys 3. Stabilointisuunnitelmilla varmistetaan, että työt tehdään hakemuksessa esitettyjen periaatteiden ja tässä päätöksessä määrätyn mukaisesti. Tällä varmistetaan, että stabiloinneista ei pitkälläkään aikavälillä aiheudu haittaa ympäristölle. Määräys 4. Määräys on tarpeen asianmukaisen jätehuollon järjestämiseksi. Jätelain mukaan jätehuolto on järjestettävä muun muassa siten, ettei jätteistä tai jätehuollosta aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Ongelmajätteen kuljettaja ja tuottaja ovat vastuussa siitä, että ongelmajätteet, kuten jäteöljyt, kuljetetaan lain mukaiseen paikkaan. Määräys 5. Hakijan tulee olla selvillä hyödynnettävän jätteen laadusta ja soveltuvuudesta sulfidimaiden stabilointiin. Ottaen huomioon jo aiemmin tehdyt pitoisuus- ja liukoisuusselvitykset sekä tierakenteen, päällysteen ja stabiloitujen massojen sijainnin tuhkan haitta-aineiden pitoisuuksille ja liukoisuuksille ei ole tarpeen asettaa raja-arvoja. Liukoisuuksien ja geoteknisten ominaisuuksien selvittämisestä on kuitenkin määrätty jäljempänä määräyksessä. Määräyksen mukainen tuhkien laadunvalvonta on eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa annetun valtioneuvoston asetuksen (591/2006) mukainen ja on tarpeen määräyksen 2 valvomiseksi ja päätöksen perusteiden oikeellisuuden seuraamiseksi. Määräys 6. Määräys melu- ja pölyhaittojen estämisestä on annettu terveysja ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi. Jätteenkuljettajien tulee olla merkittyinä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ylläpitämään jätetiedostoon. Säiliötä koskeva määräys on tarpeen polttoaineen varastoinnista aiheutuvan ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ja kyseisestä toiminnasta ympäristölle aiheutuvien riskien minimoimiseksi ja parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimusten täyttymiseksi. Määräys 7. Tiealueen pohjamaiden stabilointiin toimitetut jäte-erät, jotka on kokeiden tai aistinvaraisen tarkastelun perusteella todettu soveltumattomaksi kentän rakentamiseen, tulee toimittaa ympäristöluvan omaavalle käsittelijälle tai palauttaa toimittajalle. Jätteiden toimittaminen asianmukaiseen käsittelyyn estää niistä mahdollisesti aiheutuvan riskin vesistölle, maaperän pilaantumisen sekä estää alueelle toimitettujen puhtaiden massojen likaantumisen.
24 Määräys 8. Toiminnan ja päästöjen tarkkailu on hyväksytty hakemuksen mukaisesti täydennettynä määräyksellä toimintaa ja jätetietoja koskevasta kirjanpidosta ja tietojen raportoinnista ympäristönsuojeluviranomaisille sekä määräyksellä tarkkailla Karperöfjärdenin veden laatua. Toiminnan harjoittajan tulee olla selvillä toiminnan aiheuttamista päästöistä. Tarkkailua, kirjanpitoa ja raportointia koskevat määräykset ovat tarpeen toiminnan valvonnan toteuttamiseksi. Määräys 9. Määräyksen nojalla ja sen puitteissa valvova viranomainen voi muuttaa tai tarkentaa määräyksessä 8 hyväksyttyjä tarkkailuja esim. tarkkailutulosten perusteella. Määräys 10. Ympäristönsuojelulain 108 :n mukaan muun muassa mittaukset ja tutkimukset on tehtävä pätevästi, luotettavasti ja tarkoituksenmukaisin menetelmin. Määräykset 11-13. Kirjanpitoa ja raportointia koskevat määräykset ovat tarpeen lupamääräysten noudattamisen valvomiseksi sekä toiminnan ympäristövaikutusten arvioimiseksi. Määräys 14. Ympäristönsuojelulain 62 ja 76 :t ja ympäristönsuojeluasetuksen 30 velvoittavat ilmoittamaan poikkeuksellisista pilaantumista aiheuttavista päästöistä tai lupamääräysten noudattamista hankaloittavista odottamattomista tilanteista valvontaviranomaiselle. Häiriö- ja poikkeustilanteita varten annetut määräykset ovat tarpeen päästöjen minimoimiseksi ja maaperän sekä pinta- ja pohjaveden suojelemiseksi. Haittojen vaikutukset on minimoitava välittömillä korjaustoimenpiteillä. Määräys 15. Stabilointityö on hyväksytty tehtäväksi hakemuksen mukaisesti viimeistään 31.12.2016 mennessä. Määräys 16. Jäteasetuksen 10 :n mukaan jätteen hyödyntämis- ja käsittelypaikalle on määrättävä vastaava hoitaja. Hoitaja valvoo hyödyntämistoimintaa ja toimii valvontaviranomaisen yhdyshenkilönä. Vastaus lausunnoissa esitettyihin yksilöityihin vaatimuksiin Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualueen lausunto on otettu huomioon lupamääräyksissä 5, 8 ja 9. Mustasaaren kunnanhallituksen vaadittu Karperöfjärdenin tarkkailu on otettu huomioon päätöksen määräyksessä 9. Mustasaaren kunnanhallituksen edellyttämää tuhkan ympäristökelpoisuuden ehdotonta raja-arvovaatimusta ei ole hyväksytty. Hakemuksen mukaisesti käytettävän tuhkan haitallisten aineiden pitoisuudet ja liukoisuudet ylittävät jossain määrin eräiden jätteiden hyödyntämisestä annetun asetuksen mukaiset raja-arvot. Pitoisuuksien osalta kriittisiä haitta-aineita näyttäi-
25 sivät olevan arseeni, kupari ja lyijy sekä liukoisuuksien osalta antimoni, kromi, kupari, molybdeeni, seleeni, kloridi ja sulfaatti. Kuitenkin kaikilla eri sidosainesekoituksilla stabiloitu sulfidisavi täyttää päällystetylle rakenteelle asetetut raja-arvot liukoisuuksien osalta muutoin paitsi sulfaatin osalta. Pelkällä lentotuhkalla stabiloitaessa myös antimonin liukoisuus (0,46 mg/kg ka) ylittää päällystetyn rakenteen raja-arvon (0,18 mg/kg ka). Muilta osin kaikilla sidosainevaihtoehdoilla stabiloidun sulfidisaven haitta-aineiden liukoisuudet alittavat MARA-asetuksen raja-arvot. Hakemuksen liitteenä olevassa selvityksessä "Sulfidisaven stabilointi ja stabiloidun sulfidisaven ympäristökelpoisuus" osoitetaan, että esitetyn tuhkan hyödyntäminen tiealueen pohjamaan sulfidisaven stabiloinnissa ei aiheuta ympäristön pilaantumista ja ympäristövaikutukset ovat vähäisemmät, kuin tierakentamisessa ilman stabilointia ja samansuuruiset kuin kaupallisia sideaineita käytettäessä. Raja-arvotarkastelulla osoitetaan, että materiaali on tekniseltä laadultaan sekä ympäristönäkökohdat huomioiden turvallista hyötykäyttömateriaalia lupahakemuksen mukaiseen sijoitusympäristöönsä. Mustasaaren kunnan ympäristöjaoksen lausunnossa vaadittu tuhkan sisältämien liian suurien haitta-aineiden pitoisuuksien rajoittaminen on huomioitu lupapäätöksen määräyksissä 2. ja 5. Mustasaaren ympäristöjaoksen lausunnossa edellytettyä kaikkien tuhkaerien analysointia ei ole määrätty. Käytettävästä tuhkasta tehdään Valtioneuvoston eräiden jätteiden hyödyntämisestä antaman asetuksen mukaiset laadunvalvontamääritykset ennen rakentamisen aloittamista, kolmen kuukauden välein ja lisäksi aina tuhkan laadun muuttuessa. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Luvan voimassaolo Päätös on voimassa 28.2.2020 saakka. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu olennainen muutos, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. Lupamääräysten tarkistaminen Lupamääräysten tarkistamisesta ei määrätä, koska määräystä on pidettävä ilmeisen tarpeettomana huomioiden toiminnan kertaluonteisuus ja toiminnan suunniteltu aikataulu. (YSL 55 ) Asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän lupapäätöksen määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia
26 säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56 ) PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta Liikennevirasto saa aloittaa hakemuksen mukaisen sulfidimaiden stabiloinnin tämän lupapäätöksen määräyksiä noudattaen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Muutoksenhakutuomioistuin voi kieltää päätöksen täytäntöönpanon. (YSL 101 ) Perustelut Kyseessä on tiealueen pohjan sulfidisaven stabilointi hyödyntäen lentotuhkaa. Stabiloituina sedimenteistä ei ennalta arvioiden aiheudu juurikaan päästöjä tai haitallisia vaikutuksia alueella. Päästöt ovat pienemmät kuin tierakentamisessa ilman stabilointia ja samansuuruisia kuin kaupallisia sideaineita käytettäessä. Vakuutta ei tarvitse asettaa, koska luvan saaja on valtion liikelaitos. Päätöksen toimeenpano ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 5, 28, 31, 41, 42, 43, 45, 46, 50, 53, 55, 62, 108 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 5, 30, 37 Jätelaki (1072/1993) 4, 6, 9, 15, 51, 52 Jäteasetus (1390/1993) 3, 3 a, 8, 10, 22 Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) Valtioneuvoston päätös ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä (659/1996) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tämän ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on 4 870 euroa. Lasku lähetetään erikseen myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Käsittelymaksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella annetun valtioneuvoston asetuksen aluehallintoviraston maksuista (1145/2009) mukaisesti. Asetuksen mukaan kompostointilaitoksen tai muun kuin edellä tarkoitetun jätteiden hyödyntämis- tai käsittelylaitoksen
27 tai paikan, jossa hyödynnetään tai käsitellään jätettä vähintään 10 000 tonnia vuodessa maksu on 4 870 euroa. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Liikennevirasto Jäljennös päätöksestä Vaasan kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Vaasan kaupunki Mustasaaren kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Mustasaaren kunta Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Ilmoittaminen lehdessä Tieto päätöksestä julkaistaan Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Vaasan kaupungin ja Mustasaaren kunnan virallisella ilmoitustaululla. Ilmoitus päätöksestä julkaistaan sanomalehdissä Pohjalainen ja Vasabladet. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Liitteet 1) Yleiskartta 2) Valitusosoitus. Christel Engman-Andtbacka Jari Tolppanen Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Christel Engman-Andtbacka ja esitellyt ympäristöneuvos Jari Tolppanen.
Liite 1. Yleiskartta tiealueesta