Kronoksen pääsykoeopas 2013 Vinkkejä ja kannustusta Helsingin suomenkielisiin historia-aineisiin hakeville
Lukijalle Hei, ja onneksi olkoon kiinnostuksestasi hakea Helsingin yliopistoon opiskelemaan suomenkielistä historiaa. Tämä lyhyt verkkojulkaisu jota paraikaa luet on Kronos ry:n julkaisema opas suomenkielisten historiaaineiden pääsykokeeseen vuodelle 2013. Tämän oppaan on laatinut joukko nykyisiä historian opiskelijoita Helsingin yliopistosta ja sen pyrkimyksenä on tarjota vinkkejä ja kannustusta tänä keväänä historian pääsykokeisiin valmistautuville henkilöille. Oppaan julkaisee Kronos ry, Helsingin yliopiston suomenkielisen historian opiskelijoiden opiskelijajärjestö. Oppaan vinkit perustuvat tämänhetkisten historian opiskelijoiden omiin kokemuksiin pääsykoevalmistautumisesta, eikä se siis millään tavoin tarjoa mitään ehdotonta totuutta siitä miten historian pääsykokeisiin tulisi valmistautua tai miten varmasti pääsee sisään. Sen sijaan tämä opas pyrkii tarjoamaan joitakin vinkkejä kokeeseen valmistautumiseen ja esittelemään hieman kokeen sisältöä sekä nykyisten opiskelijoiden kokemuksia aiempien vuosien pääsykokeista ja niihin valmistautumisesta. Suuret kiitokset kaikille pääsykoeoppaan tekemiseen osallistuneille henkilöille ja onnea kaikille pääsykokeeseen valmistautuville. Syksyllä tavataan! Teemu Viljanen, Kronoksen pääsykoeopasvastaava 2013
Sisällysluettelo Lukijalle 2 Sisällysluettelo 3 Historian opiskelusta yliopistossa 4-5 Pääsykoe vuonna 2013 5-7 Esimerkkiteoksia 8 Vanhoja pääsykoekysymyksiä 9 Nykyisten opiskelijoiden kokemuksia pääsykoevalmistautumisesta 10 Vuoristorataa 10-11 Janne Luostarinen 11-13 Lopuksi 14 Linkkejä 14
Historian opiskelusta yliopistossa Historian opiskelu yliopistossa poikkeaa melko merkittävällä tavalla esimerkiksi lukion historian opetuksesta. Etusijalle nousee yliopistossa historiallisen tiedon luonteen ja suurten kokonaisuuksien ymmärtäminen. Valitettavasti vieläkin melko yleinen kuva historian opiskelusta homeisena vuosilukujen tankkaamisena on täysin virheellinen. Vaikka historiallinen tieto tuleekin asettaa kronologiseen kontekstiinsa, ei historian opiskelu yliopistollisella tasolla ole missään nimessä pelkkiä puuduttavia vuosilukusulkeisia. Sen sijaan historian opiskelussa korostuu opiskelijan kyky hallita ja ymmärtää suuria asiayhteyksiä ja suhtautua kriittisesti saamaansa informaatioon. Opinnoissa tutustutaan paitsi historiallisen tiedon luonteeseen ja erilaisiin historiallisiin ilmiöihin sekä ajanjaksoihin, myös opitaan käytännössä historian kirjoittamista ja tutkimuksen tekemistä. Opintojensa aikana opiskelija valitsee pääaineekseen joko Suomen ja Pohjoismaiden historian tai yleisen historian. Jako näiden kahden aineen välillä ei kuitenkaan ole mikään ehdoton erottava tekijä, vaan monet opiskelijat opiskelevat kumpaakin ainetta ja useat kurssit sopivat kummankin pääaineen opiskelijoille. Lisäksi historian opiskelija voi opintojensa aikana suorittaa aineenopettajan pätevyyden historiaan ja yhteiskuntaoppiin. Hakiessasi sinun ei kuitenkaan vielä tarvitse tietää haluatko opiskella Suomen ja Pohjoismaiden vai yleistä historiaa, tai suorittaa opettajan pätevyyksiä, sillä pääsykoe on kaikille näille yhteinen. Varsinainen opintojen suoritustapa vaihtelee historiassa tapauskohtaisesti. Luentojen lisäksi opintojaan voi monesti suorittaa esimerkiksi esseen tai
kirjatentin muodossa. Historian opinnoissa korostuukin suuresti akateeminen vapaus. Opiskelija voi itse valita itseään kiinnostavia opintoja ja suorittaa niitä erilaisin tavoin. Tästä historian opiskelun monimuotoisuudesta ja vapaudesta johtuen historian opiskelijat työllistyvät hyvin moniin erilaisiin tehtäviin riippuen omasta aktiivisuudestaan ja sivuainevalinnoistaan. Esimerkkeinä mainittakoon vaikkapa journalismi, museoala, kulttuurielämän toimet ja tietenkin historian aineopettajat. Pääsykoe vuonna 2013 Historian pääsykoe vuonna 2013 järjestetään keskiviikkona 22.5 klo 14.00. Kokeen järjestämispaikka ilmoitetaan viimeistään perjantaina 17.5 sivulla http://www.helsinki.fi/hum/opiskelijavalinnat/paavalinta/koepaikat.htm. Kokeeseen tulee ottaa mukaan lyijytäytekynä, kumi sekä henkilöllisyystodistus. Lisäksi voit ottaa mukaan mahdollisesti tarvitsemasi lääkkeet ja evästä. Aimpien vuosien tapaan kokeeseen ei kerrota erillistä pääsykoekirjallisuutta, vaan hakijan tulee itsenäisesti hankkia tietoa kokeen aiheena olevista aikakausista. Vuonna 2013 koe käsittelee vuosia 1100-1500 1600 Suomen ja Pohjoismaiden historiassa ja vuosia 500-1500 yleisessä historiassa. Näiden kahden ajanjakson pohjalta kokeessa vastataan kahteen esseemuotoiseen kysymykseen Tässä kohtaa on hyvä huomauttaa että olitpa sitten suuntautumassa myöhemmin opinnoissasi joko Suomen ja Pohjoismaiden historiaan tai yleiseen historiaan, kokeessa joudut kuitenkin vastaamaan kumpaakin koskevaan kysymykseen. Aiemmista vuosista poiketen kokeessa on tänä vuonna myös kolmas,
kokeessa jaettavaan aineistoon perustuva kysymys. Käytännössä hakijan tulee siis tänä keväänä hallita yleisesti keskiaika meillä ja muualla. Pelkkä peruskoulu- tai lukiopohja ei ole riittävä, vaan hakijan on itsenäisesti tutustuttava muuhunkin aikakautta koskevaan kirjallisuuteen. On hyvä kuitenkin muistaa että koe ei mittaa nippelitietojen ja vuosilukujen ulkoamuistamista, vaan laajojen kokonaisuuksien hallintaa. Lukiessa tulisi pyrkiä hahmottamaan historian laajempia jatkumoita ja suuria linjoja. Erilaiset ilmiöt ja tapahtumat tulee siis asettaa laajempaan kontekstiinsa. Tälläisen laajan kokonaiskuvan hallinta auttaa myös yksittäisten henkilöiden ja tapahtumien yksityiskohtien ja merkitysten ymmärtämistä ja muistamista. Laajan ja kattavan yleiskuvan luomiseksi ei välttämättä kannata lukea vain yhtä teosta kummastakin ajanjaksosta, vaan pyrkiä omaksumaan erilaisia näkemyksiä ja näkökulmia tapahtumista. Ei kuitenkaan tule vaipua toiseen ääripäähän ja yrittää ahnehtia kaikkea mahdollista aiheesta kirjoitettua minkä saa käsiinsä. Hyvänä ohjenuorana voi pitää vaikkapa sitä, että lukee ensiksi esimerkiksi joidenkin yleisteosten aikakautta koskevat osuudet ja tutustuu niiden bibliografioiden ja kirjaluettelohin valitessa aikakauden eri puolia syventävää jatkolukemistoa. Näiden yleisteosten valinnan helpottamiseksi olemme koonneet edemmäksi listan muutamista oppaan kirjoittajien tuntemista aikakautta kuvaavista yleisteoksista. Lista ei pyri millään muotoa olemaan kattava ja sen ulkopuolelle on varmasti jäänyt monia hyviä teoksia. Lisää kirjavinkkejä voit kysyä vaikkapa vanhoilta historian opettajiltasi, kirjastosta tai mahdollisilta historiaa opiskelevilta ystäviltäsi. Yleisesti ottaen pääsykoelukemisessa on hyvä pitää mielessä aiemmat luku- ja opiskelutottumukset, ja luoda niiden pohjalta itselleen toimiva opiskelusuunnitelma. Pääsykoelukeminen antaa monella tapaa esimakua yliopistollisen opiskelun arjesta ja toimii hyvänä mahdollisuutena
tarkastella ja hioa omia opiskelutapoja. Luku-urakkaa suunnitellessa on hyvä pitää mielessä kohtuus. On paljon parempi lukea hieman vähemmän ja todella hahmottaa lukemansa, kuin lukea paljon pintapuolisesti. Pääsykokeisiin lukiessa kannattaa myös hahmottaa omat vahvuutensa oppijana. Muistiinpanojen tekeminen on hyvä keino jäsentää oppimaansa ja prosessoida lukemaansa tietoa. Pelkän lukemisen ja muistiinpanojen lisäksi voit kuitenkin omasta oppimistyylistäsi riippuen hyötyä muistakin tavoista käsitellä oppimaasi. Esimerkiksi opittujen asioiden suullinen selostaminen toisille tuo vaihtelua yksinäiseen puurtamiseen ja auttaa tiivistämään opitun asian keskeisiä pointteja. Tänä keväänä kokeeseen uutena tulevaan ainestotehtävään valmistautuessa voit vaikkapa tutustua aiempien vuosien historian ylioppilaskokeiden aineistotehtäviin. Vastatessasi aineistoon perustuvaan tehtävään pyri sitomaan saamasi materiaali lukemaasi kirjallisuuteen. Jos jaettava materiaali on vaikkapa jokin historiallinen dokumentti, sido se yleisemmin historialliseen kontekstiinsa vastauksessasi. Muista myös tietty kriittisyys tarkastellessasi saamaasi aineistoa. Mikä oli kirjoittajan motiivi, missä tilanteessa tämä aineisto sai alkunsa, onko dokumentti totuutenmukainen? Muutamia yleisiä vinkkejä vastaustilanteeseen: Lue annetut kysymykset huolella läpi, mieti mitä kysytään Aloita helpoimmasta kysymyksestä Laadi lyhyt suunnitelma (esim. ajatuskartta) esseesi rakenteesta Muista ajankäyttö mutta älä turhaan kiirehdi Muista suuret linjat, älä hämmenny vaikka et aluksi saisikaan mieleesi yksityiskohtia tai tarkkoja vuosilukuja Lue lopuksi vastauksesi läpi ja tee tarvittavat lisäykset/korjaukset
Yleisteoksia Brunner, Otto. Euroopan Keskiajan Sosiaalihistoria. Suome. Tapani Hietaniemi. Tampere, Vastapaino. 1992. Cameron, Rondo. Maailman taloushistoria. Suom. Tapio Helen. Porvoo, WSOY. 1995. Heikkilä, Tuomas & Niskanen, Samu. Euroopan Synty: Keskiajan Historia. Helsinki, Edita. 2004. Holmes, George (toim.). The Oxford History of Medieval Europe. Oxford, Oxford University Press. 1988. Kallioinen, Mika. Kirkon ja kruunun välissä: Suomalaiset ja keskiaika. Edita, Helsinki. 2001. Le Goff, Jacques. Medieval Civilization 400 1500. Kään. Julia Barrow. Oxford, Blackwell. 1988. Vahtola, Jouko. Suomen Historia Jääkaudesta EU:hun. Helsinki, Suuri Suomalainen Kirjakerho. 2003. Virrankoski, Pentti. Suomen Historia 1 ja 2. Helsinki, SKS. 2001. Zetterberg, Seppo (toim.). Maailmanhistorian Pikkujättiläinen. Uudistettu laitos. Porvoo, WSOY. 2006. Zetterberg, Seppo (toim.). Suomen Historian Pikkujättiläinen. Uudistettu laitos. Porvoo, WSOY. 2003.
Vanhoja pääsykoekysymyksiä Seuraavassa viiden viime vuoden pääsykoekysymykset jotka kaikki löytyvät myös yhdessä aiempien vuosien kysymysten kanssa Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan sivuilta osoitteesta http://www.helsinki.fi/hum/opiskelijavalinnat/kysymykset/index.htm. 2012 (Suomi ja Pohjoismaat 1808-1914, yleinen 1815-1914) 1. Suomen ja Venäjän suhteet vuosina 1890-1914 2. Eurooppalainen kaupunki ja kaupunkikulttuuri 1800-luvun jälkipuoliskolla ja 1900-luvun alussa 2011 (1500-1699) 1. Kruunu ja kirkko Ruotsin valtakunnassa 1520-luvulta 1680-luvulle 2. Tiede ja tieteen instituutiot 1500- ja 1600-lukujen Euroopassa 2010 (1700-1799) 1. Kustaa III:n vallankaappauksen seuraukset Ruotsin valtakunnalle 2. Kansalaisyhteiskunta ja valtio 1700-luvun Euroopassa 2009 (1800-1918) 1. Yliopiston merkitys autonomian ajan Suomessa 2. Miten liikenneyhteyksien kehittyminen muutti maailmaa 1800-luvun puolivälistä ensimmäisen maailmansodan syttymiseen? 2008 (Suomi ja Pohjoismaat 1500-1699, yleinen 200-1000) 1. Aatelin aseman muuttuminen Ruotsin valtakunnassa 1600-luvulla 2. Keisarius Rooman valtakunnassa ja kristillisessä Euroopassa (läntinen latinalainen keisarikunta ja Bysantti) vuosina 200-1000
Nykyisten opiskelijoiden kokemuksia pääsykoevalmistautumisesta Vuoristorataa Pääsykokeet. Muistan kuinka pelkkä ajatus nosti palan kurkkuuni. Olin ylioppilaskirjoitusten jälkeen herännyt tajuamaan, etten tiennyt yhtään, mitä haluan seuraavaksi tehdä. Historia oli aina kuulunut lempiaineisiini, mutta luku-urakka tuntui ylitsepääsemättömältä. Miten lähteä lukemaan kokeeseen ilman konkreettisia koekirjoja? Olenko liikkeellä liian myöhään? Onko tämä se jota todella haluan? Päädyin lopulta ylioppilaskeväänä historian sijasta valtiotieteellisen poliittisen historian kokeeseen huonosti valmistautuneena. Välivuosi tuli eteeni suunnittelematta, mutta se ei missään nimessä mennyt hukkaan. Keräsin töissä rahaa säästöön ja luin avoimessa historian perusopintoja ja hain motivaatiota opiskeluun. Keväällä olin tehnyt päätöksen: Helsingin yliopiston historianlaitos oli se paikka, jonne halusin. Päätin pitkän harkinnan jälkeen santsata valmennuskurssiin. En kadu päätöstä, vaikka nyt jälkiviisaana voin sanoa, ettei itse kurssi tietenkään mitään tehnyt puolestani. Sain kurssilta kaipaamaani vertaistukea, mutta ennen kaikkea treeniä esseenkirjoitukseen. Tiedostin jo etukäteen, että oli sitten kyse valmistautumisesta tai itse kokeesta tulisin olemaan itse itseni pahin vihollinen. Lukumotivaatio ei pitkällä tähtäimellä tuottanut ongelmia, mutta laajan koealueen haltuunotto, koetilanne ja ajankäyttö jännittivät. Olen aina ollut hidas kirjoittaja, varsinkin paineen alla. Välillä sain itseni kiinni miettimästä, ettei koko luku-urakasta ole hyötyä, kun kuitenkin mokaan kokeessa ajankäytön. Itselleni oli toimivinta ottaa opiskelussa melko ehdoton linja. Pidin töistä parin kuukauden tauon ja tein summittaisen lukusuunnitelman. Usein
huomasin jopa nauttivani rytmitetyistä päivistä. Luin kirjastossa päivisin, valmennuskurssi vei kolme iltaa viikoittain, mutta muun ajan pyrin pitämään opiskeluvapaana: kävin lenkillä, näin kavereita ja keräsin voimia. Muistan vieläkin millaista vuoristorataa koevalmentautumisaika oli. Välillä uhkuin itsevarmuutta tehokkaan lukupäivän jälkeen, välillä olin valmis heittämään pikkujättiläisen kirjaston ikkunasta läpi. Koko tilanne tuntui paradoksaaliselta: mitä enemmän luin sitä enemmän paineet kasvoivat. Koetta edeltävinä päivät kertailin ja lepuutin hermoja juoksulenkeillä. Koetilanteesta muistan parhaiten kokeen viimeiset sekunnit: käsi täristen sain juuri ja juuri esseen viimeisen lauseen loppuun. Olin kokeen jälkeen varma, etten pääsisi sisään. Hyväksymiskirjeen saapuessa tunne oli mieletön - taisi tilanteeseen liittyä muutama shokinsekainen kyynelkin. Mitä sitten nyt haluaisin sanoa sille vuodentakaiselle epävarmuuden kanssa kamppailevalle itselleni? Käytännössä olin kuullut kaikki neuvot jo. Tärkeintä onkin vain pyrkiä luottamaan itseensä. Koe ei missään nimessä ole ylitsepääsemätön - sisäänpääsyprosentit kannattaa unohtaa kokonaan. Opiskelun osalta täytyy olla verran ehdoton, että voi olla tyytyväinen omaan panokseensa, mutta itsensä huijaamisesta tai toisaalta loppuun polttamisesta kukaan ei hyödy. Kannattaa myös muistaa, että yliopiston sisäänpääsyyn on juuri niin monta erilaista tietä kuin siellä opiskelevia. Mielettömästi tsemppiä kaikille luku-urakkaa aloittaville! Kokemuksella voin sanoa, että kova työ kyllä palkitaan! Jenni Räikkönen, fuksi 2012 Sydämen valinta Ensimmäinen vuosi historian opiskelijana alkaa painua pikku hiljaa
ehtoopuolelle. Fuksivuoteen on mahtunut paljon unohtumattomia kokemuksia ja tuttavuuksia. Minulla oli tiettyjä odotuksia opiskelijaelämän suhteen Kronoksessa, historian ainejärjestössä, ja nämä kaikki ovatkin ylittyneet kirkkaasti. Se miten itse päädyin keskustakampuksen maisemiin tätä oppiaineista jalointa opiskelemaan ei ollutkaan minulta aivan niin yksinkertaisesti päätetty kuin voisi luulisi. Olen kotoisin Lahdesta ja kirjoitin siellä ylioppilaaksi keväällä 2009. Hain ensimmäistä kertaa opiskelemaan historiaa heti YO-kirjoitusten jälkeen, joskin ns. "kakkosvaihtoehtona". Paremmalta vaihtoehdolta tuolloin tuntui opiskelu Valtiotieteellisessä tiedekunnassa. Huono valmistautuminen kumpaankin pääsykokeeseen esti pääsyni opiskelemaan tuolloin. Armeijan jälkeen ekonomin ura alkoi kiinnostaa, joten hain opiskelemaan kauppakorkeakouluun, sekä vastaavaan koulutukseen ulkomailla. Myös tällöin hain lukemaan myös historiaa, tosin jätin loppuen lopuksi käymättä pääsykokeessa. Opiskeltuani jonkin aikaa taloustiedettä Saksassa ja todettuani kyseessä olevan alan, joka minua ei kiinnosta, päätin viimeinkin ottaa itseäni niskasta kiinni ja hakea lukemaan historiaa keväällä 2012. Historia on ollut suurimpia mielenkiintoni kohteita koko elämäni läpi ja pienen itsetutkiskelun seurauksena se alkoi häämöttää edessäni opiskeltavana aineena. Vielä oli kuitenkin päästävä sisään. Minulle oli alusta alkaen selvää, että hakisin lukemaan historiaa nimenomaan Helsinkiin, muita vaihtoehtoja en edes ajatellut. Aloitin lukemaan maaliskuussa 2012 ja käytin kirjallisuutena sekä maailman- että Suomen historian Pikkujättiläisiä. Lisäksi lainasin kirjastosta maailmanhistoriaa kokeen aikakautena (1800- luvulta 1900-luvun alkupuolelle) tarkemmin käsittelevän kirjan. Valmennuskurssilla en ollut. Kuriositeettina mainittakoon, että tutustuin myös tuolloin aikakautta käsittelevään strategiapeliin, jonka hyödyllisyydestä lukemiselleni voidaan olla montaa mieltä. Lukutahtini ei ollut kovinkaan hektinen. En lukenut säännöllisesti, eikä minulla ollut lukusuunnitelmaa. Minä vain luin, välillä enemmän ja
välillä vähemmän. Painotin mielessäni koealueen suurien prosessien tuntemista ja näiden soveltamista nippelitiedon sijaan. Painotukseni oli osuva tuolloisen kokeen kanssa oikeaan. Jälkeenpäin ajateltuna säännöllinen ja suunnitelmallinen lukeminen olisi helpottanut urakkaani huomattavasti. Valmennuskursseista voidaan olla montaa mieltä, mutta en henkilökohtaisesti pidä niitä välttämättöminä, jos vain jaksaa panostaa omatoimisesti senkin edestä, sillä monet kilpasiskosi tai -veljesi pänttäävät koealuetta niiden tunneilla. Hyvän esseen kirjoittamista kannattaa harjoitella muutamia kertoja ennen koetta. Kun koealueen palaset alkavat loksahtaa päässäsi paikoilleen ja sormesi syyhyävät jo tarttumaan kynään, tiedät olevasi valmis viimeiseen koitokseen. Toukokuun lopussa koitti koepäivä. Totesin olevani vahvoilla maailmanhistoriaa käsitelleessä esseessä, mutta tietoni Suomen historian esseessä olivat puutteellisemmat kuin olisin toivonut. Jännittäen poistuin koesalista tuntien rupeaman jälkeen. Minulle jäi kokeesta tunne jonka perusteella en voinut olla vielä varma mistään. Pitkäksi venyneen odottelun jälkeen sain kuitenkin heinäkuussa tietää päässeeni sisään yhteispistekiintiön mukana. Helpotus oli mahtava ja saavutus sitäkin suurempi, niin kuin sitä meille ensimmäisillä viikoilla myöhemmin toitotettiin. Olen erittäin tyytyväinen, että pääsin opiskelemaan, sillä historia on osoittautunut vihdoinkin juuri minun omaksi alakseni. Janne Luostarinen, fuksi 2012
Lopuksi Toivottavasti tämä pääsykoeopas on tarjonnut jotain vinkkejä pääsykoevalmistautumiseesi. Pääsykoe on koettelemus jonka jokainen historiaa opiskeleva on aikanaan läpäissyt, joten sitä ei kannata nähdä minään ylitsepääsemättömänä esteenä. Sen sijaan se kannattaa nähdä ensimmäisenä askeleena historian opiskelun ihmeelliseen maailmaan ja mahdollisuutena hioa ja koetella omia opiskelutottumuksiaan. Pääsykoekeväänä tuntuu usein että edessä häämöttävä koe ja siihen valmistautuminen valtaa koko elämän muutamaksi kuukaudeksi, mutta on hyvä muistaa myös löytää jotain vastapainoa kirjojen ääressä puurtamiselle. Liikunta, ystävät ja mielekkäät harrastukset auttavat jaksamaan silloinkin kun opiskelu tuntuu puulta, eikä niitä siksi kannata laiminlyödä kokeeseen valmistautuessa. Aurinkoista kevättä, iloista luku-urakkaa ja menestyksekästä pääsykoetta toivottaen, Kronos ry. Linkkejä Kronos ry:n nettisivut: http://blogs.helsinki.fi/kronos-ry/ Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan valintakoesivut: http://www.helsinki.fi/hum/opiskelijavalinnat/index.htm Helsigin yliopiston suomenkielisen historian nettisivut: http://www.helsinki.fi/yleinenhistoria/ http://www.helsinki.fi/suomenhistoria/