Sisältö. Toimitusjohtajan katsaus _3

Yhteiskuntavastuuraportti 2005

Sisältö Toimitusjohtajan katsaus _3 Strategia Liiketoiminta-arvot _4 Energiastrategia kattaa nyt myös vesiliiketoiminnan _5 Työnilo 005 -henkilöstöstrategia _6 Jyväskylän Energian profiili Jyväskylän Energia pähkinänkuoressa _7 JE:n yhteiskuntavastuun sisältö _9 Raportointiperiaatteet Avaintunnusluvut Johtaminen Toimintajärjestelmä _11 Laatu Ympäristö Henkilöstö sekä työterveys ja -turvallisuus _12 Riskienhallinta _13 Viestintä Yhteiskuntavastuun tulokset Taloudellinen vastuu _14 Asiakkaat Toimittajat _15 Henkilöstö _16 Yhteiskunta Tuki yhteisöille Ympäristövastuu _16 Toimenpiteet ympäristövaikutusten vähentämiseksi Välittömät ympäristövaikutukset _17 Välilliset ympäristövaikutukset _18 Sosiaalinen vastuu _20 Henkilöstön hyvinvointi ja kehittäminen Yhteistoiminta ja tasa-arvo Sidosryhmät ja paikallinen vuorovaikutus Tuotevastuu ja asiakassuhteet _22

Toimitusjohtajan katsaus Huomista rakentamassa Vuosi 2005 oli Jyväskylän Energialle suurten muutosten valmistelun aikaa. Omistajamme kanssa linjatun Kasvun strategian mukaisesti työstimme koko vuoden tuotantokapasiteettimme lisäämiseen tähtäävää voimalaitoshanketta. Vuoden viimeisellä minuutilla saimme uuden toimialan, kun Jyväskylän kaupunki myi meille Jyväskylän Veden liiketoiminnan ja omaisuuden. Vuodenvaihteessa 2005 2006 perinteinen siirtoliiketoiminta yhtiöitettiin kokonaan omistamaksemme tytäryhtiöksi JE-Siirto Oy:ksi. Strateginen omaisuus sähköverkot laitteistoineen jäivät emoyhtiön omistukseen. Jyväskylän Energian yhteiskuntavastuun ytimeen kuuluu kiinteä ja luottamuksellinen yhteistyö omistajan ääntä käyttävien päättäjien kanssa. Tehtävämme on määrätietoisin mutta hallituin investoinnein parantaa Jyväskylän vetovoimaisuutta asumisen ja yrittämisen kaupunkina. Tämä merkitsee kaupungille vakaata tuottoa ja omaisuuden arvon nousua. Samalla tarjoamme kaupunkilaisille kilpailukykyiseen hintaan tuotettua, kotimaakunnassa työllistävää energiaa sekä mahdollisuuden hallita Jyväskylän seudun energiatulevaisuutta itse. Omistajamme edellyttämiin uusiin haasteisiin valmistautuminen on tuonut meille Energiatalon ammattilaisille joukon vaativia kotitehtäviä, jotka suoritamme huolella ja vastuullisesti. Tässä työssä emme turvaa ainoastaan ahkeruuteen, omiin kykyihin ja parhaaseen tahtoomme, vaan käytämme suunnittelun tukena ja laskennan sparraajina maan parhaita asiantuntijoita. Jyväskylän kasvua kuvaa se, että kaupunkisuunnittelun ennusteiden mukaan Jyväskylän seudun laajeneminen kaksinkertaistaa energiantarpeen 30 40 vuodessa. Vaikka kasvu on selkeästi ennakoitavissa, monesti voimalaitoshankkeet vaikuttavat asiaan syvällisesti perehtymättömästä valmisteluvaiheissaan ylimitoitetuilta. Tämän voi huomata Jyväskylänkin historiasta. Energiatoimessa kvartaalin pituus onkin poikkeuksellisesti neljännesvuoden sijasta neljännesvuosisata: Jyväskylän uutta voimalaitosta ei siten tehdä ajatellen viime vuosina toteutuneita lukuja tai esimerkiksi vuoden 2010 kysyntää vaan tänään suunnittelemme investointeja 20 30 vuoden mittaisen energiakvartaalin näkökulmasta. Jos Jyväskylän Energialle vähätöisempi kilpikonnastrategia olisi valittu kaupungin energiatulevaisuuden lähtökohdaksi, kaupunki olisi tyytynyt odottelemaan pelikentän laidalla suurten pelaajien avauksia. Kenties meistä olisi tullut energiakentän ajopuu tai jopa peliväline vailla äänivaltaa itseämme koskevissa asioissa. Yhteiskuntavastuun katsannossa Jyväskylän Energian vuosi 2005 oli vaativa ja työntäyteinen. Sosiaalisen vastuun mittavin yksittäinen projekti oli vesiliiketoiminnan haltuunottoon kuulunut valmistelu Jyväskylän Veden henkilöstön siirtymisestä energiakonsernin palvelukseen. Tähän liittyy myös kasvanut vastuumme omistaja-asiakkaittemme, jyväskyläläisten, arjesta niin energian kuin veden riittävyyden ja laadun varmistamisen kautta. Tätä vastuuta alleviivaa lainlaatijan asettama toimitusvelvollisuuskin. Ympäristövastuissa raportointivuonna korostui energiantuotannon ympäristövaikutusten hallinta kiristyvien vaatimusten maailmassa, mikä edelleen kannustaa panostamaan polttoainehankinnan kehittämiseen ja omaan tuotantoon. Uuden voimalaitoksen modernilla tekniikalla on ympäristövaikutuksia toki helpompi hallita kuin vanhaa laitosta päivittämällä. Voimalaitosprojekti sitoo lähivuosina yhteiskuntavastuun teemat yhteen ja vahvistaa taloudellisen vastuumme kantokykyä lähimmän energiakvartaalin aikana. Raportointia seuraavana vuonna, tätä luettaessa, Jyväskylän Energian sertifioidut ympäristö- sekä työterveys- ja -turvallisuusjärjestelmät yhtenäistyvät ja tulevat kattamaan koko konsernin. Uskomme edistyvämme myös yhteiskuntavastuun raportoinnissa, ja tämän kehityksen myötä saavamme koko konsernin yhteiskuntavastuuraportoinnin piiriin. Juha Lappalainen Jyväskylän Energia Oy Yhteiskuntavastuuraportti 2005 _3

STRATEGIA Liiketoiminta-arvot Jyväskylän Energian liiketoiminta-arvot on uudistettu Jyväskylän Energia -konsernin väen yhteistyönä viimeksi vuonna 2004. Jyväskylän Energian liiketoiminta-arvot ovat näkemys tulevaisuudesta, asiakasläheisyys, tuloksentekokyky ja vastuu. Näkemys tulevaisuudesta Näkemys tulevaisuudesta - menneestä oppiminen ja huomiseen suuntaaminen - on arvo, jolla toteutamme strategiaamme. Emme jää seisomaan paikoillemme, vaan ymmärrämme, että asiat ja ihmiset muuttuvat. Arvostamme aktiivista, kehitysmyönteistä toimintaa, joka tähtää kasvuun ja maakunnalliseen hyvinvointiin. Huolehdimme siitä, että meillä on yhteinen näkemys tulevaisuudesta. Asiakasläheisyys Asiakasläheisyys - asiakkaan menestyminen - on meille tärkeää. Panostamme paikallisuuteen ja maakunnallisuuteen. Luomme toimivia palvelukonsepteja ja palvelupaketteja. Kehitämme aktiivisesti myös sähköisiä palveluja. Puhumme ihmisen äänellä ja olemme tavoitettavissa myös antaaksemme tukea ja neuvontaa energia-alaan liittyvissä asioissa. Kaiken lähtökohtana ovat asiakkaidemme tarpeet. Veden ja Energian yhdistymissynergian ensi merkkinä Veden asiakaspalvelu ja laskutus siirtyivät Energiatalolle kertomusvuoden lopulla. Jatkossa tavoitteena on, että kaikki asiakaspalvelun toiminnot löytyvät Energiatalon aulakerroksesta. Vesiliiketoiminnan Sepänkadun tiloista luovutaan kesällä 2006, ja Energiatalon pajasiipi otetaan omaan käyttöön. Energiavalvomon tilojen rakentaminen pintavesilaitokselle käynnistyi syksyllä valvomotoimintojen keskittämiseksi. Energian perusyksikkö = joule (J) = wattisekunti (Ws) Kilowattitunti = 1 000 Wh = 3 600 000 Ws = 3,6 MJ Megawattitunti = 1 000 000 Wh Gigawattitunti = 1 000 000 000 Wh Terawattitunti = 1 000 000 000 000 Wh Tuloksentekokyky Oikeudenmukaisella ilmapiirillä ja riittävällä menestyksen janolla varmennamme tuloksentekokykyämme. Luotamme toisiimme ja uskomme, että kaikki haluavat tehdä parhaansa. Haemme menestyksemme yhteistyöstä - synergiasta - meidän toistemme sekä asiakkaidemme ja kumppaneidemme kesken. Muistamme, että kaikella on hintansa; hyvä maine tulee tehokkaasta, asiallisesta ja asiakastarpeeseen vastaavasta toiminnasta. Pidämme yllä avointa ja rehellistä yrityskulttuuria. _4 Jyväskylän Energia Oy Yhteiskuntavastuuraportti 2005

Asiakashallintajärjestelmämme uudistettiin loppusyksyllä. Uuden järjestelmän käyttöönotto ja siihen liittyvä kouluttautuminen oli henkilöstölle mittava haaste. Järjestelmä kattaa mm. asiakkaiden sopimus-, lukema- ja laskutustiedot, ja sillä hoidetaan myynti ja laskutus. Keväällä 2006 järjestelmään integroidaan myös vesiasiakkaat. Vastuu Vastuu asiakkaista, ympäristöstä, yhteiskunnasta sekä toisistamme luo perustaa liiketoiminnallemme. Olemme luotettavia ja tunnemme vastuumme. Suoritamme tehtävämme ammattimaisella asenteella ja Kerralla oikein -suoritusta tavoitellen. Huolehdimme myös sisäisten palvelujen ajantasaisuudesta ja joustavuudesta sopimamme laadun ja aikataulun mukaisesti. Emme elä vain tätä hetkeä, vaan varmistamme, että ammattitaitomme toimii myös huomenna. Seuraamme alan kehitystä ja opimme. Energiastrategia kattaa nyt myös vesiliiketoiminnan Syksyllä 2005 varmistui, että Jyväskylän kaupunki myy Jyväskylän Vesi -liikelaitoksen Jyväskylän Energialle. Kauppa solmittiin 31.12.2005. Vesiliiketoiminta aloitti energiayhtiössä vuoden 2006 alusta, ja Jyväskylän Veden työntekijät siirtyivät Jyväskylän Energia Oy:n ja JE-Urakointi Oy:n palvelukseen. Toteutunut liiketoiminnan haltuunotto näkyy myös vuodenvaihteessa päivitetyssä Kasvun strategiassa. Uusittu strategia perustuu kaupungin energiatyöryhmän linjaukseen vuodelta 2003. Linjauksessa Jyväskylän energiatulevaisuus hahmotettiin kahdeksan kohdan ohjelmaksi, Kasvun strategiaksi. Sen mukaan Jyväskylän Energia on osaava energiaveturi, joka tuo seutukunnalle vaurautta ja tukee sen hyvinvointia. Jyväskylän Energian strategiset valinnat parantavat seudullista sekä kansallista omavaraisuutta ja vähentävät riippuvuutta tuontienergiasta. Jyväskylän Energian asiakkaan käyttämä energia ja vesi tuotetaan maakunnan luonnonvaroilla kestävän kehityksen ja Euroopan Unionin toimialaa koskevien periaatteiden mukaisesti. Jyväskylän Energian vesiliiketoiminta turvaa alueen puhtaan ja terveellisen käyttöveden saatavuuden. Jyväskylän Energian valveutunut ja asiakasläheinen toiminta sekä oma tuotanto varmistavat vakaan ja kilpailukykyisen tuotteiden hintojen kehityksen ja hyvän toimitusvarmuuden. Jyväskylän Energian hallitus tutustumassa vesiliiketoimintaan liiketoimintajohtaja Markku Hantusen opastuksella. Vasemmalta oikealle: Olavi Rissanen, Risto Pernu, Olli Heikkilä, Risto Rönnberg, Annikki Mikkonen, Kaija Haapsalo, Aarre Mäkelä, vierailun isäntä Markku Hantunen, Juha Lappalainen, Matti Timlin, Timo Fredrikson ja Jorma Muhonen. 1 / 2005 KHO hylkäsi valituksen Korkein hallinto-oikeus hylkäsi 20.1.2005 Jyväskylän Energian valituksen, joka koski Energiamarkkinaviraston vuonna 2003 antamaa päätöstä JE:n sähkön siirtohintojen kohtuullisuudesta. Päätöksen mukaan JE keräsi sähköverkkotoiminnasta ylituottoa vuosina 1997 ja 1999 2001. Tämän jälkeen siirtohintoja koskeva valvontamalli uudistettiin ja JE laski siirtohintojaan. Jyväskylän Energia Oy Yhteiskuntavastuuraportti 2005 _5

Kasvun strategia 1. Jyväskylän Energia on vahva, keskisuomalainen energiayritys, joka kehittää alan osaamista, tukee maakunnan työllisyyttä ja kilpailukykyä. 2. Jyväskylän Energian kilpailukyky varmistetaan huolehtimalla yrityksen teknisistä ja taloudellisista edellytyksistä. 3. Uusiutuvilla energiaraaka-aineilla tuotetun sähkön ja lämmön määrää kasvatetaan ja veden laatu varmistetaan hallitusti. 4. Energian hankintaa ja myyntiä kehitetään lisäämällä omaa tuotantoa, joka perustuu maakunnallisten energiaraaka-aineiden laajamittaiseen hyödyntämiseen. Polttoaineiden toimitusketju on hallittu ja tehokas. Asiakkaille toimitettava käyttövesi tuotetaan maakunnan omista vesivaroista. 5. Liiketoiminnan vahvuus, yhteistyö ja oikea-aikaiset, tuottavat investoinnit turvaavat kannattavuuden ja yhtiön arvon kasvun. 6. Liiketoiminnan riskit tunnistetaan ja ne hallitaan viisaasti. 7. Syventämällä asiakkuuksien hoitoa ja parantamalla prosessien tehokkuutta tuetaan asiakkaan menestymistä ja tyytyväisyyttä. 8. Henkilöstöstrategia tukee valittuja linjauksia. 2 / 2005 Vapo, VTT ja Jyväskylän Energia laboratorioyhteistyöhön Vapo Oy, VTT ja Jyväskylän Energia Oy yhdistivät osaamistaan ja resurssejaan uuteen laboratorioyhtiöön, joka tuottaa energia- ja ympäristöalan analyysipalveluita. Aluksi yhtiö keskittyy kotimaisten polttoaineiden tuotannon ja kaupan sekä ympäristösektorin tarpeisiin. Yhtiö työllistää 12 henkilöä, ja sen liikevaihto on noin miljoona euroa. Palveluja myydään myös ulos. Työnilo 005 -henkilöstöstrategia Jyväskylän Energian henkilöstöstrategia Työnilo 005 korostaa, että Kasvun strategian toteuttaminen edellyttää henkilökunnalta jatkuvaa oppimista ja huippusuorituksia. Menestys perustuu työntekijän henkilökohtaiseen vastuuseen omien tietojen ja taitojen kehittämisestä sekä sitoutumiseen yhteisiin tavoitteisiin. Henkilöstöstrategia tähtää siihen, että JE:n henkilöstö voi hyvin, toimii tehokkaasti ja ottaa rohkeasti vastaan uusia haasteita. Henkilöstöstrategian peruselementeistä osaamisen hallinta merkitsee strategisten ydinprosessien edellyttämän osaamisen määrittelyä, tunnistamista, hallintaa ja kehittämistä sekä strategista näkemystä rekrytointiin. Muutoksen johtaminen vaatii tiimi- ja prosessiorganisaation uudistamista, esimiestaitojen tunnistamista ja jatkuvaa kehittämistä muutosvalmiuksia tukevaan suuntaan sekä tiedon jakamisen ja välittämisen varmistamista arkijohtamisessa. Työnilo rakentuu perusluottamuksen ja työn ilon vahvistamisesta, mittareiden ja palkitsemisen tarkentamisesta sekä ajattelun ja toiminnan vapauden vaalimisesta. Vuonna 2003 laaditun Työnilo 005 -henkilöstöstrategian päivitys seuraavaksi kolmivuotiskaudeksi käynnistyi loppuvuodesta. Kertomusvuonna toteutettiin koko henkilöstön osaamiskartoitus. Vuonna 2005 mittavan liiketoiminnan haltuunottoprosessin kuluessa Jyväskylän Veden noin 70 työntekijälle etsittiin paikat Jyväskylän Energia Oy:n ja JE-Urakointi Oy: n organisaatioista, joissa he aloittivat 1.1.2006. Tutustumisen merkeissä vietettiin Veden ja energian kihlajaisia touko-kesäkuussa neljässä eri harjakaistilaisuudessa, joihin sisältyi muutoshengen nostatusta sekä vapaata yhdessäoloa leikkien ja pelien merkeissä. Vuoden lopussa uusia työntekijöitä varten räätälöitiin päivän mittainen Muutoskoulutus, joka toteutettiin 2006-vuoden alussa. Entiset Jyväskylän Energian siirtoliiketoiminnan työntekijät siirtyivät vuoden 2005 lopulla perustettuun, Jyväskylän Energian täysin omistamaan, JE-Siirto Oy:öön 1.1.2006. _6 Jyväskylän Energia Oy Yhteiskuntavastuuraportti 2005

JYVÄSKYLÄN ENERGIAN PROFIILI Jyväskylän Energia pähkinänkuoressa Jyväskylän kaupungin 100-prosenttisesti omistaman Jyväskylän Energian päätuotteet olivat raporttivuonna sähkö ja kaukolämpö. Vihreän Energian tuoteperheeseen kuuluvat tuulisähkö, puusähkö ja puulämpö. Vihreän sähkön tuotteiden osuus myydystä sähköenergiasta oli 5,7 % vuonna 2005. Kaukolämpöä myydään Jyväskylän lisäksi Jyväskylän maalaiskuntaan Vattenfall Kaukolämpö Oy: lle. Jyväskyläläistä sähköä myydään myös maakunnan ulkopuolelle. Jyväskylän kaupungissa sijaitsevien kiinteistöjen rakennustilavuudesta lähes 80 % on kaukolämmityksessä. Kaukolämpöasiakkaiden lukumäärä kasvoi 254:llä edellisvuodesta ja on nyt 2834. Kaukolämmön myynti oli 908 GWh (gigawattituntia). Kaukolämpöverkkoa rakennettiin 20 kilometriä. Verkon kokonaispituus on nyt 273 kilometriä. Kaukolämmitetty rakennustilavuus kasvoi 695 000 m³: llä eli 3,5 prosentilla, huomattavasti valtakunnallista keskivauhtia nopeammin. Sähköä myytiin asiakkaille 624 GWh, josta jäi Jyväskylään 65 %. Sähköä siirrettiin jakelualueella häviöt mukaanlukien 613 GWh. Sähköverkon pituus on 1 281 kilometriä. Uusia sähköliittymiä kytkettiin verkkoon 184 kappaletta. Energiatoiminnan sijoittuminen Jyväskylässä, kartasta puuttuu Säynätsalon kaukolämpötoiminta. 2005 2004 2003 2002 2001 Kaukolämmitetty rakennustilavuus milj.m³ 21,431 20,736 20,383 19,752 19,225 Kaukolämpöverkon pituus km 273 253 238 230 223 Lämmönmyynti GWh 907,5 905,5 921 885 871 Lämmönhankinta GWh 981 984 1001 978 960 Jyväskylän Energia Oy Yhteiskuntavastuuraportti 2005 _7

Jyväskylän Energia Oy omistaa 40 % Jyväskylän Energiantuotanto Oy: stä (JYT), jonka toinen omistaja on Fortum Power and Heat Oy. Jyväskylän Energian myymästä sähköstä 58,6 % ja lämmöstä lähes 97 % ostetaan JYT: ltä. Sähköä hankitaan myös sähköpörssistä ja yhteistyökumppaneilta (40,1%), Suomen Hyötytuuli Oy: ltä (0,9%) ja JE: n omasta Tourujoen vesivoimalaitoksesta (0,3%). Loppu on tilapäis- ja tasesähkökauppaa. JE on yksi Suomen Hyötytuuli Oy: n yhdeksästä osakkaasta. Kaukolämmöstä 1,7 % hankitaan UPM-Kymmenen Säynätsalon tehtaalta ja 1,5 % tuotetaan biokaasulla Keltinmäen lämpökeskuksessa. JE omistaa kokonaan vuoden 1999 alussa toimintansa aloittaneen JE-Urakointi Oy: n. Tytäryhtiö tuottaa sähkö-, kaukolämpö- ja ulkovalaistusverkkojen rakentamis-, käyttö- ja kunnossapitopalveluita. Ydinosaamiseen kuuluu myös ulkovalaistuksen suunnittelu. Käyttöpaikkojen lukumäärän kehitys. Jyväskylän Energian sähköverkon kokonaispituus on 1281 km, josta valtaosa (72%) on pienjänniteverkkoa. Emoyhtiön liikevaihto oli 66,0 M R, missä on nousua edellisvuoteen 6,6 %. Sähkön myynti kasvoi 2,3 M R eli 13,1 %, lämmön myynti 1,5 M R eli 5,0 % ja sähkön siirto 0,1 M R eli 0,8 %. JE-konsernin liikevaihto oli 68,0 M R, missä oli kasvua 6,3 %. Liikevoittoa syntyi emoyhtiössä 13,2 M R eli 20,1 % liikevaihdosta. Tulos ennen veroja ja varauksia oli 9,8 M R. Nettotulosta syntyi 4,5 M R. Kaukolämmön tulos ennen varauksia ja veroja oli 5,1 M R, sähkökaupan 2,2 M R ja sähkön siirron 2,6 M R. Sijoitetun pääoman tuotto oli 5,4 % (15,1). Huomattava muutos edellisvuoteen selittyy Jyväskylän Veden ostolla osaksi Jyväskylän Energiaa. Suurimmat jakeluverkon uusinvestointikohteet olivat Sääksvuoren ja Mustalammen pientaloalueiden, Åströmin ja Lutakon kerrostaloalueiden sekä Seppälänkankaan teollisuusalueen laajennuksen sähköverkkojen rakennustyöt. Merkittävät verkon korvausinvestoinnit suoritettiin Viitaniemen ja Kukkumäen jakeluverkkoihin, Laajavuoren ja Viitaniemen alueiden keskijänniteverkkoyhteyksiin sekä keskusta-alueelle Lounaispuiston muuntopiiriin. Hämeenlahden ja Keljon sähköasemien välille valmistui valokuituyhteys, joka varmistaa kaukokäytön toimintaa Hämeenlahden sähköasemalla. Kaukolämpöön investoimme 5,7 M R (edellisvuonna 4,2). Suurimmat rakentamiskohteet olivat DN400-linjan alkuosa Åströmin alueelle ja Keljonkankaan suuntaan sekä Haukkalan siirtolinja. Lisäksi yhdistettiin Keljonkankaan keskustan ja Sääksvuoren kaukolämpöverkot ja rakennettiin kaukolämpöä Lutakkoon ja Sääksvuoren B-alueelle muun kunnallistekniikan rakentamisen yhteydessä. Vanhoille omakotialueille rakennettiin kaukolämpöä mm. Kortemäessä, Kukkumäessä, Köhniöllä, Tuohimutkassa ja Nisulassa. Kaikki investoinnit maksettiin tulorahoituksella. Lämpöliittymismaksuja kertyi 1,0 M R ja sähkön liittymismaksuja 0,3 M R. Vieraan pääoman korkoja maksoimme 4,5 M R. Konsernin pitkäaikaisten lainojen määrä tilivuoden päättyessä oli 215,8 M R (65,2 M R). Emoyhtiön omavaraisuusaste oli 8,9 % (19,0%). Yhtiön maksuvalmius säilyi vesikauppaan liittyvistä merkittävistä rahoituskustannuksista huolimatta kohtuullisena 0,9: ssä (1,3). Konsernin palveluksessa oli keskimäärin 172 (edellisvuonna 168) henkilöä, joista Jyväskylän Energia Oy: ssä 77 (76) ja JE-Urakointi Oy: ssä 95 (92). Emoyhtiön vakinaisen henkilöstön määrä raporttivuoden lopussa oli 72 (72). Osaava ja aikaansaava henkilöstö huolehtii, että saavutamme tavoitteemme. Jyväskyläln Energian liikevaihto liiketoiminnoittain. 2005 2004 2003 M R % liikevaihdosta GWh M R % liikevaihdosta M R % liikevaihdosta Sähkön myynti (ei sisällä häviösähköä) 19,8 30,0% 607,2 17,5 28,3 % 16,5 27,9 % Sähkön siirto (ei sisällä häviösähköä) 13,4 20,3% 596,0 13,3 21,5 12,9 21,8 Lämmön myynti 31,7 48,0% 907,5 30,2 48,8 29 49,0 Muu myynti 1,0 1,7% 0,9 1,5 0,8 1,4 Yhteensä 66,0 61,9 59,2 _8 Jyväskylän Energia Oy Yhteiskuntavastuuraportti 2005

Jyväskylän Energian yhteiskuntavastuun sisältö Jyväskylän Energian merkittävimmät yhteiskunnalliset vaikutukset liittyvät alueellisen hyvinvoinnin luomiseen, hankitun energian tuotantoon ja jakeluun sekä henkilöstöstä huolehtimiseen. Toiminnallamme on taloudellisia vaikutuksia sidosryhmiimme. Asiakkaiden kannalta olennaista on tarjoamamme sähkön ja kaukolämmön toimitusvarmuus, saatavuus ja kilpailukykyinen hinta. Yhtiön oman työllistävyysvaikutuksen lisäksi tuomme seudulle vaurautta ja työtä suosimalla maakunnallisista polttoaineista tuotettua energiaa. Jyväskylän kaupungille JE on merkittävä sijoitus, joka osaltaan varmistaa kaupungin ja kaupunkilaisten hyvinvointia. Toimintamme merkittävimmät ympäristövaikutukset ovat välillisiä tuotannon vaikutuksia sekä toisaalta kaukolämpö- ja sähköverkkojen rakentamisesta ja energian jakelusta aiheutuvia ympäristövaikutuksia. Sosiaalisen vastuun alueella merkittävimmät vaikutuksemme liittyvät henkilöstön kehittämisen ja hyvinvoinnin lisäksi yhteiskuntasuhteisiin sekä tuotevastuuseen. Panostamme strategiamme mukaisesti henkilöstön osaamiseen ja jaksamiseen. Toimimme vastuullisen yrityskansalaisen tavoin ja tiedotamme avoimesti tuotteisiimme ja palveluihimme liittyvistä asioista. Raportointiperiaatteet Yhteiskuntavastuuraportti Jyväskylän Energia on julkaissut aiemmin kolme ympäristöraporttia. Yhteiskuntavastuuraportti julkaistaan nyt kolmatta kertaa, ja se kattaa yhteiskuntavastuun eri osa-alueita taloudellista, sosiaalista ja ympäristövastuuta koskevat tiedot. Suomessa useat energiayhtiöt ovat julkaisseet yhteiskuntavastuuraportin. Raportointiin ei kuitenkaan vielä ole kehittynyt vakiintunutta, kansainvälisesti yhtenäistä ja vertailukelpoista mallia. Global Reporting Initiativen (GRI) laatima, vuonna 2002 julkaistu kestävän kehityksen raportointiohjeisto on saavuttanut kansainvälisesti laajan hyväksynnän alan standardina. GRI-ohjeisto antaa suuntaviivat yhteiskuntavastuuraportoinnin kehittämiseen ja sen keskeisenä tavoitteena on parantaa eri organisaatioiden raportoinnin vertailukelpoisuutta. Tätä yhteiskuntavastuuraporttia laatiessamme olemme käyttäneet GRI-ohjeistoa soveltuvin osin. Tavoitteenamme on tulevaisuudessa kehittää yhteiskuntavastuuraportointiamme asteittain GRI-ohjeiston mukaisesti siten, että se vastaa energia-alalla hyvälle yhteiskuntavastuuraportoinnille muotoutuvia vaatimuksia. Raportoinnille antaa jatkossa haastetta myös uuden vesiliiketoiminnan ja konserninäkökulman integrointi. Internet-sivuillamme on esitetty tämän raportin sisällön ja GRI-ohjeiston vertailu. [ www.jenergia.fi ja hakemisto Jyväskylän Energia / Yhteiskuntavastuu ] Raportin sisältö ja tiedonkeruu Jyväskylän Energian yhteiskuntavastuuraportti käsittelee pääasiassa vuoden 2005 tuloksia ja tapahtumia sekä kuvaa pidemmän aikavälin kehitystä aikasarjoin. Yhteiskuntavastuuraportissa esitetyt tiedot perustuvat pääosin normaalin toiminnan seurannan tuloksena syntyneisiin tietoihin. Raportissa esitetyt taloudellisen vastuun tiedot ovat peräisin Jyväskylän Energian kirjanpidosta ja virallisista tilinpäätöstiedoista. Ympäristötiedot kattavat JE: n merkittävät ympäristönäkökohdat ja -vaikutukset. Yksikkömme ovat keränneet ympäristöasioita koskevat lähtötiedot ja vastaavat niiden oikeellisuudesta. Suuri osa esittämistämme ympäristötiedoista perustuu viranomaisille raportoitaviin tietoihin ja ulkopuolisiin tutkimustuloksiin. Henkilöstötiedot on saatu Jyväskylän Energian henkilöstö- ja palkkahallinnon tietojärjestelmistä ja tilastoista. 3 / 2005 Voimalaitoksen rakennustarve tiedossa sijainti puhutti Uuden voimalaitoksen rakentaminen Jyväskylään koetaan pääosin tarpeelliseksi; voimalan sijainti jakaa kuitenkin mielipiteet. Tämä selvisi JE:n teettämästä asukaskyselystä, joka lähetettiin joulun alla 583:een JE:n asiakasrekisteristä poimittuun Rauhalahden ja Keljonlahden alueen osoitteeseen. Vastauksia saatiin 217. Joka 5. rauhalahtelainen ja joka 20. keljonlahtelainen ehdotti voimalaitospaikaksi omaa asuinaluettaan. Jyväskylän Energia Oy Yhteiskuntavastuuraportti 2005 _9

Avaintunnusluvut Taloudellisen vastuun avaintunnusluvut 2005 2004 Liikevaihto 66,0 M R 61,8 M Ð Liikevoitto 13,2 M R 14,1 M Ð Tulovero 1,6 M R 1,8 M Ð Osinko¹ 4,0 M Ð 4,0 M Ð Investoinnit 162,2 M R 8,1 M Ð Sijoitetun pääoman tuotto 5,4 % 15,1 % Omavaraisuusaste 8,9 % 19,0 % Maksetut palkat 2,9 M R 2,7 M Ð Ostot toimittajilta 52,7 M R 46,8 M Ð Yhteisöjen tukeminen 0,04 M R 0,1 M Ð Asiakkaan kokema keskeytysaika: sähkö² 0,13 h 0,33 h Asiakkaan kokema keskeytysaika: kaukolämpö³ 0,82 h 0,67 h Ympäristövastuun avaintunnusluvut 2005 2004 Vihreän sähkön osuus myydystä sähköstä 5,7 % 6,7 % Verkostohäviöt: sähkö 2,7 % 2,8 % Verkostohäviöt: kaukolämpö 7,5 % 8,0 % Kaukolämmön lisävesi 12842 m³ 9300 m 3 1 Ennakko-osinkona kirjattu. 2 Sisältää sekä häiriöt että suunnitellut katkot. 3 Katkokset ovat aiheutuneet verkoston huolto- ja saneeraustöistä, uusien asiakkaiden liittämisestä kaukolämmön piiriin sekä verkostovaurioista. Asiakas ei yleensä havaitse katkosta, sillä huoneisto pysyy lämpimänä katkoksen ajan. 4 Perustuu arvioon. 5 Vuoden aikana rekrytoitujen osuus henkilöstön määrästä vuoden lopussa. Pumppaussähkön kulutus 4 10400 MWh 9960 MWh Sosiaalisen vastuun avaintunnusluvut 2005 2004 Henkilöstön määrä vuoden lopussa 77 74 Vakituiset / määräaikaiset 72/5 72/2 Henkilöstön vaihtuvuus (ulkoinen) 5 2,8 % 1,4 % Työntekijöiden keski-ikä 47,6 47,3 Sairauspoissaolot 6,3 % 4,3 % Koulutuspäivät keskimäärin / hlö 6 6 Laskentaperiaatteet Kehitämme jatkuvasti käytäntöjämme yhteiskuntavastuuraportoinnin alueella. Esitettyjen tietojen laatu ja luotettavuus on pyritty varmistamaan vakiintuneiden sisäisten menettelytapojen ja johdon katselmusten avulla. Ensimmäisen yhteiskuntavastuuraporttimme tavoitteena oli luoda toimintaamme soveltuva raportointi- ja tiedonkeruumalli, jota on sovellettu myös tässä kolmannessa raportissamme. 3 / 2005 JE uusi Savela Taulumäki -ilmajohdon JE uusi 110 kv:n ilmajohdon Savelan ja Taulumäen välillä. Johto kulkee entistä reittiään Kortepohjasta Nisulaan ja jatkaa pintavesilaitokselta Tuomiojärven rannan kautta Taulumäelle. Vanhat puupylväät korvattiin uusilla, ja linjan vaativimpiin kohtiin tuli vapaasti seisovat metallipylväät. Tuomiojärven rantareitiltä poistui yli 20 puupylvästä, kun rantaa seuraillut 20 kilovoltin linja kaapeloitiin. Käsillä olevaa raporttia ei ole varmennettu ulkoisesti. Tietojen täsmällisyyteen ja kattavuuteen liittyvistä rajoitteista sekä laskentaperiaatteiden muutosten vaikutuksista esitettyihin tietoihin on raportin a.o. kohdissa maininta. Proventia Solutions Oy on arvioinut pyynnöstämme raportin rakennetta ja tietosisältöä. Arviointi kattoi sekä vertailun Global Reporting Initiative ohjeiston suosittelemiin tietoihin että raportin tietosisällön läpikäynnin. Toimeksiannon tuloksena Proventia on laatinut asiantuntijaarvion raportista ensisijaisesti yhtiön sisäiseen käyttöön raportoinnin kehittämistä varten. Raportti kattaa Jyväskylän Energia Oy: n tulosyksiköitä koskevat yhteiskuntavastuutiedot. Lisäksi on raportoitu Jyväskylän Energian 40-prosenttisesti omistaman Jyväskylän Energiantuotanto Oy: n ympäristövaikutuksia. Raportissa ei ole käsitelty tytäryhtiö JE-Urakointi Oy: n yhteiskunnallisia vaikutuksia eikä JYT: n taloudellisia eikä sosiaaliseen vastuuseen liittyviä tietoja, sillä JE-Urakointi ja JYT ovat itsenäisiä osakeyhtiöitä, jotka raportoivat tarpeellisin osin itse. _10 Jyväskylän Energia Oy Yhteiskuntavastuuraportti 2005

JOHTAMINEN Toimintajärjestelmä Jyväskylän Energiaan kuuluivat raportointivuonna seuraavat liiketoiminnat: tuotanto, sähkön siirto, kaukolämpö ja myyntiliiketoiminta. Konserninäkökulmasta myös JE- Urakointi Oy muodostaa liiketoiminnan, joka yhtiöitettiin vuonna -99. Jyväskylän Energiassa valta tuo kaikilla organisaatiotasoilla mukanaan vastuun. Ylimmän johdon tehtävä on tukea oikeanlaista vallan ottamista ja vastuun kantoa. Jyväskylän Energian johtamista ohjaavat Kasvun strategiasta johdetut Toimintaperiaatteet sekä liiketoiminta-arvot. Yrityksellä on sertifioidut laatu-, ympäristö- sekä työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmät. Laatu Tärkeintä toiminnassamme on lähteä asiakkaidemme tarpeista ja tyydyttää ne siten, että toimintamme on kannattavaa ja yrityksemme arvo nousee. Tyytyväiset asiakkaat turvaavat toimintamme jatkuvuuden ja Jyväskylän Energian henkilökunnan toimeentulon ja hyvinvoinnin. Kehitämme kaikkia toimintojamme asiakaskyselyiden ja järjestelmällisten analyysien avulla. Jyväskylän Energian laatujärjestelmä on sertifioitu ISO 9001 standardin mukaisesti. Vesiliiketoiminnan laatujärjestelmän integrointi JE: n standardiin käynnistyi kertomusvuonna. Ympäristö Jyväskylän Energian ympäristötoiminta perustuu ISO 14001 -standardin mukaiseen ympäristöjärjestelmään. Ympäristöjohtamisesta vastaa ympäristötiimi ympäristövastaavan johdolla. Asetamme vuosittain ympäristötavoitteet ja laadimme ympäristöohjelman, jonka avulla varmistamme ympäristöjärjestelmämme mukaisen toiminnan sekä ympäristöasioiden jatkuvan tarkkailun ja huomioon ottamisen. Vuoden 2005 uusitut päämäärät on johdettu edellisvuotisista: 1. Oman toiminnan haitallisten ympäristövaikutusten vähentäminen 2. Sidosryhmien järkevän energiankäytön edistäminen ja oppilaitosyhteistyö 3. Ympäristöosaamisen parantaminen 4. Energiantuotannon ympäristövaikutusten hallitseminen 5. Avoin tiedottaminen Energiatuotannon haitallisten ympäristövaikutusten hillitsemisen avainkysymys on oman tuotantokapasiteetin määrän kasvattaminen: Nykytilanteessa lämpötilan painuessa lähelle nollaa, joudutaan lisälämpöä tuottamaan erillisissä öljykeskuksissa tuontipolttoaineella ja yhteistuotannon edut menettäen. Jyväskylän Energia rakentaa uuden voimalaitoksen kasvattaakseen ekotehokkaassa yhteistuotannossa syntyvän energian määrää ja päästäkseen eroon öljyn käytöstä kaukolämmityksessä. Kertomusvuonna Jyväskylän uuden voimalaitoksen YVA-prosessi saatiin päätökseen ja suunnittelu eteni vauhdikkaasti. Kaupunginvaltuusto valitsi marraskuun kokouksessaan voimalaitoksen sijoituspaikaksi Keljonlahden. Raportointivuonna järkevää energiankäyttöä pyrittiin edistämään panostamalla nuorten tietoisuuden kasvattamiseen. Suurin panostus oli koululaisille tarkoitetun JEnergiaseikkailun luominen. Seikkailu esittelee energian tuotantoa sekä antaa vihjeitä energian säästöstä ja järkevästä käytöstä. Internet-selaimella käytettävässä seikkailussa osallistuja liikkuu itsenäisesti kohteesta toiseen ja tutustuu kotiympäristön tuttuihin energiaa kuluttaviin laitteisiin ja toimintoihin. Seikkailua on tarkoitus laajentaa vuosittain energiansäästöviikon aikaan. JEnergiaseikkailun löytää osoitteesta www.jenergia.fi. Pienille koululaisille sponsoroimme Energiaa tokaluokkalaisille energiansäästömateriaalin. Kertomusvuonna sen tilasi 18 jyväskyläläistä ala-astetta kakkosluokkalaisilleen. Jyväskylän Energia solmii urakoitsijoiden kanssa työturvallisuus- ja ympäristöasioita koskevan sopimuksen. Edellytämme alihankkijoiltamme sitoutumista ympäristöpäämääriimme. Ohjeistamme urakoitsijoitamme ja valvomme, että he noudattavat ohjeitamme, jotka koskevat muun muassa työmaajätteiden asianmukaista lajittelua, talteenottoa ja kierrätystä sekä työmaiden siisteyttä, jälkitöistä huolehtimista ja työturvallisuutta. Työmaatarkastusten yhteydessä todettiin urakoitsijoiden toimineen ohjeistuksen mukaisesti. Johtaminen Jyväskylän Energiassa. 5 / 2005 Voimalaitoshankkeen YVAselostus esiteltiin yleisölle Jyväskylän voimalaitoshankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostus jätettiin Keski-Suomen ympäristökeskukselle, ja selostusta esiteltiin kahdessa yleisötilaisuudessa: 12.5. Keljonkankaan koululla ja 18.5. Viherlandiassa. Lausunnot ja mielipiteet selostuksesta piti toimittaa ympäristökeskukselle 8.6. mennessä. Jyväskylän Energia Oy Yhteiskuntavastuuraportti 2005 _11

6 / 2005 Keljonkankaan keskustan ja Sääksvuoren lämpöverkot yhteen Kesä-elokuussa yhdistettiin toisiinsa Keljonkankaan keskustan ja Sääksvuoren alueen lämpöverkot. Molemmissa kohteissa lämpö on tuotettu siirrettävissä lämpökeskuksissa. Yhdistäminen varmistaa lämmönjakelua. Lähivuosina erillisalue liitetään pääverkkoon. Henkilöstö sekä työterveys ja -turvallisuus Jyväskylän Energian toimintaa henkilöstöasioissa ohjaa vuonna 2003 laadittu Työnilo 005 -henkilöstöstrategia, jota päivitetään vuosittain. Strategiaan liittyvän Työnkaariohjelman pohjalta kehitetään ja ylläpidetään henkilöstön työssä jaksamista koko yhtiössä työskentelyn ajan. Ohjelman kulmakiviä ovat tulevaisuuden osaamisen hallinta, ammattitaidon ylläpito, hiljaisen tiedon merkityksen tiedostaminen, työkyvyn ylläpito ja seuranta, työn mitoittaminen tekijänsä mukaan, työväsymisen hallinta sekä tiedon jako suunnitelmista ja erilaisuudesta. Henkilöstöstrategian ja sen toimeenpano-osan eli Työnkaari -ohjelman mukaisesti jatkettiin esimieskoulutusta. Raportointivuonna kehityskeskusteluissa hyödynnettiin uutta osaamiskartoitusta. Keskustelun tuloksena määriteltiin tiimi- ja henkilökohtaiset kehittämistarpeet. Työterveys- ja työturvallisuustyömme pohjautuu vuonna 2004 laadittuihin Toimintaperiaatteisiin. Käytännön työterveys- ja työturvallisuustoiminta (TTT-toiminta) on ennalta ehkäisevää toimintaa työperäisten sairauksien, onnettomuus- ja vaaratilanteiden, vahinkojen ja rikollisen toiminnan torjumiseksi sekä toimintavalmiuksien luomiseksi näiden tilanteiden varalle. Jyväskylän Energian työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmä turvallisuusjärjestelmä on sertifioitu OHSAS 18001 -standardin mukaan. Vuoden 2005 alussa konsernissa uusittiin päihdeohjelma, jonka tavoitteena on edistää hyvien työpaikkakäytäntöjen toteutumista ja sitä kautta turvallisuutta ja terveyttä Jyväskylän Energia -konsernin työpaikoilla. Uusitulla ohjelmalla luodaan myös puitteet jatkuvalle, tavoitteelliselle ja varhaistoteamisen sisältävälle päihdetyölle. Ohjelmaan on kirjattu myös ammattinimikkeet, jotka on luokiteltu yrityksen kannalta riskeiksi mahdollisten huumaavien aineiden väärinkäytön osalta. Työterveyshuolto teki raportointivuonna työhyvinvointi- ja ilmapiiribarometrimittauksen. Vertailussa edellisvuoteen havaittiin tulosten hieman heikentyneen. Erityisesti työn kuormittavuus oli lisääntynyt. Työsuojelusta vastaa yhtiön toimitusjohtaja apunaan johtoryhmä ja työsuojelupäällikkö. Työsuojelutoimikunta seuraa TTT-tavoitteiden toteutumista ja tekee yhteistyössä työterveyshuollon kanssa esityksiä työterveyden ja turvallisuuden edistämisestä yhtiössä. Työterveyspalveluista huolehtii Medivire Työterveyspalvelut Oy. _12 Jyväskylän Energia Oy Yhteiskuntavastuuraportti 2005

Riskienhallinta Riskienhallinta muodostaa pohjan Jyväskylän Energian yhteiskuntavastuun johtamiselle. Hallintaa ohjaavat riskienhallintaperiaatteet. Riskeinä tarkastellaan teknisiä, taloudellisia ja henkilöihin liittyviä riskejä. Hallitus vahvistaa riskienhallinnan periaatteet ja rajat sekä toimivan johdon valtuudet. Liiketoimintajohtajat vastaavat omien liiketoiminta-alueidensa riskienhallinnasta. Liiketoimintojen riskit arvioidaan säännöllisesti, ja niihin varaudutaan ennaltaehkäisevillä toimenpiteillä sekä toipumissuunnitelmat laatimalla. Sähkökaupan riskipolitiikka päivitettiin ja hallitus vahvisti sen kesäkuussa. Ympäristönäkökohdat ja turvallisuusnäkökohdat päivitetään säännöllisin väliajoin. Taloudellisia riskejä arvioidaan jatkuvan talousseurannan yhteydessä. Yritysturvallisuudella minimoidaan yrityksen turvallisuusriskit sekä torjutaan vahinkoja ja onnettomuuksia. Yritysturvallisuudella halutaan taata yrityksen lailliset toimintaedellytykset ja toiminta kaikissa olosuhteissa sekä suojata yrityksen henkilöstöä, omaisuutta ja ympäristöä. Valmiussuunnittelulla on varauduttu toimimaan poikkeusoloissa. Yllättäviä häiriötilanteita ja tuotantohäiriöitä varten on omat toiminta- ja tiedotusohjeensa. Rauhalahden voimalaitoksen sähkön- ja lämmöntuotannon keskeytyksiin on varauduttu keskeytysvakuutuksella. Viestintä Viestintämme tarkoitus on antaa asiakkaille, henkilökunnalle ja yhteistyökumppaneille ajankohtaista ja monipuolista tietoa Jyväskylän Energiasta ja energia-alasta. Pyrimme avoimeen, aktiiviseen, ajantasaiseen ja kansantajuiseen viestintään. Haluamme viestinnällämme tehdä palvelujemme hankkimisen ja käytön helpoksi ja miellyttäväksi. Keräämme järjestelmällisesti asiakaspalautetta. Ulkoisen viestinnän pääkanavana normaalin mediatiedotuksen ohessa toimii asiakkaillemme postitettava Jenergia-lehti, josta aloimme julkaista myös verkkoversiota numerosta 4 / 2005 alkaen. Verkko-osoitteessa www.jenergia-lehti.fi löytyy printtilehden juttujen laajennuksia sekä kattava arkisto Jenergian vanhemmista numeroista. Sivuilla on myös mahdollisuus sekä juttu- että lehtikohtaisen palautteen antamiseen. Toisena ulkoisen viestinnän pääkanavistamme toimivat JE: n internet-sivut. Käytämme tiedottamiseen säännöllisesti myös Jyväskylän kaupungin sivustoa ja olemme mukana monissa kaupungin julkaisuissa. Vuorovaikutukseen yleisön kanssa pääsimme kertomusvuonna suorien asiakaspalvelutilanteiden ja kysymyspalstoilla keskustelemisen lisäksi voimalaitoshankkeeseen liittyneissä keskustelu- ja informaatiotilaisuuksissa. Yksi sisäisen viestinnän kanavista on sähköinen Tiimifoorumi-ilmoitustaulu, jonka virallisin tiedotusaineisto on koottu Johtoryhmän tiedotteisiin. Tiedotamme myös sähköpostitse ja tiedotustilaisuuksia järjestämällä. Henkilöstöllä on edustus sekä johtoryhmässä että hallituksessa. Aiemmin netistä PDF:nä saatavilla ollut asiakaslehti sai rinnalleen myös täysmittaisen verkkoversion arkistoineen. 9 / 2005 Lisää tuulivoimaa JE:n verkkoihin Jyväskylän Energia saa myytäväkseen 15 % aiempaa suuremman määrän tuulisähköä, kun uusi kolmen megawatin tuulivoimala valmistuu Porin Tahkoluotoon keväällä 2006. Investoinnin arvo on kolme miljoonaa euroa. Voimalan rakennuttaa Suomen Hyötytuuli Oy, josta JE omistaa yhdeksäsosan. Jyväskylän Energia Oy Yhteiskuntavastuuraportti 2005 _13

YHTEISKUNTAVASTUUN TULOKSET Taloudellinen vastuu Kaukolämmön ja sähkön myynnin sekä sähkön siirron kehitys (GWh). Lämmön myynti 2005 oli 908 GWh, sähkön myynti 607 GWh ja sähkön siirto 596 GWh. Hyvä taloudellinen tulos muodostaa perustan Jyväskylän Energian vastuulliselle toiminnalle. JE on toiminut vuodesta 1997 lukien yhtiömuotoisena yrityksenä kaupungin sataprosenttisessa omistuksessa. Yhtiöllemme on tunnusomaista pitkäjänteinen vastuunkanto, joka heijastuu koko kaupungin hyvinvointiin. Suhteessamme asiakkaisiin tärkeiksi asioiksi nousevat toimitusvarmuus sekä vakaa ja kilpailukykyinen hinnoittelu. Strategiamme mukaisesti suosimme maakunnan polttoaineita. Hankinnoistamme suurin osa tulee lähialueilta. Tarjoamme henkilöstöllemme työyhteisön, johon he voivat sitoutua pitkäksi aikaa. JE: n toiminnan vaikutuksia sidosryhmien taloudelliseen hyvinvointiin on havainnollistettu Rahavirrat sidosryhmille -kuvalla. Näkökulma poikkeaa tilinpäätösinformaation tavasta käsitellä asiaa. Asiakkaat Sähkön ja kaukolämmön toimitusvarmuutta valvovat Jyväskylän Energian ja Rauhalahden energiavalvomot, joissa on ympärivuorokautinen päivystys. Lisäksi JE: lla on päivystäjät sekä sähkö- että kaukolämpöverkon häiriöiden ja vaurioiden varalta. Kaukolämpöasiakkaan kokema keskimääräinen keskeytysaika oli vuonna 2005 0,82 h. Eri puolilla kaupunkia sijaitsevat lämpökeskukset turvaavat kaukolämmön toimituksen voimalaitoksen seisokkitilanteissa ja pakkasilla. Kaukolämmön pumppaamoissa on vikaantumistapausten ja ennakkohuoltojen varalta kaksi rinnakkaista pumppua. Verkostoa huolletaan säännöllisesti, jotta vaurioilta vältyttäisiin. Putkivaurioita oli 2005-vuonna vain 20 kappaletta, mikä on valtakunnallisten laatukriteerien mukaan erinomainen tulos. 20 000 voltin sähköverkko on rakennettu renkaiksi. Näin häiriötilanteissa vikakohta voidaan nopeasti irrottaa verkosta ja syöttää sähköä mahdollisimman monelle asiakkaalle vikakohdan ohi vaihtoehtoista reittiä pitkin, kunnes vaurio on korjattu. Jyväskylän Energia toimii kaupunkialueella, ja sähköverkko on pääosin kaapeloitu. Kesällä rakennutettiin Savelasta Viitaniemen kautta Taulumäelle 110 kv: n (kilovoltin) johto, joka tulee myöhemmin liittymään osaksi kaupungin sisäistä 110 kv: n rengasta. Johdolla varmistetaan keskustan sähkönjakelua sitten, kun Nisulan kytkinasemasta Sähköntoimitusasiakkaan kokema keskimääräinen keskeytysaika oli vuonna 2005 0,13 h. 9 / 2005 Muuntamo numero 2 korvataan uudella Jyväskylän Energia rakentaa uuden muuntamon Vapaudenkadun varteen Lounaispuiston esiintymislavan viereen. Muuntamo korvaa myöhemmin purettavan Lounaispuistossa sijaitsevan muuntamo kakkosen, joka rakennettiin, kun kaupunki siirtyi tasavirrasta vaihtovirtaan. Jyväskylän Energian rahavirrat sidosryhmille v. 2005 (MÐ). _14 Jyväskylän Energia Oy Yhteiskuntavastuuraportti 2005

Katso tarkemmat yhteiskuntavastuun tunnuslukumme www-sivuiltamme: www.jenergia.fi -> Jyväskylän Energia -> yhteiskuntavastuu Esimerkkitalous Jyväskylässä: Pientalo, ei sähkölämmitystä, pääsulakekoko 3 x 25A, yleissähkötuote, vuosikäyttö 5 000 kwh. Sähkölasku n. 500 euroa/vuosi, josta arvonlisäveron osuus 90 euroa/ 18 %, sähköveron osuus 37 euroa/ 7,4 % ja sähkön siirron osuus 156 euroa/ 31,2 %. Sähkön tuotannon ja myynnin osuus on lohkoista kookkain eli 217 euroa/ 43,4 %. Hinnat perustuvat Jyväskylän Energian 1.1.2006 voimassaoleviin toimitushinnastoihin. Sähkön hinnan muodostuminen. Prosenttiosuudet laskettu verollisista hinnoista. rakennetaan sähköasema. Hämeenlahden ja Keljon sähköasemien välille valmistui valokuituyhteys, joka varmistaa kaukokäytön toimivuutta Hämeenlahdessa. Raportointivuonna 79,6 %: lla asiakkaista ei ollut yhtään sähköhäiriötä. Jyväskylän Energia tuottaa asiakkailleen energiatuotteita ja -palveluita kilpailukykyiseen hintaan. Kaukolämmön hintaan vaikuttavat kotimaisten polttoaineiden eli turpeen ja puun hinta sekä päästöoikeuksien ja öljyn hinta. Lisäksi hinnanmuodostukseen vaikuttavat muun muassa verkon ja tuotannon investoinnit sekä huolto-, käyttö- ja kunnossapitokustannukset. Sähkön hintaan vaikuttavat turpeen ja puun hinnan lisäksi hintataso pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla sekä päästöoikeuksien hinta ja muut toiminnalliset kustannukset. Toimittajat Jyväskylän Energia vaikuttaa hankintojensa kautta hyvinvoinnin luomiseen ja työllisyyteen Jyväskylän seudulla. JE: llä oli 606 tavaran- ja palveluntoimittajaa vuonna 2005. Kolme suurinta toimittajaa vastasivat 73,9 % hankinnoista. JE: n ostamien tavaroiden ja palvelujen arvo oli vuonna 2005 lähes 53 miljoonaa euroa, mikä oli 12,6 % enemmän kuin vuonna 2004. Ostoista lähes 79 % tuli Jyväskylän seudulta. Hankintatoimen menettelyjen tehostamisprojekti käynnistyi raportointivuonna. JE: n ostot v. 2005 olivat yhteensä 52,7 miljoonaa euroa. Valtaosa eli 80 % JYT: n tuottamasta energiasta syntyi keskisuomalaisella puulla ja turpeella. Niiden käyttö työllisti arviomme mukaan noin 300 henkilöä Keski-Suomessa. Jyväskylän Energialla ei ole sellaisia merkittäviä toimittajia, joiden toiminta olisi taloudellisesti riippuvaista pelkästään JE: stä. Noudatamme omassa toiminnassamme vastuullisia liiketoimintaperiaatteita. Niihin kuuluvat toimittajien terveen taloudellisen kehityksen tukeminen ja sopimusehtojen noudattaminen. Jyväskylän Energian maksuvalmius on hyvä. Yhtiö maksaa laskunsa ajallaan - vuoden 2005 maksuviivästymät olivat 444,06 euroa. Tavaran- ja palveluntoimittajien alueellinen jakauma v. 2005. Jyväskylän Energia Oy Yhteiskuntavastuuraportti 2005 _15

Henkilöstökulut (MÐ) 2005 2004 2003 Palkat ja palkkiot 2,9 2,7 2,6 Henkilösivukulut Lakisääteiset henkilösivukulut 0,9 0,8 0,7 Vapaaehtoiset henkilösivukulut 0,3 0,2 0,2 Henkilöstökulut yhteensä 4,1 3,7 3,5 Henkilöstö Jyväskylän Energialla on työllistämisen, maksettujen palkkojen ja henkilöstön tuloverojen kautta myönteinen vaikutus toiminta-alueensa hyvinvointiin. Vuonna 2005 henkilöstölle maksetut palkat ja palkkiot sekä muut henkilöstökulut olivat yli 4 miljoonaa euroa eli noin 6 % liikevaihdosta. Koko henkilöstö kuuluu tulospalkkiojärjestelmän ja pikapalkitsemisjärjestelmän piiriin. Palkat määräytyvät työtehtävien vaativuusarvioinnin mukaan. Työn vaativuuden arviointi on parantanut palkkatasa-arvoa. Vuonna 2005 voimaan tulleeseen uudistuneeseen tasa-arvolakiin varauduttiin hyvin. Esimerkiksi palkkakartoitukset on tehty JE: llä jo vuodesta -97 lähtien. Kaupungille maksetut osingot (MÐ) 2005 1 2004 1 2003 1 4,0 4,0 3,0 Maksetut tuloverot (M?) 2005 2004 2003 1,6 1,8 0,9 1 Ennakko-osinkona kirjattu Yhteiskunta Jyväskylän Energia on vastuullinen energia-alan toimija, joka vaikuttaa merkittävästi kaupungin ja kaupunkilaisten hyvinvointiin. JE: n liikevaihto oli 66,0 miljoonaa euroa vuonna 2005, mikä on 6,6 % edellisvuotta enemmän. Jyväskylän Energian vaikutus kaupungin talouteen oli 8,5 miljoonaa euroa. Summa koostui osingoista ja koroista. Tuloverot olivat 1,6 miljoonaa euroa vuonna 2005. Toimiva energiahuolto on olennainen osa suomalaista hyvinvointia, ja energiahuoltoon tarvittava infrastruktuuri muodostaa itsessään merkittävän omaisuuden. JE-konsernin investoinnit ilman vesiliiketoiminnan ostoa olivat 9,7 miljoonaa euroa. Jyväskylän Veden hankintaan panostettiin noin 150 M R. Tuki yhteisöille Olimme yhtiönä esillä urheilun, kulttuurin sekä hyväntekeväisyystyön kautta 0,04 M R: lla. 10 / 2006 JEnergiaseikkailun testiajo Tikan koululla Tikan koulun 6c-luokka testasi JEnergiaseikkailun, joka on Jyväskylän Energian kustantama internet-pohjainen, itseopiskeluun soveltuva oppimateriaali. Seikkailussa liikkuva pääsee tutkimaan energian säästömahdollisuuksia ja tutustumaan energian viisaaseen käyttöön kotiympäristössä. Sivuilta löytyy tietoa myös energian tuotannosta sekä JEnergiatesti. Sivut täydentyvät vuosittain Energiansäästöviikon aikaan. Ympäristövastuu Toimenpiteet ympäristövaikutusten vähentämiseksi Haluamme toiminnallamme tukea kestävää kehitystä ennalta ehkäisemällä ja vähentämällä haitallisia ympäristövaikutuksia. Maamme on sitoutunut vähentämään kasvihuonekaasujen päästöt vuoden 1990 tasolle vuoteen 2010 mennessä. Jyväskylän Energialle tämä merkitsee sähkön ja lämmön yhteistuotannon täysimittaista hyödyntämistä sekä nykyisessä voimalaitoksessa Rauhalahdessa että rakennettavassa voimalaitoksessa Keljonlahdella. Lisäksi panostamme puun käyttöön turpeen ohella, tuulienergian käytön lisäämiseen ja järkevän energiankäytön edistämiseen. Sähkön ja lämmön yhteistuotanto JYT: n Rauhalahden voimalaitoksessa säästää polttoaineita noin kolmanneksen sähkön ja lämmön erillistuotantoon verrattuna. Jyväskylän Energia kasvattaa yhteistuotetun energian osuutta myymästään energiasta investoimalla uuteen voimalaitokseen. Uusi voimalaitos vastaa kooltaan 1,5 Rauhalahden voimalaitosta. Jyväskylän Energialla on uusiutuvista luonnonvaroista koostuva Vihreän Energian energiatuoteperhe. Siihen kuuluvat puusta ja tuulesta tuotetut Puusähkö, Puulämpö ja Tuulisähkö. Puusähkö ja Puulämpö tuotetaan yhteistuotantona Rauhalahden voimalaitoksessa. Polttoaineina käytetään keskisuomalaisen metsäteollisuuden sivutuotteita (kuori, puru, hake), metsähaketta, hakkuutähdettä, harvennuspuuta ja kierrätyspuuta. Tuulisähkö on osakkuusyhtiömme, Suomen Hyötytuuli Oy:n, Meri-Porin ja Raahen tuulipuistoissa tuottamaa sähköä. _16 Jyväskylän Energia Oy Yhteiskuntavastuuraportti 2005

Rauhalahti säästää 442 km pitkän, metri kertaa metri -kokoisen, halkopinon verran polttoaineita joka vuosi yhteistuotannon ansiosta se on sama matka kuin Jyväskylästä Kemiin. Vihreän sähkön osuus v. 2005 myydystä sähköenergiasta oli 5,7 %. Vihreiden tuotteiden alkuperää valvovat tilintarkastajamme energiataseen avulla: tuotteiden myynti ei vuositasolla saa ylittää niiden tuotantomääriä. Näin asiakas todella pääsee valitsemaan energiansa tuotantotavan. Jyväskylän Energia on hyödyntänyt Mustankorkean jätteenkäsittelykeskuksen biokaasua joulukuusta 2003 lähtien. Kaasu poltetaan Keltinmäen lämpökeskuksessa. Mustankorkean kaatopaikalla syntyvä kaasu on pääosin metaania, joka on voimakas kasvihuonekaasu. Biokaasun palamistuloksena syntyy huomattavasti vähemmän hiilidioksidia kuin esimerkiksi raskasta polttoöljyä käytettäessä. Biokaasun poltto ei lisää ilmakehän hiilidioksidimäärää, koska poltettaessa siitä vapautuu sama määrä hiilidioksidia kuin kaatopaikalla. Biokaasu korvaa öljyä ja turvetta kaukolämmön polttoaineena. Vuonna 2005 biokaasulla tuotettua kaukolämpöä saatiin yli 14 000 MWh, mikä vastaa noin 700 omakotitalon vuotuista energiantarvetta. Jyväskylän Energia on solminut energiansäästösopimukset Suomen Kaukolämpö ry: n, Sähköenergialiitto ry:n sekä kauppa- ja teollisuusministeriön kanssa vuonna 2000. Lisäksi olemme laatineet sähkön siirron ja kaukolämmön energiansäästösuunnitelmat. Olemme sitoutuneet järkevän energiankäytön edistämiseen ja tehokkaaseen energiankäyttöön omassa toiminnassamme eli sähkö- ja kaukolämpöverkkojen käytössä sekä Energiatalossa. Järkevän energiankäytön edistämiseksi annamme energianeuvontaa asiakkaillemme ja vierailijoillemme. Energiansäästövinkkeihin voi tutustua Jyväskylän Energian internetsivuilla sekä lukemalla jakamiamme opaskirjasia. Raportointivuonna julkaisimme nuorille suunnatun energiansäästöneuvonnan materiaalin JEnergiaseikkailun, joka toimii internetissä. Jyväskyläläisistä kakkosluokista 18 tilasi tarjoamamme Energiaa tokaluokkalaisille koulutusmateriaalin, joka sisältää opettajapaketin ja koululaisten työkirjaset. Toinen laajempi energiansäästön edistämiseen liittyvä tapahtuma on vuosittainen, yhdeksäsluokkalaisille suunnattu Energiaa Sisä-Suomessa -tapahtuma. Lisäksi tiedotamme järkevästä energiankäytöstä Jenergia-lehdessä ja koulutustilaisuuksissa, joita on järjestetty muun muassa kiinteistöasioista vastaaville henkilöille, koululaisille ja opiskelijoille. Muita energiansäästön edistämiseen liittyviä tapahtumia olivat Energiaa Sisä-Suomessa -koululaistapahtuma sekä taloyhtiöiden Energiaeksperttien koulutus. [ www.jenergia.fi ] Kaikki kaukolämpöasiakkaamme saavat kerran vuodessa postitse kaukolämpöenergian käyttö- ja kustannusraportin. Raportin tarkoituksena on ohjata asiakkaita kaukolämmön kulutuksen seurantaan ja energiansäästöön. Internet-sivuillamme myös sähköasiakkaat voivat seurata energiankäyttöään lasku- ja lukematietoja selailemalla. Energialaskurilla voi verrata omia kulutusmääriään keskiarvotulokseen. Välittömät ympäristövaikutukset Toimintamme merkittävimmät välittömät ympäristövaikutukset ovat kaukolämpö- ja sähköverkkojen rakentamisesta ja energian jakelusta aiheutuvia ympäristövaikutuksia. Nämä liittyvät verkostohäviöihin, kaukolämmön lisäveteen ja pumppausenergian kulutukseen. Siirtoverkon häviösähkö ja kaukolämmön pumppaussähkö ostetaan puusähkönä. Toimitalomme ympäristövaikutukset liittyvät energian- ja vedenkulutukseen sekä jätteisiin. Kaukolämpö- ja sähköverkkojen sekä toimitalon ympäristövaikutukset eivät ole merkittäviä verrattuna hankkimamme energian tuotannon ympäristövaikutuksiin. 10 / 2006 Jyväskylän Veden myynti JE:lle sai sinetin Jyväskylän kaupunginvaltuusto hyväksyi 31.10.2005 Jyväskylän Veden myynnin Jyväskylän Energia Oy:lle. Kaupan rahoittamiseksi kaupunki merkitsi JE:n liikkeelle laskeman debentuurilainan. Veden henkilöstö siirtyi JE-konserniin: 33 henkilöä Jyväskylän Energialle ja 34 JE-Urakointi Oy:n palvelukseen. Kaupalla haetaan synergiaetuja mm. verkostojen rakentamis- ja huoltotöistä, valvomotoiminnasta sekä taloushallinnon tehtävistä. Jyväskylän Energia Oy Yhteiskuntavastuuraportti 2005 _17

Sähkö- ja kaukolämpöverkkojen suunnittelu, rakennuttaminen, käyttö ja huolto Kaukolämpö- ja sähköverkkojen suunnittelun ja rakennuttamisen ympäristövaikutukset liittyvät lähinnä maisemaan ja viihtyvyyteen. Suunnittelussa otamme huomioon puuston ja kasviston, pohjavesialueet, luonnonsuojelualueet ja maiseman. Yhteistyö maankäytöstä vastaavien viranomaisten kanssa on tiivistä. Hoidamme rakentamisen ja kunnossapidon laadukkaasti. Urakoitsijat saavat ohjeet työmaiden siisteydestä ja jätteiden asianmukaisesta käsittelystä, ja ohjeiden noudattamista valvotaan työmaatarkastusten yhteydessä. Kaukolämpöverkon lisäveden kulutus (m 3 ). Kaukolämpöverkon tehokkaalla ennakkohuollolla ja kunnossapidolla verkkojen elinikä saadaan pitkäksi ja käyttövarmuus hyväksi. Uutta kaukolämpöverkkoa rakennettiin vuonna 2005 lähes 20 kilometriä. Suurimmat rakentamiskohteet olivat Haukkalassa, Keljonkankaan ja Sääksvuoren alueilla. Lisäksi kaukolämpöä rakennettiin vanhoilla omakotitaloalueille eri puolilla kaupunkia sijaitsevissa täydennysrakentamisen kohteissa. Kaukolämpöverkon häviöt olivat vuonna 2005 noin 7,5 % ja sähköverkon 2,7 %. Kaukolämpöverkon tarvitsema lisävesimäärä oli noin 12 800 kuutiometriä. Kaukolämpöverkossa on yhteensä noin 14 500 kuutiometriä vettä. Häviöt ja vuotoveden määrä minimoidaan verkon huollolla ja kunnossapidolla. Kaukolämpökaivoja huollettiin 717 ja lämmönjakohuoneita 426 kpl. Eristyksiä parannettiin 66 kaukolämpökaivossa. Lisäksi uusittiin 24 mittalaiteryhmää. Sähköverkon häviöt olivat raporttivuonna 2,7 %. Pumppaussähkön kulutus oli noin 10 400 megawattituntia. Uutta sähköverkkoa rakennettiin vajaat 23 kilometriä ja uusia muuntamoita 15 kappaletta. Suurimmat rakennuskohteet olivat Sääksvuoren ja Mustalammen pientaloalueiden, Åströmin ja Lutakon kerrostaloalueiden sekä Seppälänkankaan teollisuusalueen laajennuksen sähköverkkojen rakennustyöt. Kaukolämmön tuotannon polttoaineet v. 2005. Sähköverkkoon liittyvän ympäristöriskin muodostavat jakelumuuntajissa käytettävät öljyt ja kasvihuonekaasu rikkiheksafluoridi (SF 6 ). Normaalitoiminnassa näillä ei ole vaikutuksia ympäristöön, mutta onnettomuuden sattuessa aineita saattaisi päästä ympäristöön. Jyväskylän Energia on pyrkinyt minimoimaan rikkiheksafluoridin käytön. Pääsääntöisesti käytämme ilmaeristeisiä kojeistoja. JE: n kojeistoissa on SF 6 -kaasua kaikkiaan 113 kiloa. Sähkön tuotannon polttoaineet v. 2005. 11 / 2006 Jyväskylän kaupunginvaltuusto valitsi Keljonlahden Jyväskylän kaupunginvaltuusto valitsi 28.11.2005 kokouksessaan äänestyksen jälkeen uuden voimalaitoksen sijaintipaikaksi Keljonlahden. EU: n komission arseenin käyttöä puukyllästeenä koskevan direktiivin mukaisesti energiayhtiöt joutuvat tulevaisuudessa maksamaan käsittelymaksun poistamistaan kyllästetyistä pylväistä. Valtioneuvoston aiheeseen liittyvä asetus astui voimaan 30. kesäkuuta 2004. Jyväskylän Energialla on kyllästettyjä puupylväitä noin 3 584 kappaletta, joista arseenikyllästettyjä 41 kappaletta. Energiatalon ympäristövaikutukset Jyväskylän Energian toimitalon sähkönkulutus oli 731 megawattituntia vuonna 2005. Lämmönkulutus oli 730 megawattituntia, mikä on yksi promille myymästämme kaukolämmöstä. Toimitalossa käytetään Vihreää Energiaa. Talousvettä käytettiin noin 1 670 kuutiometriä. Välilliset ympäristövaikutukset Jyväskylän Energian välilliset ympäristövaikutukset liittyvät hankitun energian tuotantoon. Tässä raportissa käsitellään JE: n 40-prosenttisesti omistaman Jyväskylän Energiatuotanto Oy: n ympäristövaikutuksia. JYT: n tuotantolaitokset ovat Rauhalahden ja Savelan voimalaitokset, seitsemän lämpökeskusta Jyväskylän kaupungissa ja kolme Jyväskylän maalaiskunnassa. Sähköntuotannon kapasiteetti on yhteensä 115 MW, kaukolämmön 570 MW ja prosessihöyryn 110 MW. JYT tuottaa omistamallaan tuotantokapasiteetilla toiminta-ajatuksensa mukaisesti osakkailleen sähköä, höyryä ja kaukolämpöä omakustannusperiaatteella ympäristöystävällisesti ja tehokkaasti. Raaka-aineet JYT: n ympäristövaikutukset liittyvät raaka-ainehankintaan, tuotannon päästöihin ja kuljetuksiin. Raportointivuonna puu- ja kierrätyspolttoaineita käytettiin 747 GWh. Vastaavasti turpeen käyttö asettui tasolle 1019 GWh, mikä on 4 prosenttia edel- _18 Jyväskylän Energia Oy Yhteiskuntavastuuraportti 2005

lisvuotta vähemmän. Öljyn käyttö asettui 208 GWh: ksi, missä on 12 prosenttia vähennystä vuoden takaiseen määrään. Rauhalahden voimalaitoksen käytettävyys säilyi kohtuullisella 99,7 prosentin tasolla. Kierrätyspolttoaineen käyttö Rauhalahdessa loppuu kertomusvuoden jälkeen EU: n jätteenpolttodirektiivin ehtojen takia. Kierrätyspolttoaine korvataan puulla ja turpeella. Rauhalahden voimalaitos tuottaa puusähköä ja -lämpöä metsäteollisuuden sivutuotteista, metsätähteestä ja kierrätyspuusta. Kuljetusautot keräävät turvetta ja puuta voimalaitoksen kattilaan keskimäärin 100 kilometrin säteeltä. Öljy tuodaan Jyväskylään säiliöautoilla tai junalla Fortumin Porvoon jalostamolta. Kivihiiltä hankittiin Meri-Porin voimalaitokselta 72 GWh. Kierrätyspolttoaineen toimitti pääasiassa Lassila & Tikanoja Oyj. Polttoaine sisältää puuperäistä ainetta eli rakennuspuuta, pakkauksia sekä kierrätykseen kelpaamatonta paperia, pahvia ja kartonkia sekä muoveja. Energian tuotantoon ja kaukolämmön jakeluun tarvittava jäähdytys- ja prosessivesi otetaan pääasiassa Jyväsjärvestä. Vuonna 2004 vettä otettiin 4,3 miljoonaa kuutiometriä. Vesijohtoverkosta otettiin vettä 0,06 miljoonaa kuutiometriä. JYT:n polttoaineiden käyttö (GWh). TUOTANNON PÄÄSTÖT Päästöt ilmaan Energiantuotannon suurimmat ympäristövaikutukset kohdistuvat ilmaan. Polttoaineiden käyttö synnyttää muun muassa hiilidioksidi-, typenoksidi-, rikkidioksidi- ja hiukkaspäästöjä. Ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kasvu edistää kasvihuoneilmiötä. Sen seurauksena maapallon ilmasto-olot muuttuvat. Hiilidioksidipäästöt vähenevät säästämällä energiaa ja korvaamalla fossiilisia polttoaineita uusiutuvilla energianlähteillä. Vastuu ympäristöstä näkyy Jyväskylän Energian ja JYT: n toiminnassa erityisesti kotimaisten ja uusiutuvien energialähteiden käyttönä. JYT: n tavoitteena on kannattavuusperusteisesti puupolttoaineiden käytön lisääminen edelleen ja öljyn käytön vähentäminen. Puupolttoaineen käyttö ei lisää ilman hiilidioksidimäärää, sillä poltettaessa puu vapauttaa ilmaan saman määrän hiilidioksidia kuin metsään lahotessaankin. Hiilidioksidi on merkittävin JYT: n tuottama kasvihuonekaasupäästö. Voimalaitoksen savukaasujen pölypäästöjä on vähennetty tehokkaalla suodatuksella. Vuonna 2005 JYT: n hiilidioksidi-, typenoksidi-, rikkidioksidi- ja hiukkaspäästöt vähenivät hieman edellisestä vuodesta tuotannon ja polttoainekäytön pienenemisen takia. Vähennys johtui lämpimän sään alentamasta kaukolämmön tarpeesta sekä höyryn tarpeen vähäenenemisestä paperialan lakon ja työsulun takia. Energiantuotannon kokonaispäästöt ilmaan. Jätteet Rauhalahden voimalaitoksella syntyi 22 152 ja Savelan voimalaitoksella 627 tonnia lento- ja arinatuhkaa vuonna 2005. Tuhkat hyödynnetään Viherlandian maisemoinnissa. Muita voimalaitoksilla syntyviä jätteitä ovat pakkausjätteet ja voiteluöljyt. Öljyiset ongelmajätteet toimitetaan Lassila & Tikanojalle asianmukaisesti käsiteltäviksi. Päästöt veteen Rauhalahden voimalaitokselta päästetään prosessijätevettä ja jäähdytysvettä Jyväsjärveen. Prosessijätevesi sisältää pieniä määriä kiintoainetta, typpeä ja fosforia. Voimalaitoksen jätevesipäästöt pääasiassa sadevesistä syntyviä hule-vesiä 2005-vuonna olivat 257 000 kuutiota, mikä oli 15 000 kuutiota edellisvuotista enemmän. Voimalaitoksilta päästettiin prosessijätevettä kaupungin viemäriverkkoon 5436 kuutiometriä. Jäähdytysvettä laskettiin Jyväsjärveen 4,1 miljoonaa kuutiometriä. Jäähdytysvedestä aiheutuva lämpöpäästö oli 115 terajoulea. Poikkeamat Rauhalahden puuvaraston kytöpalon savusta saatiin yksi hajuvalitus. Tuhkatäyttöalueen vesialtaan öljyepäilystä saatiin ilmoitus. Todennäköisesti kuitenkin kysymys oli tuhkasta veden pinnalla. Energiantuotannon päästöt ilmaan polttoaineiden energiasisältöä kohti. Lupaehtojen rikkomukset ja ympäristövalitukset JYT:n toiminta oli vuonna 2005 ympäristölupien mukaista. Jyväskylän Energia Oy Yhteiskuntavastuuraportti 2005 _19

Sosiaalinen vastuu Jyväskylän Energian sosiaalisessa vastuussa korostuvat henkilöstön osaamisen ja hyvinvoinnin kehittäminen. Vastuulliset henkilöstökäytännöt ovat keskeisessä asemassa, kun tavoittelemme kilpailuetua tulevilla työvoimasta kilpailevilla työmarkkinoilla. Sosiaalisen vastuun alueeseen kuuluvat myös toimintamme vaikutukset sidosryhmiin sekä tuotevastuukysymykset. Haluamme olla vahva, paikallinen energiayritys, jonka toiminnasta syntyvä synergia hyödyttää laajasti asiakkaitamme ja koko maakuntaa. Vakituisen henkilöstön määrä vuoden lopussa. Sairaspoissaolot (%). Henkilöstön hyvinvointi ja kehittäminen Jyväskylän Energian henkilöstöstrategia Työnilo 005 korostaa, että Kasvun strategian toteuttaminen edellyttää henkilökunnalta jatkuvaa oppimista ja huippusuorituksia. Jokainen henkilökuntaan kuuluva arvioi kehityskeskustelussa esimiehensä kanssa oman osaamisensa ja onnistumisensa edelliseltä vuodelta ja tekee yhteistyössä esimiehensä kanssa yhtiön strategioista johdetun ja tiimin toimintaa tukevan henkilökohtaisen oppimisohjelman. Vuonna 2005 henkilöstön koulutukseen ja kehittämiseen käytettiin keskimäärin 6 päivää/henkilö. Työterveyden ja työturvallisuuden osalta virallinen yhteistoiminta tapahtuu työsuojeluorganisaation piirissä. Työsuojelun tavoitteena on ennaltaehkäistä mahdollisia ongelmia ja poistaa työn haittatekijöitä. Henkilöstön työkykyä ja jaksamista ohjaa Työnkaariohjelma, jonka pohjalta kehitetään ja tuetaan henkilöstön työssä jaksamista koko yhtiössä työskentelyn ajan. TYKY-toimintaan on panostettu voimakkaasti. Jyväskylän Energia tukee henkilöstön omaehtoista, työkykyä ylläpitävää toimintaa. Energiaklubihenkilökuntakerhon kautta tuetaan henkilöstön jaksamista ja viihtymistä edistävää toimintaa mm. liikunta- ja kulttuuriharrasteita. Yhtiö otti raportointivuonna käyttöön myös liikuntakortin, millä edistetään henkilöstön liikuntaharrastuksia Jyväskylän seudun liikuntapaikoilla. Vuonna 2005 Jyväskylän Energialla työskenteli 72 vakinaista työntekijää: 31 naista ja 41 miestä. Vakinaisen henkilökunnan määrä säilyi entisellään. Määräaikainen työsuhde oli viidellä työntekijällä. Henkilökunnan keski-ikä oli 47,6 vuotta, jossa oli nousua 0,3 vuotta. Raportointivuonna oli kaksi eläketapahtumaa. Keskimääräinen palvelussuhteen pituus Jyväskylän Energialla oli 18,7 vuotta. Vaihtuvuus oli 2,8 %. Vuonna 2005 sairauspoissaoloja oli 6,3 %. Vuonna 2005 ei ollut yhtään työtapaturmien aiheuttamaa poissaoloa. Koulutuspäivät keskimäärin/hlö. 11 / 2006 Merituulipuiston YVA-arviointi alkoi Suomen Hyötytuuli Oy käynnisti ympäristövaikutusten arviointiohjelman hankkeessa, jossa Porin Tahkoluodon edustalle aiotaan rakentaa 12 16 tuulivoimalan merituulipuisto. Valmistuessaan puistosta tulisi Suomen suurin ja ensimmäinen tuulipuisto, jonka voimalat rakennettaisiin merialueelle. Jyväskylän Energia kuuluu Hyötytuuli Oy:n omistajiin. Yhteistoiminta ja tasa-arvo Yhteistoiminnan tarkoituksena on tarjota henkilöstölle mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa yhtiön päätöksentekoon ja tavoitteisiin. Näin vahvistamme myös henkilöstön sitoutumista. Yhteistoiminnan muotoja ovat muun muassa yhteistyöryhmän ja työsuojelutoimikunnan kokoukset. Henkilöstö valitsee omat edustajansa yhteistyö- ja työsuojeluryhmiin sekä johtoryhmään ja hallitukseen. Yhteistoimintaan liittyvistä asioista tiedotetaan muun muassa Tiimifoorumissa ja infotilaisuuksissa, joissa kerrotaan myös tulossa olevista muutoksista ja projekteista. Yhteistyöryhmän kokouspöytäkirjat ovat kaikkien työntekijöiden nähtävillä. Yhteistyöryhmässä on työntekijäpuolelta edustettuna neljä ammattiliittoa. Jyväskylän Energiassa henkilöstön järjestäytymisaste on 100 %. Tasaarvon toteutumista Jyväskylän Energiassa ohjaa tasa-arvolaki. Tasa-arvosuunnitelman uudistaminen aloitettiin kertomusvuonna. Johtoryhmän ja hallituksen päätöksistä tiedotetaan henkilöstölle pääsääntöisesti Johtoryhmä tiedottaa -tiedotteella, joka ilmestyy Tiimifoorumissa. Sidosryhmät ja paikallinen vuorovaikutus Jyväskylän Energia on paikallinen toimija, ja sen tärkeimmät sidosryhmät ovat nekin paikallisia. Liiketoimintamme kannalta keskeisimmät sidosryhmät ovat asiakkaat, omistajat ja oma henkilöstö. Omistajiksemme miellämme kaupungin ohella kaikki jyväskyläläiset. Lisäksi olemme toimintamme kautta vuorovaikutuksessa tiedotusvälineiden, alihankkijoiden ja viranomaisten kanssa. Paikalliset energia-alan toimijat, _20 Jyväskylän Energia Oy Yhteiskuntavastuuraportti 2005