Koulutuspaketti talviretkeilyyn
1 SISÄLTÖ Tämä koulutuspaketti pitää sisällään ohjeet leiriläisten kouluttamiseen talvileiriä varten. Opas on jaettu kolmeen osaan: Ohjelma leirillä, Elämää talvileirillä sekä Pukeutuminen ja varusteet. Talvella normaalien leirirutiinien hoitoon menee enemmän aikaa kuin kesällä. Valoista aikaa on vähemmän, varusteita pitää olla enemmän mukana ja vaatteita enemmän päällä. Opas tarjoaakin ohjeita talvisiin olosuhteisiin. Leiriläiset saavat kotiin leirikirjeen missä kerrotaan myös samoista asioista. Ohjelma leirillä Kappaleessa käydään leirin ohjelma pääpiirteittäin läpi. Elämää talvileirillä Täältä löytyvät vinkit leirin arkeen. Kuinka teltassa toimitaan? Entä miten ruokailu on järjestetty? Pukeutuminen ja varusteet Osiossa käsitellään talvisia sääolosuhteita ja sitä kuinka pukeudutaan oikein talvella. Lisäksi täältä löytyy varustelista niin leiriläiselle kuin lippukunnallekin.
2 1 OHJELMA LEIRILLÄ Helmen ohjelma on täynnä tekemistä, joka ei jätä ketään kylmäksi! Vanhojen tuttujen taitojen kertaamisen lisäksi Helmellä pääsee myös oppimaan uutta ja haastamaan itseään. Ohjelma Helmellä koostuu talvileiritaitojen opettelusta omassa kylässä, koko leirin yhteisistä ohjelmista ja jokaisen päivän omasta ohjelmamoduulista, joita ovat Hiihtosuunnistus, Partiofestarit ja Haikki. Kaikkiin ohjelmiin on syytä pukeutua säänmukaisesti ja ottaa päiväreppuun mukaan lämpimiä vaatteita sekä juomapullo. Niin kuin jokaisella kunnon leirillä, myös Helmellä on avajaiset ja päättäjäiset, jotka ovat koko leirin yhteisiä ohjelmia. Niihin on syytä varustautua erittäin lämpimin vaattein ja istuinalustoin. Sudenpennut: pääsevät kokemaan jännimmät palat ohjelmasta Partiofestareilla. Seikkailijat, tarpojat ja samoajat: Kaikki ohjelmamoduulit kutsuvat seikkailijoita, tarpojia ja samoajia. Osa toimintapisteistä on yhteisiä ja osa ikäkauden mukaan suunnattuja. Samoajien leiriin kuuluu myös leiripestissä toimiminen.
3 Vaeltajat ja aikuiset: Vaeltajat toimivat leirillä tekijäpesteissä. Pestien ohella vaeltajat pääsevät testaamaan talviretkeilytaitojaan, opettelemaan uutta ja kokeilemaan ekskursio-muotoisia ohjelmapläjäyksiä. Ekskursioiden tarkempi aikataulu kerrotaan leirillä. Ohjelma Helmellä ei jätä ketään kylmäksi! Leirillä päästään riehumaan lumessa, nauttimaan talvesta ja oppimaan uusia juttuja, joita kesällä ei voi tehdä. Talvileirillä ei nyplätä pitsiä tai rakennella himmeleitä vaan ohjelma rakentuu liikkumiseen ja isompien juttujen tekemiseen, jotteivat leiriläiset palellu paikalleen. Helmellä pääset kokemaan muun muassa seuraavia hurjia ohjelmia: Amazing Race, Helmi-festarit, napakelkka, värikäs jääiglu ja viime Helmeltä tuttua supersuosittua hiihtoammuntaa. Jokainen pääsee siis Helmellä varmasti kokemaan ja oppimaan uutta! 2 ELÄMÄÄ TALVILEIRILLÄ RUOKAILU JA HYGIENIA Ruokailu Talvella kuluu paljon energiaan kehon lämpimänä pitämiseen, joten säännöllinen ja monipuolinen syöminen on tarpeen. Leirillä syödään neljästi päivässä, aamupala, lounas, päivällinen ja iltapala. Ruokailujen välissä kannattaa myös napostella omia eväitä esim. kuivattuja hedelmiä, pähkinöitä. Ruoka valmistetaan leirillä yhdessä keittiössä, josta koko leiri käy syömässä. Erityisruokavaliot ja ruoka-aineallergiat on huomioitu sen mukaan mitä leiriläinen on ilmoittautuessaan ilmoittanut. Ruokailu tapahtuu ulkona, joten muoviset ruokailuvälineet ovat metallisia parempia. Leirille järjestetään tiskausmahdollisuus aina ruokailun yhteydessä, jolloin ruokailuvälineet saa pestyä. Muista juoda - talvellakin Usein kuvitellaan, että talvella tarvitaan vähemmän nestettä kuin kesällä. Tästä virheellisestä käsityksestä johtuen nestettä ei nautita tarpeeksi ja seurauksena on nestehukka. Talvella nestehukan oireita ovat mm. lihasten jäykkyys, päänsärky, vapina, vilun tunne ja väsymys. Myös virtsan vahva haju ja tumman rusehtava väri ovat hälytysmerkkejä liian vähäisestä nesteen nauttimisesta. Talviretkellä raskaan suorituksen (hiihtäminen mäkimaastossa painavan kantamuksen kanssa) aikana nestettä saattaa haihtua jopa 1 2 litraa tunnissa. Normaali päivittäinen aikuisen nesteen tarve on 3 litraa. Talviretkeilyssä määrä on merkittävästi suurempi, jolloin nestettä tulisi nauttia pienissä erissä muutaman kerran tunnissa. Illalla leirissä nestettä on hyvä tankata ennen nukkumaanmenoa. Tärkeää on, että juomaa on riittävästi ja se on nopeasti saatavilla. Hankalassa paikassa oleva juomapullo jää usein avaamatta. Pakkasessa juoman kuljettamiseen liittyy erityispiirteitä. Pakkasen kiristyessä alle -10 asteeseen, myös esimerkiksi rintataskussa oleva pullon sisältö jäähtyy elimistölle liian kylmäksi. Tämän vuoksi jokaisen retkeilijän repusta / rinkasta tulisikin löytyä helposti
4 saatavilla oleva termospullo, jossa on kuumaa nestettä. Termospullo on syytä pitää täytettynä mukana, vaikka pakkasta olisi vain vähän, koska lämpimän nesteen nauttiminen vähentää vilun tunnetta päivän aikana. Hygienia Leirin aikana on syytä pitää huolta hygieniasta, vaikka talviolosuhteet tuottavatkin haasteita jokapäiväiselle hygienialle. Käsienpesu ei ole mahdollista samalla lailla kuin kesäleireillä, eikä uimaan voi mennä joka päivä. Huolehdi kuitenkin käsihygieniasta aina WC:ssä asioinnin jälkeen ja ruokailun yhteydessä. Myös vaatteita on vaihdettava säännöllisesti, varsinkin niiden kostuessa. Vaikkei peseytyminen olisi mahdollista, hikoilun jälkeen puhtaiden vaatteiden vaihtaminen päälle lämmittää. Kaikki pitkälle leirille osallistujat pääsevät käymään suihkussa kerran leirin aikana. Huolehdithan myös ruokailuvälineiden hygieniasta pesemällä ne aina ruokailun yhteydessä. MAJOITTAUTUMINEN Talviteltassa ei riehuta Kesällä teltoissa ei tarvitse miettiä montaakaan asiaa, mutta kamiina teltassa muuttaa asiaa merkittävästi. Kamiinaan polttaa helposti itsensä, joten talviteltassa tulee kiinnittää erityistä huomiota varovaisuuteen. Teltoissa ei juosta, tönitä toisia tai tehdä muutakaan, missä on vaarana saada kamiina tai teltta kaadettua. Mikäli kamiina tai teltta kaatuu, voi tapahtua paljon vahinkoa hyvin nopeasti. Tästä syystä käyttäytymiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Vaatteiden kuivattaminen Vaatteita kannattaa kuivattaa aina kun mahdollista. Kätevin tapa vaatteiden kuivattamiseen on kuivausriukujen käyttäminen teltoissa. Mikäli virittää teltan katossa olevista lenkeistä narut, saattavat sateen yllättäessä lenkkien kohdat päästää vettä sisälle. Kun lenkkiin kohdistuu paljon vetoa (narulla paljon vaatteita), muodostaa se pienen kuopan teltan kattoon, josta vesi pääsee helposti läpi. Jos aikaa siis riittää, riukujen käyttäminen on fiksuinta. Mikäli kaikki kuivatettava ei mahdu samaan aikaan kuivamaan, kuivattamisessa kannattaa pitää vuoroja. Yhtenä hyvänä tapana on antaa aina kipinässä olevan kuivattaa vaatteitaan. Kipinävuoron vaihtuessa on helppo keräillä omat vaatteensa ja tehdä tilaa seuraavalle. Vaikka vuorot ovat lyhyitä, saavat vaatteet olla parhaimmassa paikassa koko ajan (lähellä kamiinaa), jolloin vaatteet kuivuvat nopeasti. Kenkiä ei kannata jättää pelkästään teltan reunoille. Päivän aikana on todennäköisesti liikuttu sen verran, että ne ovat sisältä ainakin hiestä kosteat. Helpoin tapa kuivattaa kengät on ottaa pohjalliset pois, avata kenkiä nauhoista niin paljon kuin mahdollista ja laittaa sanomalehden pala kenkään. Nahkaisia kenkiä ei kannata kuivata lähellä kamiinaa. Vaikka kuivuminen olisikin nopeaa, kenkien materiaalit eivät kestä nopeaa lämpötilamuutosta, vaan nahka haurastuu ja heikkenee nopeasti. Sama pätee mm. kenkien goretex kalvoihin, jotka sulavat liian lähellä kamiinaa. Hyvä muistisääntö tavaroiden kuivattamiseen kamiinalla: Mikäli et pysty pitämään kättäsi samalla etäisyydellä kuin vaatteita, makuupussia, kenkiä tms. polttamatta sormiasi, ne ovat liian lähellä. Vaatteiden kuivatus ei tapahdu sekunnissa, joten malttia matkaan! Tavaroiden järjestäminen
5 Teltan sisälle ei tällä leirillä oteta rinkkoja ollenkaan. Näin saadaan säästettyä sisältä tilaa, eikä tavarat katoa yhtä helposti. Sisälle tarvitset ainoastaan: - Makuupussin ja alustan - Yhdet vaihtovaatteet/yövaatteet - Otsalampun/taskulampun - Rannekellon - Vesipullon Leirillä jokainen pitää huolen omista tavaroistaan. Kun rinkkoja ei oteta sisään ja kaikki varusteet ovat huolellisesti nimikoituja tavarat pysyvät tallessa tai ainakin löytävät takaisin oikeille omistajilleen. Kipinämikko Jokainen leiriläinen pääsee kokeilemaan kipinämikon tehtävää leirin aikana. Kipinämikko vastaa vuoronsa aikana teltan lämmittämisestä sekä teltassa nukkuvien turvallisuudesta. Kipinämikko on hereillä koko vuoronsa ajan eikä oleile makuupussissaan, vaan tarkkailee aktiivisesti kamiinaa, myrskylyhtyä sekä kuivuvia varusteita ja makuupussien jalkopäitä. Nuorimmat leiriläiset toimivat kipinämikkona yhdessä kokeneemman talvileireilijän kanssa. 3 PUKEUTUMINEN JA VARUSTEET PAUKKUPAKKASTA JA LOSKAA Talviretkeilyssä tärkeintä on pitää itsensä lämpimänä ja kuivana. Valittaviin varusteisiin vaikuttaa paljon vallitseva sää. Talvella sää voi vaihdella hyvin nopeasti tai toisaalta pysyä hyvin vakaana pitkään. Säätä ei juuri voi ennakoida, joten pakkaamisessa on otettava huomioon kaikki vaihtoehdot - kovasta pakkasesta jäätävään vesisateeseen. Talvella tyypillisin säätila on tyyni pakkaskeli. Vaikka paukkupakkasia nähdään harvemmin, pakkanen voi kiristyä Etelä-Suomessakin jopa 30 asteeseen. Helppona erämiehen sääniksinä voi pitää sitä, että kirkkaalla taivaalla pakkanen nousee, kun taas lumisateella tai pilvisellä harvemmin on yhtä kylmää. Sade tulee yleensä talvisin lumena tai räntänä, mutta on varauduttava myös vesisateen mahdollisuuteen, varsinkin mikäli lämpötila nousee lähelle nollaa. Jos pakkassäällä tuulee, se voimistaa pakkasen purevuutta eli pakkanen tuntuu kylmemmältä kuin mitä mittari näyttää. Pakkasen purevuudesta löytyy taulukoita esimerkiksi Ilmatieteen laitoksen internet-sivulta. Viimaa vastaan on suojauduttava tuulta pitävillä kuorivaatteilla, erityisesti kädet, kaulan ja pään huomioiden. PALELTUMINEN Pakkanen, kylmä, tuulinen ja kostea ilma voi aiheuttaa paleltumia, mikäli ihminen ei ole suojautunut oikein tai joutuu oleskelemaan kylmässä ilmanalassa kauan. Kun lämpötila ihmisen ulkopuo-
6 lella laskee, ihon verenkierto vähenee. Paleltuma syntyy herkimmin poskiin, nenään, korviin, varpaisiin ja sormiin. Paleltumavamman merkkeinä ovat kipu, pistely ja ihon muuttuminen valkoiseksi. Vaikeammassa vammassa iho marmorisoituu (iho muuttuu kuivaksi, kovaksi ja voi halkeilla) ja on tunnoton. Hoito: - hakeudu lämpimään tai suojaiseen paikkaan. - lämmitä ja sulata paleltuma-alue heti. Jatka lämmitystä kunnes väri palautuu normaaliksi ja tunto palaa. o kasvot ja korvat: painele paleltunut aluetta lämpimällä kädellä kevyesti o sormet: laita kädet kainaloihin paidan alle tai jalkojen väliin o varpaat: painele kevyesti lämpimillä käsillä o sormet ja varpaat: upota lämpimään veteen (n. 40 astetta) - ÄLÄ hankaa tai hiero paleltunutta kohtaa, etteivät kudokset vaurioidu - ÄLÄ käytä kuumia esineitä lämmitykseen (esim. patteri), riski palovammaan, koska tunto alentunut paleltuneessa kohdassa. - Liikkuminen tuottaa lämpöä. Mene lääkäriin mikäli väri ja tunto eivät palaa alueella n. 30 minuutin sulattelun jälkeen. Vajaalämpöisyyden ehkäiseminen - Pukeudu lämpimästi (monikerroksinen, paksu vaatetus), suojaudu tuulelta, suojaa myös pää - Juo lämmintä, syö riittävästi, ota makeita välipaloja - Pysy liikkeellä, mutta vältä hikoilua. Jos joudut pysähtymään, lisää vaatetusta. - Hikiset/kosteat vaatteet vaihdetaan kuiviin hikiurakan päätyttyä. PUKEUTUMINEN Pukeudu kerroksittain Retkeillessä, erityisesti talvella, on tärkeää pukeutua kerroksittain. Kerrospukeutuminen tarkoittaa pukeutumista kolmeen kerrokseen, joista jokaisella on oma tehtävänsä. Aluskerros siirtää kosteuden iholta, välikerros lämmittää ja kuorikerros suojaa tuulelta ja tuiskulta. Jos talvella on pitkään paikallaan voi päällimmäiseksi pukea vielä taukokerroksen, joka liikkumaan lähdettäessä otetaan pois. Paras taukoasuste on pilkkihaalari tai untuvatakki ja -housut. Tärkeintä kerrospukeutumisessa on pukea mieluummin monta ohutta kerrosta päällekkäin yhden paksun sijaan, jolloin vaatetusta pystyy asteittain lisäämään tai vähentämään. Villaa tai keinokuitua Lähinnä ihoa olevan aluskerroksen tehtävänä on siirtää kosteus mahdollisimman tehokkaasti seuraaviin kerroksiin. Aluskerroksen materiaaliksi sopii parhaiten keinokuitu tai villa. Molemmat siirtävät kosteuden tehokkaasti seuraaviin kerroksiin. Keinokuitu kuivaa nopeasti - villa lämmittää myös kosteana. Keinokuitukerrastot kestävät useimmiten kulutusta villaisia paremmin, mutta ominaisuuksiltaan erityisesti merinovillaiset asut ovat osoittautuneet parhaiksi. Keinokuitukerrasto on
7 hinnaltaan edullisempi ja siten satunnaiselle ulkoilijalle fiksumpi vaihtoehto. Aluskerroksen tulee olla ihoa myötäilevä, sillä asu tarvitsee ihon lämpöä toimiakseen. Puuvillaiset kerrastot eivät ole retkeillessä kovinkaan käyttökelpoisia. Puuvillaiset asut eivät siirrä kosteutta iholta läheskään yhtä hyvin pois ja puuvillaisen asun kuivamisessa menee aikansa. Talvisen lumessa riehumisen jälkeen kylmä yllättää nopeasti, jos aluskerrasto säilyy kosteana jäätäessä paikalleen. Lämmönsäätely tapahtuu välikerroksissa Välikerroksen pääasiallisena tehtävänä on pitää keho lämpimänä. Välikerroksen asu valitaan siksi vallitsevan sään mukaan. Materiaaleiksi välikerrokseen kerrokseen sopivat parhaiten villa ja fleece. Kylmällä säällä välikerroksia voi käyttää useampia päällekkäin. Välikerrokseen on paras pukea kaksi ohuempaa vaatetta kuin yksi paksu. Lämmönsäätely ohuemmilla kerroksilla on huomattavasti helpompaa ja pukemisen vaivan arvoista. Kuorikerros suojaa lumelta ja vedeltä Kuorikerroksen tehtävänä on pitää tuulta, sadetta ja lunta. Kuorikerroksen ei siis itsessään tarvitse lämmittää vaan enneminkin huolehtia, ettei sen läpi pääse vesi tai tuisku. Toinen hyvältä kuorikerrokselta vaadittava ominaisuus on, että se hengittää alle keräämänsä kosteuden pois. Kovassa pakkasessa kuoritakeiksi kutsutut Goretex-takit eivät silti ole parhaita vaihtoehtoja vaan kannattaa ennemminkin turvautua kyllästettyyn puuvilla tai softshell-kankaaseen. Ohut Goretex-kangas on myös herkkä syttymään, joten sen kanssa tulee olla äärimmäisen tarkkana varsinkin nuotion ja kamiinan lähellä. Pipo päässä, joka säässä! Erityistä huomiota tulee kiinnittää hanskoihin, pipoon ja kenkiin sekä sukkiin. Hanskojen tulee olla mieluiten lumessa peuhaamista kestäviä tai sitten niitä tulee ainakin olla tarpeeksi monet mukana. Pelkillä lapasilla ei kannata matkaan lähteä. Hanskat ovat herkkiä hukkumaan ja niistä kannattaa pitää hyvää huolta. Nepparit, joilla hanskat saa kiinnitettyä, ovat hyvät ja toimivat niin leirillä kuin päiväkodissakin. Pään ja kaulan suojaamiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Kehon lämmöstä haihtuu pään ja kaulan kautta pakkasessa jopa 75 %! Pipoja kannattaa siis myös ottaa kaksi tai useampi mukaan leirille; ohuempi peuhaamiseen ja liikkumiseen, paksumpi istuskeluun ja kovalle pakkaselle. Kovassa tuulessa pään ja niskan voi suojata pipon lisäksi myös hupulla. Villasukat jalkaan! Talvella tärkeintä on, että kenkiin jää vähän enemmän tilaa kuin kesällä. Kenkiin pitää mahtua talvella villasukat ja varpaiden pitää silti pystyä liikkumaan. Parhaat kengät talvella ovat huopavuorisaappaat tai muut varrelliset ja lämpimät kengät. Leirille mukaan lähtevät kengät kannattaa valita kunnolla ja valita mieluummin lämpimät kuin hyvännäköiset kengät. Tennareilla et tee talvisessa
8 metsässä mitään. Kenkiäkin kannattaa miettiä pakkaavansa mukaan useammat, sillä jos kengät pääsevät kunnolla kastumaan, niiden kuivumiseen menee paljon aikaa. VARUSTEET Leirille mukaan lähtevät varusteet pakataan rinkkaan tai reppuun. Varusteita voi ottaa mukaan vain sen verran, että jaksaa itse kantaa tavaransa. Kannattaa siis varata hieman enemmän aikaa pakkaamiseen ja miettiä, mitä todella leirillä tarvitset ja mitä et. Talvileirillä teltat ovat nukkumista varten, joten tavarat tulee pakata siten, että ne kestävät olla ulkona rinkkatelineissä koko leirin ajan. Tavarat kannattaa siis pakata rinkan sisällä vedenpitäviin pusseihin ja mahdollisesti ottaa myös rinkan sadesuoja matkaan. Mukaan tulee pakata myös pikkureppu, jossa päivän aikana tarvittavat varusteet kulkevat mukana. Juomapullo on talvella ehdoton se kulkee aina mukana. Muista myös nimikoida kaikki varusteesi näin ne löytävät leirin jälkeen takaisin oikealle omistajalle. Jos kaikkia varusteita ei löydy kotoa, kannattaa varusteita kysellä lainaksi tutuilta tai vaikka muilta lippukunnan jäseniltä. LEIRILÄISEN VARUSTEET Ei tsekattu vielä läpi sen perusteella onko Helmelle 2015 jotain muutoksia varustelistaan. Kantolaite & yöpymisvarusteet: Rinkka tavaroille Sadesuoja rinkalle Makuupussi (talvikäyttöön sopivat tai kaksi ohuempaa päällekkäin) Solumuovimakuualusta (talvikäyttöön sopiva tai kaksi ohuempaa, ilmatäytteinen ei eristä tarpeeksi) Päiväreppu Vaatteet: Aluskerros (keinokuitu/merinovilla) o Aluskerrasto (ylä- ja alaosa) joka päivälle (esim. 2 kpl) o Sukat (esim. vaellussukkia) joka päivälle o Villasukat, vähintään kahdet o HUOM! Puuvilla on talvella huono, sillä se kerää kosteuden itseensä Välikerros (villa/feece/merinovilla) o Vähintään kaksi välikerroksen paitaa o Alaosa (esim. villahousut) Kuorikerros (lumen/rännän/tuulen pitävät) o Takki, tarvittaessa kahdet o Housut, tarvittaessa kahdet o Taukovaatteet (pilkkihaalari/toppatakki/untavatakki) o Talvikäyttöön sopivat kengät x 2 (esim. huopavuorelliset talvikumisaappaat) o Tuulta pitävä päähine x 2 (esim. pipo, karvalakki) ohuempi ja paksumpi pipo o Hanskoja 3 4 paria (vettä hylkiviä, eripaksuisia) o Kaulaliina, kauluri, kypärämyssy, buffi (putkikauluri) tai muu vastaava
9 Puhtauden ja terveyden ylläpidon varusteet: Hammasharja ja tahna Huulirasva (rasvapohjainen, vesipohjaiset jäätyvät kovalla pakkasella) Nenäliinoja ym. Pyyhe (ei sudenpennuille) Saippua ja shampoo (ei sudenpennuille) Henkilökohtaiset lääkkeet, ohjeet niiden käyttöön ja niiden annosteluohjeet Käsidesi, jos haluat Muut henkilökohtaisethygieniavälineet Muita tarvikkeita: Ruokailuvälineet pakattuina kangaspussiin o lautanen (syvä) o korvallinen muki o lusikka, haarukka, veitsi o astiapyyhe o Termospullo, jos omistat Juomapullo (tilavuus n.1 litra) Partiohuivi Suomen Partiolaisten jäsenkortti (vuoden 2015 jäsenkortin voi tulostaa osoitteesta kuksa.partio.fi) Sairausvakuutuskortti eli Kela-kortti Otsalamppu varaparistoineen Puukko Tulitikut (vedenpitävästi pakattuna) Rannekello Kompassi Heijastin Hiihtovarusteet (sukset, kengät, sauvat), tarvitaan ohjelmissa Laskettelulasit tai vastaavat, jos on ja haluaa ottaa ne mukaan Istuinalusta Muistiinpanovälineet Yksi tai useampi korkea litran pahvitetra. Sopivia tölkkejä ovat esimerkiksi tavalliset maito- tai jugurttitölkit sekä Marlin mehutölkit. Tölkeissä jäädytetään vettä jäätiiliksi, joista rakennetaan värikäs jääiglu. Pahvinen kananmunakenno sytytyspalojen raaka-aineeksi. Karttasuoja, esim. muovitasku Naskalit (jos omistat) Myös näistä voi olla iloa: Mäenlaskuväline (liukuri, pulkka tms.) Silkkinen tai puuvillainen maakuupussilakana
10 Herkkuja (esim. suklaata, pähkinöitä, rusinoita) Neula ja lankaa, hakaneuloja Kamera (omalla vastuulla) Lukemista, pelikortit tai muuta puuhaa kipinään Unilelu Oma vessapaperirulla Mukaan tuskin tarvitset: Elektronisia laitteita kuten kännykkää, musiikkisoitinta tai pelikonetta (rikkoutuvat ja häviävät helposti eikä niitä voi ladata) Vettä sisältävät kasvo- ja ihorasvat (tekevät huonoa iholle pakkasella) Puuvillaiset vaatteet (kastuvat helposti lumesta ja hiestä, kuivuvat hitaasti, eivätkä lämmitä) Energiajuomat, poistavat kehosta nestettä, jota tarvitaan pakkasella kehon lämmittämiseen Rahaa, leirillä ei ostosmahdollisuutta LIPPUKUNNAN JA KYLÄN VARUSTEET Pakolliset: Kaminateltta 12 15 henkilöä kohden + Kamina Jokaiseen telttaan: o Maavaate tai vastaava o Telttakepit ja kiilat (jos lippukunnilla on valmiina) o Myrskylyhty 2 kpl jokaiseen telttaan o Lämpöä kestävät hanskat (palavat myrskärit tai kuumaa kaminaa käsiteltäessä) o Mahdolliset sydämet, yms huoltotarvikkeet myrskylyhtyihin o Lamppuöljyä o Tulitikkuja (väh. 20 askia) o Teltan paikkausvälineistö (jos lippukunnalla on) o Juomavesikanisteri telttaa kohden o Sammutusämpäri telttaa kohden Pudistusväline kaminanpiippujen puhdistamiseen esim. pitkävartinen WC-harja Rauhakanki Lapioita väh. 4 kpl (tavallinen, lumilapio) Sahoja Kirveitä Narua Pressua (esim. rinkkojen suojaksi, rinkat pidetään telttojen ulkopuolella) EA-tarvikkeet o Kylälle oma kattava paketti, lisäksi jokaista alkavaa viittä koko leirin olevaa leiriläistä kohdenpienempi paketti otettavaksi mukaan ohjelmiin.
11 Trangioita (yksi trangia 4-5 leiriläistä kohden, sudenpentuja ei lasketa mukaan, kaasutrangioita ei suositella, ne eivät toimi kovalla pakkasella) Polttoainetta trangioihin (yksi pullo (0,5L) 4-5 leiriläistä kohden, sudenpentuja ei lasketa) Karttalaukku (yksi laukku 4-5 leiriläistä kohden, sudenpentuja ei lasketa mukaan) Vapaaehtoiset: Jauhesammutin tai/ja sammutuspeite Kahvipannu kaminalla kahvin/kaakaon/teen keittoa varten Omia termospulloja Kipinävahdeille lukemista/tekemistä: esim. korttipelejä, kipinävihko Talvisiin leikkeihin sopivia leikkivälineitä (esim. pallot, pyykkipojat erilaisiin henkinauhaleikkeihin jne..) Pari varapehmolelua mahdollista kotiin unohtunutta unikaveria tai koti-ikävää varten Lippukunnan kyltti tai vastaava kylää varten Yhteyshenkilölle Minimi 1. Pidän huolen, että jokainen lippukuntalainen tietää Helmen olevan tulossa. 2. Kaikki ilmoittautumiset on syötetty Kuksaan 25.1. klo 23:59. 3. Mainostan Helmeä vielä lippukunnan johtajistolle. 4. Pidän infoillan materiaalipaketin avulla ilmoittautuneille. 5. Varmistan, että lippukunnan tarvittava kalusto pakataan mukaan leirille. 6. Leirin jälkeen tavaroiden noudon järjestäminen. Sekunda 1. Pidän huolen, että jokainen lippukuntalainen tietää miksi haluaa Helmelle. 2. Päivittelen kerran-pari viikossa lippukunnan ilmoittautumiset Kuksaan. 3. Mainostan Helmeä lippukunnan tiedotuskanavissa. 4. Pidän infoillan jo ennen ilmoittautumisen päättymistä niin, että arkailijat innostuvat messiin! 5. Selvitän hyvissä ajoin, mitä kalustoa lippukunnalla on ja mitä talvileirille tarvitaan. 6. Tavaroiden tarkistaminen leirin jälkeen, tuliko kaikki takaisin? Priima 1. Pidän huolen, että jokainen lippukuntalainen järjestää menonsa niin, että pääsee Helmelle. 2. Ilmolomakkeet on nätissä kansiossa ja ilmottautumiset Kuksassa jo 24.1. 3. Käyn jokaisessa ryhmässä vetämässä kuvashown talvileirin ihmeestä. 4. Infoilta on talvinen tapahtuma lapsille ja lasten vanhemmille riippumatta Helmelle osallistumisesta. 5. Mikäli lippunnan talvileirikalusto kaipaa täydennystä, ehdotat välineiden hankkimista. 6. Leirin jälkeen tarkistat ja huollat lippukunnan kalustoa.