Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Lääketeollisuus ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Sirpa Rinta 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Sirpa Rinta Lääkepoliittinen johtaja 040 5330666 sirpa.rinta@laaketeollisuus.fi 4. Lausuntopyynnön käsittelypäivämäärä toimielimessä 5. Toimielimen nimi 6. Onko vastaaja 7. Kunta numero tilastokeskuksen luokituksessa
8. 5 :ssä säädetään palvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta. Säännöksen mukaan palvelut on toteutettava mahdollisuuksien mukaan lähellä asukkaita, mutta palveluja voidaan niiden saatavuuden tai laadun turvaamisen niin edellyttäessä keskittää. Onko linjaus tarkoituksenmukainen? 9. 6 :ssä säädetään palvelujen kielestä. Turvaako lakiehdotus kielellisten oikeuksien toteutumisen riittävän hyvin? 10. Muita huomioita 1 luvun säännöksistä 11. 7 :ssä säädetään sosiaali- ja terveysalueista sekä perustason alueista. Järjestämisvastuun jakautumisesta sosiaali- ja terveysalueen sekä perustason alueen välillä säädetään tarkemmin 11 :ssä. Pääsäännön mukaisesti sosiaali- ja terveysalue vastaa kaikkien palvelujen järjestämisestä. Perustason alueella on kuitenkin rajoitettu palvelujen järjestämisoikeus. Tulisiko kaikkien sosiaalija terveyspalvelujen kuulua vain sosiaali- ja terveysalueen järjestämisvastuulle? 12. 8 :ssä säädetään sosiaali- ja terveysalueiden sekä perustason alueiden muodostumisen yleisistä edellytyksistä. Ovatko laissa määritellyt sosiaali- ja terveysalueiden yleiset edellytykset riittävän selkeitä? 13. Ovatko laissa määritellyt perustason alueiden yleiset edellytykset riittävän selkeät? 14. 11 :ssä säädetään järjestämisvastuun jakautumisesta sosiaali- ja terveysalueen sekä perustason alueen välillä. Valitkaa seuraavista vastausvaihtoehdoista yksi, joka vastaa parhaiten näkemystänne. 15. 16 :ssä säädetään erityisvastuualueiden tehtävistä. Tuleeko erityisvastuualueella olla kaikki säännöksessä luetellut tehtävät?
Avoimet vastaukset: Kyllä 16. Mikäli vastasitte edelliseen kysymykseen Ei, valitkaa seuraavista erityisvastuualueille säädetyistä tehtävistä ne, joita erityisvastuualueilla ei mielestänne tulisi olla. 17. Muita huomioita 2 luvun säännöksistä - Me tuemme potilaiden hyvän hoidon järjestämistä ja hoidon laadun parantamista tavoittelevia muutoksia kuten perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatio, hoitoketjun tiivistäminen, tietojärjestelmät, jne. Pidämme tavoitetta nykyistä leveämmistä hartioista hyvänä, mutta me emme ota kantaa ehdotettuihin hallinnollisiin toteuttamiskeinoihin. Eritysvastuualueiden (erva-alueiden) määrittely, tehtävät ja hallinto. Erva-alue on luonnoksen 1 luvun 3 :ssä määritelty niin, että se vastaa alueellaan sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnan ohjauksesta, suunnittelusta ja yhteensovittamisesta. 2 luvun 16 :n 2 mom 4 kohdan mukaan erva-alue vastaa omalta osaltaan sosiaali- ja terveydenhuollon tutkimus-, koulutus ja kehittämistoiminnan suunnittelusta ja yhteensovittamisesta. Pidämme näitä määrittelyjä ja tehtäviä pääosin hyvänä. Kommentoimme erva-alueen roolia väestön työ- ja toimintakyvyn edistämisessä alla. Mielestämme tutkimusmahdollisuuksia ja -resursseja terveydenhuollossa pitää lisätä tuli sote-uudistus tai ei. Tutkimusosaamista pitää keskittää ja tutkimustoimintaa yhdistää yliopistosairaaloiden, yliopistojen, biopankkien ja perusterveydenhuollon välillä. Tutkimustoiminnan tulee olla keskeinen osa terveydenhuoltoa, sillä se kehittää hoitokäytäntöjä myös laajemmin. Yliopistosairaalassa tehtävä tutkimus on tuotekehitystä, jolla parannetaan terveydenhuollon palvelujen tuottavuutta. Tutkimustoiminta johtaa uusiin hoitokäytäntöihin, joiden vaikuttavuus on aikaisempia parempi tai jotka alentavat tuotantokustannuksia. Kliinisen lääketutkimuksen hyödyt terveydenhuollossa voidaan tiivistää: uusien hoitomuotojen kehittäminen tutkimuspotilaat saavat parhaan mahdollisen hoidon ja sairaala uusimmat lääkkeet osana tutkimusta tutkimus tuo työtä ja resursseja. Luonnoksen mukaiset erva-alueiden hallintoa koskevat suunnitelmat ovat kuitenkin omiaan korostamaan kuntaohjausta ja terveydenhuollon tuottajan roolia ja siirtämään yliopiston roolin yhä kauemmaksi yliopistollisen sairaalan toiminnasta. Kuntarahoittajan näkökulmasta tutkimus kilpailee niukoista resursseista hoitotyön kanssa. Luonnoksen mukaan erva-alue asettaisi terveydenhuollon yliopistollisen tutkimustoimikunnan, jonka tehtävänä olisi muun muassa yliopistotasoiseen terveyden tutkimukseen myönnettävän valtion rahoituksen jakaminen alueellaan. Pidämme ehdotettua hallinto- ja rahoitusmallia uhkana Tekesissä viimeistelyvaiheessa olevan Terveysalan kasvustrategian toteuttamiselle. Mallit eivät varmista tehtävien mukaista toimintaa, koska niiden avulla ei saada riittävää työaikaa ja rahoitusta tutkijoille. Tällä hetkellä yksi tärkeimmistä tutkimustoiminnan esteistä on se, että terveydenhuollossa työskentelevillä kliinikoilla ei ole aikaa lääketutkimukseen potilastyön rinnalla.
Erva-alueen rooli väestön työ- ja toimintakyvyn edistämisessä. Luonnoksen mukaan erva-alueiden tehtävänä on myös varmistaa, että sote-alueiden toteuttamat palvelut muodostavat toiminnallisesti eheän kokonaisuuden. Koska erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon muodostama palvelukokonaisuus on avainasemassa väestön työ- ja toimintakyvyn ylläpitäjänä, myös tämä tulisi näkyä ervan tehtävissä sekä erityisesti käytännössä mm. miten terveydenhuollon onnistumista hoidon tuottamisessa ja palvelukokonaisuuksien toimimista yhteen mitataan. Erityisesti työ- ja toimintakykyä laskeviin pitkäaikaissairauksiin sairastuneiden potilaiden asema; hoitoonpääsyn, sairauksien tunnistamisen ja riittävän seurannan varmistaminen saumattomasti eri palvelukokonaisuuksissa tulisi varmistaa, sillä Suomi tarvitsee työtä, työ tekijänsä ja tekijä työkykynsä. Terveydenhuollon yksiköitä tulisi siis mitata siitä, miten ne pystyvät ylläpitämään väestön työ- ja toimintakykyisyyttä. Tuottavuuden mittaaminen ei kerro tästä tällä hetkellä juuri mitään 18. 17 :ssä säädetään sosiaali- ja terveysalueen sekä perustason alueen hallinnosta. Pääsääntöisesti alueiden hallinto järjestetään vastuukuntamallilla, joka poikkeaa nykyisin käytössä olevasta vastuukuntamallista. Onko järjestämislain mukainen vastuukuntamalli selkeä? 19. 18 :ssä säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon oikeudellisesta ja taloudellisesta vastuusta. Onko sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen oikeudellinen vastuutaho säännösten perusteella selkeä? 20. 19 :ssä säädetään edellytyksistä, joiden toteutuessa sosiaali- ja terveysalueeseen kuuluvat kunnat voivat päättää alueen hallinnoimisesta kuntayhtymämallilla. Yksi edellytyksistä on, että kuntayhtymää kannattaa vähintään puolet alueen kunnista, joiden asukasluku on vähintään 2/3 alueen yhteenlasketusta asukasluvusta. Ovatko nämä suhdeluvut oikeita? 21. Pitäisikö sote-alueeseen kuuluvilla kunnilla olla esitettyä vapaampi mahdollisuus sopia, hallinnoidaanko aluetta vastuukuntamallilla vai kuntayhtymämallilla? 22. 21 :ssä säädetään vastuukuntamallin yhteistoimintasopimuksesta. Edustajainkokous hyväksyy yhteistoimintasopimuksen. Kuinka yhteistoimintasopimuksesta tulisi päättää? 23. 22 :ssä säädetään vastuukunnan yhteisestä toimielimestä. Kaikista kunnista ei välttämättä ole edustajaa toimielimessä. Onko tarkoituksenmukaista, että lain mukaan kaikilla kunnilla ei tarvitse olla edustajaa toimielimessä? 24. 23 :ssä säädetään vastuukuntamallin toimielimen tehtävistä. Ovatko ne hyväksyttäviä?
25. Onko hyväksyttävää, että vastuukuntamallissa toimielimen tilinpäätös tulee hyväksyä edustajainkokouksessa? 26. 31 40 :ssä säädetään erityisvastuualueiden hallinnosta. Onko esitetty erityisvastuualueen hallinnon järjestäminen mielestänne tarkoituksenmukainen? 27. 34 :ssä säädetään erityisvastuualueen hallituksen kokoonpanosta. Onko hallituksen kokoonpano tarkoituksenmukainen? 28. 39 :ssä säädetään erityisvastuualueen päätösvallasta. Onko hyväksyttävää, että erityisvastuualueilla on suoraa päätösvaltaa sote- ja perustason alueiden päätösvaltaan kuuluvissa asioissa? 29. Muita huomioita 3 luvun säännöksistä 30. Huomioita 4 luvun säännöksistä 31. 47 :ssä säädetään perustason alueen rahoituksesta ja kuntien välisestä kustannusten jaosta. Onko perustason alueen rahoitusperiaate selkeä? 32. 48 :ssä säädetään sote-alueen rahoituksesta ja kuntien välisestä kustannusten jaosta. Sote-alueen rahoitus koostuu sekä alueen kuntien että sote-alueeseen mahdollisesti kuuluvien perustason alueiden maksuosuuksista. Onko sote-alueen rahoitus selkeä? 33. 49 :ssä säädetään erityisvastuualueen rahoituksesta ja kuntien välisestä kustannusten jaosta. Onko ervan rahoitus selkeä? 34. 50 :ssä säädetään alijäämän kattamisvelvollisuudesta perustason alueella, sote-alueella ja erityisvastuualueella. Onko säännös hyväksyttävä?
35. Muita huomioita luvun 5 säännöksistä 36. Huomioita 6 luvun säännöksistä 37. 70 :ssä säädetään henkilön hoidon järjestämisestä hänen muuttaessa uuteen kotikuntaan. Nykyään kotikunnan muuttuessa perhehoidon, laitoshoidon ja asumispalvelujen rahoitusvastuu säilyy entisellä kotikunnalla. Ehdotuksen mukaan järjestämisvastuun siirtyessä myös rahoitusvastuu siirtyy uudelle kotikunnalle. Onko esityksen mukainen rahoitusvastuun siirtyminen kotikunnan muuttuessa hyväksyttävää? 38. 73 :ssä säädetään asiakas- ja potilastietojen rekisterinpidosta. Pidättekö hyväksyttävänä, että rekisterinpito määrätään sosiaali- ja terveysalueen vastuukunnan tehtäväksi myös perustason asiakas- ja potilastietojen osalta? 39. Muita huomioita 7 luvun säännöksistä 40. Voimaanpanolain 3 ja 4 :ssä säädetään sote-alueen ja perustason alueen muodostamisesta. Onko väestökriteerien sitominen vuoden 2013 loppuun hyväksyttävää? 41. Onko alueista päättämisen aikataulu sopiva? 42. 5 :ssä säädetään Uudenmaan sosiaali- ja terveysalueesta. Onko säännös mielestänne hyväksyttävä? 43. 13 :ssä säädetään perustason alueen oikeudesta järjestää erikoissairaanhoidon palveluja. Onko säännöksen mukainen lupamenettely tarkoituksenmukainen? 44. 14 :ssä säädetään henkilöstön asemasta. Ehdotukseen ei sisälly henkilöstön osalta määräaikaista siirtymäsuojaa. Onko henkilöstön asemasta säädetty asianmukaisesti?
45. 15 :ssä on säädetty omaisuusjärjestelyistä. Onko linjaus hyväksyttävä? 46. Millaista muutostukea toivoisitte valtioneuvoston kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen tarjoavan? 47. Muut kommentit hallituksen esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä