Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Etelä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Jaana Virtaniemi 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Matti Nupponen sairaanhoitopiirin johtaja 044 351 2500 matti.nupponen@esshp.fi 4. Lausuntopyynnön käsittelypäivämäärä toimielimessä 20.02.2014 5. Toimielimen nimi Toimielimen nimi - hallitus 6. Onko vastaaja
7. Kunta numero tilastokeskuksen luokituksessa 8. 5 :ssä säädetään palvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta. Säännöksen mukaan palvelut on toteutettava mahdollisuuksien mukaan lähellä asukkaita, mutta palveluja voidaan niiden saatavuuden tai laadun turvaamisen niin edellyttäessä keskittää. Onko linjaus tarkoituksenmukainen? - Säännöksen mukaan palvelut on toteutettava mahdollisuuksien mukaan lähellä asukkaita, mutta palveluja voidaan niiden saatavuuden tai laadun turvaamisen niin edellyttäessä keskittää. Säännös on oikean suuntainen, mutta joitain palveluja on järjestettävä lähipalveluna, vaikka laadun varmistamisen vuoksi kustannukset voivat olla suuremmat kuin isommassa yksikössä. Palveluratkaisuissa on huomioitava myös kehittyvät sähköiset palvelut sekä kotiin vietävät palvelut. Nämä ratkaisut tulee voida tehdä sote-alueen päätöksenteossa. 9. 6 :ssä säädetään palvelujen kielestä. Turvaako lakiehdotus kielellisten oikeuksien toteutumisen riittävän hyvin? 10. Muita huomioita 1 luvun säännöksistä - Koko järjestämislakia koskien seuraava huomio: Erikoissairaanhoidon päivystyksen turvaamiseksi tarvitaan vähintään 100.000-150.000 väestöpohja. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatio on tärkeä.
11. 7 :ssä säädetään sosiaali- ja terveysalueista sekä perustason alueista. Järjestämisvastuun jakautumisesta sosiaali- ja terveysalueen sekä perustason alueen välillä säädetään tarkemmin 11 :ssä. Pääsäännön mukaisesti sosiaali- ja terveysalue vastaa kaikkien palvelujen järjestämisestä. Perustason alueella on kuitenkin rajoitettu palvelujen järjestämisoikeus. Tulisiko kaikkien sosiaalija terveyspalvelujen kuulua vain sosiaali- ja terveysalueen järjestämisvastuulle? - Vältetään liian monimutkainen rakenne. Järjestämisvastuun tulee olla pääsääntöisesti sosiaali- ja terveydenhuollon alueella. Perustason järjestämisvastuu voi monimutkaistaa toimintaa ja sosiaali- ja terveydenhuollon toimivan integraation tavoitteen toteuttamista, mutta voi olla alueellisesti perusteltua. Perustason järjestämisalue monimutkaistaa rakennetta ja vaikeuttaa myös järkevän rahoitusmallin löytämistä. Kapiotaatiorahoitusta ei samoilla perusteilla voida käyttää, jos järjestämisvastuu on jaettu usealle tasolle. Sen sijaan palvelutuotantoa varten sosiaali- ja terveydenhuoltoalue voi muodostaa tuotantoalueita tai tuotantoyksiköitä. Laajan perustason alueen on oltava vähintään nykyisen Etelä-Savon sairaanhoitopiirin maakunnan kokoinen alue, mutta erikoissairaanhoidon järjestäminen ja tuottaminen sekä 24/7 päivystyksen toteuttaminen vaatii vähintään Etelä-Savon maakunnan kokoisen alueen ja mielellään vielä suuremman väestöpohjan. Mikkelin, Savonlinnan ja Pieksämäen tulee kuulua sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuuteen erikoissairaanhoidon päivystyksen turvaamiseksi. 12. 8 :ssä säädetään sosiaali- ja terveysalueiden sekä perustason alueiden muodostumisen yleisistä edellytyksistä. Ovatko laissa määritellyt sosiaali- ja terveysalueiden yleiset edellytykset riittävän selkeitä? 13. Ovatko laissa määritellyt perustason alueiden yleiset edellytykset riittävän selkeät? 14. 11 :ssä säädetään järjestämisvastuun jakautumisesta sosiaali- ja terveysalueen sekä perustason alueen välillä. Valitkaa seuraavista vastausvaihtoehdoista yksi, joka vastaa parhaiten näkemystänne.
Avoimet vastaukset: Joku muu, mikä - Järjestämisvastuun tulee olla pääsääntöisesti sosiaali- ja terveydenhuollon alueella. Perustason järjestämisvastuu voi monimutkaistaa toimintaa ja sosiaali- ja terveydenhuollon toimivan integraation tavoitteen toteuttamista, mutta voi olla alueellisesti perusteltua. Perustason järjestämisalue monimutkaistaa rakennetta ja vaikeuttaa myös järkevän rahoitusmallin löytämistä. Kapitaatiorahoitusta ei samoilla perusteilla voida käyttää, jos järjestmisvastuu on jaettu usealle tasolle. Sen sijaan palvelutuotantoa varten sosiaali- ja terveydenhuoltoalue voi muodostaa tuotantoalueita tai tuotantoyksiköitä. Laajan perustason alueen on oltava vähintään nykyisen Etelä-Savon maakunnan kokoinen alue, mutta erikoissairaanhoidon järjestäminen ja tuottaminen sekä 24/7 päivystyksen toteuttaminen vaatii vähintään Etelä-Savon sairaanhoitopiirin maakunnan kokoisen alueen ja mielellään vielä suuremman väestöpohjan. Mikkelin, Savonlinnan ja Pieksämäen tulee kuulua sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuuteen erikoissairaanhoidon päivystyksen turvaamiseksi. 15. 16 :ssä säädetään erityisvastuualueiden tehtävistä. Tuleeko erityisvastuualueella olla kaikki säännöksessä luetellut tehtävät? 16. Mikäli vastasitte edelliseen kysymykseen Ei, valitkaa seuraavista erityisvastuualueille säädetyistä tehtävistä ne, joita erityisvastuualueilla ei mielestänne tulisi olla. 17. Muita huomioita 2 luvun säännöksistä 18. 17 :ssä säädetään sosiaali- ja terveysalueen sekä perustason alueen hallinnosta. Pääsääntöisesti alueiden hallinto järjestetään vastuukuntamallilla, joka poikkeaa nykyisin käytössä olevasta vastuukuntamallista. Onko järjestämislain mukainen vastuukuntamalli selkeä?
Avoimet vastaukset: Ei - Vastuukuntamalli ei ole selkeä. Epäselvyys ja hallinnollinen monimutkaisuus lisääntyy, jos perustason alueet tulevat lainsäädäntöön. Vastuukuntamalli ei juurikaan poikkea nykyisestä kuntayhtymämallista. Vastuukuntamallissa kuntayhtymän kaltainen rakenne muodostettaisiin vastuukunnan sisään. Vastuukuntamallin kanssa tasavertaiseksi vaihtoehdoksti tulee laissa määritellä kuntayhtymä. Kuntayhtymästä on olemassa lainsäädäntö, joka takaa jäsenkuntien tasapuolisen aseman yhtymän hallinnossa ja toiminnassa. Etelä-Savon sairaanhoitopiirin kunnat ovat valmiita sote-alueen muodostamiseen kuntayhtymämallilla. 19. 18 :ssä säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon oikeudellisesta ja taloudellisesta vastuusta. Onko sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen oikeudellinen vastuutaho säännösten perusteella selkeä? 20. 19 :ssä säädetään edellytyksistä, joiden toteutuessa sosiaali- ja terveysalueeseen kuuluvat kunnat voivat päättää alueen hallinnoimisesta kuntayhtymämallilla. Yksi edellytyksistä on, että kuntayhtymää kannattaa vähintään puolet alueen kunnista, joiden asukasluku on vähintään 2/3 alueen yhteenlasketusta asukasluvusta. Ovatko nämä suhdeluvut oikeita? Avoimet vastaukset: Ei mikään edellä olevista, koska - kuntayhtymän tulee olla tasavertainen vaihtoehto 21. Pitäisikö sote-alueeseen kuuluvilla kunnilla olla esitettyä vapaampi mahdollisuus sopia, hallinnoidaanko aluetta vastuukuntamallilla vai kuntayhtymämallilla?
- Etelä-Savon alueella kunnat ja kaupunki ovat ilmaisseet yhteisen tahdon toteuttaa sote-alue kuntayhtymämallilla. 22. 21 :ssä säädetään vastuukuntamallin yhteistoimintasopimuksesta. Edustajainkokous hyväksyy yhteistoimintasopimuksen. Kuinka yhteistoimintasopimuksesta tulisi päättää? 23. 22 :ssä säädetään vastuukunnan yhteisestä toimielimestä. Kaikista kunnista ei välttämättä ole edustajaa toimielimessä. Onko tarkoituksenmukaista, että lain mukaan kaikilla kunnilla ei tarvitse olla edustajaa toimielimessä? 24. 23 :ssä säädetään vastuukuntamallin toimielimen tehtävistä. Ovatko ne hyväksyttäviä? 25. Onko hyväksyttävää, että vastuukuntamallissa toimielimen tilinpäätös tulee hyväksyä edustajainkokouksessa? 26. 31 40 :ssä säädetään erityisvastuualueiden hallinnosta. Onko esitetty erityisvastuualueen hallinnon järjestäminen mielestänne tarkoituksenmukainen? 27. 34 :ssä säädetään erityisvastuualueen hallituksen kokoonpanosta. Onko hallituksen kokoonpano tarkoituksenmukainen? 28. 39 :ssä säädetään erityisvastuualueen päätösvallasta. Onko hyväksyttävää, että erityisvastuualueilla on suoraa päätösvaltaa sote- ja perustason alueiden päätösvaltaan kuuluvissa asioissa?
29. Muita huomioita 3 luvun säännöksistä - ERVAn ja yliopistosairaalan hallinto ja keskinäinen suhde on esityksessä epäselvä. Yliopistosairaalan rahoituksessa on turvattava valtion vastuulle kuuluva tutkimus- ja koulutuskustannusten osuus. Selkeyttä tarvitaan myös siihen, miten yliopistosairaalan (PSSHP) jäsenkuntien mahdollinen kapitaatiorahoitus suhtautuu muiden erva-alueen kuntien vaativan erikoissairaanhoidon hintoihin/maksuperiaatteisiin. Yliopistosairaalan asema lainsäädännössä tulee turvata ja yliopistosairaalaa ei tule sulauttaa sijaintikaupungin hallintoon. Jos nykyiset erityisvastuualueet säilytetään, niin kuntayhtymämalli on toimivin ratkaisu myös erityisvastuualueen organisoinnissa. Jos hallinnon tasoja halutaan vähentää, voisi yksi valtakunnan tason koordinaattori riittää. Näin voitaisiin varmistaa tasapuolinen ohjaus ja koordinaatioon riittävä asiantuntemus sekä estää yo-sairaaloiden epätarkoituksenmukainen kilpavarustelu ja huolehtia valtakunnallisesti myös tutkimus- ja koulutustoiminnan ohjauksesta. 30. Huomioita 4 luvun säännöksistä 31. 47 :ssä säädetään perustason alueen rahoituksesta ja kuntien välisestä kustannusten jaosta. Onko perustason alueen rahoitusperiaate selkeä? 32. 48 :ssä säädetään sote-alueen rahoituksesta ja kuntien välisestä kustannusten jaosta. Sote-alueen rahoitus koostuu sekä alueen kuntien että sote-alueeseen mahdollisesti kuuluvien perustason alueiden maksuosuuksista. Onko sote-alueen rahoitus selkeä? 33. 49 :ssä säädetään erityisvastuualueen rahoituksesta ja kuntien välisestä kustannusten jaosta. Onko ervan rahoitus selkeä? 34. 50 :ssä säädetään alijäämän kattamisvelvollisuudesta perustason alueella, sote-alueella ja erityisvastuualueella. Onko säännös hyväksyttävä? 35. Muita huomioita luvun 5 säännöksistä - Jos perustason alueita muodostetaan, syntyy rahoituksen kannalta ongelmia ja tarpeetonta monimutkaisuutta sosiaali- ja terveysalueen ja perustason alueen väliseen kustannusten jakoon. Esitetyt rahoitusjärjestelyt eivät näytä selkeiltä, joten rahoituksen osalta tarvitaan lisävalmistelua. Alijäämän kattamisvelvollisuus perustason alueella, sote-alueella ja erityisvastuualueella ei vaikuta selkeältä järjestelyltä. Lisäksi nykyisten alijäämien, eläke- ja kiinteistövastuiden jakaminen on ongelmallista. 36. Huomioita 6 luvun säännöksistä 37. 70 :ssä säädetään henkilön hoidon järjestämisestä hänen muuttaessa uuteen kotikuntaan. Nykyään kotikunnan muuttuessa perhehoidon, laitoshoidon ja asumispalvelujen rahoitusvastuu säilyy entisellä kotikunnalla. Ehdotuksen mukaan järjestämisvastuun siirtyessä myös
rahoitusvastuu siirtyy uudelle kotikunnalle. Onko esityksen mukainen rahoitusvastuun siirtyminen kotikunnan muuttuessa hyväksyttävää? 38. 73 :ssä säädetään asiakas- ja potilastietojen rekisterinpidosta. Pidättekö hyväksyttävänä, että rekisterinpito määrätään sosiaali- ja terveysalueen vastuukunnan tehtäväksi myös perustason asiakas- ja potilastietojen osalta? 39. Muita huomioita 7 luvun säännöksistä 40. Voimaanpanolain 3 ja 4 :ssä säädetään sote-alueen ja perustason alueen muodostamisesta. Onko väestökriteerien sitominen vuoden 2013 loppuun hyväksyttävää? 41. Onko alueista päättämisen aikataulu sopiva?
Avoimet vastaukset: Ei - Liian lyhyt aika, koska lakikaan ei ole vielä voimassa. Järjestämislain aikataulu ja voimaantulo tapahtuu liian kireällä aikataululla, koska varsinaista hallituksen esitystä ei ole vielä olemassa eikä tulevan lain perustuslainmukaisuutta ole ratkaistu. Aiemmassa kohdassa on jo otettu kantaa siihen, että perustason alueille ei jaettaisi järjestämisvastuuta. 42. 5 :ssä säädetään Uudenmaan sosiaali- ja terveysalueesta. Onko säännös mielestänne hyväksyttävä? Avoimet vastaukset: Ei ota kantaa 43. 13 :ssä säädetään perustason alueen oikeudesta järjestää erikoissairaanhoidon palveluja. Onko säännöksen mukainen lupamenettely tarkoituksenmukainen? 44. 14 :ssä säädetään henkilöstön asemasta. Ehdotukseen ei sisälly henkilöstön osalta määräaikaista siirtymäsuojaa. Onko henkilöstön asemasta säädetty asianmukaisesti? - Ehdotukseen ei sisälly henkilöstön osalta määräaikaista siirtymävaiheen irtisanomis- ja työsuhdeturvaa. Kun kyse ei ole kuntaliitoksia koskevasta lainsäädännöstä ja eläköityvän henkilöstön määrä on lähivuosina
merkittävä, on perusteltua, että henkilöstön osalta määräaikaista siirtymissuojaa ei säädetä. 45. 15 :ssä on säädetty omaisuusjärjestelyistä. Onko linjaus hyväksyttävä? Avoimet vastaukset: Ei - Mikäli vastuukuntamallilla toteutetaan sosiaali- ja terveydenhuollon alueet, jäävät nykyiset kuntayhtymän kiinteistöjen ja laitteiden hoitaminen kuntayhtymän tehtäväksi samalla, kun kuntayhtymämainen rakenne luodaan vastuukunnan sisälle. Omaisuusjärjestelyjen ja tällaisten rakenteiden muodostaminen johtaa lisääntyvään hallinnointiin ja lu taas lisää osa-optimointimahdollisuuksia, kun on jo olemassa valmiit rakenteet, joita voitaisiin muuttaa ja joiden pohjalle voitaisiin uudistusta suunnitella. 46. Millaista muutostukea toivoisitte valtioneuvoston kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen tarjoavan? 47. Muut kommentit hallituksen esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä