SUOMALAISTEN AUDIOVISUAALISEN ALAN TUOTANTOYHTIÖIDEN TOIMIEN MAANTIETEELLINEN KARTOITUS 2006-2009 Koonnut: Petra Välimäki Annukka Vähäsöyrinki Petra Theman
1. Taustaa Finnish Film and Audiovisual Export, FAVEX ry, toteutti yhdessä Suomen elokuvatuottajien keskusliiton, SEK ry:n, kanssa vuoden 2010 alussa maantieteellisen kartoituksen. Kartoituksen tarkoituksena oli selvittää suomalaisten audiovisuaalisten tuotanto- ja tuotantopalveluyhtiöiden kokemuksia, sekä tulevaisuudensuunnitelmia eri maiden toimijoiden kanssa. Kartoitus on tärkeä kokonaisvaltaisen kuvan saamiseksi siitä, mitkä maantieteelliset alueet ovat tällä hetkellä suomalaisten toimijoiden kannalta relevantteja ja miten yhteisiä hankkeita kannattaa suunnata. Kartoituksen alku käsittelee Suomen ja Venäjän välistä yhteistyötä. Venäjälle suuntautuva painotus kyselyssä toteutettiin, koska suunnitteilla on audiovisuaalisen alan Suomi- Venäjä- tapahtuma Joensuussa syksyllä 2010 Pohjois- Karjalan alueellisen elokuvayhdistyksen toimesta. Kartoituksesta selviää, kuinka monella vastanneista yrityksistä on ollut tuotantoja venäläisten toimijoiden kanssa, minkä tyyppisiä hankkeita ne olivat sekä millaisia hankkeita tulevaisuudessa on odotettavissa. Kartoituksessa tutkitaan myös, millaisia kontakteja yrityksiltä puuttuu Venäjällä, mitä ongelmia yrityksillä on ollut Venäjällä toimiessaan ja onko heillä kiinnostusta osallistua Joensuun tapahtumaan. Toisessa osassa kartoitusta selvitetään yritysten kokemuksia muista maista. Lisäksi tutkitaan taloudellisten insentiivien vaikutusta kuvauslokaatiota valittaessa, sekä yritysten kiinnostusta yhteishankkeisiin /markkinatutkimusmatkoihin Euroopan ulkopuolelle. Kyselyyn vastasi 43 yritystä. Mukana ovat lähes kaikki ne tuotantoyhtiöt (sekä elokuvan, television että mainoselokuvan puolelta), jotka viimeisen viiden vuoden aikana ovat suurempia kokonaisuuksia tuottaneet. Kysely toteutettiin luottamuksellisesi, minkä vuoksi suoriin lainauksiin ei ole liitetty vastaajaa. Kansainvälisyys on selvästi tärkeässä osassa nyky- Suomea. Harvalla yrityksellä on (oli ala mikä tahansa) varaa olla ajattelematta kansainvälisiä markkinoita. Sama tuntuu pätevän nyt myös audiovisuaaliseen alaan: Melkein kaikilla kyselyyn vastanneilla on intressejä ulkomaille. Vastanneista vain kaksi yritystä ei ollut tehnyt minkäänlaista kansainvälistä yhteistyötä vuosina 2006 2009 eikä suunnitellut tekevänsä jatkossakaan. Vain viisi yritystä ei suunnitellut vuosille 2010 2011 minkäänlaista kansainvälistä yhteistyötä. Voidaan tietysti olettaa, että kyselyn otsikointi on rajannut pois osan niistä vastaajista, joilla ei kansainvälisiä intressejä ole. Joka tapauksessa suunta on hyvin selvä. 2. Suomalaisten ja venäläisten väliset tuotannot 2.1 Vuosina 2006-2009 Vastanneista kahdella yrityksellä oli yhteistyötä venäläisten toimijoiden kanssa ennen vuotta 2006, mutta kummallakaan ei sen jälkeen. Tuotannot olivat tyypiltään pitkä elokuva ja dokumentti. Vuosien 2006-2009 välillä tuotantoja oli yhdeksällä yrityksellä. Näistä neljä yritystä tuotti Venäjällä, kaksi Suomessa, kaksi sekä Suomessa että Venäjällä, ja yksi Georgiassa yhteistyössä venäläisten toimijoiden kanssa (ks. kaavio 1). Vastanneista yrityksistä 74,4% ei ollut tehnyt tuotantoja venäläisten kanssa vuosina 2006-2009.
Kaavio 1 Venäläisten kanssa vuosina 2006-2009 yhteistyötä tehneistä yhdeksästä yrityksestä suurin osa teki joko dokumentti- tai mainoselokuvia (ks. kaavio 2). Kaavio 2
2.2 Tulevaisuudensuunnitelmat Tulevaisuudensuunnitelmia venäläisten kanssa oli kolmellatoista yrityksellä, eli 32 %:lla tulevaisuudensuunnitelmia koskevaan kysymykseen vastanneista. Suunnitelmista sanottiin mm. seuraavaa: Suunnitteilla, ja liittyy Suomen lähialueisiin, Baltian maat, Pietarin alue, Viipurin alue. Useampia dokumentteja tuotannossa ja kehitteillä. Elokuva on esituotantovaiheessa. Venäläisen osapuolen kanssa on alustavasti neuvoteltu yhteistuotannosta ja levitysoikeuksista Venäjällä. Yksi yritys suunnittelee yhteistyötä venäläisten kanssa muualla kuin Suomessa tai Venäjällä. Vapaasti kirjoitetuista vastauksista voi kuitenkin olettaa, että osa hankkeista ei tule koskaan toteutumaan, ja että hankkeita on ollut suunnitteilla enemmän kuin koskaan on toteutunut. Hanke jäi toteuttamatta Venäjän pään byrokratian takia vaikka olimme jo saaneet Suomesta tukea hankkeelle. On liian aikaista puhua projektista joka on hyvin epävarma. Mainoselokuvahankkeita tuntuu olevan melko usein jossakin vaiheessa menossa. Suurin osa jää suunnitteluasteelle. Tyypillisiä pitchaustilanteita menossa. Tulevaisuudensuunnitelmia tehneistä kolmestatoista yrityksestä suurin osa suunnittelee tai tekee parhaillaan pitkää elokuva tai mainoselokuvaa (ks. kaavio 3). Kaavio 3
2.3 Haasteet Haasteita Venäjällä työskentelystä löytyy vastaajien mielestä runsaasti. Yleinen mielikuva yrityksissä oli, että yhteistyö voi olla hankalaa. Syiksi mainittiin seuraavaa: Aikataulujen jatkuva muuttaminen. Tuotantokulttuuri on siellä niin erilainen, työnkuvat ovat hyvin kapeat. Kielitaidon puute mainittiin useasti. Myös kulttuurierot aiheuttivat vastanneiden mielestä ongelmia. Yleisesti venäläisten tuotantoyhtiöiden toimintaa pidettiin kuitenkin ammattimaisena. Ovat erittäin businessminded, pitävät minkä lupaavat. Eräs havainto yritysten vastausten perusteella oli, että tuotannon alku on saattanut olla sujuvaa, mutta mutkistua matkan varrella, kuten seuraavista kommenteista ilmenee. Yhteistyö tuottajien kanssa meni, varsinkin alussa, erittäin hyvin. Jossain vaiheissa alkoi ilmetä pieniä vaikeuksia Olimme osatuottajana elokuvassa, jossa ensimmäinen venäläinen osatuottaja kerkesi jo lähettää rahaakin Yksi yritys kertoo, että heillä oli ollut useita tuotantoja alulla, mutta yksikään niistä ei milloinkaan toteutunut. Venäläisten kanssa oli myös tehty yhteistyötä ilman venäläistä alan tuotantoyhtiötä kumppanina, sekä yhteistyötä, jossa oli useita maita mukana. Dokumenttimarkkinoita ei juuri ole, ja hintataso on sellainen, että venäläisetkin tekevät mieluummin lännestä rahoitettuja juttuja. Vastanneista yrityksistä 68 % koki, että heiltä puuttuu kontakteja Venäjältä. Yli puolet näistä kaipaa nimenomaan levittäjiä. Yhtä moni kaipasi televisiokanava- ja tuotantoyhtiökontakteja. Myös kontakteilla myyntiyhtiöihin tuntui olevan kysyntää ja seitsemän yritystä kaipaisi tuotantopalveluja. Muutama yritys mainitsi jälkituotantoyhtiöt ja studiot. Muita mainittuja puuttuvia kontakteja olivat sponsorit, joita kiinnostavat Suomen TV- markkinat, mainostoimistot, rahoitus ja juridiset palvelut. 33 % vastanneista yrityksistä kertoi myyneensä valmiita tuotantoja Venäjälle. Venäjälle myyminen oli kuitenkin yksi useasti mainituista ongelmakohdista. Moni jätti kertomatta tarkempia tietoja myydyistä tuotannoista, mutta tietoja antaneiden vastauksista saattoi ymmärtää, että suurin osa myydyistä oli pitkiä elokuvia. Venäjä tuntuu kaikista haasteista huolimatta kiinnostavan suomalaisia audiovisuaalisen alan yrityksiä (ks. kaavio 4).
Kaavio 4 3. Tuotannot muualla maailmassa 3.1 Vuosina 2006-2009 Suomalaiset tuotantoyhtiöt ovat tehneet vuosien 2006 2009 välillä yhteistuotantoja lähes jokaisella mantereella. Selkeästi eniten, 53 % kaikista vastanneista yrityksistä, teki kuitenkin yhteistyötä lähialueilla, eniten ruotsalaisten kanssa. Kaikki yhteistyötä venäläisten kanssa tehneet yritykset ilmoittivat myös tehneensä yhteistyötä jonkin muun maan kanssa. On selvää, että jotkin yritykset ovat laajemmin kansainvälistyneet kuin toiset. Kaavio 5 Brasilia, Dubai, Indonesia, Australia, Jakuti, Ukraina, Kazakstan, Itävalta, Kreikka, Portugali ja Slovenia ovat maita, joiden kanssa vuosina 2006-2009 on tehnyt yhteistyötä vain yksi yritys.
Maantieteellisessä painopisteessä ei juuri ole eroja yhteistyömaiden (kaavio 5) ja kuvausmaiden (kaavio 6) välillä vuosina 2006-2009. Tämä osoittanee jälleen kerran viime vuosien todellisuuden audiovisuaalisella alalla: rahoitus ja insentiivit määrittelevät myös kuvausmaa/lokaatiovalintoja, sillä kansainväliset yhteistyökumppanit ovat mukana nimenomaan rahoitusmielessä. Mainittuja kuvausmaita viimeisen neljän vuoden aikana on kuitenkin jonkin verran enemmän kuin maita, joiden kanssa tehtiin kansainvälistä yhteistyötä. Kaavio 6 Sveitsi, Venäjä, Itävalta, Puola, Kongo, Intia, Nepal, Georgia, Belgia, Thaimaa, Romania, Portugali, Argentiina, Kreikka, Uruguay, Kiina ja Meksiko ovat kuvausmaita, joissa kuvasi vain yksi yritys vuosina 2006-2009. 3.2. Tulevaisuudensuunnitelmat Lähitulevaisuudessa kansainvälisten tuotantojen maakohtainen painotus ei näytä paljoakaan muuttuvan, tosin päätöksiä tehdään nykyään suhteellisen lyhyellä aikajanalla, tarjolla olevista insentiiveistä ja rahoituksesta johtuen (kts kpl 4). Kaikista yrityksistä, jotka kaavailevat kansainvälistä yhteistyötä, noin puolet suunnittelee sitä Ruotsin ja Saksan kanssa (ks. kaavio 6). Yhdeksän yritystä ei suunnittele kansainvälisiä yhteishankkeita, mutta näistä neljä aikoo tosin kuvata ulkomailla.
Kaavio 7 Hollanti, Intia, Tšekki, Indonesia, Romania, Ukraina, Slovenia ja Bulgaria ovat maita, joiden kanssa kansainvälistä yhteistyötä suunnittelee vain yksi yritys. Korrelaatio yhteistyömaiden ja kuvausmaiden kesken pätee myös tulevaisuuden suunnitelmiin (kaaviot 7 ja 8). Kaavio 8 Unkari, Espanja, Kiina, Georgia, Meksiko, Tšekki, Latvia, Liettua, Ukraina, Iso- Britannia, Kanada ja Bulgaria ovat maita, jonne kuvaussuunnitelmia on vain yhdellä yrityksellä. Tulevaisuuden kuvauskohdemaiksi mainittiin myös
seuraavat: useita maita, ei vielä tarkempaa tietoa ja halpamaa. Eräs yritys jätti monia maita mainitsematta, sillä heidän eräs ohjelmatyyppinsä perustuu useissa maissa kuvattuun materiaalin. Kuvauskokemuksien osalta kehuttiin erityisesti naapurimaita: Ruotsi ja Viro tarpeeksi lähellä maantieteellisesti ja kulttuurin osalta on helppo työskennellä niiden kanssa. Ohjelmatyyppinä pitkä elokuva on suunnitteilla olevista kansainvälisistä yhteistyöhankkeista suosituin. Peräti 44 % vastanneista yrityksistä suunnittelee kansainvälisesti toteutettavaa pitkää elokuvaa (ks. kaavio 10). Yrityksistä, jotka suunnittelevat pitkää elokuvaa, yksi ei aio tehdä kansainvälistä yhteistyöhanketta vaikka aikookin kuvata ulkomailla. Pitkää elokuvaa suunnittelevista yrityksistä kuusi aikoo aivan varmasti kuvata ulkomailla. Suurin osa tulee kuvaamaan useassa maassa. Ottaen huomioon Suomen keskimääräinen pitkien elokuvien lukumäärä vuodessa, sekä ne jotka eivät kyselyyn ole vastanneet, voidaan arvioida että noin puolet suomalaisista pitkistä elokuvista kuvataan kokonaan tai osittain ulkomailla lähivuosien aikana. Tv- ohjelmaa tai - draamaa kansainvälisenä yhteistyönä suunnittelevia yrityksiä oli yksi. Viisi aikoo kuvata TV- ohjelmaa ulkomailla. Tästä voi päätellä, että TV- tuotannoissa yhteistuotanto ja yhteisrahoitus ei ole muotona vielä yhtä vakiintunut kuin elokuvan puolella. Kaavio 9 4. Mikä kiinnostaa? Kuvauslokaation taloudellisuus vaikuttaa suomalaisten tuotantoyhtiöiden tuotantojen lokaatioiden valintaan, vaikkakaan se ei ole aina ratkaiseva tekijä (ks. kaavio 10). Kuitenkin ainoastaan 14 %:ssa se ei vaikuta päätöksentekoon ollenkaan, eli jopa 86 % tapauksista sillä on merkitystä. Monet maat tarjoavat joko valtakunnallisesti tai alueellisesti ao. maahan tuleville tuotannoille insentiivejä suhteessa maahan investoituun / sinne palveluostoina jätettyyn summaan. Suomi on selkeästi jälkijunassa tuotantojen houkutteluun liittyen.
Kaavio 10 Euroopan maihin suunnitellaan selkeästi eniten yhteistuotantoja ja kansainvälistä muuta yhteistyötä. Euroopan ulkopuolisista maista venäläisten kanssa tehtävät kansainväliset hankkeet näyttivät kiinnostavan yrityksiä suhteessa muihin alueisiin suuresti. Suurin osa yrityksistä kuitenkin olisi kiinnostunut yhteishankkeista/markkinatutkimusmatkoista Euroopan ulkopuolelle. Eniten kiinnostusta herättää Yhdysvallat ja seuraavaksi Japani. Verrattuna siihen, missä maissa yhteistyötä on tehty edellisinä vuosina, Japaniin kohdistuva kiinnostus näyttäisi olevan kasvussa. Yhdysvaltalaisten kanssa on jo tehty jonkin verran hankkeita aikaisemmin ja suunnitteillakin niitä on. Japanin kanssa taas on tähän mennessä tehty suhteellisen vähän yhteistyötä, mutta kymmenen yritystä on kuitenkin kiinnostunut maasta (ks. kaavio 11). Kaavio 11