RUOLA OY ARVI AHTI. Vaatturipuku. kellolampi. Suuria rakennustehtäviämme RAKEN NUSTOIMISTO. Keskussairaala talousrakennuksineen

kellolampi Suuria rakennustehtäviämme Keskussairaala talousrakennuksineen Vienolan alue, 318 asuntoa Koriston alue, 200 asuntoa Raision keskuslähiö, 276 asuntoa Teollisuusrakennuksia Valm et O y:lle ja Suomen Puhallintehdas O y:lle Rakennustoim isto O Y ARVI AHTI Vaatturipuku RAKEN NUSTOIMISTO RUOLA OY K. KETOLAN VAATTURINLIIKE OY

Poliisimestari H. KUKKAMÄKI Asunto Oy Linnanrinne Yhtiön 11-kerroksiset tornitalot sopeutuvat erinom aisesti Kakolanm äen rinteeseen. Talo t ovat samalla mukavasti A u rajoen tuntumassa. Talot valm istuvat kesäkuussa 1967. Asunto Oy Soirashuoneenk. 13 Yhtiön 8-kerroksinen talo nousee v iih tyisälle paikalle vastapäätä Mikaelin kirkkoa Puutarhakadun ja Sairashuoneenkadun kulmassa. Talo valmistuu kesäkuussa 1967. TU RU N POLIISIN 150 VUOTTA Asunto Oy Hokahnlm e Hakahalm een 5-kerroksinen talo rakennetaan kauniille esikaupunkitontille Itäharjun kaupunginosassa. Talo valm istuu joulukuussa 1966. Ilpoista suunnitellaan llpoisiin vuosina 1967-72 rakennettavan nykyaikaisen asuntoalueen asemakaava on vahvistettu. Huoneistot varataan ensisijassa asuntosäästäjiksi ryhtyville. T urku on n iin rik as h isto ria llisista m u isto ista, ettei ole ih m ete ltävä ä, v a ik k a yle ise sti e i o lisik a a n tu n n e t tua, että m aamme ensim m äinen poliisilaitos perustettiin tänn e v u o n n a 18 16 e li 15 0 vu o tta sitten. T a p a u k sen historiallinen ja valtakunnallinen m erkitys on lähinnä siinä, että tällä toimenpiteellä siirrettiin m aistraatin johdolla kaupungin porvareille aikaisem m in kuulu n u t järje styk sen ja tu rvallisu u d en y llä p ito v a ltio n määrääm isvallassa olevalle laitokselle. T av a lla a n eriko ista o n, että e n s im m ä in e n p o liisila ito s peru stettiin ju u ri T u rk u u n, v a ik k a H e lsin k i jo tällö in o li m äärätty m aam m e p ä äk au p u n gik si. A sia se littyn ee sillä, että m aatam m e to sia sia llisesti ed elleen k in h a llittiin T u ru sta k äsin. P itih ä n m u u n m u assa se n aatti v ie lä n ä ih in a ik o ih in istu n to n sa täällä. L isäksi T u r k u oli p o liisila ito k sen perustam isesta lu k ie n v ie lä 25 v u o d e n ajan m aam m e v ä k irik k a in k au p u n k i. H elsin k i sa ik in o m an p o liisila ito k sen sa v a sta k ym m en en v u o tta T u rk u a myöhemmin. Hyvän kilpakum ppanim me Tam pereen RAKENNUS OY P äätoim ittaja C h efred aktör: E rk k i V u o ri T o im itu ssih teeri R ed aktion ssekreterare: H eim o K a llio llm o itu sp ä ällik k ö A n n o n sch ef: Paavo Suom in en T alo u d en h o itaja E k o n o m ich ef: Ju h a n i L a u rila L evik k ip äällik k ö D istrib u tio n sc h ef: N iilo P ih lan to T o im itu sk u n ta R ed aktion srad : C. J. G ard b erg, Kr. G räsb eck, O lli K estilä, Eino L eh tin en, Eero N u m erla, T o iv o T. R in n e, A rv o Su o m in en, O le T o rv a ld s Toim itus Redaktion : Yliopistonk. Universitetsg

p o liisila ito s sa a v u tti tän ä v u o n n a va atim attom a n 75 v u o d e n iän. V a i k k a 15 0 v u o tta T u ru n m ain eh ik k aan h istorian tau staa va ste n k atso ttu n a e i o lekaan erityisen pitkä aik a, a n to i p eru stam istap ah tu m an ed elläselostettu v a l takunnallinen m erkitys poliisilaitokselle moraalisen oikeuden viettää syntym äpäiväänsä tänä vuonna tavallista juhlavam m in muodoin. Poliisilaitoksen varsinaisena syntym äpäivänä on pidettävä joulukuun 17 päiv ä ä v. 18 16. P eru stam ista k o sk eva k eisarillin en ju listu s on p ä iv ä tty ju u ri tälle p ä iv älle, ja sam an a p ä iv ä n ä asia on m yös m erkitty senaatin pöytäkirjaan. Kun syntym ä p ä iv ä ä n ä in o llen o lis i o llu t v ietettä vä ju u ri jo u lu n alla, oli pakko siirtää juhlim ista hieman aikaisemm aksi, m ik ä tap a h tu i lo k ak u u n 16 p ä iv än ä, jo llo in täällä sam alla vietettiin jo trad itio ksi m uodostunu tta valtakunnallista Poliisin Päivää. Tuom iokirkon jumalan p alvelu s, seppelten lask u vira n to im itu k sessa su rm an sa saan eid en po liisim iesten h au d oille, p ä äju h la K o n serttitalo ssa, jo n k a y läau lassa o li v iis i p ä iv ää av o in n a p o liisiaih ein en n ä ytte ly, ja k u n n ian teko elä k eläisille k u u lu iv a t p ä iv ä n o h jelm aan. Ju h lien aik aan ilm estyi m yö s m aisteri M ik k o O ssan k irjo ittam a n o in 200-sivuin en p o liisila ito k sen h isto riik k i sekä A u ra n K u ltasep pä O y :n valm istam a 150-vuotism itali. Ennenkaikkea postim e rk k e ilijö itä ilah d u tti se, että T u ru n po liisilaito ksen p eru stam isen va lta k u n n a llise n m erk ityk sen v u o k si la s k e ttiin liik en teeseen p o liisiaih ein en po stim erkk i, m u u ten tiettävästi n eljän ten ä ko ko m aailm assa. K ahden v iik o n aja n en n en ju h la llisu u k sia T u ru n p ääpostikon t- torissa va ru ste ttiin läh te vät k irjeet P o liisin P ä ivä n le i m alla tunnuksineen : Poliisimies yksi meistä. JAAKKO HAAVIO K IR V E E N ANTTI Jokaisessa kulkueessa viim eisenä kuljit, jokaisessa: punaisessa, valkoisessa paraatissa diplomaatintakissas, päässäs kiiltolippa-punaraitalakki Pikkupojat hihkaisivat: Talo palaa! Juoksit, huohottaen, tulipaloon, riemujuhlaan. Palosotilaaksi Luoja kai loi sinut, Antti. Viimeisessä kulkueessas edellämme vaellat. Seitsikkomme puhaltaa. Valkopaita-palokunta marssii kiiltokypärein. (K okoelm asta»suven maa») Puolustusvalmius Suomen sodassa 1808-09 Suomen armeija pysyi koko 1700-luvun ruotuväki- ja ratsutila-armeijana. Näin oli laita siis silloin, kun valm istauduttiin viim eiseen ratkaisutaisteluun Ruotsin ja Venäjän kesken Suomen omistamisesta Vänrikki Stoolin sotaan. Eri läänien kanssa oli tehty sopim uksia, kontrahteja, siitä, että ne asettivat m ääräluvun m iehiä kuninkaan ja valtakunnan palvelukseen. Se oli eräänlaista maahan sidottua asevelvollisuutta. M iehet asuivat torpissaan ym päri maata, samoin päällystö puustelleissaan, ja kävivät vain m ääräajoin harjoituksissa. Turun ja Porin lääni asetti kaksi rykm enttiä, Turun ja Porin rykm entit, joissa kum m assakin oli 1.025 miestä ja korpraalia. Koko vakinaisen arm eijan m iesvahvuus oli n. 10.000. Ju h la tila is u u k s ia ja -tap ah tu m ia va lm istellessaan sai p o liisila ito s kokea, että tu rkulaisten k eskuudessa on paljon n iitä, jo tk a an ta vat arvo n p o liisin m onasti va ik ealle ja ark alu on to iselle työ lle. M e n y k yajan p o liisim ieh et ym m ärrä m m e täysin, että väh älu k u isella poliisikunnalla ei ole m ahdollisuuksia suorittaa tehtävä än sä yle ise n järje styk sen ja tu rvallisu u d en y llä p itä jän ä, e lle iv ä t se n to im in n an yleiset p eriaatteet ja y k s i tyiset teot p erustu laa jo jen kan salaisp iirien jak am a t tomaan hyväksym iseen ja tukeen. Tätä varten me tarvitsemme m ahdollisimman ammattitaitoisen poliisiku n n an. T eh o sta ak seen k au p u n k im m e poliisim iesten p a ik allista jatk o k ou lu tu sta peru stiva t p o liisila ito k sen h e n k ilö k u n tayh d istyk set ju h lien a ik aan o pin torahaston, jo h o n toivo ttavasti k e rty v illä v a ro illa vo im m e k eh ittää tieto jam m e ja taito jam m e m aan en sim m äisen p o liisilaito k sen ja T u ru n k au p u n gin arvo a va staav alle tasolle. K a u p u n k im m e jo h ta v ilta elim iltä toivo isim m e tänä ju h la v u o te n a sa avam m e yk silö id yn lu p au ksen u usien toim intatilojen pikaisesta rakentamisesta poliisilaitoksen p ääosasto ja va rten. O lem m e k y llä ylp eät siitä, että n y t saam m e toim ia ehkä k au p u n k im m e arvo k k aim p a n a p id ettävässä ym p äristössä. R ak en n u ste n korkeasta iä stä jo h tu en ei n iid e n p u itteissa k u iten k aan k o rjau k sista h u o lim atta v o id a järjestää h e n k ilö k u n n a n työ s k en telyo lo su h teita eik ä yleisö n p a lv e lu a n y k yaik aiselle tasolle. Entistettyinä kuuluisi nykyisille toim intatiloillem m e k äsityksem m e m u k a an arvo k as teh tävä toim ia m uun muassa kaupunkimme museo-, näyttely- ja edustu stilo in a. Turku-seuran tilaisuudet syksyllä 1966: k esk iv iik k o 1 6.1 1. k lo 19 sy y sju h la T u ru n T y ö vä en o p isto n ju h lasalissa, v iih ty is ä ä oh jelm aa, tiistai 2 9.11. k lo 19, kau ppan. A arn o A h o esitelm ö i T u ru n k u ltasep än teo llisu u d esta T u ru n T ekn illisessä O p pilaitoksessa sekä tu tu stu m i n en o p p ilaitoksen u u siin tiloih in. T E R V E T U L O A! O m Å bo -samfundets verksamhet, hösten 1966: onsdag d en 16.n. k l. 19 hö stfest m ed trivsam t och frik o stig t program i T u ru n T y ö v äen o p isto s festsal, torsdag den 2 9.11. kl. 19 föredrag a v kom m er- ser. A arn o A h o om guldsm edsindustriern a i Å bo; Tekniska läroanstaltens festsal. V Ä L K O M M E N! A lu elu o v u tu sten takia va k in aisen so taväen m äärä v ä h en i, m utta sotam iesko n trahdit pid ettiin voim assa. K u iten k in tapahtu i 17 0 0 -lu v u lla su u ria m u u to k sia. Pitkä ra u h an tila vu o sisadan k o lm an n ella n eljän n eksellä ja sitten vu osisad an lo p u lla o li tavatto m asti lisä n n y t väestö n lu k u m äärää. Se o li p u o livä listä satalukua k asvan u t su u n n illeen k ak sin k ertaiseksi u u d elle vu osisad alle tultaessa. Iso jako ja liik a m aitten erottam in en o liv a t lisän n eet uusia vilje lm iä ja n ostan eet ve ro lu k u a. O lisi siis o l lu t sy ytä toim een p an n a uusi jako, m u tta k an sa v a stu sti sitä; se h alu si pysyä siinä, m ihin se kontrahdeissaan o li sitou tu n ut. V A R A -A R M E IJA» JA v. RO SEN M u tta Suom en so tavoim aa p y rittiin m u u lla tava lla lisääm ään. Jo 17 4 0 -lu v u lla o li ry h d ytty ottam aan Suomen rykm entteihin ns. varam iehiä, vargeringskarlar. Tässä toim innassa Suom en sillo in en sotilasylip ä ällik k ö, k en raalik u vern ö ö ri v. Rosen, o li in n o k k aasti m ukana. T a r k o itu k sen a o li, että k u k in ru otu ja ratsu tila h a n k k isi va ram ieh en, jota sitten k o u lu tettaisiin n iin, että hän vakinaisen m iehen poistuttua riveistä vo isi astu a h ä n e n tilalleen. Pyrk ip ä v. R osen siih en, että n äistä v a ram iesjo u k o ista m uodostettaisiin v a k in a isia joukko-osasto ja om ine p ä älly stöilleen. N ä in rykm en ttien K u staa III:n V e n ä jä n so ta an to i eräitä o p etu ksia, jo ita ra u h a n p a lattua k o etettiin o ttaa va rteen. K u n in gas oli huom annut, että vaikka hän en a rm eijan sa o lik in oso ittan u t ro h k e u tta ja u rh o o llisu u tta, se sitten k ä än ei o llu t sa a v u tta n u t h än en toivo m aan sa tulo sta. H än n ä k i sen jo h tu n een a rm eijan k o ko on p an osta. Se o li v ie lä sa m a lla k a n n a lla k u in 16 0 0 -lu vu lla, jo llo in se o li p eru stettu. E i o llu t la in k a a n o tettu h u o m io o n m u u ttu n een a ja n o lo su h teita eikä so d an k äym istap aa. A rm e ija n aselajien ja k o v a a ti k o rjau sta. N y t ta rv ittiin v ä h e m m ä n ra tsu v äk eä ja enem m än jalkaväkeä, varsinkin kem iesvahvu u s o lisi kaksin k ertaistu nut. N iin h yv ään tu lokseen ei k u i tenkaan päästy, m u tta h än en u u rastuksensa lask i k u iten k in pohjan, jo lle K u staa III saattoi raken taa ry h tyessään k eh ittä m ään varam ieslaitosta. H än m ääräsi alu ksi, että S u o m essa o li jokaisen ru odun ja ratsutilan h an k ittava va ram ies, m utta m u u tti sitten v. 17 76 m ääräyk sen sä Professori Einar W. Ju va siten, että kah d en ru od u n ja ratsutilan o li yhd essä asetettava v a ra m ies. N iin tapahtu ikin. K a ik k ialla m u u a lla Suom essa n iitä asetettiin paitsi P o h jan m aalla, jo ka tiu kasti kieltäytyi. K u n k in ry k m en tin y h te y teen sy n tyi siten e rik o isia varam iesp ataljoo n ia, joitten m iesm äärä oli puolet vakin aisesta m iehistöstä. N iillä o li m yö s om a päällystön sä. M ain ittak o o n, että R u o tsin p u o lella ei saatu rau h an aik an a varam ieslaitosta toim im a an m u u a lla k u in Skoonessa. Sodan aik an a ru otsalaiset ru odut ja ratsu tilat k u iten kin sitoutuivat varam iehiä asetta m aan, yleen sä p u o let va k in a iste n ry k m en ttie n m iesm äärästä. V aramieslaitoksen toteuttam inen Suom essa jo h tu i san o ta an R u o tsin yleisesik u n n an su u ressa teo ksessa»sveriges k rig ären 1808 09» Suom en k a n sa n alttiu d esta kan ta a m elk e in m itä taak k a a tah an sa y h teisen isän m a an p u o lu stu k seksi. T ä h ä n k au n iiseen tu n n u stu k seen on vielä lisättävä, että suom alaiset tunsiv a t ra jam aan u h a n a la is in a asu k kain a, että h e illä o li om at in tressit tässä k ysym y k sessä. V a ram ieslaito s lisä si Su o m en v a k in a ista a rm eijaa n. 4.000 m ie h ellä. A rm e ija n v a h v u u s 18 0 0 -lu v u n alu ssa o li n. 13.0 00 m iestä. KU STAA III

vytaseista. Siitä sy ystä o li jatkettava n iitten k evyitten jääkärijo u k k o jen m uodostam ista, jo ita jo o li peru s tettu Sav o o n ja K a rjala an. T äm ä n tak ia h ä n m ääräsi, että m o lem m at Suom en ra k u u n ary k m en tit, H en kirakuunarykm entti ja Hämeen Uuden m aan ra k u u n ary k m en tti, o li 50 vu o d e k si m u u tettav a k e v y ik si jääkäriosastoiksi. V a in osa H äm een U u d en m aan ra kuun oita o li sä ily te t tävä. N ä m ä u u d et joukko-o sasto t oli e rik o isin a ra tsu tilap ataljoonin a liitettävä T u ru n ja Porin sekä H äm een ja U u d en m aan ry km en tteih in. N iin tapahtu ik in, ja m m. Porin ry k m en t ti sai 4-kom pp an iaisen p ataljoo n an yh teyteen sä. Sam o in k ä v i m yös eräille R u o tsin p u o lisille ratsuväkiry km en teille. T ä m ä o li p u hdas o rganisatiotoim en p id e eik ä se lain k a an lisän n yt va lta k u n n a n p u olu stu svo im ia. K U S T A A IV A A D O L F JA K L IN G S P O R K u staa IV A a d o lfin h a llitu sk a u tena Suom i sai eräitä osittain Suom esta, o sittain R uotsista v ä rv ätty jä jo ukko-osasto ja. N iitä o li sodan p u h jetessa v. 1808 n. 6.000 m iestä. Y leen sä o n o llu t va rsin h u o n o k äsitys K u staa IV A ad o lfista. Sen on V ä n rik k i Stoo l m eih in istuttanut. M u tta m yö s h isto ria n tu tk im u s on a iv a n v iim e a ik o ih in saakka su h tautunu t h än een h allitsijan a kielteisesti. H än en k o h talo kseen o n tu llu t sam a, m ik ä useasti tu lee»h ävin n een p u olen» osaksi. U u d en su u n n an m iehet, n e, jo tk a p a n iv a t R uotsissa toim een va llan k aap p au k sen v. 1809, p itiv ät h u o len siitä, että erotetun ja m aan p ak o o n ajetu n k u n in k aan k u va sai riittäv ästi v a sten m ielisiä p iirteitä. M y ö h em p i histo ria n tu tk im u s on o b jektiivisem m in ja ehkäpä m yö s oikeam ielisemm in pyrkinyt ym m ärtäm ään h än tä ja h än en tekojaan. T ä h ä n u u d elleen arv io in tiin saattaa eh k ä Su o m en k in p u olelta o lla jossa kin su hteessa aih etta. A in a k in h ä n en en si vu o ten sa oso ittavat, että h än tod ella sydäm estään harrasti Suom en sa attam ista p u olustuskuntoon. T ässä h än tä m yö täili Suom en sillo in en so tilasy lip äällik k ö V ilh elm M a u rits K lingspor, jo lla m yö s on Suom essa o llu t h u o n o m aine. H än o li täh än v irk a a n tu llu t h eti K u s taan so dan p ä ttyttyä. H än nautti k u n in k a a n täyttä lu ottam u sta, eikä hän kuninkaan luottamusta m enettän yt K u staa IV A ad o lfin k aan a ik a na. E h k äpä h ä n tä k in o n osittain v ä ä rin arvo steltu su u reksi osaksi R u n e b ergin an siosta. lo k a tap auksessa h ä n la a ti useita Suom en puolu stu ssu u n n itelm ia, jo tk a h ä n esitti k u n in k aalle. N e ra k en tu ivat k u iten kin en tisiin su u n n itelm iin, enkä p u u tu n iih in tark em m in. M a in itsen va in, että h ä n eräässä n iistä eh dotti 20.000-m iehisen nosto väkiarm eijan m uodostam ista Suom een. H än arveli, että Suom en k an sa, joka va ara n tu llen o li to ttu n u t lä h te m ään m ies talo sta, su ostu isi se lla i sen m uodostam aan. A sia k iin n o sti su uresti kun in gasta, ja h än k eskusteli siitä K lin gsp o rin k an ssa k e v ä ä l lä 1802 su u n n itellessaan m atkaa P io f. E in ar W. Ju v a ta iteilija M a tti W a re n in m aa laam a m u o to k u va. Suom een, jossa h än aikoi o ik ein p a i k a n p ä ällä tu tk ia Suom en puolustu sm ahdollisu u k sia. H än an to i tällö in K lin gsp o rille teh tävä k si järje s tää n iin, että su om alaiset itse tarjo u tu isiv at tällaisen nostoväki-arm eija n asettam aan. K u n in k aan Suom essa o llessa K lingspor esittikin asian m aah erroille. N ä m ä ry h tyivät toimiin. M iten kansa suhtautui täh än han kkeeseen, siitä m eillä on k iin to isia tietoja. M a ah erro jen onn istu i saada m u u tam ia h y v in k in voim akkaita kannanilm aisuja aloitteen puolesta m uualta paitsi ei Pohjan m aalta. M u tta oikeastaan v a in S avossa ja K arjalassa itäisen rajan tuntum assa vo id aan sanoa tu lo k sen va stan n een toiveita, m u u a lla in n ostus o li väh äin en. V esip erä tu li n ä in tästä K lin g sp orin ja k u n in k aan yrityk sestä lisätä h u o m attava sti Suom en p u olu s tu svo im ia. K u n in g as an to ik in asian raueta. M a a lisk u u n 30. p :n ä 1803 h än an toi käsk yk irjeen, jossa hän lau su i arm ollisen tyyty väisyyten sä Suom en asu kkaitten»om a-aloitteisesti tekem ästä tarjouksesta asettaa ja y lläp itää h u om attavaa n ostoväkeä m aan puolustukseksi». Sam alla hän ilm aisi o leva n sa v a k u u ttu n u t siitä, että su om alaiset v a ara n tu llen sa m alla in n o lla ja rohkeudella k u in aik aisem m in k in n o u sisiv at ko tise u tuaan p u olustam aan. U U S I JA K O L A IT O S M u tta ajatu sta Suom en p u olu stu s voim ien lisäämiseksi hän ei jättän yt. Sam an vu o d e n h ein äku u n 15. p :n ä h än asetti to im ik u n n a n, jonka p iti toim ittaa ko ko Suom essa uusi jak o laito s: viim e ise n sadan vu oden a ik an a o li kuten jo o len h u o m au ttan u t tu llu t p a ljon u u sia taloja, jotka o li saatava m u k a an tä y sin m itoin tähän jakoon. Oli aloitettava Pohjan m aalta. Siellä o li ru n saasti saatavissa uusia ru otuja. O n m u istettava, että P ohjan m aa o li väen o to n aik an a 16 0 0 -lu vu lla asettan ut k u n in k aan palvelu k se en 2.000 m iestä, m utta y h ty essään v. 17 33 ru o tu jak o o n p u ristan u t tä m än luvun r.200:een. Se oli onnistunu t, k u n P o h jan m aa o li Suuren Pohjan sodan ja Iso n v ih an p ä iv in ä paljon kärsinyt. N yt odotettiin sieltä satoja uusia ru otu ja, ehkäpä su o rastaan k aksin kertaista m äärää. Syk syllä 180 3 to im iku n ta alo itti työnsä. Se k u lk i p itäjä p itäjältä, tarkasteli m aah errojen toim ittam ien ve ro k irjo jen m u k a an olem assa o lev a t ru odut ja torpat, teki laskelm ia k u n k in ru odun ve ro rasituksesta, su u n n itteli u usien ru otu jen peru s tam ista sekä jako i ko ko rasitu ksen tasaisesti k aik k ien ru otu jen kesken. T y ö o soittau tu i h an k ala k si ja aikaa vieväksi, sillä asu kkaat p a n iv at tiu k asti va staan, joten heitä o li so piv a lla tava lla peh m en n ettävä. H eille pu h u ttiin siitä, m iten he jo lapsesta saakka o liv at oppineet v e lv o llisu u tensa Ju m alaa, kunin gasta ja isän m aata k o h taan, ja m iten he saivat n a u ttia h y v ie n lak ien hedelm istä. Sellain en o li m yö s vu oden 17 33 sotilaskontrah ti. M u tta se o li sy n ty n y t ep ä ta vallisen a aik an a ja o lo su h teet o liv a t m u u ttu n eet. Epäsuhteen h u o m asi siitä, että P o h jan m aalla m o n i ru o tu k äsitti 4 m an ttaalia ja ylik in, k u n m u issa lääneissä ei aina y h täk ään m an ttaalia. Esim. Porin rykm entin alueella oli joka seitsem äs m ies so tam ies, H äm een-u ud enm aan läänissä joka kahdeksas, m utta V aasan lää n issä jo ka kahd eskym - m en e sn eljäs. N ä m ä lu v u t osoittivat, että p o h jalaiset o ttivat vähem m ässä m äärässä k u in m aan m u u t asukkaat osaa yh teisen va ltak u n n an p u olu s tam iseen. H e illä o li la in e h tiv ia v iljap e lto ja ja la v e ita n iittym aita ja m issä vilja ja karjanrehu eivät riittäneet, sie llä a n to iv at m etsä, joet, jä rv e t ja m eri ta rv ittavan lisän. T ä s tä k aik esta p o h jalaiste n o li syytä olla k iito llisia nauttiessaan va listu n een ja o ik ea m ielisen kun in k aan h allitu k sen su ojassa rauhaa. Sen p i täisi m yö s h erättää heissä rakkautta k o tise u tu u n ja kaikkeen, m ik ä o li h eille k allista, y n n ä tahtoa k äyttäm ään kykynsä niitten säilyttäm i seen. S iih en keh o tti heitä m yös esi-isien an tam a esim erkki. M itä po h jalaiset va stasiva t n äin kork ealen to iseen puheeseen? M e ille o n sä ily n y t m u u tam ia vastau ksia, jo tk a o n sy y tä tässä esittää. N ärpiöläiset ja teu v alaiset lau su iva t v a litu ksessaan, että h e e ivät lain kaan e p ä illeet sitä, että ruoturasitus m u issa lääneissä o li an karam pi k u in h eid än lää n issä än, m utta ottako on k u n in ga s h u om io o n, k u in ka k a lliisti ostettu täm ä näennäisesti h e lp o m p i ru od u itu s o li o llu t heidän esi-isilleen. V ielä 90 vu o d e n jälkeen m u istu ttava t Iso n kyrö n N a p u en k y lässä h y ö ty v ä t p ello t siitä verestä, jo n k a esi-isäm m e o vat vu odattan eet aik an a, jo llo in va k in ain en so taväki jo o li m en e h ty n y t. T ä m ä n isän m aan h y v ä k s i an n etu n u h rin takia v a littajat n y t toivo ivat, että k u n in gas a n ta isi h eid än py syä alkuperäisessä ko n trahdissaan. K u n tarve n iin v a a tii, h e k y llä tu lev at oso ittam aan sam an laista alttiu tta k u in heidän esiisän säk in ja se o n oleva su urem p i k u in an k arin k a an ruoduitus. En tisten su k u p o lv ien an sio ih in he siis vetosivat. M utta viittaus Isonvih an aik aiseen N a p u en taisteluu n on tässä su uresti rom an ttiso itu. T aistelu u n o tti osaa n. 4500-m iehinen Suom en arm eija, m m. 4 12 p o rilaista, ja v a in n. 1.000 nosto väkim iestä. T ap p io t o liv a t su uret, n. 57 %, esim. Porin ry km en tissä su hteellisesti su u rim m at, n. 82 %, k u n n ostoväen tappio t o liv a t n. 68 %, niistäkin su u rin osa v a n g ik si joutuneita. Ilm ajo en su ureen seurakuntaan, johon kuuluivat emäseurakunnan lisä k si K a u h ajo en, Jalasjärven, Peräsein äjo en, K u rik an k ap p elit ja Seinäjoen kylä, toimikunta oli m äärä n n y t p eru ste ttav aksi aikaisem m an 77 ru od u n lisäk si 47 u utta ruotua. T ä m ä n jo hdosta asu kkaat valittiv at. He jä ttiv ä t su om en kielisen k irje l m än, jo ka lu ettiin to im ik u n n a n k o ko uksessa ja o te ttiin pö ytäk irjo ih in, joihin m yös liitettiin siitä ruotsinkielin en selostus. V a littajat ve to siva t va lta k u n n a n p erustu slakeihin. V u od en 17 7 2 h allitu sm u o to lu pasi, että k u n in gas» säilyttää y h teisiä v a l takunnan jäseniä heidän o ikeu d ella saaduis va n h o is p rivilegiu m eis, eduis, o ikeu ksis ja vapau k sis». N y t o liv at v :n 17 33 k o n trahdin m ä ä rä y k set tällaisia p riv ilegio ita, etuja ja v a pauksia. Yh distys- ja va k u u sk irja v:lta 1789 taas va k u u tti k an salle o i keud en vapaasti k eskustella, sopia ja so vitella, m itä v a lta k u n n a n h y väksi on tehtävä. N yt tulisivat»näm ä p y h itetyt säännöt», jo tk a k u n in gas ja kan sa o liv at va n n o n e et p itä v änsä py h in ä,»h ajo tetu iksi ja k u m otu iksi», jos se llain en lisärasitu s m äärättäisiin, josta ei ole sovittu. V a littajat epäilivä t m yös, että k u n ingasta ei o llu t»täsä asiasa ulottuvaisest ja täydellisesti ylösvalistettu». L aiha lo p p u tu lo s H uom aam m e, että V aasan läänin asukkaat va stu stivat k o v in sitä, että v. 17 33 tehtyä so tilaskontrah tia m uutettaisiin. H eidän vastarin tan sa o li k u iten k in turha. M u issakin lä ä neissä k u u lu i soraään iä, m utta su u rin p iirtein p äästiin ve rraten h elp o l la sopim uksiin. E n nen vu o sien 1808 09 sotaa o li tätä tietä saatu vasta 750 m iehen lisäys v a k in aiseen so taväkeen, m u tta su u n n itelm a n. 2 500 uutta ruotua varten o li o lem assa ja odotti v a in eräitten va litu sten ratkaisu a ja ku n in k aallista vahvistusta. V aasan lä ä n i sai u usista ru oduista su u rim m an osan, n. 900. Porin ry k m en tin k o h d alla lisäys teki yhteen sä 249, n iistä 24 V aasan ja 33 H äm een läänistä, lopu t 19 2 T u ru n ja Porin läänistä. K u n yhd istäm m e Suom en ry k m enttien va k in aisten m iesten ja v a ram iesten sekä vä rv ätty jen ry k m en t tien m iesm äärän sodan aattona 1808, pääsem m e lu k u u n 20.000. O n h an sek in jo jo tak in n. 800.000 asukkaan m aalle. N y k y a ik a a n m u u tettu n a se m erkitsee n. xoo.ooo m iestä. T äh än siis p äästiin K u staa IV A ad o lfin aikana. Se su u ri harrastus, jota k u n in gas o li h allitu k sen sa a l k u a ik o in a o so ittan u t Suom en p u o lu stusta k o htaan, o li sa m m u n u t h ä n en uppoutuessaan p itk ällä u lk o m aan m atk allaan Euroop an su u riin k ysym y k siin ja sotaan N apoleonia vastaan. N äissä oloissa Suom en p u o lu stusta k oskevat u u d istu k set sa iv at jäädä. K lingsporissa e i o llu t m iestä n iitä ajam aan, v a a n h än en pu olustussuun n itelm an sa ra k en tu ivat 1700- lu v u lta peräisin o leva lle p ohjalle. Näin Suomi kutakuinkin valm istautum attom ana sai ottaa v a staan u u den sodan. T u rk u -s e u ra n h isto ria llise n ja o sto n jäsen seuran p e ru sta m ise sta lä h tie n ja k o tise u tu y h d isty k se m m e a ik a k a u sle h te ä S u o m e n T u r k u a u s k o llisesti a v u s ta n u t T u r u n Y lio p isto n ent. reh to ri ja S u o m e n h isto ria n p ro fessori sekä lääk et. ja k iru rg ia n to h tori h.c. E in a r W. J u v a k u o li T u ru ssa s y y s k. 6 p ä iv ä n ä 19 6 6. K o ti- seutu a sia o li ain a lä h e llä h ä n e n s y d än tä ä n, o lih a n h ä n v. 1 9 1 3 k a n d i d aatik si v a lm is tu ttu a a n vu o d e n S u o m e n k o tise u tu tu tk im u k se n k e sk u s va lio k u n n a n sih te e rin ä k in ja ju lk a is i m yöhem pinä elinvuosinaan paikallis- ja h e n k ilö h isto ria llisia tu tk i m u ksia. O p etta ja n a ja h isto ria n tu t k ija n a h ä n toim i p u olen toistavu o sik ym m en tä eri p a ik k a k u n n illa, m.m. H elsin g in Y lio p isto n h isto ria n d o senttin a, k u n n e s p y ö reästi n eljä vu o sik y m m e n tä sitten p a la si A u ra n kau p u n k iin, jo n k a k la ssillise ssa ly seossa o li o p p ik o u lu n sa aik a n a a n suorittanut. N e epiteetit, jotka edellä on liitetty hänen nim eensä, kertovat, k u in k a k esk ein en o n h än en elä m än työ n sä o llu t T u ru n k u lttu u rielämässä. Kym m enosainen Suom en k an san a ik a k irja t ja p a raillaa n ilm estyvä viisiosainen Suomen kansan h istoria sa iv at v a rm a a n o m a laa tu ista sisä ltöä T u ru n h isto ria llisesta persp ektiivistä, jo h on itsestään se lv ä n ä o san a k u u lu i T u ru n Y lio piston m enestyksen v a a lim i nen. Suom en T u r k u tekee k u n n ia a su u re lle ih m iselle, h u m a n istille ja T u ru n ja ko ko m a a n sy v ä llis e lle h isto rian e lä vö ittäjälle. T o h to rin v ä itö sk irja n sa aih een a o li E in ar W. Ju v a lla v. 19 19 S u o m en p u o lu stu sk ysym ys 1 7 2 1 4 1. M e rk illise n ä sa ttu m a n a on p id ettävä, että h än en v iim e in e n ju lk in e n e sitelm än sä elo k u u n 7 p ä iv än ä 1966, jo llo in T u ru ssa p id ettiin porilaisp äiv iä sik si, että P o rin P rik a atin lo p u llin en siirto S ä k y lä ä n tap a h tu i, käsitteli Suom en p u o lu stu sk y sy m y s tä ennen m aamme eroamista Ruotsista. T ä m ä esitelm ä o li sa m a lla v i i m ein en tärk eä p u h een v u o ro tuona iltan a, jo llo in ve lje silta a v ie te ttiin T u ru n lin n assa. K.o. esitelm ä on ju lk a istu koko n aisu u d essaan ed ellä. TU R K U -S EU R A ÄBO-SAM FUNDET r.y. T o im in n a n jo h ta ja V erk sa m h etsled a ie Ju h a n i L au rila, R u issa lo 85, S v e n s k s p iä k ig s e k ie te ia ie R u o tsin k ie lin e n s ih te e ri C a rl Jacob G ardberg, T u re v ä g e n 3 A,

EIKÖ NÄHDÄ METSÄÄ PUILTA? Arkkitehti O L L I K E S T IL Ä Y h d ysk u n ta ra k en tu u erila isista ryh m istä. P ien in y k s ik kö o n v a in y k s i ih m in e n, p a risk u n ta tai perhe. Joku neropatti o n k e k sin y t tälle ry h m älle se llaisen k in nim en kuin ruokakunta, m ikä tahtoo sanoa, että siihen kuulu v a t sy ö v ät yhd essä. Jo sku s! N y k y isin taitaa k o ti p i kem m inkin olla siinä asuvien yhteinen nukkum apaikk a. N u k k u m a k u n ta o lisik in ehkä parem p i p erh eyksikön nim i. P e rh e e n lu o n n o llis in k o k o o n tu m isp a ik k a on k o t i: asu n to kerrosta lossa tai p ien ta lo ssa. K oti m u o d o sta a tä m än r y h m ä n o m a n tu rva isa n satam an. S itten o n su u re m p ia ryh m iä, jo tk a k o k o o n tu va t sä ä n n ö llisesti: k o u lu la is e t lu o kassaan. T y ö to verit työpaikassaan : tehtaalla, konttorissa, m y y m älässä jn e. P ie n e t la p se t koo ta a n la s ten ta rh o ih in, v a n h u k s e t h a k e u tu v a t v a n h a in k o t e ih in, sairaat h o i deta an sairaaloissa. E rilaiset h a rra stu k set vetä v ä t p u o le e n sa k a n n a tta jia a n : p e n k k iu r h e ilija t k a n so itta va t k e n ttie n k atso m o t, m u siik ista n a u ttija t s y v e n ty v ä t s ä v e l ten lu m o ih in konserttisaleissa, partiolaiset k e r ä ä n ty ivä t k o lo ille e n, h erra t k lu b e ille e n jne. Luetteloa v o isi jatk aa p itk älti. M itä su urem p i o n y h d ysk u n ta, sitä en em m än siin ä on e rila isia ry h m iä,»kupp ik u n tia», jo ille on lu o n tee n o m aista se, että jokain en n iistä en n em m in tai m yö h em m in p y rk ii h an k k im a an itselleen om an kokoon tu m isp aik k an sa, o li se sitten n i m eltää n kolo, k lu b i tai jo tain siltä vä liltä. Ih m isten tarve saada tavata toisiaan, seuru stella, k eskustella, n ähdä ja o ppia toisiltaan o n lu on n o llin en. S am an h en kiset v iih ty v ä t parh aiten kesk en ää n m uodostaen jo n k in laisen ko konaisuu den. V apaa-ajan lisää n tyessä, v ä lim a tk o je n lyh en tyessä, yhdyskuntien kasvaessa yhä suuremmat ja m onitahoisem m at p iirit e tsivät itselleen u u tta oh jelm aa. T y ö ajan lyh en tyessä tarm o kkaim m at y k silöt h a n k k iv a t sivu- h o m m an, jo llo in h e ille m u o dostuu jälleen u u si p aikka, jo ssa he jo u tu vat k o n tak tiin m u id en kan ssa. Täm ä prosessi on myös osaksi käsitteestä: urbanisoitum in en, kau p u n k ila istu m in en. K a u p u n k i o n tiheään asu ttu a lu e, jo k a on raken n ettu ta va llisesti e rity isen, m m. katu ja käsittä vä n su u n n ite lm a n m u k a a n, jo n k a rak e n n u sto im in ta o n p itk ä lle erik o istu n u t, jo n k a a su k k a id e n pääosa saa to im een tu lo n sa lä h in n ä kaupasta, te o llisu u d esta, liik e n te e s tä ja m u ista p a lv e lu e lin k e in o is ta. K a u p u n g in sy n ty ed elly ttä ä tiettyä ta lo u d ellista, sosiaalista ja h a llin n o llis ta k eh itystä. Iso T ietosan ak irja Kasvava kaupunki muodostuu asemakaavan m ukaisesti. R ak en n u sto im in ta k esk itty y p a ik k o ih in, jotka ovat k äytettävissä. T ä lla isia o vat vanhen tu n eet rakennusk orttelit, tai ennestään raken tam atto m at alu eet. T a r v i taan asu n toja, työ h u o n eita ja k o k oon tu m ish u oneita. P ainetta o n jo k a tah o lla, ryh m ät, jo ista alu ssa m a in itsin, perheet, työtoverit ja seurat koteloituvat om iin»linnoihin sa». V apaassa yh teisk u n n a ssa v a lin n a n m ah d o llisu u s on aina olemassa. Täm ä merkitsee sam alla sattum anvaraisu utta. H arvo in vo id aan uusi raken n us p y styttää siih en paikkaan, johon rakentaja sen m ieluim min haluaisi. Muutam ia esimerkkejä: O m a n k o d in ra k en ta ja h a lu a isi päästä k a u p u n g in o saan, jossa h ä n e llä o n m u k a v a t n a a p u rit ja k a u n is y m p ä ristö. T ila p ä in e n s y y esim. ty ö p a ik ka, e d u llin e n ostotarjous tai k iir e sa ak in h ä n et v a litsem a a n a iv a n to isen la ise n p aikan. Ju lk is e lle ra k e n n u sa lu e e lle, jo n k a k u n ta ra k e n taa, etsitään p a ik k a a en sisijassa k u n n a n o m ilta to n ttia lu eilta ja päädytä ä n saatavissa o levista v a ih to eh d o ista p a rh a a lle p a ik a lle, v a ik k a jo k in m u u, to n tti, jo k a e h k ä o n v a ltio n tai y k sity isen om istu ksessa, o lisi o llu t m o n in v e rro in ta rk o itu k seen so p iva m p i. E steenä o le v a t m u o d o llis e t seik a t ja e h k ä aikaa v ie v ä t n e u v o tte lu t o lisiv a t o l le e t liia n h a n k a lia. L iik e-elä m ä ssä v a llits e e o sitta in to in en la k i. M ä ä rä tieto isin p o n n istu k s in ja su u ria ta lo u d e llisia risk e jä otta en liik k e e t h a k eu tu v a t s e lla is ille a lu e illa, m issä n iillä o n parhaat ed e lly ty k set to i m ia. N ä in s y n ty y city-m u o d o stu sta, terv etu llu tta sisäistä erila istu m ista. M u tta tä llö in k ä ä n e i o le vä lty t ty h a itta p u o lista : u seim m iten o n seu rau ksen a k a a o sm a in en liik e n te e n ru u h k a u tu m in en. N ä in h u o m aam m e, että sa m alla k u in jo k ain en ryhm ä n iin p erh e, laitos k u in y h teisk u n takin katsoo ratk aisseensa om an probleemansa hyvin tai tyydyttävästi, koko yh d y sk u n ta o n useim m iten keh itty n yt sa ttu m anvaraisesti kaik esta viranom aisten ohjauksesta huolim atta. K a u p u n gin ja m aaseudun ero visu aalisesti on siin ä, että kau p u n gissa ih m isk äsien aikaan saan n okset ovat v o itto p u o lisesti n ä k yvissä, m aaseu d u lla taas lu on non m uodot. Jo k ain en kau p u n gin stru ktu u ri perustu u k u i ten kin alk u p eräiseen m aastoon. A sem ak aava ohjailee k eh itystä, m u tta se n k in o n alistu ttava n iih in ra jo itu k siin tai m ieluum m in sanottuna virikkeisiin, joita maasto sanelee. T äten jo k ain en kau p u n ki on erilain en ja jo kaisen p a ik k ak u n n an tu lisi paljastaa ne va lttin sa, jotka sillä on. M issä su hteessa T u rk u on osan nut k äyttää h y v ä k seen n iitä m aan tieteellisiä, h isto ria llisia ja liiken teellisiä e d ellytyk siä, jo tk a sillä on? M issä m äärin T u rk u tarjoaa asu kkailleen kaupun gissa se llaisia pa ik k o ja, jo tka o vat k aik k ien saavu tettavissa ja jo tka m u o d o stavat ym p äristökok on aisuuden, jonka tunnelma on aito ja ilm apiiri oikea? O n ko T u ru ssa, sam an aikaisesti k u in ed elläm ainitu t erilu o n to iset p ien ryh m ät ja laitokset o vat ratkaisseet om at sijoitu sp ro bleem ansa, m äärätieto isesti tai sattum alta lu o tu alu eita ko ko kau p u n gin väestöä silm älläp itäen? K a u p p a to ri o n p erin teellisesti katsottuna o llu t T u r u n eh d o to n kesk u s. S e o n saavu ttan u t m a i n etta to rik a u p a n ja m u u n k in» p ik k u k a u p a n» ala lla. V iim e v u o sin a p a n k k ie n h a k e u tu m in e n s e n ä ä re lle o n o llu t tun nusom aista. L u k u u n o tta m atta y h tä tavarataloa kau p p a to rin varrella o le v a t liik k e e t o v a t k u ite n k in ko o lta a n m e lk o vaatim atto m ia. Illa lla tori tu n tu u epäk odikkaalta. A rk k ite h tu u rilta a n k a u p p a to ri o n sekava ja epä- h a rm o o n in e n. Turun Sanomalehti ja Kirjapaino Oy A u ra jo k i ja ra n ta k a d u t m u o d o s ta v a t a r v o k k a im m a n k o k o n a is u u d e n, m itä T u r k u om istaa. S en ra n n o ille o n k e s k itty n y t h isto ria a, tiedettä, taidetta, asum ista, ka u p p a a ja m e re n k u lk u a ru n sain m ito in. K a u p u n g illa o n k in n y t e tsik k o - aikansa päättää, m ite n k a u p u n g in te a tterin va sta i n e n ran ta ra k en n eta a n. A se m a t, rau tatieasem a, lin ja -a u to a se m a ja le n toasem a sek ä m a tkusta jasa tam a a n sa itsisiv a t p a l jo n e n e m m ä n h u o m io ta k u in n iih in o n k iin n i tetty. N e h ä n o v a t k a u p u n g in p o rtteja. S e ik k a, että n e T u ru ssa sija itsev a t k e sk u sta a n n ä h d e n syrje m m ä llä k u in jo is s a k in verta ilu k e lp o isissa k a u p u n geissa, e i sa isi o lla m ik ä ä n este n iid e n tu n n elm a n ja lä h iy m p ä ristö n k o h e n ta m is e e n. A sem a t v o is iv a t y le e n s ä o lla m o n ip u o lis ia p a lv e lu - ja k o h ta u sp a ik k o ja, joissa k o k o a ja n ta p a htu u elä vää n ä y telm ä ä. H u o n o sti h o id e ttu n a n iis tä tu le e jo u tila id e n m a lek sim isp esiä. K ä ve ly k a tu on k atu, jo ssa ja la n k u lk ija lla on e tu o ikeu s ajo n eu v o ih in nähden. K ä v e ly k a tu u n k u u lu u myös mahdollisuus kerääntyä joukkoon, ilm an että siitä on su urem p aa h aitta a m u ille. Ilm ap iirin tälla ise lla k ad u lla tu lisi o lla v ä litö n, liik k e id en n ä yteik k u n o id en tu lisi o lla laadultaan ko rk ea ta so isia, k a h v ilo ita, pikku- teattereita, n ä ytte lyitä ym. p itäisi o lla jo u kossa. M ik ä li k atu ku vassa on so p iva sti p u ita, is tu tu k sia ja iltaisin valaistu sta, o llaa n k in jo m elk o lä h e llä ih an n etta, jo ka m eiltä T u ru ssa pu uttu u. L ienee n iin, että p ä ä v ä y liä on ajateltu v a in ajo n eu v o ille. K a u p u n gin keskustassa p i täisi m äärätieto isesti p y rk iä le v ittä m ä ä n m yö s katu- k äytäviä. M o ra a li: Sam alla k u n ra k en ta m isella o le m m e o n n is tu n e e t tä yttäm ää n n iitä ta rpeita ja v iih ty is y y s v a a - tim u ksia, jo ita e rila iset ry h m ä t o v a t a setta n eet, a ikaan sa am alla a su n to ja, tehtaita, k o u lu ja, s a i raaloita, ju h la sa leja jn e, o le m m e la im in ly ö n e e t väestön h e n k is e n k a u n e u d e n k a ip u u n tä y ttä m i sen. T ie to in e n p y rk im y s so p u su h ta iste n ja e h jie n k a u p u n k ik u v ie n lu o m ise e n on m eissä liia n h e ik ko. T e e m m e n u m e ro llis ia la s k e lm ia liik e n te e s tä v u o n n a 2000 ja n ä p e rte le m m e k a ik e n la is te n la k i- p y k ä lie n kanssa, m u tta su o stu m m e e lä m ä ä n kaup u n k im iljö ö ssä, jo k a o n ja tk u v a sti p u u tte e llin e n. Åbo Tidnings och Tryckeri Ab Turku, Eskelinkatu 3 Å bo, Eskilsgatan 3 A janm ukainen, m on ipuolin en ja suorituskykyinen graafinen laitos Kysykää hintatarjoustam m e! Tidsenlig, mängsidig o ch leveranskraftig grafisk anstalt A n h åll om vår offert!

H ein äk u u n 7. päivänä v. 1895 turkulainen Aura -lehti ilm oitti T y ö väen kävelyretkestä Uit- tamon pattereille. Ilm oitu s p itää y m m ärtää A u ra n osalta siltä tau stalta, että elettiin ju u ri ja ju u ri v ie lä sitä aikaa, jo llo in k ielip u o lu - eet, mm. Suom alainen puolue, koettiv a t p itää työ väe n liik k ee n a la isen a an ja su orastaan k ilp a iliv a t ty ö vä e n su osiosta. T y ö v ä e n irro ttau tu m in en tap a h tu i a iv a n täm än kävely retk ivaih een jälkeen. E h k ä ty ö v ä en m arssien a lu lla o n o llu t jopa va ik u tu sta työ väe n itsetu n n on k e h itty m ise en T urussa. M a rssille läh d ettiin su n n u n tain a siten, että p ä iv ä llä»kello 23 k o k o o n tu iv at kau p p ato rille k au p u n k im m e eri yh d isty k set soitto- ja lau- lu k u n tin een sekä lieh u v in e lip p u i n een». K yseessä o li erään lain en v a paa m arssi e li» T u ru n työ väen y le i n en kävelyretk i». Siih en o li k aik ille a v o in pääsy. Sun n u n taita edeltän eenä lau an tain a o li su oritettu m arssijärje styk sen arvo n ta, jo ka on h au sk asti tuon ajan eri yh d isty k siä ry h m ie n k o k o u k sia ja am m attivel- jiä o li n iid e n o san ottajien toim esta ry h d y tty h erättelem ään m arssihen - keen. O sasto ille o li laadittu»lipp u ja ja am m attim erkkejä». A u ra sa noo, että k au p u n gissa o li huom attu, että T u ru ssa o li»tekeillä jo tain suu- rem m oista». H elsin g issä o li eh d itty.m arssia jo sa m an a k evään ä, joten Suom en u ran u u rtajia ei en ä ä oltu. K a u p p a to r ilta läh d ettiin U ittam o l- le seu raa vasti A u ra n ku v aam an a:»porilaisten m arssin soidessa alk oi sitten tuo su u ri k u lk u e m arssim aan p itkin A u ra k atu a silla lle ja sieltä K asken katu a U ittam o n kesäh uvip ai- k alle jo h ta vaa tietä. Eri yh d istykset ja am m attik u n n a t k u lk iv a t siin ä järjestyksessä, m ihinkä luvalla oliv a t m äärätyt. R etkeen o tti osaa lik i m ääräisten lask u jen m u k a an n oin 700 800 h en k ilöä, m utta en n en k u in o li m ääräp a ik k a an päästy, oli o san ottajien lu k u jo k asvan u t tu h an n en p a ik o ille. Sitäp aitsi seurasi m arssijain jälessä v ie lä su u rilu k u i- KUN TURUN TYÖVÄKI RYHTYI MARSSIMAAN leitä, 6) N e iti M a ik k i Söd erlu n d in esittäm ä ru n o (K asim ir L ein o n»k ansallen i», 7) O p ettaja J. V. K a l lio n p u he ja sitä se u ran n u t eläköön- h u u to ra ittiu sasialle, 8) R äätäli N a n tti Laak so sen p u he isän m aalle työ väe n pu olesta ja sitä seuran n u t elä k ö ö n h u u to isän m a alle, 9) P u u seppä V essm anin p u h e ja 10) S. M e llb erg in esittäm ä ru o tsin k ielin en runo. Fil.maist. L o p p u v a ik u te lm a n a A urassa todetaan :»M ieliala o li h y v in virk e ä ja k äy tö s p erin siivoa. A in o a, m ik ä vä h ä n m ie liä h u o lestu tti, o liv a t p ilve t, jo tka u h k a siv a t sadetta. Sitä ei ku iten k aan saatu m u u ta k u in m u u tam ia p isaro ita, jo tka n ek in sen tään p elo ttiv at jo k u sia läh te m ä än k a u p u n k iin takaisin». K o k o m arssi ja ju h la v e i aik aa y li 4 tuntia, joten jo en sim m ä in e n ju h la v a a ti k ärsivä llisy y ttä. M u tta työ v ä k i teki n o i h in a ik o ih in v ie lä p itk iä työ p ä iv iä kin, joten se jaksoi juhliakin. A u ra n k in m u k a an tilaisu u d esta pois- OLAVI KOIVISTO m äärä, v a ik k a n e ty ö sk en teliv ät eri alo illa, n im ittä in Suomen kansan sivistäminen, kansallistunteen herättäminen ja v a ltio llise n sekä k u n n allisen sa- n a v a lla n h a n k k im in e n jokaiselle tä ysi-ik äiselle kan salaiselle.» Y h te i sissä asioissa o li to im ittav a y h te i sesti. K u n 4.7. 1896 ku tsu ttiin väkeä m arssiin, ilm o itettiin arvo nnassa m arssijärjestykseksi: 1) Työväenyhd istys, 2) Suutaria m m a ttiyh d istys, 3)» T aim i»-raittiu syh d istys, 4) M aalaria m m attiy h d istys, s) M u urariam m at- tiy h d istys, 6) R äätä lik lu b i, 7) Salvum ie sam m attiy h d istys, 8) Puuseppäin- a m m attiy h d istys, 9) R au ta y.m. me- talliam m attiy h d istys ja 10) T o iv o II raittiu sseu ra. R u o tsala ise n pu olueen lap sen»a rbetets V ännerin» (Työn Y stävät) jäsenet o liv a t m yös saaneet kutsu n, jo ta e i n oudatettu. vu o n n a 1896 läh d ettiin oireelli- sesti liik k e elle»yh distyksen talo lta». T y öväe n y h d isty ste n ja sen am m attio sastojen u lk o p u o lisia yh d istyksiä e li m arssiin tava lla a n»liittyn eitä» o liv a t raittiu sseu rat ja räätäliklu bi. Rivistö oli nelim iehinen. Liput pitk issä tan go issaan n ä y ttiv ä t k u v aajan m u k a an» siro ilta ja ju h lallisilta». M a rssin o san oto n arvioitu m äärä o li v ä h e n ty n y t v :s ta 1895 (»yli 600 hen keä»), m u tta m arssia ju h listivat työläisnaiset, joiden luku oli 30. T ä m ä o li eh k ä m arssin sensaatio, va i jäikö seikka epähuom iosta v. 1895 m ainitsem atta. M a tk alla esiin tyiv ät soitto- ja lau lu k u n n a t. Lopulta U ittam olla o li jälleen p a ljo n v ä k e ä»ain a k in 3.000 hen keä». T erveh d ysp u h een p iti n y t tu n n ettu ty ö v ä e n liik keen tu rkulain en u ran u u rtaja, p u u seppä K. Hellsten. Soiton jälkeen ylioppilas E. Ström fors lau su i ru n o n»h einäk uun viid es pä iv ä». 10-tuntisesta työ p äivästä p u h u i o pettaja J. K. K ari, tunnettu työ väenm ies h ä n kin. Puhe va staan otettiin h yvä-h u u - doin, jo n k a jälkeen lau le ttiin»a r v o n m ek in ansaitsem m e». Levyseppä B ärm anin lau su m an»runosen» jälk e en p iti T u ru n ja Suom en ty ö v ä en liik k een su u ri m ies tri N. R. a f U rsin pu heen. Se ko sketteli k u i tenkin tällä kertaa»nauttim isyhdis- tyksiä». A u ra ei sitä edes ko m m en toi. M uutakin ohjelmaa vielä oli. O h je lm a tu n tu u se k a v a m m a lta k u in v. 189 5. Ju h littiin k u ite n k in, v irv o k k e ita ja k a h v ia n a u ttie n,»kaikessa ystä v y y d e ssä ja ve lje llisy y d e ssä». Jy r k in o li fak to ri J. S alm isen, turk u la isty ö v ä e n p o liitik o n, p u h e ään i- ra joitu ksesta. Jo k a ise lla tu lisi o lla v a in y k s i ään i. K ielip u o lu e m iesten eh d o tu s: y lin ra ja 10 ään tä e i o llu t»työkan san» to ivo m u ste n m u k a in en, eik ä au ttaisi sitä yh tää n. T ä m ä n p u h een p ä ä ty tty ä la u le ttiin u rk u ri L in d strö m in jo h d o lla p a ljastetu in p ä in M a am m e-lau lu, jo h o n p ä ä tty i o h jelm an» v ira llin e n p u o li». Ju h la a se u rasi»n u orison tan ssih etk i», jo ka pä ätty i k lo 10 p a ik k eilla illa lla. M u t ta o lih an k esk ik e sä v a lo isin e öineen. K o tiin p alatessa sa a tiin vä h ä n sadetta n iskaan. V :n 1896 ju h lassa e i»ain o atakaan ju o p u n u tta n ä k y n y t p a ik a lla, eikä sopua rikottu». Turun päivän vietto Perin teelliseen tapaan syysk u u n kolm an ten a su n n u n tain a järjestetyn kuudenn en T u ru n -p äivä n aiheena oli»turku teatteri- ja kuvaam ataiteen kau pun kin a». T u rk u laiset seura sivat ru n saslu kuisin a pä iv än v a h v a sti taidepitoista oh jelm aa siitäk in huolim atta, ettei p ilv ie n v ä listä sillo in tällö in n ä k y v ä au rin k o p a ljo a k aan lä m m ittä n yt u lk o -o h je lm ia seuran n eid en k o le a n sy y stu u le n k o h m ettam ia jäseniä. Turun-päivän toim ikunnan puh een joh taja h o vio ik eu d e n n eu vo s N ils B erg a v asi v ira llise s ti p ä iv ä n k lo 12 T u ru n teatteritalo n p o rtailta k u v a a v a : 1) T y ö v äen y h d istys, 2) Satam atyö n tekijäin am m attiy h d istys, 3) Pu usep ät, so rvarit ja k u v a n v e istäjät, 4) K irjan p ain ajat, 5) R aittius- yhdistys Toivo, 6) M uurarit, 7) Raittiu syh d isty s T a im i, 8) M e ta llity ö n - tek ijä t, 9) Suutarit, 10) Salv u m ie h et ja n )»R äätälilu p i». O n va ik e a ta sanoa, o ltiin k o tähän en sim m ä ise en m ie len o so itu sm arssiin, jo k a e i o llu t v ie lä oikeastaan tark o in täh d ätty m ie len o so itu sm arssi, v a a n»käv ely retk i» e li siis v irk istysm u oto, n iin in n o k k aita m en e m ään, että arvo n ta jo h tu i kaik k ien h alu sta asettu a en sim m ä ise k si, eh käpä viim eiseksi, mutta demokraattista ja tasapuolista arvo ntam en ettely n on k atsottava o lleen. M arssia edeltäneen ä v iik k o n a o li pidetty n en k an san jo u kko. R etkeläisiä odottamaan oli Uittam olle kerääntyn y t su u rp aljo u s väkeä.» M u tta U itta m o lle e i tu ltu tu o llo in v a in k ä v elle n, sillä liik en n että vä littiv ät m yö s»höyryveneet» F lin k ja H elm i. Loppu arvio väestä o li n. 3.000 4.000 hen keä. T ä tä v o i p itää tuon ajan o lo ih in nähden todella lo istava n a saavu tu ksen a. Som asti ko ristetu n ju h lapaik an eli»huvip aik an» o h jelm a o li se u raa van lain en : 1) Y leisöä k o k o ava fan fa ari, 2)» T y öväen k ilv e llä ko ristetu lta p u hujalava lta» p id etty tervehdyspu he, p itäjän ä p ankin kassööri K. A. H ellm an ; p u he p ä ätty i yh teiseen»eläk öön h u u toon työ väe n liik k eelle», 3) L au lu a ja soittoa, 4) Y lio p p ilas V. A. M a rjasen pu h e, s) L au lu n sävetu ttiin» v irk isty n ein m ie lin ja syd än toivo a täyn n ä. S illä tällain en retki o li o m ian sa h erättäm ään in nostusta ja yh teish enkeä k au p u n k im m e työ väessä». M ielen k iin to ista o n h avaita, että ju h la p y rk i o lem aan k aik k ia ty y d y t tävä. H ellm an in pu heessa k u v attiin työ väe n o lo ja enn en ja n y t, v. 1895, p a ran n u k sia ja edistystä, y lio p p ilas M arjanen puheessaan kertoili»niistä vastu ksista, jo ita su om alaisten on o llu t v o itettavan a taistelussaan o m an k an sallisu u ten sa ja sivistysp y- rin töjen sä edistäm ispu u h issa sekä ko sketteli n iitä sy itä, joitten peru s tu k sella ään irajoitu sta vastustetaan». H än en m u kaan sa k a ik illa»su om a laisen pu olueen h elm oissa sy n ty neillä yh d isty k sillä o li sam a pää- Varuskuntasoittokunta käijessään ku lki Turun päivän teatterikulkue pitkin keskikaupungin katuja.

K a u p p a to rille ko ko on tu n een m o n i tu h an tise n tu rk u laisjo u k o n sa a p u v illa ollessa. A vau sp u h eessaan h o v io i k eu d en n e u vo s B erg k o ro sti T u ru n - päivän m erkitystä turkulaisen yhteen k u u lu v u u d e n tunteen v a h v ista ja n a sekä ko sk etteli toisa alta pä iv än teem an p o h jalta k u v aam a- ja teatteritaiteen nykyongelm ia ja tulevaisu u d en n äk y m iä T urussa. P u oli tu n tia en n en v ira llista avau stilaisu u tta T u ru n K a u p u n gin teatterin edestä läh te n yt ja T u o m io k irk - k o silla n k au tta k iertän yt teatterikulk u e o li e n n ättän y t jo en n en k ah tatoista jä rje stäytyä K auppato rin Y lio p iston kad u n pu oleiselle sivu lle, jo n n e o li py stytetty n äyttäm ö P a a v o L isk in o h jau k sella n ä yteltävä n ja h än en ko ko on p an em an sa A u ra jo k i-an to lo g ian esittäm iseksi. M a tti P ih laja n su u n n ittelem an kulkueen n eljän to ista ku o rm a-au ton la v a lla n ä h tiin K aj P u u m alaisen lavasteissa henkilöhahm oja Turun Kaupunginteatterissa ja Å bo Sven ska Teaterissa n ä h d yistä n äytelm istä. M u k a n a o livat Num m isuutarit, Seitsemän veljestä, H am let, R om eo ja Ju lia, A n n i: m estariampuja, Kaksi kiikkulaudalla, P rin sessa R u u su n en, Peräm ies K arlsso n, L u m ikki, W est Side Story, Lepakko, K o lm e sisarta, P u n ah ilk k a ja T ä ä llä P o h jan tähden alla. Y leisön teh tävä n ä o li tu n n ista a n ä ytelm ät ja sa m alla n ä in o sallistu a teatterikilp a ilu u n. Lähes 200 o ikeata vastausta annettiin. Kulkuetta johti Turun Varu sk u n taso ittokunta, an tolo gian esittiv ät m o lem p ien va k in aisten teattereitten taiteilijat. Päivän ohjelm a oli itse asiassa alk a n u t jo a a m u lla k ello yhd eksältä, jo llo in ap u laisk a u p u n gin sih teeri v a ra tu o m a ri P a avo M ä k in e n avasi T u ru n k au p u n gin o m istam ien ta i deteosten n. 10 0 työ tä k äsittävä n n ä y tte ly n T aidem useossa. N ä y tte ly su ljettiin 25.9. K lo 9.30 a p u laisk a u p u n g in jo h ta ja A h ti N ä y k k i a v asi k au p u n gin teatterin läm p iö ssä Ju h a L u k a lan ja G u n n a r C lém en tin su u n nittelem an turkulaisen teatterin keh ity stä ja sa avu tu k sia k u v aav an n ä ytte lyn, m ik ä sai jo en sim m ä ise n ä a u k io lo p äivän ä sato jen tu rkulaisten m ielenkiinnon osakseen. Täm ä näyttely o ii n ä h tä v illä sy y s k u u n lo p p u un. V ielä k o lm a sk in n ä ytte ly avattiin aam utunteina: Turun Taid em useo n in ten d en tti, m aist. E rik Bergh a v asi k lo 10 T u ru n T a ite ilija seuran huoneistossa m ielenkiintoisen T u rk u -aih e isten m aalau sten n ä ytte lyn, jo ka o li a v o in n a 22.9. asti. K lo 10 alk o i m yö s viim e istä sijaa m yö ten täyn n ä o levassa T u ru n Tuom iokirkossa Turun -päivän jum a la n p a lvelu s, jossa sa a m a si ro vasti V ä in ö E. H y vö n en, litu rgin a past. O la v i H yvönen. K a u p u n gin a rk k iteh ti A. S. Sand e lin selosti k lo 13.3 0 S am p p alin n an m y lly m ä e lle p y stytetyn piirro ksen a v u lla m äen ju u relle nousem assa o leva n W äin ö A alto sen m u seon raken n u svaih eita. M u seo n n ä ytte lysaleih in sekä jäljen n ö kseen W äin ö A alto sen K u losaaressa sijain n eesta ateljeesta ja kirjasto sta tu lla a n s i joittamaan n. neljäkym mentä m estarin veisto sta ja m aalau k sia ja g rafiik k a a sekä k irjasto m ateriaalia. M yöhem m in toteutetaan myös ajatus biologisen m u seo n ja ak v aario n liittäm isestä m u seoraken n u kseen kuvanveistäjäm estarin itsensä hyväksy m ien su u n n itelm ien m ukaisesti. Taid em u seossa n. 300 h en k eä k ä sittä vä ry h m ä tu tu stu i k lo 15 taiteilija O sm o Lain een opastam an a v a lik o itu u n kau p u n gin taid ek ok o elm aan sekä nu orten taid ekilvan töihin. T ilaisu u d en päätteeksi nu oret ta iteilija n alu t v a staan o ttiv at kulta-, hopea- ja p ro n ssim italeja parhaista töistään. T u ru n teattereilla o li ilta päivä- ja iltan äytä n tö n sä, T u ru n kau p u n gin o rk esterilla k lo 17 T u ru n - pä iv än k onserttin sa Konserttitalossa, jo h tajan a Paavo R au tio, so listein a H ilk k a L ehtinen ja K a lle L in nao ja. A m atöö rin äy ttä m öistä T u ru n n u orisoseura, T u ru n V apaateatteri ja O p isto teatteri o liv a t järjestäneet näytän n ön. H arrastelijateatterien tehtäväksi o li u skottu m yö s T u ru n -p äivä n ilta ju h la k lo 18 U rh eilu puistossa. Sen avasi k u n n allisn eu vo s Johan nes K o ik k alain en kosketellen p u heessaan teatterin teh tävää kotiseudun viih ty isy y d e n luom isessa. E sityksistä va stasiva t T u ru n T yöväen o p isto n tanhuryh m ä, T eräk sen N äyttäm ö, K isa-v eikkojen N ä yttä m ö, T au n o n Näyttäm ö ja Nummenmäen Työvä e n N ä yttä m ö, m u siik ista h u o leh tiva t M a arian V P K :n ja T u ru n M e t sä n k ä v ijä in so itto kunnat. Juh la ja sa m alla täm än vu o tin en T u ru n -p äivä p ä ätty i k o m eaan ilotu litu k seen ja U rh eilu p u isto n takakentälle järje s tetty ih in n u orisotan sseih in, jossa ry tm in a n tajan a o li R a ffu V altosen orkesteri. Edellisistä T u ru n -p äivistä p o ik e ten T V -2 seurasi p ä iv än o h je l m aa kiinteästi, mm. Turun -päiv ä n avau s, A u ra jo k i-an to lo g ia ja V aru sk u n taso ittoku n n a n iltap äiväk onsertti S am p p alin n an p a v iljo n g issa n ä h tiin k u v aru u d u ssa. E rityisellä m ielenkiinnolla lienee seurattu Turu n k au p u n gin isille Sam pp alin n an ra vin to laan järje stetty ä k ysely tu n tia, jossa a ltavastaajin a o liv a t k au p u n g in jo h ta ja V ä in ö J. Leino, va ltu u sto n p u h een jo h taja J. K o ik k alain en, v a ra pu h een jo h tajat L. O rell ja U u ti Palaja, teatterin jo h taja K a lerv o N issilä ja v e ro jo h taja L au ri Jarann e. V a rsin k in n u ori p o lv i n ä ytti in n o lla n a u ttiv a t kau p u n gin k u lk u n eu vo jen tarjoam asta ilm aisesta kyydityksestä vanhem pien turkulaisten su u n n atessa tu h atlu k u isin a k u l ku n sa ilm aisen sisä än p ä äsy n tarjo a v iin m u seoih in. K ä v ijä in lu k u oli su orastaan ennätysm äistä. M.m. T u ru n lin n a a n tu tu stu i ku u d en tu n n in aik an a n. 13.0 00 hen keä, m äärä, jo l laista ei m illo in k aan aik aisem m in ole tavoitettu. Tilatkaa SUOMEN TURKU Turkulaisen teatterin juhlavuosi M a am m e teattereiden katso jam äärien keh itys v iim e n ä ytän tö vu o n n a ei o llu t su otuisaa. K o ko n aistilan n e o li la sk u su u n ta in e n ja m onissa teattereissa jo u d u ttiin ko k em aan tu n tu va ak in yleisökatoa. O n ilah d u ttav a todeta, että T u ru n K a u p u n gin teatteri p y sty i sijo ittu m aan niid en h arvo jen teatterien jo u k k o o n, joissa katso jam ää rät yleisestä su u n n asta p o ik eten o so ittiv at kasvu a. V iim e n ä ytän tö vu o d en k atsojam ää rä oli 12 3.3 3 9. L isäys edelliseen vu oteen ve rrattu n a o li 8.17 6, siis va rsin tu n tuva. K atsojam äärä jä ik in v a in v ä h än pu u ttu m aan tähän astisesta h u ip p u lu v u sta (124.797), jo k a sa avu tettiin n ä ytän tö vu o n n a 1962 1963. M a in ita m yö s tulee, että Å bo S v e n ska T ea terissa lisää n tyi katsojalu ku m erk ittävä sti, jo ten taaksejään y t vuosi on ollut m enestyksellinen koko tu rk u laisrin ta m alla. K u lu m assa o leva n äytän tö vu o si k ä y v a h v o je n teatterih istoriallisten tunnusmerkkien alla. Viisikym m entä vu o tta sitten lu otiin su u re lla in to m ielellä p eru sta su om en kielisen am m attiteatterin aikaan saam isek si tähän kau p u n kiin. A ik ak irjo jen m u k aan teh tiin tu rkulaisten am m attiosasto jen ed u stajien kesäkuun 27 p ä iv än ä 19 16 pidetyssä kokouksessa lo p u llin en päätös T u ru n T y ö v ä e n teatterin K annatu syh d isty k sen sä än töjen h yv äksym isestä, asiaa jo m arraskuussa 1915 valm istelem aan asetetun väliaikaisen toim ikunnan ehd o tu ksen m u kaisesti. T e h ty päätös m erk itsi sa m alla en sim m ä ise n am - m attivoim in toim ivan suomenkielisen teatterin peru stam ista T u rkuun. Sam assa k o k o u k sessa vä lia ik ain en toim ik u n ta sa atto i m yö s ilm oittaa k u tsu n een sa perustetu n teatterin en sim m ä ise k si jo h ta jak si n ä ytte lijä W ilho Ilm arin Helsingistä. Varajohtajaksi k iin n ite ttiin ro u va L itja Ilm ari, ja h ä n e n lisäk seen kym m en en m ies- ja k ah d eksan n aisn äyttelijää. Perustetu n teatterin n im eksi v a h v istettiin T u ru n T y ö v ä e n T eatteri, v a s taeh dotuksen K an sa n T ea tteri - - jäädessä ään estyk sessä tappio lle. V a r sin a in en teatterityö sa atiin y llä ttä v ä n n o p easti k ä y n tiin, sillä h a rjo i tukset alo itettiin jo h ein äku u n a l k u p u o lisk o lla. A vajaisn äytän n ö ssä, jo k a p id ettiin T u ru n R uotsalaisen T eatterin talo ssa 26.8. 19 16, esitettiin A le k sis K iv e n *Kullervo»-näy- telm ä W ilh o Ilm arin o h jaam an a ja h än en esittäessään m yös n äytelm än p ääosan. L äh tö o li ta p a h tu n u t ja paria vu o tta m yö h em m in perustettiin T u rk u u n jo toinen su om en kielin en am m attiteatteri, jo k a a lu k si toim i Turun Suomalaisen Teatterin nim ellä. Sen jo h ta jan a o li W ilh o Ilm ari v u o sin a 19 19 T934. Ju h lavu o si tu lee eri m u o d oin sä vy ttä m ä än n ä ytän tö vu o d en toim in taa. Sen ensim m äisenä ilm au ksen a o li 18.9. vietetty T u ru n -p äivä, joka k u lk i vo im ak k aasti teatteritaiteen m erkeissä ja jo n ka oh jelm an su u n n itte lu u n ja toteu ttam iseen teatteriemme henkilökunnat monin m uodoin o sallistu ivat. Ju h lavu oden tap a h tu m iin liitty i a rvo k k aalla tava lla m yös Turussa pidetty Pohjoismainen T eatterikongressi. V arsinaiset 50 -vu o tisju h lallisu u d e t o v a t jo u lu ku u n 9. ja 10. p ä iv in ä, jo h o n m e n nessä m y ö s sa an em m e k ä siim m e tu rk u la ise n teatterity ö n h isto ria llista tau staa ja h a rra stu sto im in taa n y k y p ä iv ä ä n asti esitte le v ä n sekä T u ru n su o m en k ieliste n am m attiteattereid en v a ih e ita se lv ittä v ä n ja k a u p u n g in teatterin talo n ra k en tam isesta k e rto v a n teoksen. P e n tti L eh to n e n T u ru n k u lttu u rielä m ä ä n m o n ita h o is e s li v a ik u tta n e e n sä v e ltä jä n, d iie c t o i m u sices S u n e C a rlsso n in kädestä k irp o si k y n ä s y y sk e sä llä 1966. H än jä tti e n n e n k u o le m a a n sa to im itu k selle o h e ise n k u v a n, jo n k a jo h d o sta a ik o i k irjoitta a le h te e m m e k u v a u k sen, m ik ä jä i su o ritta m atta. K u v a esittää n. p u o li vuosisata a sitte n ta p a htu n u tta» T a ite ilija in S a lo n git» -n im isen k a h v ila n v ih k iä istila isu u tta ta lo n E e rik in k. 17 ylä k erra ssa. P e rustaja o li johtaja Ju h o Fr. K o rk ela, jo k a n ä h d ä ä n istu m assa e tu a la lla o ikealla. T a ite ilija t sa iva t ripustaa s e in ille m a a la u k sia a n n ä y tte ly ik s i k a i en sim m ä in en tä lla in en m a h d o llisu u s a in a k in T u ru ssa. T o im itu s o n v o in u t tunnistaa ku va sta seu ra a va t k u v a ta ite ilija t: p ö y d ä n ta kana k e s k e llä o n A n to n W :son L in dfo rs H elm i-ro u va n sa kanssa, tä m än vieressä E d w in L y d en ja p ö y d ä n päässä o ik e a lla J. H. E k e lu n d, jo n k a ta kana seisoo R agnar U n g ern. L in d fo rsin takana seiso o Ilm a ri K a ija la ja h ä n estä o ik e a lle W e ik k o Puro. M u ista läsn ä o lleista o le m m e tu n n ista n ee t seu ra a vat: äärim m äisenä vasem m alla seisoo k o u lu n eu v o s N iilo K a llio, L in d fo rsin vieressä istu u la k it.k a n d. A n tti M ik k o la, P u ro n vieressä seiso o kirjailija Fontus A rtti ja pianoa n äppäilee Sune Carlsson. H yvät tu rku la iset: o ikaiska a tu n n istu svirh e e m m e ja k erto k a a, k etä m u ita o n ku vassa. P u h elin tiedo t jo k o 19 575 tai 16 o n. E h k ä jo k u m u istaa v ih k im ä a ja n k in t

SJÖHISTORISKA M USEET VID ÅBO AKADEMI Sjöhistoriska museet vid Å bo Akad em i grundades å r 1936. Verksam - h eten sk u lle u p p rätth ållas m ed avk astn in gen från fö r än d am ålet donerade medel. Tillkom sten av m u seet vä ck te rätt stor uppm ärksam - het. Sjöfaran d e och vä n n e r a v seglin g h ad e län ge vä n ta t p ä att näg on tin g sk u lle göras fö r att tillvarataga m in n en a v v a r sjö fart sä väl i äld re som i n y are tid. F örem äl och a rk iv a lie r a v o lik a slag överläm n a- des i ö verraskan de stor m ängd tili m useet. D essutom kunde rätt m ycket fö rvä rv as genom köp. R u m för sam lin garn a u p pläts i en stenbyggnad in n e p ä garden Stora Tavastgatan 30. V id krigsutbrottet 1939 avbröts v erksam h eten fö r flere är fram ät. Sam lin garn a fördes tili an n an ort, främ st tili M asku, m en äv en tili Sverige. Vid ett bom bnedslag spräng- des fönstren i m useibyggnaden, U tsik t ö ver m u seisk e p p e t S igyns däck. SVEN ANDERSSON va refter vä rm eelem en ten frös so n der. N ä r ve rk sam h eten efter kriget äterupptogs, flyttades sa m lin ga rn a tili den T h o m esk a g ården, Sam ppalin n agatan 3. H är kunde m useet disponera över 5 ru m. B yggn ad en var em ellertid i sä d äligt sk ic k att den in te h ö ll v ä rm en vin tertid. Forst 1959 löstes lo k alfräg an p ä ett nägor- lu n d a tillfred sställan d e sätt. Å bo A k ad em i u p p lät d å 4 ru m i Stats- ve ten skapliga Fakulteten s h u s Gezeliu sga ta n 2. H är fic k de värd efu l- laste fö rem älen o ch a rk iv aliern a en sä k er fö rva rin g sp lats. En del a v dem ku n d e ord n as upp o ch göras till- g än g liga fö r besökare. Trängbodd- heten är d o ck alltjä m t m ycket be- svärande. G en o m p en n in g värd ets starka för- sä m rin g h a r m ed len fö r köp o ch lö- p ande u tg ifter k rym p t avsevärt. In- sam lin gsarbetet h a r dock fortgätt, o m o ck sä in te i ö n sk värd o m fatt- ning. T ill de in tressan taste fö rem ä len i ett sjö h isto risk t m useum hör m odellern a. M e n d e är m yck et dyra att bygga. A b om u seet äger ett sex- tio tal, a v v ilk a dock end ast en tred- jedel är a v ve rk lig t hög klass. Säm lin g en o m fa ttar segelfartyg, ängbätar o ch fiskebätar. M odellbyggen a har i sto r u tsträck n in g m ö jliggjorts gen o m sä rsk ild a d o nation er. Främ st so m gävo r h ar farty gsin ven ta rier och n a vigatio n sin stru m en t förvärvats. H it h ö r bl.a. galjo n sb ild er, nakterhus, sk eppsklo ckor, kom passer, sextanter, loggar o ch k ik are sam t o lik a slags arbetsredskap. Ett stört in tresse erbjuder tavlor- n a a v v ä ra skepp ute p ä h avet och i främ m ande h am n ar. Ä v e n om de är sch em atiskt m älad e h ar de stora lik h eter m ed de farty g de föreställer, och o fta är de de end a m in n en som fin n s k v a r a v dessa. M u seet har om - k rin g 15 0 jäm fö relsevis högklassiga m äln in ga r a v fin län d sk a skepp, den äld sta daterad 1775- D å m u seet v ill tjän a veten skaplig fo rsk n in g det är desutom knu- tet tili en h ö gskola h ar insam - lin g en a v ark iv a lie r ansetts vara sä rsk ilt vik tig. D ess loggbokssam ling torde v a ra d en stö rsta i sitt slag i N o rd en. O m krin g 1 000 av loggböc- kerna h a r förts p ä segelfartyg under 1800-talet. D essu tom äger m useet rätt sto ra sa m lin ga r a v sjö kort, fartyg sritn in gar o ch fotografier sam t o lik a slags h an d lin g ar rörande sjöfarten sä v ä l i äld re som i nyare tid. U n d er sin a fö rsta är u tgav m useet ett tio tal sm ärre pu blikatio n er. A v brist p å m edel h ar det in te varir m ö jlig t att fu llfö lja den na viktiga del a v verksam h eten. Sjöhistoriska museet vid Åbo A kad em i är än n u ett litet m useum. D etta gälle r i sä rsk ilt hög grad före- m ålsbeståndet. M u seet är ocksä m ycket litet k än t bland den stora allm än h eten. S an n o lik t är in te ens alla äbobor m ed vetn a om dess exis- tens. För Å bo har sjöfarten dock un der århundraden v a rit en huvud- närin g och sam tidigt en m äktig för- m edlare a v k u ltu rin try ck. O ckså d en åb olän dska bygden präglades i äld re tid i hög grad av den na näringsgren. A tt Å bo sk a ll h a ett eget sjöfartsm useu m är därför bäde natu rligt o ch nödvändigt. M e n fö r att ett sädant m useum sk a ll ku n n a p å - räkna ett allm än n are in tresse och fö r att verksam h eten sk all k u n n a ges önsk värd o m fattn in g k rävs en m useibyggnad. Sam lin garn a m äste fä ett eget hem. M U SE ISK E P P E T»SIG Y N» Å r 1939 köpte m useet skonertskeppet»sigyn a v W årdö». K ö pet m öjliggjordes genom en särskild dona- tion. Priset v a r 50 0 0 0 m ark. D en 30 juni bogserades skeppet in i A u ra ä, d är plats v ä lv illig t och avgifts- fritt upplätits v id östra k ajen om e- delbart ned an fö r M artin sbron. M u seiskep pet»sigyn» är nu m era k än t i v id a kretsar i v ä rt lan d och i N ord en över h u v u d taget. O cksä i England och A m erik a h a r det b livit uppm ärksam m at. N ägra upp- gifter om fartyget torde dock va ra p ä sin plats.»sigyn» byggdes p å G am la V arfvet i G öteborg 1887. M a te rialet v a r furu, e k och pitch p in e, d im ensio nerna 45,50 m X 9,04 m X 3,79 m och lastförm ågan nägot ö ver 500 ton d.w. U rsprungligen v a r skeppet riggat som trem astad bark, d.v.s. m ed råsegelstacklin g p å fock- och storm ast.»sigyn» va r ett av den svenska segelflottan s vackraste fa r tyg o ch gjorde sig k än d fö r sin a sn abba resor. D e n första re san före- togs 1888 sä v itt m an v e t tili K in a. U n d er de fern fö lja n d e ären seglade sk eppet en b art p ä u to m eu - ro p eiska va tten. I b ö rjan a v 1900- talet gjordes resor frä n eu rop eisk a h am n ar tili Syd am e rik a, M e x ik o, V ästin d ien, K a n ad a o ch A frik a.»sigyn s» fö rsta ägare v a r G eo rge D ou gla s K en n ed y i G ö teborg. Å r 1905 k öptes sk eppet a v ett rederi i H alm stad, är 19 1 8 fö rv ä rv a d e s det a v sjökap ten K. T. Jo n asso n o c h tre ä r senare a v Salsäkers än gsäg i R å å. A r 1925 ö vergick det tili Sieg fried Z ie gle r i sa m m a stad. E fter Z ie g le rs död sälde h an s än k a»sigyn» rill V ärdö so ck en p ä A lan d. K ö p a re va r sjö kap te n en A rth u r L u n d q v ist och p riset 2 0 0 0 0 kron or. K ö p eb rev et un- derteckn ades den 20 m ars 19 2 7.»Sigyn» h ade n u fö rvä rv ats tili v ä rt lan ds p ä sin tid frä m sta sjöfartssocken. D en lilla sk ärgärdskom - m u n en m ed o m krin g 1 000 in bygga- re ägde t e x. 19 1 2 in te m in d re än 50 segelfartyg pä sa m m an la gt 28 746 n etto ton. K apten L u n d q v ist sälde 19 35»Sigyn» tili en an n a n värdöbo, F redrik Eriksso n, fö r 70 000 m ark. U n d er h eia sin V ärd ö -tid g ic k»sigyn» i fra k tfa rt en d ast p ä N o rd sjöo ch Ö stersjö ham n ar. Sin sista resa gjorde h o n 1937- I s t ö r t sett v a r»sigyn» ett ly ck o - sam t fartyg. U n d er sin l ån ga segel- tid räkade h o n d o ck u t fö r flere haverier. D et sv å raste in träffad e den 4 decem ber 19 1 3.»Sigyn» låg fö rtö jd p å D yb in g en s redd, m en drev i en

o rkan artad storm i lan d efter att fö rst h a k o llid era t m ed barksk eppet»a nders a v H elsin gborg». Fartyget flottogs redan fö ljan d e dag m en kon- dem n erades o ch bogserades tili R aa. R e p a ra tio n e m a b le v m ycket om - fattande. R ig gen fick sitt n u varan d e utseende, m ed räsegelstacklin g endast p ä fo ckm asten.»sigyn» h a r legat som m u seifartyg i Å bo 27 är. U n d erh ället av skeppet h ar fö ran lett m ån ga a llvarliga bek ym m er. M u seet o ch A k ad em ien h a r ick e h a ft n ågra an slag fö r kon- se rv erin g o ch reparationer, va rfö r m edel fö r detta än d am al arligen m åst sk affa s från an n at h ali. Julen 1 939 b le v riggen m yck et illa skadad a v sp litter från tv å bom ber. U n d er h ela krigstid en stod konserverings- m ed el in te att få. D essutom m åste sk eppet då läm n as u ta n n ödig tillsy n. En g ru n d lig reparation va r där- fö r o från k o m lig efter kriget. T ack v ä re ben äget bistän d a v en del red erier o ch b o lag b le v det m ö jlig t att aren 1946 49 fö rn y a en stor del av riggen o ch att reparera det skadade akterskep pet. Ä v e n seglen fick nödig översyn. Å r 1 950 togs sk eppet upp p ä slip. Sigyn v a r n u äter i jäinfö relsevis gott sk ick. So m m aren 19 54 v a r»sigyn» un der sju ve ck o r u th y rt tili ett film bolag, da film en»laivan k a n n e lla S ång un der segel» in sp elades. B lan d an n at företo gs en k ryssn in g p å Erstan. T a c k v a re de efter kriget u tförd a rs- p aration sarb eten a ku n d e skeppet om ed elbart o ch u tan vid ly ftiga re förberedelser ställas tili film bolagets förfogan de. I s l u t e t a v 50-talet fö rn yad es kajut- taket o ch k ryssm asten. O cksä för dessa re p aratio n er erh ö lls h jälp utifrän. Sed an 19 57 h a r Å bo stad bev ilja t ett ä rlig t un derstöd p å 1 500 m ark. D etta understöd h ar v id sidan av inträdesavgifterna varit en m yck et k än n b ar h jälp. Senaste är visade det sig dock, att m era om fattan - de re p aratio n er äter v a r o frän kom - liga. N edre delen a v sto rm asten och ett par rär m äste fö rn y as o ch hela riggen överses. D essu tom m äste upp- k o m n a läckor tätas. För arbetena i riggen b evilja d e Å bo stad ett engängsanslag pä 5 000 m ark. M ed dessa m edel b lir det m ö jlig t a tt äter sätta m aster, rä r o ch tack lin g i näg orlu n d a gott sk ick. D e viktigaste arbeten a torde k u n n a slu tföras vä ren 1967. T a c k v ä re v ä lv illig t bistän d av Oy W ärtsilä Ab Abovarv kunde»sigyn» d ockas sistlid n e som m ar. M e d tillfred sställelse k unde m an k onstatera att bordläggn in gsplan kor- n a fo rtfarande v a r frisk a och n å tar- n a täta. E n g ru n d lig ö versyn va r em ellertid p åk a lla d : tvärsk a rv arn a diktades, bottn en beströks m ed kon- serveringsm edel o ch fö rh yd n in gen i v a tten lin jen förstärktes. D ocknin g en v a r a v stor b etyd else fö r skeppets fortbeständ.»sigyn» är i sitt slag det sista be- va rad e träbyggda segelfartyget som h ar gätt i fra k tfa rt p ä vä rld sh aven o ch ett a v de fä m in n esm ärk en a över en gangen epok i de seglande fartygen s historia. M ed b ekläm n in g ko n staterar m u seim än o ch vänner av sjöfart, att det i h eia värld en fin n s sä ytterst fä segelfartyg beva- rade i det sk ic k de b efan n sig, dä de gjord e sin v ik tig a in sats att förm ed la v a ro r o ch k u ltu rim p u lser m ellan o lik a länder.»sigyn» har k v a r h eia den g am la in red nin gen. H är är det än n u m ö jlig t att fä en up p fattn in g om h u r sjö fo lk et förr levd e o ch bodde om bord. «S ig y n» h ö r tili en typ a v fartyg som förekom allm änt i Norden under segelsjöfarten s dagar. Skepp av detta slag byggdes i stört an tal i v ä rt lan d. Icke m in st därför äger vä rt m u seifartyg ett betydande, o om tvistlig t värd e, ett värd e som b lir allt m er uppen b art fö r va rje är som gär. A tt rädda»sigyn» för fram - tid en är en v ik tig up pgift, en kultu r- förpliktelse. D en stora allm än h e ten detta g älle r in te bara A b o h ar u n der de senaste ären visa t ett v ä xan d e in tresse fö r»sigyn». A n talet be- sökare stiger n u m era tili 7 000 ä 8 000 u n der de fern som m arm än ader sk eppet öppethälles.»sigyn» har b liv it en tu ristattraktion, o ch hon sk u lle b li det i än n u högre grad, om tillräcklig a m edel fu n n es fö r underh ället. M ä n ga är de segelfartyg av»sigyns» sto rlek o ch typ som h aft A b o som h em o rt och än n u flere de som legat förtöjda v id stränderna av A u ra ä. M a n vä gar därför hoppas, att skeppet allt fram gen t sk all kun - n a bevaras som en a v v ä r stads sevärdheter. ÅBO, v a r s t a d PRENUMERERA Turkulaiset voimistelijattaret ruusujen kaupungissa Z w eib rücken die Stadt der Rosen sijaitsee R h ein lan d -P fa lzin alu eella läh ellä R an sk an rajaa. H u o lim atta p ien u u d estaan 34.000 asukasta on k au p u n k i saarlandp falzilaisen talous- ja k u lttu u rieläm än keskus. Z w eib rück en iläisiä teollisuustuotteita m.m. kenkiä m arkkin o id aa n k au tta m aailm an. K a u pu n gin m aan tieteellin en asem a rikkain e n äköalo in ee n an taa sille k a n sa in välisen leim an. Ilm asto o n lem peä ja terv eellin e n ko sk a kau p u n k i sijaitsee vu oristoseu d u lla. A su k k aat o vat vilk k a ita, h y v in ilo isia ja v ie ra an v ara isia. H e o vat su u rim m alta o saltaan k a to lilaista usk o n toa tu n n u stavia, m ik ä ly ö o m an leim ansa k au p u n gin m en taliteettiin. P alatessaan W ien in G ym n aestradasta k esällä 1965 an to i Suom en V o im istelu liito n 200 -hen kin en jo u k kue näytöksen Z w eibrückenin uudessa kom eassa W estpfalz-hallissa. N ä ytö s to teu tettiin p a ik allisen u r h eilu seu ran kutsu m an a ja järjestäm än ä. T ila isu u s o n n istu i p u olin ja toisin y li odotusten. A rv oste lu t o liva t su orastaan ylistävät. Sam alla sin e tö itiin su om alais-zw eibrü c ken iläinen ystä v y y s, sillä vie ra ilu n takan a o li itse kau p u n gin johto. M u k an a o li m yös n oin n elisen k y m m en tä turk u laistyttö ä. H eid än esityksen sä jä i v ä t ilm eisesti zw eib rü ck en iläisten m ie leen, ko sk a täm än vu o d e n h u h tiku ussa tu li kutsu su o raan T u ru n U rh e ilu liito n tytö ille sa ap u a h e in ä ku u n 16 17 p ä iv in ä Z w e ib rü cken in trad itio n a alisille» R u u su ju h lille» esiin tym ään. K u tsu a terv eh d ittiin su u re lla riem u lla ja m ielen k iin n o lla voim istelijatyttö jen keskuudessa. H u o lim atta Suom en S u u rkiso jen an tam asta»täystyöllisyyd estä» ru vettiin heti tuum asta toim een ja m atk alle ilm o ittau tu i lin ja-au tollin en tyttöjä eli k aik k iaan 33 vo im istelijaa. P y säh dyspaikat o liv a t K ö öpenh am in assa ja H an n overissa, joissa m ajo itu ttiin n u orisotaloih in. Edellisessä paikassa tu tu stu ttiin p o h jo ism aalaiseen»m o derniin» n u o riso k u riin ja jä lk im m ä i sessä saksalaiseen järjestykseen. M o lem m at o liv a t om alta o saltaan eläm ys tytöillem m e. S u u rm aailm an liik en n e, h uo m attavien h isto ria llisten p a ik k o jen ja m aailm an k au p u n k ien läp ik u lk em in en o liv a t tytö ille n o p easti su latettavia su u p aloja k u ten m yö s k an sa in v ä lin e n ih m isvilinä. M a tk a ed istyi ennen arvaam ato n - ta v a u h tia u u sin e m aisem in een ja elä m yk sin ee n. M a a ilm a n pien u udesta kertoivat autotien varrelta poim i T u ru n U r h e ilu liito n tytöt Z w e ib rü c k e n in R o sen gar tenissä 17.7. 1 966 esittäm ässä» S u ih k u k a iv o a». tut su om alais-tu rkulaiset»liftaajat» sekä p y säh d ysa sem illa vilise v ä t m eik äläiset turistit. P falzin alu een vo im istelu valm en - taja ja zw eib rücken iläin en»m an a gerim m e» H an s Scherer o li kahd en p o ik an sa kan ssa m eitä vastassa P fungstadtissa asti, e li 200 kilo m e t rin päässä m ääräpaikasta. Illan su u s sa 15.7. otettiin iloin en joukueem - m e vastaan ru u su in ja la u lu in Festh a llin edustalla. V astassa o liv at jo ed elliseltä vu od elta tutut zw eibrü c- k en ilä isv o im istelija ttaret H ildegard Sieb erin jo h d o lla, sekä k u n k in ty tön tilapäisvanhemmat. Kaikki m a jo itettiin n äet perh eisiin ja sepä v a s ta o li m ielen kiin toista. N ä in jo utui m yös jo u k k u een k ielitaito ko etu k selle. T y tö t se lvisivät su orastaan k iitettävästi saksalais-en glantilais-ransk alaisella sanavarastollaan. Perjan tai 15. 7 - o li v a rattu vie ra i lu lle ja harjo itu k sille. H eti aam u lla ajettiin D orn dorfin k en kätehtaille. Sieltä läh tivä t k a ik k i tytöt kau n iit lah ja k en gät jalassa. Z w e ib rü ckenin kuulu isassa, ro m an ttisen kau n iissa ru usu tarh assa eivät esiin tym ish arjoitukset edistyn eet p itk älle k ään, sillä ne k eskeytettiin pu o len tu n n in v ä liajo in jäätelö- ja k ah v itarjoilu lla. V iera an v ara isu u s, y stä v ä llisy y s ja o h jelm an m o n ip u o lisu u s o li su orastaan m ie lik u vitu k sellin en. P falzilaiset o vat h y v in tem p eram en ttisia ja m u k a an satem p aav ia ih m isiä. H eidän jo ukossaan v iih ty y ja h eillä o n todella»aurin koa su on issaan», kuten he itsekin sanovat. L au antai-illan 16.7. ru usu tanssiaiset, jo ka on Z w e ib rücken iläin en vu osi vu od elta toistu va h ien o juhla, m uodostui tu ru ttarille u n elm aillak - si. S in isiin, em p ire lin jaisiin p u k u i h in so nn ustau tu neet A u ra n rantojen neidot sa iv at k u n n ia n av ata tila i suudet p o lo n ee silla p aikallisten nu orukaisten d aam eina. K o ko illan o liv at tyttöm m e ju h lan k eskip isteenä esiin tym isin een. H eidän p o h jo ism aalainen vaaleutensa ja raikkautensa herätti huomiota sen parhaim m assa m uodossa. Itse kau p u n gin y liporm estari O scar M u n tzin ger ojensi arvokkaita lah jo ja jo u k k u eelle ja h ä nen kiito spu h een sa o liv a t vertaan sa v a illa. Z w e ib rü cken ja T u r k u tu n tu ivat o levan n a ap u reita tuhan sien kilo m etrien takaa. K o konaista 12 0 0 0 katsojaa seurasi tyttöjem m e esityk siä su n n u n tain a 17.7.»R osengartenin» u lk o ilm a ju h lassa. Lattiap in tana o li 5 0 X 4 0 su u ruinen ruohokenttä, jota ym päröiv ä t m aailm an k au n eim m a t ruusuistutukset, lin tu la m m ik o t, sypressit ja su ih k u k aiv o t sin fo n ioilleen. D e- k oratiot o liv a t siis ain u tla atu iset, ilma läm pim än hivelevä. M usiikinopettaja R itv a T iito la briljeerasi ta i tavana säestäjän äm m e kau n iissa M u n salan p u v u ssa ja jo u tu i v a lo k u va a jie n»ristituleen». P ä ivä va ih tu i tu m m an p im eäksi illa k si h ä ik ä ise v i lle ilo tu litu k silleen, jo n k a loisteessa tytö t v ie lä kerran vo im iste liv a t ja allekirjo itta n u t jo u tu i y leisön p y y n nö stä y h ä u ud estaan ja uud estaan puhumaan m ikrofooniin suomea. K ielem m e so i h eid än k o rv issaan kuulem m a kerrassaan kauniina. M a an an tain a 18.7. o ltiin ik im u istetta valla k ie rto a je lu lla P fa lz in viin iry p älerin teillä. M a tk a n p ä än ä o li v ierailu A n w e ile n u rh eilu o p istossa. P ä ivä h u ip e n tu i jääh y väistan ssiaisiin, jo ssa tyttöjem m e tan ssitaito sai k erran k in v a stin een sa sik äläiste n v o im iste lija p o ik ie n tah o lta. R uusuy h d isty k sen p u h een jo h taja, a r k k i tehti Herman Schm idt kohdisti hyv in va litu t sanan sa vo im istelu m m e ja vierailum m e ylistykseksi. Verein igten T u rn e rsc h a ft Z w e ib rü c k e n ' in p u h een jo h tajat Ern st A n s tä tt ja K a rl Stü ck len to iv o iv a t ja tk u v ia urheiluyhteyksiä kaupunkiem m e nuorten kesken. L äh tö aam u e li tiista i 19.7. o li su m u in en ja sateinen. Se k u v a sti haikeutta, m illä turkulaistytöt erosiv a t ra k k aak si k äyn eestä» R u u su jen k au p u n gista». H e o liv a t p y rk i neet p a rh aa lla ta v a lla edustam aan ko tik au p u n k iaa n ja m aataan. Sam at tytöt o v a t lu k u isia k erto ja e s iin ty neet kotona T u russa saam atta m illo in k aan se llaista tu n n u stu sta k u in k a u k a n a E u ro op an sy d äm essä sija itsevassa Z w eib rü c k en issä. T u lk o o n k in sik si k a ik k ie n tu rk u laisten tietoon p fa lz ila is v a lm e n ta ja H an s S ch ererin tytö illem m e lau su m a t jääh y v ä iss a n a t:»h y vät v o im iste lija tta ret. Olette olleet m aallenne yhtä h y v iä läh ettiläitä k u in sen k o rk eim m at diplom aatit konsanaan.» Lah ja S a lv ia n d e r

Turussa 53.000 asuinhuoneistoa P äivälehdistä saadaan tavan takaa lukea, että rakennustoiminta Turussa on vilkkaampaa kuin koskaan aikaisemmin. Täm ä ala on tunnetusti erittäin suhdanneheikkää. Siihen vaikuttavat puhtaasti taloudellisten tekijäin lisäksi mm. monet lainsäädäntötoimenpiteet. Tuoreena esimerkkinä on v. 1964 tapahtunut asuntotuotannon jyrkkä lasku, m ikä aiheutui veronhuojennuslain suomien etuisuuksien vähentämisestä. Vanhan lain voimassaoloajan lopulla gründerit kiihdyttivät toiminnan äärimmilleen, sillä halukkaita sijoittajia oli. Sitten seurasi herpaantuminen, jota ei ole vieläkään täysin voitettu, vaikka mm. asuntosäästötoiminnan laajeneminen on jo alkanut vaikuttaa vilkastuttavasti. Samaan johtaa tietysti aravamäärärahojen lisääminen, mikäli vain ensisijaisia lainoja järjestyy riittävästi. Turun kohdalla on tässä suhteessa suurena etuna, että täällä toim ii suhteellisen voimakkaita paikallisia rahalaitoksia, jotka pystyvät laajaan asuntotuotannon rahoitukseen tiukkoinakin aikoina. Raham arkkinoilla tapahtunut kiristyminen ei ole ainakaan tähän mennessä päässyt jättämään näkyviä jälkiä Turun rakennustoimintaan. Niinpä tänä vuonna on syyskuun loppuun mennessä myönnetty rakennuslupa 1.448 asuinhuoneistoa varten. Vastaava luku oli viime vuoden tammi syyskuun aikana 950. Häksyttyjen rakennuspiirustusten kokonaiskuutiomaärä on kuluvan vuoden kolmen ensimmäisen neljänneksen aikana 910.829 m3, kun se vastaavana aikana viime vuonna oli 570.672 m3. M yös teollisuusrakennusten kohdalla esiintyy tänä vuonna voimakasta kasvua. Niitä varten on myönnetty rakennuslupia 382.724 m1. M onilla kaupungin suurimmista teollisuuslaitoksista onkin nyt samanaikaisesti meneillään huomattavia laajennuksia. Koska Turussa ei pitkiin aikoihin esiintynyt rakennusalalla työttömyyttä, jäivät monet valtion rakennushankkeet odottamaan vuoroaan. Pää avautui vihdoin, kun ryhdyttiin rakentamaan klassikon uutta taloa, ja sitten seurasivat nopeassa tahdissa hammaslääket.laitos, teknillisen oppilaitoksen laajennus ja tänä vuonna valmistunut Åbo svenska flicklyceum. Rakenteilla ovat yhä syksyllä v. 1964 aloitetut molemmat suurtyöt, virastotalo (n. 97.000 m3) sekä U-sairaala ja keskussairaalan uusi talousrakennus (yhteensä n. 200.000 m3). Merenkulkukoulun rakennustyöt jatkuvat myös kesätauon jälkeen. Vuoroaan odottavat yhä mm. lääketieteellisen tiedekunnan uusi laitosrakennus, Raunistulan yhteislyseo ja sairaanhoitajaopisto. Kaiken kaikkiaan on Turussa rakenteilla nyt n. i,6 milj. kuutiometriä ja uusia hankkeita on alkamassa niin paljon, ettei määrä pääse ainakaan lähikuukausina kovinkaan paljoa alenemaan tästä huippulukemasta. Vasta syksyllä 1967 sekä virastotalon että keskussairaalan valmistuessa samanaikaisesti on pelättävissä rakennusalan työllisyystilanteen vaikeutuvan, ellei niiden tilalle avaudu vastaavasti uusia rakennuskohteita. Toiveet on tällöin ensi sijassa kiinnitettävä asuntotuotantoon, jonka kasvu v. 1964 tapahtunutta takaiskua lukuunottamatta on osoittanut jatkuvaa kiihtymistä. Niinpä asuntojen bruttolisäys oh vv. 19 51 55 5.433, mutta seuraavalla 5-vuotiskaudella 1956 60 jo 10.609 sekä vv. 1961 65 ii.176. Tähänastinen huippu 3.184 uutta asuntoa saavutettiin v. 1964, mutta seuraavana vuonna luku laski i.3i3:een. V. 1965 päästiin taas 1.668 :aan ja tämän vuoden yhdeksän ensimmäisen kuukauden aikana on lopputarkastus suoritettu jo 1.448 uudessa asunnossa. Kaikkiaan Turussa on tällä hetkellä yli 53.000 asuinhuoneistoa. V. 1930 vastaava luku oli 15.15 1, joten asuntokanta on siitä lähtien 3 1/2-kertaistunut. Tähän ovat tosin vaikuttaneet myös alueliitokset, mutta toisaalta sotatappiotkin olivat melkoiset. V. 1950 asuntojen määrä oli 31.507 ja v. i960 42.187. Nettolisäys on sotien jälkeen ollut lähes 70 pros. Kun otetaan huomioon v. 1950 jälkeen puretut n. 2.300 asuntoa, päädytään siihen, että n. 45 pros, turkulaisista asuu nyt mainitun vuoden jälkeen rakennetuissa taloissa. Koska teollisuus- ja julkisten rakennusten osalta vauhti on varmasti ollut yhtä hyvä, voidaan todeta, että pian noin puolet nyky-turusta on sotien jälkeen rakennettua. O. K. TURKU-TAITEEN Kalle A kkola: Aurajokea. Taideviljelyn saralla Turkua on sanottu URBS DONATORES, lahjoittajien kaupungiksi. Nim i juontaa alkunsa ennen kaikkea Dahlströmveljesten ainutlaatuisesta panoksesta taidemuseomme luomiseksi. Vallan vähäiseksi ei ole myöskään jäänyt se työ, jota Turku itse on tehnyt taiteen hyväksi. Turun taide ei kuitenkaan aika ajoin ole saanut sellaista tukea kuin olisi ollut toivottavaa ja on tuntunut siltä, että moni nuorempi kaupunki on ajanut ohi taiteen ja taide-elämän tukemisja vilkastuttamistyössä. Tällainen aktiviteetti on varsin ymmärrettävääkin, kiinnisaamisessa on ollut paljon työtä. Täm än vuoden Turun-päivän teemana oli Turku taide- ja teatterikaupunkina. Tuntuikin siis luonnolliselta, että kuvataide joutui valokeilaan. Tämä sitäkin suuremmalla syyllä, kun kaupunki on jo vuosia kerännyt kokoelmiinsa turkulaisten taiteilijoiden teoksia. Nämä kokoelmat ovat hajalla sijoitettuina kaupungin edustus- ja muihin tiloihin. Niitä ei ole voinut nähdä suuremmin ja niiden laadusta ei ole myöskään voinut olla varma. N yt oli siis aika esittää kokoelmien ydinosa. Taidemuseoon oli valittu toista sataa teosta, joiden tekijöitä oli 71. Useimmilta oli vain yksi työ, mutta W eikko Puro: Elonkorjuu. KAUPUNKI tarkoitus ei ollutkaan esitellä taiteilijoita, vaan luoda läpileikkaus lä hes kolmen vuosikymmenen ostotoimintaan. M ikä siis on vaikutelma? Ensim-

m ainen vaikutelm a on se, että kaupu n k i, a jatellen vu o sio sto jen v a a tim attom u u tta, on k u iten k in tehnyt k u lttu u rity ö n, jo n k a arvo vu o sien ku lu essa y h ä nousee. T o in e n v a ik u telm a on se, että k au p u n gin k a n n a ttaa tehdä tätä työ tä ja edelleen k in k eh itellä sitä tehokkaam m ak si. O stot o v a t taiteilija k u n n allem m e k ah d ella ta v a lla arvo kkaat. T y ö n sä sa am in en ju lk ise en kokoelm aan on jo se llaisen aan tu n n u stu s ja taitei- lijatyö ssä an n ettu arvo stu s ja n ä y t telystä m y y ty taid eteos o n sen h etk en h in tataso n etupäässä. Siin ä siis m yös autetaan o ik ealla tava lla ta i teilijaa. A u tta m in e n o n vä ärä sana, sillä m yyd essään teoksen taiteilija saa v a in h y v in an saitsem an sa k o r va u k se n työ stä, jo n k a tau stan h arva ym m ärtää. V u o sik a u sia m u k a n a o lleen tarkk a ilija n m ie len saa h aik eaksi, kun u u d elleen n ä k ee o p ettajien sa, y stäv ien sä ja k iistak u m p p an ien sa teoksia vu o sien takaa. T ä lla ista n ä yttelyä ei voi tarkastaa yksinom aan kylm ien taid etosiseikkojen valossa, vaan siihen sekoittuu monia m uistoja ja k o ettu ja, m utta v ä lillä u n o h d ettu ja tu n n elm ia. Sellaisten n im i en k u in L yd e n, U n gern, Pu ro, Sch a lin, M ä k ilä, K a ijala, V eh m as ja m o nien m uiden takaa nousee verrattom an e lä v ä m uisto je n kudos. Sam a tulee o lem aan n y t v ie lä toim iv ien taiteilijo id en k o h d alla, k u n aika h eid ät jättää. K a u p u n gin läh es kah d eksaansataan n o u seva teosm äärä täyden tää korvaam attom alla tavalla niitä kok o elm ia, jotka o vat T u ru n taid eyh d istyksen ja T u ru n k au p u n gin h istoria llisen m u seon h allin n assa. T u ru n k au p u n gin taid ekok oelm at m u o dostavat sellaisen intiim in yhteisyyden, jo ta e iv ä t k o rv a a taiteellisessa m ie lessä p ä teväm m ät koostum ukset. K a u p u n gin o m istam issa taid eteoksissa o n aito n a T u ru n h en ki. O v ath a n u seim m at ko k o elm ien ta ite ilijat tu rk u laisia ja heidän aiheensakin ovat useimmiten Turusta. T ä m än va ik e a sti a istittavan T u ru n h en gen k o h tasin T u ru n taid em u seossa sin ä sy k sy isen ä p ä iv än ä, su n n u n tain a, jo llo in y li k o lm e tuhatta tu rk u laista k ä v i tu tu stu m assa T u ru n k au p u n g in taid ekok oelm ien n ä ytte lyyn. Teksti ja kuvat: OSMO LAINE TAITEILIJAN TAIVAL T u ru n -p äivä n teem an a o li tänä v u o n n a m.m. tu rk u lain en k u v a ta i de. N iin h y v in tu rk u lain en kad u n m ies ja n ain en k u in kotikau pu n gin taiteilija k u n ta sa iv at n ä yttelytiloissa k o sketu k sen toisiin sa siin ä hengen m aailm assa, m issä vä rit, taltta ja piirrin pitävät valtaa. M ik ä turkulaisu u d essa on parasta, ilm en i m yös tässä kosketuksessa. Erityisesti tu li tuona p ä iv än ä m ie leen taiteilija Erkki K osonen. H än h än o li jättän y t täm än elä m än T u ru n p ä iv än k y n n y k se llä 5.9.66. H ä n en ei n ä in o llen ollu t su otu olla m u k a n a näkem ässä sitä turkulaisen k u v ataiteen k a v alk a ad ia, jo n k a rak en ta jiin h än k in kuu lu u. K a u p u n g in ko ko elm issa ja lu kem atto m issa tu rkulaiskodeissa o n Erkki K ososen taid e m aisem in ja asetelm in edustam assa A u ra jo en ran tam ien sym bolistiik k aa ja lu o n n o n ilm iö itä k a ik k inensa. T u ltu aan v. 1920 va jaat 18 -vu o tia an a T u ru n p iiru stu sk o u lu n oppilaaksi tästä tam perelaissyn tyisestä m aalarista tu li tu rkulain en taiteilija, jo ka jo v. t922 asetti ensi kerran töitään n ä ytte ille uudessa kotikau pun gissaan. N äyttelyesittelyjä tapahtu i tänä y li 40 vu otta k estäneenä työ kau ten a T u ru n o h ella m uuallakin kotimaassa sekä Tukh o lm assa ja O slossa. O p iskelu t Pariisissa, A m sterd am issa ja m uissa Euroop an taid ekesku ksissa täyd en siv ä t T u ru n ko u lu n pohjaa. E läm än u lk o n aiset pu itteet eivät su u ria m erkitse, e lle i ta iteilija lla ole o m aa sanottavaa. Erkki Kososen k o h d alla sopii tässä m ielessä an taa painoasu m äärittelyille, jotka taiteilija O sm o Laine h än en paariensa ääressä ilm ito i: Erkki K oso sella o li lu on to k aik essa valtavu u d essaan läh de, jo n k a vesi ei m illo in k aan sam en tunu t. M a is e m a ja asetelm a, elä vä tai n atu ram orta-m o tiivi oli hän en alitu isen tu tkim u ksen sa k o hteena. H än tutki lin tu ja, hedelm iä, k u k k ia, esin eitä uutteran tiedemiehen tavoin. Om i en kasvo jen sa tu lkin n oissa h ä n p y r k i ym m ärtäm ään ih m istä, itseään. Luopum in en e i ko sk a an k u u lu n u t Erkki K ososen lu on teeseen. H än een eivät taiteen su u n tien ristiriid at p a l jo n kosken eet. O m asta sielu staan ammentaen hän tulkitsi, m ikä hän elle o li rakasta, ja tu lk itsi sen tav a lla, jo n k a tunsi om akseen. E.J.V-ri Taiteilija Erkki Kosonen kerran ulkom aanmatkoillaan Amsterdamissa seurustelemassa kam elin kanssa. Su o m en T u r u n edellisessä nu m erossa esittäm issän i h ajan aisissa vä läh d y k sissä R u issa lo n h istoriasta selviää, että saaren perin teet kesän vietto- ja virk istysalu een a o vat tosiaan p itk ät ja että se siin ä m ielessä on laatu aan en sim m ä in e n alu e Suom essa. N y k y isin h ä n m iltei jo k a i sen k au p u n gin su u n n ittelija t etsivät tällaisia alu eita kiih k eä sti ja jo u tu v a t u sein m en em ään h y v in kauas. N y k y isin liik e n n e v ä lin e in ei R u issalo ole m istään T u ru n k o lk asta kau k an a. P äin vasto in liiken n eyh teyd et o vat h elp o m m in ho id ettavissa k u in esim. H elsin gistä Su o m en lin n aan, jo n k a p ääsaaria H elsin gin kau p u n ki h a v ittelee asu k k aitten sa virk istysalu eeksi. R u issa lo o n o llu t ja yh ä on tu rk u laisille sydänasia. K u n vu okrasop im u ste n um p een m en oaika o li läh estym ässä, kau p u n gin v altu u sto p ä ätti valt. T.-E. Lasseniuk- sen aloitteen p o h jalta järjestää kan sain v älisen ark k iteh tik ilp a ilu n R u issa lo n uud en asem akaavan laatim iseksi p itä m ä llä yleiso h jee n a, että saari o n sä ilytettävä pää- luonteeltaan puisto-, virkistys- ja retkeilyalueena. K ilp a ilu p ä ätty i r.t2. 1952. E hdotuksia tu li m o n en laisia ja len n o k k aita k in, eräässä m u kana p elikasin ok in. I p a lk in n o n v o itti ark k iteh ti K aj En glund H elsin gistä. K ilpailu - tu lo sten p o h jalta laa d ittiin R u issa lo n en sim m ä in e n asem akaava, joka vahvistettiin v. 1958. M u tta m o n in aisten sekä m ain itu n kilp ailu n y h te y dessä että k u n n allisissa elim issä ja k au p u n k ila isten k esk uu dessa v ä läytettyjen uu d istu sten ja k eh ityssu u n n itelm ien toteu ttam in en on o llu t hidasta. A sem ak aavan valm istuttua on oikeastaan saatu uutta aikaan vain sia a lisia laito k sia. Y h d isty ste n ja yh te isö je n k äy tö ssä on 20 h u v ila a ja y k s ity isillä ed elleen 76.) M a tk a ilu la u t a k u n t a on k u ite n k in sitä m ie ltä, että Ruissalon tarjoam ia m ahdollisuuksia ei ole vielä käytetty lä h im a in k a a n h y v ä k si. V iim e v u o n n a lau ta k u n ta esittik in k au p u n g in h a llitu k se lle, että se ry h ty isi to i menpiteisiin Ruissalon kehittäm istä virkistys- ja m atkailualueena koskevan suunnitelm an pikaiseksi laatim iseksi. K a u p u n gin h a llitu s p y y si asiasta k iin te istö o sa s ton lau su n n o n ja keh o tti m a tk a ilu la u ta k u n ta a eh d o ttam aan eri laitosten p eru sta m ise n k iire e llisy y sjä rje sty k sen. V astau ksessaan la u ta k u n ta asetti e n si sija lle lom a- m ö k k ik y lä n, to iselle k esära vin to lan, k o lm a n n e lle h u v i p u isto n ja n eljän n elle n ä k ö to rn in. K a u p u n gin h a llitu s asettu i lau ta k u n n an esittäm än k iire e llisy y sjä rje sty k se n k an n alle, m u tta ilm o itti sa m alla, että eh d otetu n laaja- suuntaisen toim innan järjestäminen Ruissalossa on kaupungille tällä hetkellä ylivoim aista. O n sy ytä täh den tää, ettei k u k a a n tieten k ään o le k u vite llu tk a a n, että tuo k a ik k i sa a ta isiin y h tä aik aa k u in ap teekin h y lly ltä. T ä rk eätä o n, että pä ästään jo stain p äin alk u u n. K a u p u n gin o m ien in vesto in tie n o h ella olisi eri yhteyksissä tutkittava m ahdollisuuksia yksityisten p ä äo m ien sa an tiin. P ien en ä n y k ä isy n ä eteen p äin vo id aan p itää k iin teistö- ja ra k en n u slau tak u n n an asettaman ns. saaristotoim ikunnan ensim m äistä osam ietin tö ä, jo k a ko sk ee S aaro n n iem en -Sa n talan u im a rannan ja leirintäalueen kehittäm istä nykyajan vaati- Ruissalon kehittäminen Turun virkistysalueeksi II Fil.maist. ARVO HOVILA Saaron n iem en u im ara n ta sekä leirin täalu e, jo tk a n ekin o d ottavat täyd en täviä toim enpiteitä. V ieläp ä R u issalo on m en e ttän yt kesära vin tolan sa kah d en pu rjeh du sseuran p a v iljo n k e ja lu kuunottam atta. U u ten a sin n e so p i v a n a laitoksen a tosin vo id aan m ain ita ylio p iston k a s v i tieteellin en pu u tarh a, jo sta on m u o d ostu n u t m yö s turistin äh täv yy s, m u tta se k in k ärsii vesip u lm asta, joka o li esillä jo 12 5 v u o tta sitten. N iin ik ä ä n R u issalo 011 tu llu t laa jen tu va sti käy ttö ö n siten, että eri seurat o vat saan eet k e säisik si to im in tasijo ik seen en tisiä yksityish u - v ilo ita ja että a in akin yh d essä tapauksessa tällaisen h u v ila n ym p ärille o n sy n ty n y t m elk o in en»lom am ö kkik yläkin». G o lfk e n tä n ra k en tam ista ei m yö sk ä än ole u n oh d ettava. (K aik k iaan on R u issa lo n h u v ilapalstoista n y k y isin 1 2 kau p u n gin hallu ssa. N iissä o n e rila isia som u k sia va staav alle taso lle sekä alu een va raa m ista lom am ökkikylää ja myöhem min m ahdollisesti rakennettavaa tu ristih o tellia v a rten San talan lah d en itäran n alta. M a tk ailu lau tak u n ta o li v iita n n u t täh än p a ik k a a n jo sy k sy llä 1962 teh dessään e n sim m ä ise n alo itteen lom a- m ökkikylän perustamiseksi. V a i k k a S am p p alin n a n y t o n u u sittu, e i se poista kesäravin to lo id en p u u tetta T u ru ssa. R u issa lo lla ja erito ten P ik k u -P u k illa o n siin ä su hteessa arvo k k a a t p erin teet. Se että P ik k u -P u k k iin e i pääse au to lla, v o isi o lla eduksikin. Sään n ö llin en, am m attitaito isten k u lje tta jie n h o i tam a ve n eliik e n n e sin n e ei su in k a a n h a itta is i la iv a liikennettä, kuten jotkut hum alikot tai taitam attom uuttaan tö rm äilevä t yk sity ise t h u v ip u rje h tija t. P ik k u -P u k in

ravintolatoim innan uudelleen elvyttäm inen on mahdollisu u k sien rajoissa. H u v ip u isto n a ik aan saam in en R u issa lo o n o li tavallaan e sillä jo en n en saaren k au p u n gin h altu u n joutum ista. Huvikenttä M anillan yhteydessä täällä yritettiin, ilm eisesti T u k h o lm a sta saad u n e s ik u v an m u k a an, jo 1820- lu v u lla ry h ty ä to teu ttam aan id eaa, jo k a o n sa an u t p arila a n ilm en em ism u o to n sa K ö ö p en h am in an v. 1843 p e ru stetussa T ivo lissa. Ju u ri h u v ip u isto on se llain en laitos, jo k a v o id aan raken taa asteettain. T u ru ssa o n aik o in a an ajateltu se llaista K u p ittaalle, m u tta n y t täm ä alu e on va ra ttu m u ih in tark oitu k siin eikä R u issa lo a läh em pän ä liene mistään m uualtakaan osoitettavissa sopivaa paikkaa. E n nen k aik k e a on m uistettava, että m aap oh jan h in ta m u u a lla k au p u n gissa ja sen ym p äristö ssä on n o u ssu t h u im asti, m u tta saaren erik o islaatu isen asem an v u o k si k a u p u n gilla o n R uissalo ssa k ä y te ttävissään tä l la isiin tark oitu k siin k äy tä n n ö llise sti k atsoen ilm aista m aap o h ja a. R u n saat sata vu o tta sitten, k u n R u issa lo n Y le in e n k ä y tä v ä o li m u u tettu n y k y ise n K ansanpu isto n p a ik alle, eräs p a ik a llin e n le h ti la u su i toivo m u ksen, että»uusi k au p u n gin ark k iteh ti H erra C h ie w itz - k äy ttäisi k y k y jä ä n järjestääkseen täm än u u d en h u v ittelu p aik an niin houkuttelevaksi kuin suinkin. Karuselli, m uutam at k ein u t, p a ri h y v ä ä keilarataa, am p u m arata, voim a- m ittari, v ie lä p ä p ie n i kesäteatteri ym s. o v a t e n si sija s sa välttämättöm ät: ja pieni maksu tulee nopeasti korv a a m a a n kau p u n gin siih en k äy ttäm ä t kustannukset. M a tk a K ö ö p en h am in an T iv o liin o lisi m itä su u rim m assa m ä ä rin su ositeltav a, jo tta v o ita isiin su orittaa vähässä se, m ikä siellä suurena on antanut Kööpenham in a n a su k k aille täm än ve rratto m an k esäh u v ip aik a n. Jo s R u issalo sta h alu taan v irk isty sp a ik k a a T u ru lle, on v ä lttä m ätö n tä, että»se lo p u tto m an ik ä v y y d e n m uoto, jo ka on täh än m enn essä siellä levän n yt, karkoitetaan ja h ä v ite tä ä n. E ikö h än tu o llain en ik ävän to rju n tap atteri o lisi v ie lä kin tarpeen Ruissalossa. Tilaa siellä on kyllin. Asem a k aavassa o n h u v ip u isto a v a rten va rattu K ansanpu isto n ja P ik k u -P u k in la itu rille jo h ta v a n tien v ä lin e n m etsik- k ö alu e. T ä tä asem akaavaa laad ittaessa n ä k y y ku iten k in v ie lä p y rity n k o vasti sä ästäm ään R u issa lo n p eltoja. T ä l lä h etk ellä tilan n e n ä yttä ä toisen laiselta. E ikö h än olisi parempi lahjakirjan m ääräysten m ukaan säästää luonnonpuistoa ja pystyttää turkulaisen Linnanm äen vaatim at raken teet n y k y isille pelto alu eille, kuten kulttuuripuistikkokin lam m ikkoineen jne. K a i k e n ilm en n een v iiv y tte ly n ja epärö in n in keskellä on lo h d u llista tietää, että R u issa lo on n iin sy ö p yn y t turkulaisten ajatusm aailm aan ainutlaatuisena luonnonnähtävyytenä ja virkistysalueena, että kaikki m ahdolliset h y ö k k ä y k se t sen erikoisasem aa ja k erran va h v iste t tua käyttö tark o itu sta v a staan n o stattavat sp on taanisen v a stala u seid en m y rsk y n, k u ten k ä v i takavu o sin a erään epäkypsän satamasuunnitelm an suhteen. Varmasti m uua lla k in m aassa tällaiseen vastalauseeseen yh d ytään, jos R u issa lo a yrite ttä isiin tärvellä. M u tta n y k y ise llä ä n saari on m itä su u rim m assa m äärin v a jaakäyttö in en. O m ia tu rk u laisiam m e ja tu rism ia p a lv e le v illa la ito k silla lu o ta isiin talo u d elliset e d ellytyk set m.m. saaren v e sik y sy m yksen lopulliselle ratkaisulle. Samalla poistuisi lopullisesti u h k a R u issa lo n tai sen o sien lu ovu ttam isesta m u ih in tark oitu k siin. A tt se detta: h är: Att se näten liarn a slagorna vatten oket n ött som d rivved och d en en k la g lädjen s k iu m m a bo ck h orn m e d några få åldrigt ek a n d e toner här d en karga boplatsen p å d e redan utplån ades m a rk den ständigt åter uppresta h y d d an a v torv och sten m e d en g avel m o t jö k eln i fjä llet en m o t kratern i sjön här leva n dets ort dessa är v illk o re n och var sk u lle m an fö r övrigt le v a på d en sköra h in n a n m ella n fö reb u d och fö rebu d m ella n is och eld m ella n att långsam t stelna och sn abbt förb rin n a m ellan rymdens evighetsköld och eru p tio n en s seku n dh etta m ella n att ic k e län gre le va och att redan dö. A tt se att ic k e fly detta att våga glädje (U r sv iten -M e lla n is o ch eld - i d iktsam lin gen m ed sa m m a nam n.) (Ledam oten i vå rt redaktionsråd, ch efred aktör O le T o r va ld s fylld e i som ras 50 år. G ratulus.) Petreliuksen asuntolähiöön tulee yli 300 asuntoa K iv ik a rtio O y ry h tyi viim e kesän ä ns. P etreliuksen alu eelle raken tam aan y li 300 asunto a käsittävää asu m aläh iötä, jo ka k o konaisu u d essaan valm istuu vuoden 1969 puoliv ä liin m enn essä. A lu e sijaitsee n o in ko lm en k ilom etrin päässä k au p u n gin keskustasta läh ellä K asken- ja U u d en m aan tien risteystä, joten liik en n eyh tey d et alu eelle o vat jo n yt h yvät. H uoneisto t on su u n n itellu t A rk k iteh tu u rito im isto V eijo Kahra T u ru sta. A lu een rahoituksesta h u o leh tii O y Poh joism aid en Y h d ysp a n k k i asuntosäästöp eriaatteen p o h jalta. M a in itu t y li 300 asuntoa jak aa n tu va t 30 m 2:n yksiö istä ain a 5 h u o n etta ja k eittiön k äsittäviin, 106,5 m 2:n asu n to ih in siten, että I raken n u svaih e, A sun to O y Luolavu o ren rin n e, m uodostuu k a h d esta 8-kerroksisesta pistetalosta, jo ista en sim m ä in e n v a lm istu u jo 15.6. 1967 ja toinen 31.8. 67. Y h tiöstä on v ie lä sa atavissa 2 h ja k e ittiö n sekä 3 h ja k eittiö n h u o neistoja. II ra k en n u sv aih e, A su n to O y Luolavuorenm äki, käsittää sam anlaiset 2 pistetaloa, jotka valm istu va t 1967 jo u lu k u u ssa ja 1968 kesäkuussa. Saatavissa on v ie lä r h-, 2 h-, 3 h ja k eittiö n k äsittäviä asuntoja. III ra k en n u sv aih e, A su n to O y P etreliu ksen rin n e, m uodostuu p u olestaan kah d esta edellisten tapaisista pistetalo ista ja yhd estä 3-kerroksisesta lam e llita lo sta, jo ista v iim e in e n o n asuttavassa k u n n o ssa v u o d e n 1969 p u o liv ä liin m enn essä. A su m a läh iö n yh teiset tilat, jo tka k ä sittävä t m m. ostoskeskuksen, läm - m ity sk esk u k sen, au to p aik at jo k a ista h u oneisto a varten ja so siaalisia tilo ja, tulee o m istam a an yh tiö, jo n ka osakkeet m ainitut kolme asunto o y :tä p u olestaan om istavat. N ä m ä tilat va lm istu v a t rin n an asu n to jen kanssa, niin että lähiö valm istuessaan tulee m uodostam aan täyd ellisen k o konaisu u d en k au p u n gin v ä littö m ässä läh eisyydessä. Y h tiöid en la in o itu s tulee olem aan n. 10 % k o k o n aiskustan n u ksista, jo ista 5 % m yö n tää Y h d ysp an k k i ja lopu t se v a k u u tu syh tiö, jo ka paio v akuuttaa rakenn ukset. H u o n e istojen h in n a t o n sidottu ra ken n u s kustan n u sin d eksin pistelu k u u n 1 66 (heinäkuu 1966) ja laskettu yhtiöva stik e n y k yisen h in tataso n m u kaan on 1,50 m k n eliö m etriltä. Y h d ysp an k in alu een välittöm ässä läh eisyyd essä o leva T urku-v asaram äen ko n ttori ottaa asu ntosäästäjiä sen m äärän ku h u n k in huoneistotyyp p iin k u in ko. tyyp p iä tu lee v a l mistumaan. Pankki m yöntää tarvittaessa toisen p u o len huoneiston m yy n tih in n asta lain a n a, jo s om a osuus on ensin suunnitelman m u k aan saatu säästetyksi ja h u o n e istoa tu llaan k ä y ttäm ä än o m an a tai läh eisen perheen jäsen en asuntona. V astaan tu lo lain an ko rko on tällä h etk ellä 7 1/2 /o ja p isin m aksu aik a ro vu otta. K u n o m asta osuu desta o n säästetty pu olet PYP-T u rku -V asaram äen kon ttoriin (eli 1/4 huo neisto n m y y n tihinnasta), saa asunto säästäjä v a lita haluam ansa huoneiston. U u d en, ra u h allisella p a ik alla o leva n asu n n on ta rv itsijat o vat jo n yt osoittaneet su urta m ie len k iin to a Petreliuksen asu m aläh iö ö n, va ik k a ko h d e o n o llu t yleisessä tieto isu u dessa va sta ru nsaan kuu kauden. M ie len k iin to o n on en n en m u u ta v a ik u t tan u t alu een läh e isy y s k au p u n gin keskustasta ja h u o n e isto jen peru s teellisesti h a rk itu t pohjaratkaisu t, jo ista m ain ittakoon m m. a v a tta v illa ik k u n o illa va ru stetu t tilavat k y l pyh uoneet. TOIM INNAN JOHTAJAN PALSTA A lk a n u t sy k sy an ta n ee aih een ly h y e n y h teen ved o n su o rittam iselle kesän tapahtu m ista. T u rk u seu ran ju h an n u sju h la t järje stettiin R u issa lo n M a rjan iem essä 24.6. totu ttu u n tapaan. K a u p u n gin terv eh d y k sen ju h la a n toi k au p u n gin jo h taja V ä in ö J. Leino. O m an erik o isvärin sä ju h la sai e n gla n tilaisen o p isk elijary h m än m u k a n ao lo sta v ieraid en in n o stu essa esittäm ään k o tim aan sa lau lelm ia ju h layleisö lle. M u u sta o h jelm asta vastasivat mm. Hirvensalon N uorisoseura, T u ru n T y ö v ä e n o p isto, L a h ja S alv ian d erin tytö t jne. E p ä v a kain en sää lien ee ve ro ttan u t ju h lijo id en m äärää jo n k in ve rran, m u tta pa ik alle saapu n eet ku u tisen sataa ih m istä o liv at ty y ty v ä isiä ju h a n n u s aattoonsa. K o tiseu tu liito n ja M u o n io -seuran järje stäm ille v a lta k u n n a llis ille ko tise u tu p äville M u o n io ssa 9. 1 1.7. m atkusti to im in n an jo h taja Ju h a n i L au rila seuran v ira llise n a e d u stajana. K o tiseu tu liito n ko k o u k sessa tu liv a t K o tiseu tu liito n u ud et sä än n ö t toisessa k ä sittelyssä h y v ä k sy ty k si. K yseisten sä än tö je n e d ellyttäm ään v a ltu u sk u n taa n v a littiin T u rku-seu - ran pu h een jo h taja arkkit. O lli K estilä. P ä ivien m o n ip u o lin en, h y v in järjestetty ja rik assisältö in en o h je l m a retk in een ja ju h lin e en P allas- ja O los-tu n tu reille, Jeresjärvelle sekä tu tu stu m iskierro s R u o tsin p u o lella K a aresu va n to o n ja p a lu u E n o n te k i ön k au tta an to i p eru ste ellisen k u v a n n ä id en se u tu jen h isto riasta, k an san p erin teestä, n y k y e lä m ä n o n gelm ista, su u renm o isesta lu o n n o sta, ystä v ä llisistä ih m isistä ja L ap in k u u lu sta yö ttöm ästä yöstä. L in ja-au tom atka ed estakaisin H elsin g in ja M uonion välillä, jonka aikana m u k a n a o lija t e s itteliv ät ko tise u tu aan, tarjo si erin o m aisen läp ileik k a u k se n Su o m en m aasta. K u n y llä o le v iin m yö n teisiin k o k e m u k siin lisä ä v ie lä m atk an erik o isen h alp u u d en, o ta k su isi tu rk u laisten ja v a rs in k in T u r-

ku -seu rala isten in n o stu v an lä h te m ään liik k e elle o ik ein jo u k o lla, k u n seuraavat valtakunnalliset kotiseutup ä iv ä t e n si kesän ä järjestetään lu o n n o n k a u n iilla Saarijärvellä. T u ru n M e ssu illa 5. 15.8. seuran n im i o li n ä k y v illä T u ru n K a u p u n g in n ä y tte ly tilo je n yh teyd essä. K u u des T u ru n -p ä iv ä 18.9. v o id aan vied ä k irjo ih in o n n istu n een a ja in n o stavan a tapahtu m an a, jota syyssu n n u n - tain k o leu sk aan e i p ä ässyt tu rm elem aan. P ä ivä n o m istam in en teatterija kuvaam ataiteille keskitti suurimm an osan tapahtumista sisätiloihin p ä iv ä stä to isa alla tark em m in. H a llitu s k o k o o n tu i sy ysk au d en ensim m äiseen istu n to on 23.9. ja k ä sitteli mm. ehdotusta m aisemanhoid o n opetuksen teh ostam isesta T u ru n ko u lu issa va lm ista m a lla k o tiseutua ja sen maisemaa, maisem anh o ito a ja se u tu k aavoitu sta koskettele v ia k u u lto k u vasarjo ja eri ik ä k a u sille. K o kouksessa va h v iste ttiin p ä ä p iirteittäin m yös seu ra n sy y sk a u d e n o h je lm a : tiistain a 2 5.10. k lo 19 seuran jä se n iltä A u ra jo en Y h teisko u lu ssa. Jä rjestäjin ä o liv a t h a llitu k se n jä senet fil.m aist. M argareta Jo kin en, opett. H elm i L eh to n en ja ham m. lääk. H elm i Silvola-M an eru s. k e sk iv iik k o n a 1 6.1 1. k lo 19 se u ran jo k asy k syin en sy y sju h la T u ru n T y ö v äen o p isto n ju h lasalissa, tiistain a 2 9.11. k lo 19 teollisuusesitelm ät ja tk u v a t: tu rk u lain en k u lta sep än teo llisu u s esittäytyy, esitelm ö itsijän ä kau p p an eu vos A a rn o A h o. K u n tilaisu u s todenn äköisesti m ik ä li e i p ä iv ää p aria en n en esitelm ätilaisu u tta ilm estyn eid en tu rk u laisten p ä i välehtien ilm oituksista ole toisin k ä y n y t ilm i järjestetään T u ru n T e k n illise n O p pilaitoksen SISÄLLYS - INNEHÄLL P oliisim estari H. K u k k a m ä k i: T u ru n p o liisin 15 0 v u o tta siv u 3 R ovasti Jaakko H a a v io : K irv een A n tti... 4 Prof. Einar W. Ju v a : Puolustusvalmius Suomen sodassa 1808 09 4 A rk k ite h ti O lli K e stilä : E ikö n ähdä m etsää pu ilta?... 8 Fil.maist. Olavi K o iv is to : Kun Turun työväki ryhtyi marssimaan 10 Toim innanjohtaja Juhani L a u rila : Turun päivän v ie tto ir T o im itsija P. L e h to n e n : T u rk u la ise n teatterin ju h la v u o si ------- 12 Lektor Sven A n d e rs s o n : Sjöhistoriska museet vid Abo Akadem i 14 L iik u n n an o h ja aja Lah ja S a lv ia n d e r: T u rk u laiset vo im istelijattaret ru u su jen kau p u n gissa... 16 T o im itta ja O iv a K o iv is to : T u ru ssa 53.000 asu in h u o n eisto a.. 18 Y lio p ettaja O sm o L a in e : T u rk u taiteen k a u p u n k i... 19 A sesso ri E rk k i V u o r i: T a ite lija n taiv a l... 20 F il.m aist. A rv o H o v ila : R u issa lo n k eh ittä m in e n T u ru n virk isty s alu eeksi II... 2 1 C h efred aktör O le T o rv a ld s : A tt s e... 22 Petreliuksen asu n to läh iö... 23 Ju h a n i L a u rila : T o im in n an jo h tajan palsta... 23 K a n sik u v am m e on Ispoisten uudelta asu n to alu eelta ja sen on k u v an n u t v a lo k u v a a ja E rk k i P aakki. ju h lasalissa, y leisölle järjestyn ee sam alla tilaisuus tutustua opinah jo n u u siin su ojiin. T u rku-seu ralaiset! M erkin n ette m uistiin jo nyt ylläolevat tilaisuudet niin ettei unohtam inen jää poissaolon syyksi. Toivon m ukaan otatte m u k a an n e m yö s ystävän n e, jo tka eivät o le ehkä aik aisem m in m u k a n a olleetkaan, sillä n ä m ä ju h la t ja y h d essäolot on tark oitettu k a ik ille kau - Turun poliisilaitoksen historialliset suojat T u rk u -seu ra n h a llitu k s e n jäsen ja en t. p u h e e n jo h ta ja, jo k a o n k u u lu n u t le h te m m e to im itu sku n taan p e ru sta m isesta asti, sai T a sa v a lla n P res id e n tin esittelyssä tä n ä syksyn ä p ro feso srin n im e n ja a rvo n. K u n 6 o -vu o tisp ä ivä lisä k si sattui lo k a k u u n 2 6 :k si, o n to im itu k sella k a k s in v e rro in aih etta o n n itte lu ih in sek ä k iito k s e e n a h kerasta le h d e n a vu stam isesta. T u r u n p o liisila ito s täytti ä skettä in is o vu otta. L e h te m m e 1. k irjo itu k sessa k ä sitte le e p o liisim e sta ri H. Kukkamäki ta rk em m in tätä asiaa. S eu ra a v a l la s iv u lla o le v a t k u v a t liit ty v ä t m y ö s tähän m erk ittä vä ä n tapahtum aan. Y lem m ä ssä kuva ssa o n n y k y in e n p o liis ila ito k s e n ta lo ja s e jo sin ä n sä kertoo p a lju n k a u p u n k im m e m en n eisy y d estä. A lem m a ssa kuva ssa o n eräs n ä k y m ä n ä iltä T u ru n h isto ria n k e sk e isiltä p aikoilta. K e sk e llä n ä k y v ä stä P orth a n in p u isto sta sa avu taan K a rja k u ja a n, jo k a a ik o i n a a n k o rvasi n y k. U u d e n m a a n k a d u n. V asem m a lla T u ru n v a n h a ra a tih u o n e, o ik e a lla ns. H je ltin talo, m o le m m a t p o liis in käytössä.

A. P U O L I M A T K A OY E-Öljyt Oy Rakennusliike YLlSMÄKI SATO Hellas-Piano Oy Kiinteistö- ja Katurakennus KENKÄTALO K rho Antiikkia, taidetta ostaa ja myy JOEL RINNE Hum alistonkatu 13 RAKENNUSTOIMISTO URAKOITSIJAT OY

Länsisaksalainen pianojen m aailm anm erkki RAKENTEILLA OLEVASTA As. Oy KAIVOKATU I5:sta vielä saatavana seuraavia huoneistoja 2 h + k + parv... 55 m 2 3 kpl 3 h + k + parv... 73 m2 2 4 h + k + kh + W C + sauna + parv. 119 m2 2 Rakennustoim isto R. JÄRVINEN OY W NIILO VALTOLA & K:NIT M alli 105 him m eänä 3 950: kiilloitettuna 4 200: M yym m e myös m uita korkealuokkaisia pianoja alk. 1 770:. M yös vähittäism aksulla. Ei korkoa. Käytetty piano otetaan osamaksuna. Yliopistokirjakauppa Oy Turun S ysteman Konekirjoituskoulu T O IM IN U T YLI 35 V U O T T A T:mi Anticor Turun Asennuspaja SUUNNITTELEE JA U RA KO I: U usi osoitteem m e Kauppiaskatu 9 b A 5 puh. 12 629 (Suom alaisen Säästöpankin talo) - M aaseutusähkölaitos- ja erillisiä m uuntopiirejä sekä vanhojen verkostojen peruskorjauksia - maa- ja m erikaapelointeja Arisuo Oy RAKENNUSLIIKE - satama-, katu- ja tievalaistuksia - laivasähköistyksiä - laivaradiolaitteiden asennuksia ja huoltoa A. Rummukainen A U TO JEN RUO STEEN ESTO A LA N - sekä urakoi kerrostalojen, kuten sairaalo i den ja koulujen, sekä tehdas- ja asuinrakennusten sähköasennuksia E R IK O ISLIIK E TU RU SSA RA KEN TA A U RA K A LLA JA LASKU UN