PÄÄTÖS Nro 113/07/1 Dnro ISY-2006-Y-249 Annettu julkipanon jälkeen 12.10.2007 ASIA Teräväniemen jätevedenpuhdistamon ja kompostoinnin toimintaa koskevan ympäristölupapäätöksen nro 21/04/1 lupamääräysten tarkistaminen, Äänekoski. HAKIJA Äänekosken kaupunki Hallintokatu 4 44100 Äänekoski ASIAN VIREILLETULO JA HAKEMUKSEN PERUSTE Itä-Suomen ympäristölupavirasto on Teräväniemen jätevedenpuhdistamon ja kompostointitoiminnan ympäristöluvassa nro 21/04/1 määrännyt, että luvan saajan on vuoden 2006 loppuun mennessä pantava vireille lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus. Hakemukseen tuli liittää muun muassa puhdistamon vaikutusalueen vesistön ravinnerajoitteisuutta koskeva selvitys typen poistotarpeen selvittämiseksi mahdollisine toimenpide-esityksineen. Lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus on tullut vireille ympäristölupavirastossa 27.12.2006.
2 LAITOKSEN SIJAINTI, YMPÄRISTÖ JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Jätevedenpuhdistamo sijaitsee Teräväniemessä, Äänekosken itärannan teollisuusalueella. Lähin asutus sijaitsee noin 750 850 metrin päässä Kuhnamon toisella puolella. Lähikiinteistöillä toimii pääasiassa metsäteollisuutta. Puhdistamo sijaitsee kaupungin omistamalla Puhdistamo-nimisellä tilalla RN:o 25:6, Äänekosken kaupungin Paadentaipaleen kylässä. Kompostikenttä ja kompostoidun lietteen jälkikypsytyskenttä sijaitsevat M-real Oyj:n omistamilla tiloilla RN:ot 25:7, 28:34 ja 11:123, samassa kaupungissa ja kylässä. Hakija on vuokrannut tarvittavat alueet, yhteensä noin 1,9 ha. Alue ei ole pohjavesialuetta. Käsitellyt jätevedet johdetaan purkujohdon kautta Kuhnamoon M-real Oyj:n omistamalle vesialueelle (kiinteistötunnus 992-403-23-2). Kuhnamo laskee Luijankosken ja Kapeenkosken kautta Vatianjärveen. Kuhnamo on luonteeltaan läpivirtausjärvi, jossa veden teoreettinen viipymä on noin kolme vuorokautta. Kuhnamon ja Vatianjärven kuormitusta aiheuttavat Äänekoskella puunjalostusteollisuuden jätevedet, Äänekosken kaupungin käsitellyt asumajätevedet, yläpuolisesta vesistöstä tuleva kuormitus sekä lähivaluma-alueelta tuleva hajakuormitus. Lisäksi Kuhnamon ja Vatianjärven pohjasedimentistä irtoaa suurehkon virtaaman aikana fosforia ja kiintoainetta. Kuhnamo ja Vatianjärvi ovat veden fosforipitoisuuden perusteella arvioituna kohtalaisen reheviä. Vatianjärvi on rehevä myös arvioituna syvänteiden biologisen kunnon perusteella, jota on tutkittu pohjaeläimistön avulla. Valtakunnallisessa vesistön käyttökelpoisuusluokituksessa Kuhnamo ja Vatianjärvi on luokiteltu tyydyttäviksi. Vesistössä on tavanomaista virkistyskäyttöä sekä kotitarve- ja virkistyskalastusta. Jätevedenpuhdistamoalue on maakuntavaltuuston hyväksymässä ja 2.8.1999 vahvistetussa Keski-Suomen seutukaavassa merkitty yhdyskuntateknisen huollon alueeksi. Puhdistamon lähialueet on seutukaavassa merkitty teollisuustoimintojen alueeksi.
3 PUHDISTAMO JA SEN TOIMINTA Käsiteltävät jätevedet ja viemäröinti Jätevedenpuhdistamolla käsitellään Äänekosken kaupungin keskustaajaman jätevedet, Rotkolan ja Honkolan alueen jätevedet sekä Valio Oy:n Äänekosken meijerin ja Meconet Oy:n jätevedet. Myös Hirvaskylän, Mämmenkylän ja Ranta-Hoskolan vesiosuuskunnat ovat liittyneet viemäriverkon piiriin. Valio Oy:n meijerijätevedet johdetaan puhdistamolle tasausaltaan kautta. Meijerin jätevesien aiheuttama maksimikuormitus puhdistamolle tulevasta kuormasta on viime vuosina ollut 25 % virtaamasta, 79 % BOD 7 (ATU):sta, 59 % kiintoaineesta ja 58 % fosforista. Metallituotteita valmistavan Meconet Oy:n jätevedet esikäsitellään ennen niiden johtamista puhdistamolle. Teollisuusjätevesien johtamissopimuksessa on yleiseen viemäriin johdettaville jätevesille asetettu raja-arvot. Viemäriverkon piirissä on vuosina 2000 2005 ollut noin 15 000 asukasta (lähivuosien korkeimman kuormituskerran tarkkailutulosten perusteella laitos on noin 20 000 AVL:n laitos). Viemäriverkoston pituus oli vuoden 2005 lopussa 113 km. Pääosa (76 %) viemäreistä on muovia ja loput (24 %) betonia. Jäteveden käsittely Jätevedenpuhdistamo on vuonna 1978 rakennettu biologis-kemiallinen puhdistamo, jossa jätevedet käsitellään kahdessa rinnakkaisessa ilmastusaltaassa. Puhdistamo on alun perin mitoitettu 24 000 asukasvastineluvulle. Korkea asukasvastineluku johtuu teollisuuden, lähinnä Äänekosken meijerin aiheuttamasta suuresta BHK-kuormituksesta.
4 Jätevedenpuhdistamon nykyinen mitoituskuormitus on seuraava: Q kesk 5 700 m 3 /d q mit 360 m 3 /h q max 720 m 3 /h BOD 7 1 800 kg/d Fosforikuorma 50 kg/d Typpikuorma 170 kg/d Kiintoaine 620 kg/d Puhdistamolle tuleva jätevesi johdetaan porrasvälppien kautta biologiseen prosessiosaan, kahteen rinnakkaiseen ilmastusaltaaseen. Ravinteiden poiston tehostamiseksi ilmastusaltaaseen syötetään ferrosulfaattia. Tämän jälkeen jätevesi johdetaan jälkiselkeytykseen ja edelleen virtaamamittauksen ja purkuputken kautta Kuhnamoon. Fosforin poistoon puhdistamolla käytetään ferrosulfaattia (FeSO 4 ) ja flokkauskemikaalina polymeeriä (polyelektrolyytti, nykyisin Zetag 8140). Vesistöön johdettavan veden desinfiointiin on mahdollista käyttää hypokloriittia. Lietteen kompostointi ja jälkikypsytyskenttä Kompostointikentällä käsitellään jätevedenpuhdistamolta tuleva kuivattu liete. Puhdistamolle tuodaan myös sako- ja umpikaivolietteitä Äänekoskelta, Suolahdesta, Laukaasta, Sumiaisista ja Uuraisista. Puhdistamolle tuodaan Suolahden ja Konginkankaan jätevedenpuhdistamoilta tiivistettyä ylijäämälietettä. Puhdistamolta kompostoitavaksi poistetun lietteen määrä vuosina 2000 2005 oli 3 430 3 790 m 3. Samana ajanjaksona puhdistamon ulkopuolelta otettiin vastaan lietettä 12 299 15 306 m 3. Laitokselle tuotavien lietteiden käsittelyä on muutettu aikaisemmasta siten, että ne johdetaan lietevarastosta yöaikana tiivistämöön. Näin saadaan kuivattava liete tasalaatuisemmaksi ja kiintoainepitoisuus korkeammaksi ja järjestely takaa tiivistämön kapasiteetin mahdollisimman tasaisen kuormituksen ja paremman tiivistystuloksen. Laitokselle tuotavista lietteistä ei enää aiheudu haittaa puhdistamon toiminnalle eikä käsittelyn edelleen tehostaminen ole hakijan mielestä tarpeen.
5 Lietteen kompostoinnissa käytetään täyteaineena puun kuoriketta suhteessa 1:2. Kompostointi tapahtuu aumoissa, jakautuen aktiiviseen kompostointiin (noin 4 viikkoa) ja jälkikypsytykseen (vähintään 6 kuukautta). Kompostointikentän pinta-ala on 9 000 m 2 ja kompostoitava määrä enimmillään 6 000 m 3. Jälkikypsytetty liete ohjataan hyötykäyttöön, esimerkiksi viherrakentamiseen. Käyttötarkkailun perusteella suotonauhapuristimella kuivatun lietteen kompostointi käytössä olevilla menetelmillä (tukiaine, käännöt ja viipymä) on ollut tehokasta. Laitoksella tehdään vuoden 2007 loppupuolella selvitys linkokuivauksen käytön vaikutuksesta lietteen kuivaustulokseen ja sen perusteella kuivausta mahdollisesti tehostetaan hankkimalla linkokuivain. Myös lietteen jatkokäsittelymahdollisuuksia (käsittely Jyväskylän Mustankorkean kompostointilaitoksella, valmiin kompostin seulonta) selvitetään. Kompostointikenttä on asfaltoitu. Kentällä muodostuvat pinta- ja suotovedet ohjataan puhdistettavaksi jätevedenpuhdistamolle. Kentän reunat on korotettu, joten kentältä ei pääse suoto- ja muita vesiä ympäristöön.
6 PÄÄSTÖT YMPÄRISTÖÖN JA NIIDEN RAJOITTAMINEN Puhdistamon toiminta sekä jätevedet ja päästöt vesistöön Puhdistamon keskimääräinen tulokuormitus vuonna 2006 ja tulokuormitusennuste vuosille 2010 ja 2020 on seuraava: 2006 2010 2020 Virtaama m 3 /d 3 200 3 300 3 500 BOD 7 (kg/d) 1 100 1 200 1 300 Fosfori (kg/d) 35 40 45 Typpi (kg/d) 180 190 200 Kiintoaine (kg/d) 850 900 950 Hakemuksen mukaan vesistökuormitus 2000 2005 ja ennuste vuodelle 2020 on seuraava: Vuodet / vuosi BOD 7 (ATU) Kok.P Kok.N kg/d kg/d kg/d 2000-2005 22-45 1,3 2,2 98-125 2020 42 1,7 125 Puhdistamon teho täytti vuosina 2000 2003 mitattavien parametrien osalta vuosikeskiarvoina niille asetut vaatimukset, lukuun ottamatta vuoden 2003 yhden vuosineljänneksen BOD 7 (ATU)-pitoisuutta. Vuosina 2004 2005 puhdistamolla saavutettiin voimassa olevan ympäristöluvan puhdistusvaatimukset, lukuun ottamatta kolmansia vuosineljänneksiä, jolloin fosforirajoja ei saavutettu. Vuonna 2005 BOD 7 (ATU):n poisto oli vuosikeskiarvona 97 %. Fosforin suhteellinen puhdistusteho oli vuosikeskiarvona 96 %. Typen poistoteho oli keskimäärin 37 %. Päästöt ilmaan Jätevedenpuhdistamon ja kompostointikentän toiminnasta ei aiheudu merkittäviä ilmapäästöjä. Merkittävimmät hajuja aiheuttavat toiminnot, esikäsittely- ja ylijäämälietteen varastointi- ja käsittelytilat, on katettu ja lämpöeristetty. Laitoksen sisätilat on varustettu
7 koneellisella ilmanvaihdolla. Lietteen kompostointitoiminnassa saattaa ajoittain syntyä lieviä hajuhaittoja esim. jälkikypsytysaumojen tyhjennyksen yhteydessä. Valituksia hajuhaitoista ei ole viime vuosina ollut. Päästöt maaperään Jätevedenpuhdistamon normaalista toiminnasta ei aiheudu päästöjä maaperään. Melu Jätevedenpuhdistamon aiheuttama melu on vähäistä. Toiminnasta aiheutuva melu rajoittuu lähinnä sisätiloihin ja alittaa yöajan ohjearvon 45 db(a) lähimmässä häiriintyvässä kohteessa (asuintalo 750 metrin päässä). Jätteiden käsittely ja hyödyntäminen Jätevedenpuhdistamolla syntyy jäteveden esikäsittelyn välpe- ja hiekkajätettä (jätetunnus 19 08 01), yhteensä noin 62 m 3 vuodessa. Välpe- ja hiekkajäte kuljetetaan Sammakkokankaan jätekeskukseen Saarijärvelle. Muut jätteet koostuvat lähinnä huoltohenkilökunnan aiheuttamasta yhdyskuntajätteestä sekä puhdistamon huolto- ja korjaustöissä syntyneestä jätteestä. Ne kerätään, lajitellaan ja välivarastoidaan asianmukaisesti sekä toimitetaan mahdollisuuksien mukaan hyötykäyttöön tai käsiteltäväksi tavanomaisen tai ongelmajätteen käsittelypaikkoihin. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Toiminnan häiriötilanteet liittyvät laitoksen sähkökatkoksiin, ferrosulfaatin syöttöhäiriöihin, ilmastuskompressorin toimintahäiriöihin, runsaisiin vuotovesiin, biologisen ja kemiallisen prosessin toimintahäiriöihin sekä korjaus- ja määräaikaishuoltojen edellyttämiin erityisjärjestelyihin.
8 Biologisen prosessinosan toimintaa saattaa häiritä mikrobeille myrkyllisen päästön kulkeutuminen puhdistamolle jäteveden mukana, jolloin puhdistamon mikrobikanta tuhoutuu kokonaan tai osittain. Prosessin elpymisen myötä korjaantuvat laitoksen vajaatoiminnasta aiheutuvat haitat, joita ovat lisääntyneet päästöt ja hajuhaitat. Laitoksen asianmukaisen koulutuksen saanut käyttöhenkilökunta vastaa sekä prosessin että puhdistamotilojen turvallisuudesta ja toimintaan liittyvien riskien hallinnasta. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Jätevedenpuhdistamon ja kompostointiprosessin toimintaa seurataan käyttötarkkailun avulla. Lisäksi suoritetaan kuormitus- ja vaikutustarkkailua hyväksyttyjen tarkkailuohjelmien mukaisesti. Käyttö- ja kuormitustarkkailu Käyttötarkkailussa seurataan selkeyttämön näkösyvyyttä, laskeumaa, happipitoisuutta ja fosfaattifosforipitoisuutta, jotka kirjataan päivittäin puhdistamon käyttöpäiväkirjaan. Kuormitustarkkailua suoritetaan Keski-Suomen vesi- ja ympäristöpiirin 25.10.1988 hyväksymän ohjelman mukaisesti. Kuormitustarkkailuohjelman mukaan jätevedenpuhdistamolle tulevasta ja lähtevästä jätevedestä otetaan 12 kertaa vuoden aikana 24 tunnin virtaamapainotteiset kokoomanäytteet. Kokoomanäytteistä analysoidaan seuraavat parametrit: ph, sähkönjohtavuus, BOD 7ATU, COD Cr, kokonaisfosfori, kokonaistyppi, kiintoaine, ammoniumtyppi ja alkaliteetti. Lähtevän jäteveden kokoomanäytteestä analysoidaan lisäksi BOD 7ATU, liuennut rauta, liukoinen fosfori ja rauta. Jokaisen kokoomanäytesarjan oton yhteydessä otetaan ilmastusaltaista kertanäyte, mistä analysoidaan ilmastusaltaiden kiintoainepitoisuus ja hehkutushäviö. Jätevedenpuhdistamolle tulevan jäteveden kuormitustarkkailu suoritetaan niin, että kaupungin ja Valion meijerin tulokanavista kootaan erikseen näytteet ja ne sekoitetaan laboratoriossa molempien kanavien vuorokausivirtaamien suhteessa.
Kuormitustarkkailutulosten perusteella lasketaan tulokuormitus, vesistökuormitus ja kokonaispuhdistusteho myös mahdolliset ohitukset huomioiden. 9 Kompostointitoiminnalle ei ole tarkkailuohjelmaa, mutta kompostiaumojen lämpötilaa tarkkaillaan vähintään kerran viikossa. Vesistö- ja kalataloustarkkailu Teräväniemen jätevedenpuhdistamon vesistö- ja pohjaeläintarkkailu suoritetaan Äänekoski-Vaajakoski-vesireitin yhteistarkkailuna Keski-Suomen ympäristökeskuksen 22.3.2005 hyväksymän vesistötarkkailuohjelman vuosille 2005 2009 mukaisesti. Kalataloustarkkailu suoritetaan Keski-Suomen TE-keskuksen 19.4.2005 hyväksymän kalataloudellisen yhteistarkkailuohjelman vuosille 2005 2009 mukaisesti. Yhteistarkkailun tulokset ja niistä laadittava raportti toimitetaan Keski-Suomen ympäristökeskukselle ja Äänekosken kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. HAKIJAN ESITYS EDUNMENETYSTEN HYVITTÄMISEKSI Puhdistamon jätevedet tai jälkikypsytyskentän toiminta eivät aiheuta korvattavia vahinkoja. Jätevesien purkuvesistön rantojen ja vesialueiden omistajille on aiemman luvan yhteydessä maksettu käsiteltyjen jätevesien vesistöön johtamisesta aiheutuvasta haitasta kertakaikkiset korvaukset. HAKIJAN ESITYS LUPAEHDOIKSI Hakija ehdottaa nykyisten lupaehtojen säilyttämistä vesistöön johdettavan jäteveden pitoisuuksien ja puhdistustehon osalta ennallaan. Hakija haluaa erityisesti korostaa, että laitokselle ei tule asettaa typenpoistovaatimuksia. Typenpoiston tehostaminen vaatisi huomattavan suuren ja kalliin saneerauksen tarpeettomasti, sillä tehtyjen tutkimusten perus-
teella purkuvesistö on fosforirajoitteinen, eikä typen poiston tehostamisella saavutettaisi merkittävää veden laadun kohentumista purkuvesistössä. 10 Hakijan ehdotus lupaehdoiksi (neljännesvuosikeskiarvona mahdolliset häiriöt, ylivuodot ja ohijuoksutukset huomioon ottaen): Kiintoaine 35 mg/l 90 % COD Cr 125 mg/l 70 % BOD 7 (ATU) 15 mg/l 95 % Kokonaisfosfori 0,6 mg/l 95 % HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksesta on pyydetty lausunto asianomaisilta viranomaisilta. Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa sekä Äänekosken kaupungissa. Ilmoitus kuulutuksesta on julkaistu sanomalehti Keskisuomalaisessa. Lausunnot 1. Keski-Suomen ympäristökeskus on lausunnossaan todennut, että vuoden 2006 tarkkailutulosten perusteella jätevedenpuhdistamon puhdistustulos on heikentynyt aikaisempiin vuosiin verrattuna. Ympäristökeskuksella ei ole selkeää kuvaa siitä, mikä on aiheuttanut puhdistustuloksen heikentymisen. Ympäristökeskus arvioi, että kaksi tärkeintä selittävää seikkaa, jotka yhdessä tai erikseen ovat vaikuttaneet puhdistustulosta heikentävästi, ovat puhdistamon lähes 30 vuoden ikä ja tulokuormituksen voimakas kasvu vuoden 2006 aikana. Ympäristökeskuksen mukaan Teräväniemen jätevedenpuhdistamo on saavuttanut teknisen käyttöiän lopun ja kasvaneen tulokuorman perusteella ylittää nykyaikaisen puhdistamon suunnitteluun käytettävät mitoitusperusteet. Ympäristökeskuksen näkökulmasta on perusteltua ja tarkoituksenmukaista säilyttää annettavassa ympäristöluvassa tämänhetkiset päästömääräykset. Teräväniemen jätevedenpuhdistamolla ei myöskään ole edellytyk-
siä toteuttaa sellaista prosessinajotapaa, missä kokonaistyppeä voidaan hallitusti vähentää jätevedestä. 11 Alapuolisen vesistön ravinnerajoitteisuustarkastelun perusteella puhdistamolle tulisi antaa kokonaistypen vähentämistä koskeva määräys. Käyttötarkkailusta ei ole hakemuksessa esitetty suunnitelmaa. Siitä voidaan sopia tarkastuskäyntien yhteydessä neuvottelemalla tai asettamalla käyttötarkkailun hyväksyttämistä koskeva lupamääräys. Päästötarkkailuohjelmaan tulee sisällyttää kunkin vuoden aikana vähintään 12 kappaletta puhdistamolle tulevan ja puhdistamolta lähtevän jäteveden näytteitä. Näytteet tulee ottaa automaattisella näytteenottimella jäteveden virtaamamittauksen ohjaamina virtaamapainotteisina kokoomanäytteinä. Osanäytteet tulee ohjata suoraan kylmään säilytystilaan. Kokoomanäytteistä tulee määrittää ainakin seuraavat aineet: Lähtevästä jätevedestä kiintoaine, sähkönjohtavuus, alkaliteetti, ph, COD Cr, kokonaistyppi, ammoniumtyppi, NO 2+3 -typpi, kokonaisfosfori, suodatettu liukoinen fosfori, BOD 7 (ATU), liuennut rauta ja rauta. Tulevasta jätevedestä kiintoaine, sähkönjohtavuus, alkaliteetti, ph, COD Cr, kokonaistyppi, ammoniumtyppi, NO 2+3 -typpi, kokonaisfosfori ja BOD 7 (ATU). Lisäksi ilmastusaltaista on otettava jokaisen näytteenottokerran yhteydessä kertanäyte, josta määritetään kiintoaine ja hehkutushäviö. Ympäristökeskus on 22.3.2005 hyväksynyt Äänekoski-Vaajakoski-vesireitin yhteistarkkailuohjelman vuosille 2005 2009 (päätös DNR:o KSU-2005-Y-46/113). Vesistötarkkailun osalta voidaan menetellä kyseisessä päätöksessä hyväksytyllä tavalla. Toiminnanharjoittajan on selvitettävä ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla eri vaihtoehtoja jätevedenkäsittelyn osalta. Selvitykseen tulee sisältyä tarkastelu myös kokonais-
typen vähentämisestä jätevedestä, koska alapuolisen vesireitin perustuotannon minimiravinne on fosforin lisäksi typpi. 12 Ympäristökeskus esittää, että nykyinen Teräväniemen jätevedenpuhdistamo voi jatkaa toimintaansa enintään 31.12.2012 saakka. Mahdollisesti rakennettavan uuden jätevedenpuhdistamon ympäristölupahakemus on laitettava vireille riittävän ajoissa niin, että se ehtii saada lainvoiman ennen nykyisen puhdistamon luvan määräajan loppumista. 2. Keski-Suomen TE-keskus on katsonut, että lupa voidaan myöntää seuraavilla ehdoilla: "Hakijan tulee tarkkailla jätevesien vaikutusta vesistön kalastoon ja kalastukseen Keski- Suomen TE-keskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailu tulee tehdä yhteistarkkailuna samaa vesialuetta kuormittavien tahojen kanssa (Äänekoski-Vaajakoski-vesireitin yhteistarkkailu). Vesistöön johdettavan puhdistetun jäteveden fosfori- ja BHK 7ATU -pitoisuuksiin tulee kiinnittää erityistä huomiota. Lupa on määräaikainen ja voimassa 31.12.2012 asti." 3. Äänekosken kaupungin ympäristölautakunta on todennut, että alapuolisen vesistön tilassa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia ja suurin kuormitus vesistöön tuleekin teollisuuden jätevesien ja hajakuormituksen muodossa. Teräväniemen puhdistamolla saavutettua puhdistustasoa voidaan pitää riittävänä. Myönnettävässä luvassa tulee määrätä päästörajat samalle tasolle kuin nykyisessä luvassa. Tärkeintä on keskittää tehostamistoimet poikkeustilanteiden hallintaan ja niihin varautumiseen puhdistamolla ja viemäriverkostossa, mukaan lukien pumppaamot. Pumppaamoille olisi luotava varajärjestelmä ylipumppausten varalle.
Haja-asutusalueille ja uusille asuntoalueille rakennettavat viemäriverkostot pumppaamoineen tulee huomioida lupaehtoja määrättäessä. 13 Laitokselle tuotavien lietteiden käsittelyä tulee edelleen kehittää ja kuormitusta vähentää. Umpi- ja sakokaivolietteiden vastaanottoasemien rakentamismahdollisuuksia tulisi selvittää. Valmiille kompostimullalle tulee etsiä jatkuva ja pitkäkestoinen käyttötarkoitus. Laitokselle toimitetun lietteen kuivauksesta syntyvien rejektivesien vaikutus laitoksen kuormitukseen tulee selvittää. 4. Merenkulkulaitoksen Järvi-Suomen väyläyksiköllä ei ole huomauttamista asiaan. Muistutukset 1. Vatian osakaskunnan puheenjohtajan, AA:n laatimassa muistutuksessa, johon Anttosen, Juholan, Kaura-ahon, Myllylän, Onnelan ja Peräahon kalastuskunnat ja Haapasalon, Peltolan, Takalan ja Vatian yksityistilat sekä BB, CC, DD, EE, FF, GG, HH, JJ ja KK ovat yhtyneet, todetaan muistuttajien olevan jatkuvasti huolissaan alueen vesistön tilasta. Vatianjärvi on huomattavasti kohentunut siitä, mitä se oli huonoimmillaan 1960 1970- luvuilla, mutta järven tila on jälleen taantumassa. Vatianjärvellä olisi mahdollisuus kehittyä myös ensiluokkaiseksi virkistyskalastusalueeksi ja se on sopiva myös muuhun virkistyskäyttöön. Muistuttajat edellyttävät tarkkoja, pidemmän aikavälin laskelmia tulokuormituksen suhteen, kuin mitä lupahakemuksen arviot ja ennusteet ovat. Sako- ja umpikaivolietteet rasittavat puhdistamoa tulevaisuudessa yhä enemmän. Muualta tuotavan lietteen määrää on vähennettävä ja puhdistamon kapasiteettia on lisättävä. Luvan saaja on velvoitettava panostamaan puhdistamon mitoitukseen, laitteisiin, tekniikkaan, laitoksen toiminnan valvontaan ja suunnitteluun. Päästöjen säännölliseen tarkkailuun on nimettävä ympäristökeskuksen tai paikallinen rannanomistajien edustaja. Luvan saajan on ilmoitettava äkilli-
sistä ja merkittävistä häiriöistä lähimmille kalatalouden osakaskunnille. Muistuttajat vaativat, että päästörajoja tiukennetaan. 14 2. Leppäveden kalastusalue katsoo muistutuksessaan, että jätevedenpuhdistamon ympäristölupaa voidaan jatkaa seuraavilla ehdoilla: - Kuhnamoon johdettavien jätevesien päästöraja-arvoiksi neljännesvuosikeskiarvoina tulee määrätä seuraavat: kiintoainepitoisuus enintään 35 mg/l (puhdistusteho vähintään 90 %), fosforipitoisuus enintään 0,5 mg/l (puhdistusteho vähintään 95 %), BOD enintään 10 mg/l (puhdistusteho vähintään 95 %) ja puhdistusteho typen suhteen vähintään 50 %. Vuotovesien määrää on ryhdyttävä aktiivisesti vähentämään nykyisen luvan lupaehtojen mukaisesti. - Luvan saajan on tarkkailtava puhdistamolle tulevia ja sieltä lähteviä ainevirtaamia viranomaisen hyväksymän suunnitelman mukaisesti sekä osallistuttava Äänekoski- Vaajakoski-reitin velvoitetarkkailuun. - Luvan saaja on velvoitettava istuttamaan vuosittain Kapeen-Luijankoskeen 10 000 kpl taimenen mätiä tai 550 kpl 1-vuotiaita poikasia ja 1 000 kpl kesän vanhoja harjuksen poikasia sekä Kuhnamon-Vatian alueelle 5 000 kpl kesän vanhoja kuhanpoikasia. - Mahdollisista lupa-arvojen ylityksistä tulee tiedottaa haitta-alueen osakaskunnille ja Leppäveden kalastusalueelle. - Lupaehdot tulee tarkistaa vuoden 2012 loppuun mennessä. Selitys Keski-Suomen ympäristökeskuksen lausunnon johdosta hakija toteaa, että vuoden 2006 aikana puhdistamolla esiintyneet päästöraja-arvojen ylitykset johtuivat pääosin laitoksen toimintaa heikentäneistä suurista tulokuormitusvaihteluista (erityisesti huhtitoukokuussa), osittaisesta nitrifikaatiosta, ferrosulfaatin ajoittaisesta alisyötöstä, fosforin tulokuormituksen kasvusta sekä helmi-maaliskuussa meijerin voimakkaasti happamista jätevesistä. Huhti-toukokuussa teollisuuden korkean jätevesikuormituksen johdosta laitoksen BODkäsittelykapasiteetti ylittyi selvästi. Helmi-maaliskuussa teollisuuden lipeäneutraloinnissa esiintyneiden ongelmien vuoksi puhdistamolle johdettiin voimakkaan hapanta jätevettä useita muutaman vuorokauden pituisia jaksoja.
15 Hakija korostaa, ettei raja-arvojen ylitysten syynä ole laitoksen korkea ikä. Puhdistamo ei hakijan mielestä missään tapauksessa ole teknisen käyttöikänsä lopussa, vaikka se joiltakin osin vaatiikin lähivuosina saneeraamista. Myös puhdistamon automaatiotaso on riittävä nykyisten lupaehtojen mukaisten puhdistusvaatimusten saavuttamiseen. Puhdistamon käsittelykapasiteetti on riittävä ja laitoksella on olemassa kaikki edellytykset tavanomaisella tasolla olevan tulokuormituksen käsittelemiseksi puhdistusvaatimusten mukaisesti optimoimalla ja tarkentamalla prosessiajoa tulokuormitus huomioon ottaen. Kokonaistypenpoistovaatimuksen johdosta hakija toteaa, etteivät vuoden 2006 ravinnerajoitteisuustutkimuksen tulokset ole yksiselitteisiä. Hakijan käsityksen mukaan laitoksen jätevesien typellä ei pitkän virtausmatkan johdosta ole merkitystä Suomenlahden rehevöitymisen kannalta ja fosforin tehokas poistaminen on ensiarvoisen tärkeää paikallisen rehevöitymisen torjumiseksi. Käyttötarkkailua (puhdistamolaitteiden ja puhdistusprosessin toimivuus) tehdään laitoksella päivittäin. Käyttöpäiväkirjaan merkitään joka päivä laskeumamääritykset lietteistä, näkösyvyysmittaukset selkeyttämöistä, fosfaattimääritykset lähtevästä vedestä, virtaama-, happi- ja lämpötilamittaustiedot, ferrosulfaatin annostelumäärät, polymeerin käyttömäärä sekä sähkön kulutus. Lisäksi kirjataan tehdyt saneeraus/huoltotoimenpiteet sekä mahdolliset toimintahäiriöt ja niiden syyt. Tarkkailun suorittajalle toimitetaan laskentajaksoittain kuukausittaiset käyttötarkkailutiedot ja vuorokausittaiset tiedot mahdollisista ohituksista ja tarkkailuvuoden päätteeksi viikko- ja maksimipäivävirtaamien yhteenvetotiedot. Vaatimus nykyisen puhdistamon käytöstä poistamisesta 31.12.2012 mennessä on hakijan mielestä perusteeton ja kohtuuton, sillä jätevedenkäsittelyn tehostaminen on tarvittaessa toteutettavissa nykyistä laitosta saneeraamalla ja laajentamalla. Keski-Suomen TE-keskuksen lausunnon johdosta hakijalla ei ole huomautettavaa muuten kuin siltä osin, että perusteita luvan määräaikaisuudelle ei ole. Äänekosken kaupungin ympäristölautakunnan lausunnon johdosta hakija toteaa olevansa samaa mieltä lausunnonantajan kanssa poikkeustilanteiden hallinnan tärkeydestä. Viemäriverkoston pumppaamoilta tapahtuu ylivuotoja hyvin harvoin ja merkittäviä ylivuotoja äärimmäisen harvoin, eikä niillä ole vaikutusta jätevesistä aiheutuvaan vesistökuormituk-
seen. Viemäriverkostojen laajeneminen haja-asutusalueille ja uusille asuinalueille ei aiheuta uhkaa pumppaamoille tai lisää pumppaamoilta tapahtuvia ylivuotoja. 16 Nykyinen sako- ja umpikaivolietteiden vastaanottojärjestely on hyvin toimiva ja viemäriverkoston toimivuuden kannalta paras mahdollinen ratkaisu. Vatianjärven rantojen maanomistajien ja kalastuskuntien muistutuksen johdosta hakija toteaa, että puhdistamon tulokuormitusennuste on laadittu käyttäen kaikkea saatavilla olevaa tietoa ja laskelmat ovat realistisia. Puhdistamon kokoa, laitteita ja tekniikkaa koskevan vaatimuksen osalta hakija viittaa Keski-Suomen ympäristökeskuksen lausunnosta antamaansa selitykseen. Ympäristönsuojelulain 43 ja 45 :ien ja ympäristönsuojeluasetuksen 19 :n mukainen ilmoitusvelvollisuus on riittävä toimenpide poikkeustilanteissa. Viitaten Keski-Suomen ympäristökeskuksen ja Äänekosken kaupungin ympäristölautakunnan lausuntoihin hakija toteaa, ettei lupaehtojen tiukentamista koskeva vaatimus ole vesistön tilan kannalta perusteltu. Leppäveden kalastusalueen vaatimus kokonaistypen osalta vähintään 50 % reduktiosta ei hakijan mielestä vesistön nykytilan tai tulevan kehityksen kannalta ole perusteltu. Hakija viittaa myös Keski-Suomen ympäristökeskuksen ja Äänekosken kaupungin ympäristölautakunnan lausuntoihin. Hakija katsoo, ettei viemäriverkoston saneeraamista ole mahdollista tai edes tarpeellistakaan merkittävästi lisätä nykyisestä. Kalastusalueen istutusvelvoitevaatimus on perusteeton. Toiminnasta ei jätevesien laatu ja määrä huomioon ottaen aiheudu sellaista vesistön pilaantumista, josta aiheutuisi hyvitettävää menetystä kalastolle tai kalastukselle. Hakija toteaa, ettei kalatalousviranomainenkaan ole vaatinut kalatalousvelvoitetta. Lainmukainen ilmoitusvelvollisuus on riittävä toimenpide poikkeustilanteissa.
Hakijan mielestä ei ole olemassa perusteita esitetylle vaatimukselle lupaehtojen tarkistamisesta vuoden 2012 loppuun mennessä. 17 YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Ympäristölupavirasto tarkistaa ja muuttaa Äänekosken kaupungin Teräväniemen jätevedenpuhdistamoa ja kompostointitoimintaa koskevan päätöksen nro 21/04/1 lupamääräykset ja luvan voimassaolon kuulumaan kokonaisuudessaan seuraavasti: LUPAMÄÄRÄYKSET Päästöt vesiin ja viemäriin 1. Jätevedet on johdettava puhdistamolta nykyisellä purkuputkella Kuhnamoon. 2. Jätevedet on käsiteltävä puhdistamolla niin, että vesistöön johdettava jätevesi täyttää ohijuoksutukset, viemäriverkossa tapahtuvat ylivuodot ja poikkeustilanteet mukaan lukien neljännesvuosikeskiarvona laskien seuraavat vaatimukset: Parametri pitoisuusarvo enintään käsittelyteho vähintään BHK 7ATU 15 mg/l 95 % fosfori 0,6 mg/l 95 % COD Cr 125 mg/l 70 % kiintoainepitoisuus 35 mg/l 90 %. Vesistöön johdettavan jäteveden pitoisuusarvojen ja puhdistamon puhdistustehon on täytettävä myös valtioneuvoston asetuksessa 888/2006 mainitut vähimmäisvaatimukset päätöksen edellyttämällä tavalla tarkkailtuna.
18 Puhdistamoa ja koko viemärilaitosta on käytettävä ja hoidettava siten, että saavutetaan mahdollisimman hyvä puhdistustulos. Puhdistamoa on, jos se on mahdollista edellä mainittua puhdistustulosta vaarantamatta, ajettava niin, että se nitrifioi. Jätevedet on käsiteltävä niin, ettei niistä aiheudu terveydellistä haittaa. Luvan saajan on pyrittävä huolehtimaan siitä, että jätevesien käsittelykapasiteetti on kaikissa olosuhteissa riittävä. Lietteen käsittelyä on tehostettava jatkamalla nykyistä tehokkaampien kuivatusmenetelmien käyttömahdollisuuksien selvittämistä ja käyttöönottoa. 3. Viemäriverkkoon joutuvien hule- ja vuotovesien määrä tulee rajoittaa suunnitelmallisesti mahdollisimman vähäiseksi. Luvan saajan on toimitettava vuosittain Keski-Suomen ympäristökeskukselle käyttö- ja kuormitustarkkailun vuosiraporttien yhteydessä tai muulla ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla selvitys viemäriin joutuvien hule- ja vuotovesien vähentämiseksi tehdyistä toimenpiteistä. 4. Luvan saajan on osaltaan huolehdittava siitä, että viemäriverkkoon johdettavat teollisuus- ja muut tavanomaisesta poikkeavat jätevedet esikäsitellään riittävästi, jotta ne eivät haittaa puhdistamon toimintaa, aiheuta haittaa viemäriverkossa, vaikeuta lietteen hyötykäyttöä tai aiheuta haittaa purkuvesistössä. Teollisuuslaitosten jätevesien johtamisesta vesihuoltolaitoksen viemäriverkkoon tulee olla liittymissopimukset. Sopimukset on lähetettävä tiedoksi Keski-Suomen ympäristökeskukselle ja niitä on valvontaviranomaisen kehotuksesta tarvittaessa tarkistettava. Melu 5. Melutaso lähimpien altistuvien kohteiden piha-alueilla ei saa ylittää melun A- painotettua ekvivalenttitasoa 55 db päivällä klo 7 22 välisenä aikana eikä 50 db yöllä klo 22 7 välisenä aikana.
19 Lietteen ja muiden jätteiden käsittely ja hyödyntäminen 6. Puhdistamon kompostointialueella ja jälkikypsytyskentällä saadaan kompostoida puhdistamolietteen lisäksi muualla syntynyttä puhdistamo-, sakokaivo- ja umpikaivolietettä (jätenimike 190805), yhteensä enintään 6 000 m 3 /a. Jälkikypsytyskentällä muodostuvat pinta- ja suotovedet on ohjattava puhdistettaviksi jätevedenpuhdistamolle. Kompostointija jälkikypsytyskentältä ei saa päästä suoto- tai muita vesiä ympäristöön. 7. Kompostoinnissa on käytettävä riittävästi täyteainetta, jotta kompostointialueen suotoja valumavedet pystytään hallitsemaan ja johtamaan puhdistamolle ja kompostiaumat voidaan pitää hapellisina. Kompostointiprosessin toimivuus on varmistettava lämpötilan mittauksin ja kääntämällä aumat riittävän monta kertaa. Jälkikypsytettävä komposti on läjitettävä riittävän suuriin aumoihin. Tarvittaessa aumat on peitettävä ja niitä on kasteltava. Hajuhaittojen vähentämiseksi on aumoihin lisättävä tarvittaessa seosainetta. Jälkikypsytetty liete on ohjattava hyötykäyttöön. 8. Välppäjäte on toimitettava kaatopaikalle. Muut puhdistamolla syntyvät jätteet on lajiteltava ja toimitettava asianmukaisesti jatkokäsiteltäviksi tavanomaisen jätteen tai ongelmajätteen käsittelypaikkoihin. Häiriö ja poikkeustilanteet 9. Jos puhdistamolta tai viemäriverkosta on joutunut tai uhkaa joutua vesistöön tai maaperään laadultaan tai määrältään poikkeuksellinen päästö, luvan saajan on välittömästi ryhdyttävä toimenpiteisiin päästön lopettamiseksi, vahinkojen torjumiseksi ja tapahtuman toistumisen estämiseksi. Tapahtumasta on heti ilmoitettava Keski-Suomen ympäristökeskukselle sekä Äänekosken kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 10. Luvan saajan on pidettävä ajan tasalla suunnitelmaa, joka koskee toimintaa puhdistamolla, kompostialueella ja viemäriverkossa esiintyvien häiriö- ja poikkeustilanteiden aikana. Lisäksi on pidettävä yllä toimintavalmiutta erityistilanteiden varalta.
20 Tarkkailu ja raportointi 11. Puhdistamon toimintaa ja kompostointitoimintaa (käyttötarkkailu) ja jätevesien määrää, laatua, käsittelyn tehoa ja muodostuvan lietteen määrää ja laatua (kuormitustarkkailu) sekä vaikutuksia vesistössä (vaikutustarkkailu) on tarkkailtava seuraavalla tavalla: Kuormitustarkkailuohjelman tulee sisältää vuoden aikana vähintään 12 kappaletta puhdistamolle tulevan ja puhdistamolta lähtevän jäteveden näytteitä. Näytteet tulee ottaa automaattisella näytteenottimella jäteveden virtaamamittauksen ohjaamina virtaamapainotteisina kokoomanäytteinä. Osanäytteet tulee ohjata suoraan kylmään säilytystilaan. Kokoomanäytteistä tulee määrittää ainakin seuraavat aineet: Lähtevästä jätevedestä kiintoaine, sähkönjohtavuus, alkaliteetti, ph, COD Cr, kokonaistyppi, ammoniumtyppi, NO 2+3 -typpi, kokonaisfosfori, suodatettu liukoinen fosfori, BOD 7 (ATU), liuennut rauta ja rauta. Tulevasta jätevedestä kiintoaine, sähkönjohtavuus, alkaliteetti, ph, COD Cr, kokonaistyppi, ammoniumtyppi, NO 2+3 -typpi, kokonaisfosfori ja BOD 7 (ATU). Lisäksi ilmastusaltaista on otettava jokaisen näytteenottokerran yhteydessä kertanäyte, josta määritetään kiintoaine ja hehkutushäviö. Luvan saajan on toimitettava kuormitustarkkailuohjelma ympäristökeskuksen tarkastettavaksi ja käyttötarkkailua koskeva tarkkailuohjelma ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi kolmen kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Ympäristökeskus voi tehdä ohjelmiin myöhemmin tarpeellisiksi katsomansa muutokset. Vaikutustarkkailua voidaan suorittaa ympäristökeskuksen on 22.3.2005 hyväksymän Äänekoski-Vaajakoski-vesireitin yhteistarkkailuohjelman vuosille 2005 2009 (päätös KSU-2005-Y-46/113) mukaisesti. Ympäristökeskus voi tehdä ohjelmaan myöhemmin tarpeellisiksi katsomansa muutokset.
21 12. Jätevesien vaikutusta kalastukseen ja kalastoon on tarkkailtava Keski-Suomen TEkeskuksen hyväksymällä tavalla. Luvan saajan on toimitettava uusi tarkkailuohjelma hyväksyttäväksi kolmen kuukauden kuluessa tämän päätöksen saatua lainvoiman. Tarkkailu voi tapahtua yhteistarkkailuna alueen muiden kuormittajien kanssa. TE-keskus voi tehdä ohjelmaan myöhemmin tarpeellisiksi katsomansa muutokset. 13. Tarkkailujen tulokset on säilytettävä ja toimitettava tarkkailua koskevissa päätöksissä mainittuina tai muutoin sovittuina ajankohtina Keski-Suomen ympäristökeskukselle, Keski-Suomen TE-keskukselle sekä Äänekosken kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä vaadittaessa annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeuteen tai etuun tiedot saattavat vaikuttaa. 14. Puhdistamolla on oltava riittävän koulutuksen saanut ammattitaitoinen hoitaja, jonka nimi on ilmoitettava Keski-Suomen ympäristökeskukselle ja Äänekosken kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. ENNAKOIMATTOMAN VAHINGON KORVAAMINEN 15. Vesistön pilaantumisesta aiheutuvista vahingoista, joita nyt ei ole ennakoitu aiheutuvan, on vahingonkärsijällä oikeus hakea korvausta ympäristönsuojelulain 72 :ssä säädetyssä järjestyksessä. LUVAN VOIMASSAOLO Lupa on voimassa 31.12.2012 saakka. Mahdollisesti rakennettavan uuden jätevedenpuhdistamon (tai puhdistamon saneerauksen ja laajennuksen) ympäristölupahakemus on pantava vireille riittävän ajoissa niin, että se ehditään ratkaista ennen nykyisen puhdistamon luvan määräajan loppumista.
22 Asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta ja tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. Luvan voimassaolon ja tarkistamisen osalta sovelletaan muutoinkin ympäristönsuojelulain 9 luvun säännöksiä. RATKAISUN PERUSTELUT Teräväniemen jätevedenpuhdistamon sijoituspaikka on kaavan mukainen ja kompostointikentät ovat kaavan mukaisia toimintoja alueella. Toimittaessa tämän päätöksen tarkistettujen lupamääräysten mukaisesti toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Päästöjen ehkäisemiseksi ja rajoittamiseksi annettavat lupamääräykset perustuvat parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan. Jätevedenpuhdistamon puhdistustulos on heikentynyt aikaisempiin vuosiin verrattuna. Teräväniemen jätevedenpuhdistamo on saavuttanut teknisen käyttöiän lopun ja kasvaneen tulokuorman perusteella ylittää nykyaikaisen puhdistamon suunnitteluun käytettävät mitoitusperusteet. Teräväniemen jätevedenpuhdistamolla ei myöskään ole edellytyksiä toteuttaa sellaista prosessinajotapaa, missä kokonaistyppeä voidaan hallitusti vähentää jätevedestä. Tästä syystä lupa on muutettu määräaikaiseksi. Kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä edellytetyllä tavalla, rajoitetun ajan ja noudatetaan annettuja määräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Itä-Suomen vesioikeus on päätöksellään nro 110/Ym I/83, jota vesiylioikeus on korvausten osalta 2.11.1988 antamallaan päätöksellä osin muuttanut, määrännyt kertakaikkiset korvaukset Äänekosken kaupungin jätevedenpuhdistamolla käsiteltyjen jätevesien joh-
23 tamisesta vesistöön aiheutuneista ja aiheutuvista edunmenetyksistä. Tuossa päätöksessä on jätevedet edellytetty puhdistettavan vesioikeuden päätöksen nro 43/Ym I/80 mukaisesti. Jätevesien johtamisesta tässä päätöksessä määrättävällä tavalla ei aiheudu enempää edunmenetyksiä kuin äsken mainitussa korvauksia koskevassa päätöksessä on edellytetty aiheutuvan. Tämän vuoksi ei jäteveden johtamisesta vesistöön aiheudu uusia korvattavia edunmenetyksiä. Jäteveden johtamisesta ehkä aiheutuvien ennalta arvaamattomien edunmenetysten varalta annetaan 15. lupamääräys. Määräykset Jätevesien johtamista, melun torjuntaa, kompostointia ja jätehuoltoa sekä häiriö- ja poikkeustilanteita koskevat määräykset perustuvat ympäristönsuojelulain 43 ja 45 :n sekä ympäristönsuojeluasetuksen 19 :n säännöksiin. Määräykset ovat tarpeen ympäristönsuojelulain 3 :ssä tarkoitetun ympäristön pilaantumisen estämiseksi ja pilaantumisvaaran vähentämiseksi. Tarkkailua ja valvontaa koskevat määräykset perustuvat ympäristönsuojelulain 46 :n ja ympäristönsuojeluasetuksen 19 ja 30 :n säännöksiin. VASTAUS LAUSUNNOISSA JA MUISTUTUKSISSA ESITETTYIHIN VAATIMUKSIIN Keski-Suomen ympäristökeskuksen vaatimukset otetaan huomioon lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. Keski-Suomen TE-keskuksen vaatimukset otetaan huomioon tarkkailua ja luvan voimassaoloa koskevista määräyksistä ilmenevällä tavalla. Äänekosken kaupungin ympäristölautakunnan vaatimukset otetaan huomioon lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. Vatianjärven rantojen maanomistajien ja kalastuskuntien vaatimukset aikaisempaa tiukemmista päästörajoista hylätään sen vuoksi, että ympäristölupavirasto katsoo nyt annettavat määräykset riittäviksi jätevesistä aiheutuvien haittojen vähentämiseksi. Hakijalla
24 nykyisin käytössä olevalla tekniikalla ei ole mahdollista päästä määrättyjä päästörajoja parempaan tulokseen. Lupa on määräaikainen. Muilta osin muistuttajien vaatimukset otetaan huomioon lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. Leppäveden kalastusalueen vaatimukset otetaan huomioon lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. Nyt määrättäviä puhdistusvaatimuksia tiukempien määräysten antamista ympäristölupavirasto ei pidä luvan määräaikaisuus huomioon ottaen tarkoituksenmukaisena. Ympäristölupavirasto katsoo, että jätevesien johtamisesta ei aiheudu sellaista vesistön pilaantumista, josta aiheutuisi korvattavaa vahinkoa kalastolle tai kalastukselle, minkä vuoksi istutusvelvoitetta koskeva vaatimus hylätään. Päätöksen (lupamääräys 9) mukainen ilmoitusvelvollisuus on riittävä toimenpide poikkeustilanteissa. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulain 41, 42, 43, 45, 46, 47, 55, 56 ja 72. Ympäristönsuojeluasetuksen 5, 19, 30, 36 ja 37. Jätelain 6, 51 ja 52. Jäteasetuksen 8 ja 10. KÄSITTELYMAKSU Päätöksestä peritään käsittelymaksu 973,00 euroa. Ratkaisu käsittää toimintakokonaisuuden, johon kuuluu jätevedenpuhdistamo ja kompostointitoiminta. Jätevedenpuhdistamoa koskevalta osalta käsittelymaksu on 1 960 euroa. Koska kysymyksessä on lupamääräysten tarkistaminen, käsittelymaksusta peritään 30 %. Kompostointitoiminnan osalta maksu on asian käsittelyn vaatiman työajan mukaan 385 euroa (10 h à 38,50 ). Ympäristönsuojelulain 105 (86/2000). Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1238/2003).
25 PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Ympäristönsuojelulain 54 :n ja ympäristönsuojeluasetuksen 23 :n mukaisesti päätös toimitetaan luvan saajalle, Keski-Suomen ympäristökeskukselle, Keski-Suomen TEkeskukselle, Äänekosken kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisille, Äänekosken kaupungin terveydensuojeluviranomaiselle ja Suomen ympäristökeskukselle. Päätöksestä ilmoitetaan niille, joille on annettu hakemuksesta erikseen tieto. Tieto päätöksestä julkaistaan Äänekosken kaupungissa ja sanomalehti Keskisuomalaisessa.
26 MUUTOKSENHAKU Päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Muutosta tähän päätökseen saa hakea 1) se, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea, 2) rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toimintaalueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät, 3) toiminnan sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät, 4) alueellinen ympäristökeskus sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja 5) muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valitusosoitus liitteenä. Seppo Kemppainen Seppo Kekäläinen Ilpo Hiltunen Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Seppo Kemppainen, Seppo Kekäläinen ja Ilpo Hiltunen (asian esittelijä). IH/LN
V A L I T U S O S O I T U S Liite Määräaika ja valitusmenettely Valituskirjelmän sisältö Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antamispäivästä sitä määräaikaan lukematta. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Itä-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon viimeistään 12.11.2007 ennen virka-ajan päättymistä. Käyntiosoite: Minna Canthin katu 64 B, Kuopio Postiosoite: PL 69, 70101 Kuopio Asiakaspalvelu: 020 690 180 Puhelin: 020 490 120 Telekopio: 020 490 4999 Sähköposti: kirjaamo.isy@ymparisto.fi Virka-aika: klo 8.00-16.15 Valituksen lähettäminen postitse, telekopiona tai sähköpostina tapahtuu lähettäjän vastuulla. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostina) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan. Valituskirjelmässä on ilmoitettava valittajan nimi, kotikunta ja yrityksen tai yhteisön Y-tunnus. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmässä on lisäksi ilmoitettava postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Valituskirjelmään on liitettävä Oikeudenkäyntimaksu - ne asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - valtakirja, jos valittaja käyttää asiamiestä, tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta. Valituskirjelmä liitteineen, lukuun ottamatta valtakirjaa, on toimitettava kaksin kappalein. Muutoksenhakuasian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa peritään muutoksenhakijalta oikeudenkäyntimaksua 82 euroa. Maksusta ja maksuvelvollisuudesta vapautuksesta eräissä tapauksissa on säädetty tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa.