Rakennusalan DI-koulutuksen tarve - Asiantuntijapalveluiden näkökulma Yhdessä rakentaen Rakennus- ja yhdyskuntatekniikan koulutuksen tulevaisuus 15.9.2017, Oulu Helena Soimakallio, toimitusjohtaja, SKOL ry 2
Sisältö - Talouden näkymiä - Suunnittelu- ja konsultointiala Suomessa Asiantuntijoiden tarve tulevaisuudessa 3
Talouden näkymät elpyvät 4
Suomen talous elpymässä, rakennusala veturina Rakennusteollisuus RT 8.9.2017 5
Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa on noususuunnassa kaikilla päätoimialoilla 14.9.2017 Teknologiateollisuus Kausipuhdistetut teollisuuden ja palveluiden liikevaihtokuvaajat Osuudet liikevaihdosta 2015: kone- ja metallituoteteollisuus 41 %, elektroniikka- ja sähköteollisuus 21 %, tietotekniikka-ala 16 %, metallien jalostus 13 %, suunnittelu ja konsultointi 8 % Lähde: Macrobond, Tilastokeskus 6
Suunnittelu- ja konsultointialan tilauskanta Suomessa 800 Miljoonaa euroa, käyvin hinnoin Yhteensä 700 600 500 400 Vientiin Kotimaahan 300 200 100 0 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Muutos: 30.6.2017 / 30.6.2016 30.6.2017 / 31.3.2017 Vientiin: +78 % +2 % Kotimaahan: +4 % +2 % Yhteensä: +15 % +2 % 14.9.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelun vastaajayritykset, viimeisin tieto 30.6.2017. 7
Osaajapula on totta 8
SKOLin jäsenyritykset työllistävät noin 17 000 henkilöä Henkilöstö koulutustason mukaan, lähde: SKOLin palkkatilasto 2016 10,3 15,7 47,7 26,3 AMK Yliopisto Keskiaste (lukio / ammattiopisto) Opisto (teknikko) 9
Suunnittelu- ja konsultointialan henkilöstö (30.6) 14.9.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Tilastokeskus, Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu, Macrobond 10
Henkilöä 1800 Työvoimaan kuuluvat korkeakoulutetut iän ja opintoalan mukaan 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 22 24 26 28 30 32 34 36 38 40 42 44 46 48 50 52 54 56 58 60 62 64 66 68 70 Ikä Arkkitehtuuri ja rakentaminen Kone-, metalli- ja energiatekniikka Sähkö- ja automaatiotekniikka Prosessi-, kemian- ja materiaalitekniikka Ajoneuvo- ja kuljetustekniikka Lähde: Vipunen (tilastovuosi 2014) 11
Osaajapula kasvaa SKOLin hallitus, elokuu 2016: yritysten suurin yksittäinen huolenaihe on se, mistä löytyvät osaavat tekijät tulevaisuudessa. Teollisuuteen ei löydy Suomesta prosessisuunnittelijoita Ulkomaalaisista opiskelijoista onnistutaan kotouttamaan vain pieni osa EU- ja ETA-alueen ulkopuolisten opiskelijoiden lukukausimaksut tuottavat väärän vaikutuksen -> esim. Kiina-case Infrasuhdanteet, syyskuu 2016: osaajapula suunnittelussa ja projektijohdossa SKOLin ratasektorin kysely, lokakuu 2016: Suunnittelijoiden ja projektipäälliköiden tarve on voimakkaassa kasvussa. Osaavien resurssien saatavuus on keskimäärin heikon ja kohtalaisen välissä. Pk-barometri, TEM, syksy 2016: työvoimapula kasvun este SKOLin pk-jäsenyritysten selvästi suurin kehittymisen este (43 %) on resurssitekijät, joka tarkoittaa ammattitaitoisen työvoiman saatavuutta. 12
ja kasvaa Rakennusalan suhdanneryhmä, VM, tammikuu 2017: osaajapula syvenee Rakennusalalla on vallinnut pitkään merkittävä pula asiantuntijoista rakennesuunnittelussa, lvi-talotekniikkasuunnittelussa ja geoteknisessä suunnittelussa sekä tuotannon eri sektoreilla. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen nykyiset opiskelijoiden sisäänottomäärät eivät kata rakennusalan tarpeita. Varsinais-Suomen positiivisen rakennemuutoksen selvitys, helmikuu 2017: Varsinais-Suomeen tarvitaan 400 uutta korkeakoulu- ja yliopistoinsinööriä vuodessa seuraavien 5-7 vuoden ajan nykyisen insinöörituotannon lisäksi Selvitys suunnittelu- ja konsultointialan työvoimasta 2017-2025, SKOL, kesäkuu 2017: 9000 asiantuntijan vaje seuraavan vuosikymmenen aikana 13
Selvitys suunnittelu- ja konsultointialan työvoimasta 2017-2025 14
Osaamistarveselvityksen tausta Työvoiman kysynnän kasvunäkymät ovat vahvat Kooltaan keskimääräistä suuremmat ikäluokat tulevat eläköitymään vuoteen 2025 mennessä Useat suunnittelu- ja konsultointiyritykset ovat raportoineet osaajapulasta jo nykytilassa Tarkastelussa viisi suunnittelu- ja konsultointialan kannalta keskeistä tekniikan ja liikenteen koulutusalan opintoalaa Arkkitehtuuri ja rakentaminen Kone-, metalli- ja energiatekniikka Sähkö- ja automaatiotekniikka Prosessi-, kemian- ja materiaalitekniikka Ajoneuvo- ja liikennetekniikka Selvityksessä esitetyt arviot kysynnästä perustuvat suunnittelu- ja konsultointiyrityksille tehdyn kyselyn tuloksiin, VATT:n ennakointitietoon sekä opetushallinnon tilastopalvelu Vipusen tietoihin 15
Suunnittelu- ja konsultointialan osaajat Vuosina 2017-2025 suunnittelu- ja konsultointialalla on skenaariosta riippuen vuosittain tarve 2100-2650 tarkasteltujen opintoalojen korkeakoulutetulle osaajalle Tutkintoennusteen mukaisesta 4900 tutkinnon suorittaneesta keskimäärin 1050 työllistyy suunnittelu- ja konsultointialalle Yhteisvaikutuksena vuosittain syntyy skenaariosta riippuen keskimäärin 1050-1600 osaajan vaje 2100-2650 Vuosittainen työvoiman tarve 1050 Vuosittainen tutkinto-osuus 1050-1600 Vuosittainen vaje 16
Arkkitehtuuri ja rakentaminen Noin puolet suunnittelu- ja konsultointialan kokonaisvajeesta kohdistuu arkkitehtuurin ja rakentamisen opintoalan korkeakoulutettuihin osaajiin Vajeesta noin puolet on ammattikorkeakoulu- ja puolet ylemmän korkeakoulu- tai ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneita koskevaa vajetta Suurimmat rekrytointivaikeudet nykyhetkellä kohdistuvat arkkitehtuurin ja rakentamisen opintoalan korkeakoulutettuihin Etenkin LVI-tekniikan, rakennesuunnittelun, geotekniikan, rakennuttamisen ja kiinteistöjohtamisen sekä yhdyskuntatekniikan osaajia koskien 1040-1280 Vuosittainen työvoiman tarve 540 Vuosittainen tutkinto-osuus 500-740 Vuosittainen vaje 17
Laskennallinen aloittajatarve Laskennallinen aloittajatarve laskettiin kaikkien toimialojen työvoiman ennakoituun tarpeeseen perustuen, käyttäen tavoitteellisia koulutuksen tehokkuus- ja vaikuttavuuskertoimia (kokonaiskerroin 75 %) AMK-koulutuksen osalta laskennallinen aloittajatarve on aloittaneiden määrää suurempi kaikilla opintoaloilla Nykytilassa aloittaneita tarkastelluilla opintoaloilla yhteensä on vuosittain noin 4600 ja laskennallinen aloittajatarve on välillä 7000-7400 skenaariosta riippuen DI- ja YAMK- koulutuksen osalta arkkitehtuurin ja rakentamisen sekä prosessi-, kemian- ja materiaalitekniikan opintoaloilla aloittajatarpeet ovat aloittaneiden määrää suuremmat Nykytilassa aloittaneita tarkastelluilla opintoaloilla yhteensä on vuosittain noin 2100 ja laskennallinen aloittajatarve on välillä 2550-2800 skenaariosta riippuen 18
Johtopäätökset Nykyisistä tutkintomääristä yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa on pidettävä kynsin hampain kiinni, ja tutkintomääriä on hallitusti kasvatettava. Resursseja suunnattava nykyistä paremmin kysynnän mukaisesti. Suomessa opiskelevat ulkomaalaiset opiskelijat tulee sitouttaa nykyistä paremmin suomalaisiin työpaikkoihin jo opiskeluvaiheessa. Täydennys- ja muuntokoulutusta tulee lisätä. Yhdellä tutkinnolla ei pärjää koko ikää. Työvoiman käyttöä, liikkuvuutta ja työvoimareservin hyödyntämistä tehostettava. Työperäistä maahanmuuttoa on lisättävä. Opetuksen ja tutkimuksen laatua sekä toimijoiden yhteistyötä parannettava. Opintosisältöjä ja -menetelmiä on uudistettava jatkuvasti - oppilaitosten on muututtava olennaisesti dynaamisemmiksi ja tehokkaammiksi Matematiikan ja teknisten alojen vetovoimatyötä on tehostettava jo yläasteella, jotta pitkän matematiikan lukijoita saadaan lisää. 19
Kiitos mielenkiinnosta sekä onnea ja menestystä Oululle! 20