Paperikonetekninen julkaisu JUHLANUMERO VIERAILUJA PAPERITEHTAILLA JO 30. VUODEN AJAN

Paperikonetekninen julkaisu 30 2014 JUHLANUMERO 30 VIERAILUJA PAPERITEHTAILLA JO 30. VUODEN AJAN

Teekkarisanat NIPPI-lehti 30. vuosikerta Numero 1/2014 JULKAISIJA Paperikoneteekkarit Oulun yliopisto Konetekniikan osasto PL 4200 90014 OULUN YLIOPISTO TOIMITUS Antikainen Eino (assistentti) Baas Ohto Juutinen Ville Kalapudas Joni Kari Markku Kittilä Pekka Kultalahti Karri Pesonen Juha Rytinki Mikko PAINO Erweko Oy Oulu ISSN 0784-6657 Vuoden 2014 Nippi-ryhmän toimituksen työ on saatu päätökseen ja aikaansaannoksena meillä on kunnia julkaista Nippi-lehden 30. vuosipainos. Varhain alkuvuonna startannut mainos- ja artikkelitilan myyminen johti maaliskuun puolivälissä alkaneeseen ulkomaan opintomatkaan, joka toteutettiin tänä vuonna auringon, tequilan ja mariachien luvattuun maahan Meksikoon sekä Karibian trooppiseen saarivaltioon Dominikaaniseen Tasavaltaan. Suurimman osan vierailuistamme kohdistuttua Meksikoon, me teekkarit saimme pian huomata, että Meksiko on paljon muutakin kuin pelkästään polttavaa aurinkoa ja agaave-kasveja. Vierailtuamme Suomen suurlähetystössä Mexico Cityssä, paikallisessa paperiteollisuuden kauppakamarissa Camara del Papelissa sekä monikansallisten paperiyhtiöiden tehtaissa, aloimme käsittää, miten nopeasti kasvavan ja kehittyvän valtion markkinoissa on paperin ja kartongin kulutuksen osalta edelleen valtavasti kasvupotentiaalia. Meksikon paperituotanto on merkittävästä kotimaisesta tuotannosta huolimatta suurelta osin riippuvainen tuonnista ja käyttää lähinnä kierrätyskuituja. Tehdasvierailuilla pääsimme tutustumaan mm. Meksikon SCA:n moderniin tissue-tehtaaseen ja Smurfit Kappan kauan käytössä olleeseen pakkauskartonkitehtaaseen. Dominikaanisen tasavallan pääkaupungissa Santo Domingossa kävimme vierailemassa Industria Del Papel Sidon käsityövaltaisessa iäkkäässä paperitehtaassa, jossa valmistettiin yhtenä tuotteena Haitiin vietävää hyvin ohutta vessapaperia. Oli hienoa päästä tutustumaan ulkomaiseen yrityskulttuuriin ja toimintaan ja samalla huomasimme miten haastavassa ympäristössä suomalaiset yritykset kilpailevat ja iloksemme silti pärjäävät. Tietoa matkalla tuli niin paperikoneiden tekniikasta kuin alan kehitysmahdollisuuksista, mutta mieleen jäivät myös meksikolaisten ruokien tulisuus, Karibian paratiisimaiset hiekkarannat ja eksoottiset tanssijattaret. Haluamme lämpimästi kiittää kaikkia yhteistyökumppaneitamme antamastanne ensiarvoisesta tuesta, joka teki unohtumattoman opinto matkamme mahdolliseksi. Oulun paperikoneteekkarit Joni Kalapudas Sisällysluettelo Teekkarisanat...3 Yliopisto uudistui - mikä parani, vai huonontuiko yliopisto?...4 Nippi-toimituksen opintomatka Väli-Amerikkaan...9 ProMinentin ja Netzschin pumput sekä TOMAL-jauhelaitteistot...18 Tehokkuutta ja turvallisuutta oikealla hihnavalinnalla...24 Nonwoven and hybrid TMO felts from Valmet...28 Rocla - suomalainen menestystarina...32 Eurooppalainen kunnossapidon asiantuntija - sertifioidusti...36 2 NIPPI VOL. 30 NO. 1 2014 NIPPI VOL. 30 NO. 1 2014 3

Johdanto Juhani Niskanen Professori, koneenrakennus Teknillinen tiedekunta, Oulun yliopisto Yliopisto uudistui - mikä parani, vai huonontuiko yliopisto? Yliopistouudistuksesta on nyt muutama vuosi. Uutta yliopistolakia perusteltiin fantastisena mahdollisuutena yliopistoille. Tässä artikkelissa on yksi näkö kulma usei den muiden joukossa siitä, mentiinkö parempaan suuntaan, oliko vanha sittenkin parempi, vai saavutetaanko hyödyt vasta myöhemmin. Lukija voi itse päätellä, parantaako uudistus Suomen ja suomalaisten yritysten osaamista ja toimintaedellytyksiä. Perinteinen yliopistolaitos Suome ssa ja maailmalla Yliopistot ovat instituutioina jo satoja vuosia vanhoja. Yliopistojen perusidea on yhdistää tutkimus ja opetus siten, että yliopistoista valmistuneilla maistereilla, diplomiinsinööreillä, lisensiaateilla ja tohtoreilla on mahdollisim man ajanmukainen osaa minen, jota he sitten työelämänsä aikana hyödyntävät omassa työssään ja samalla tulevat hyödyntäneeksi yhteis kuntaa siten, että yhteis kunnan satsaus on ollut kannattavaa. Yliopistojen tehtävänä on myös tehdä tutkimusta ja julkaista tutkimustuloksensa mahdollisimman laajasti. Perinteisessä yliopistoideologiassa tämän on katsottu onnistuvan parhaiten siten, että yliopistojen professuurit eli oppituolit ovat mahdollisimman itsenäisiä. Yliopisto määrittelee haluamansa tieteenalan, johon haetaan mahdollisimman pätevä henkilö usein kansainvälisen haun ja kansainvälisen asiantuntija-arvioinnin avulla. Sen jälkeen kyseisellä henkilöllä on akateeminen vapaus tutkia ja opettaa ilman ulkopuolista puuttumista tutkimustuloksiin ja opetussisältöön. Yliopistoja on maail malla periaatteessa kahdenlaisia. Yksityiset yliopistot ovat usein saaneet peruspääomansa varakkaan lahjoittajan varoista ja toiminta jatkuu peruspääoman tuotoilla, ulkopuolisella tutkimus rahoituksella ja opiskelijoiden maksamilla, joskus hyvinkin korkeilla, luku kausimaksuilla. Tällais ten yli opistojen ala on useimmiten lahjoittajien määrittelemä, eikä lahjoittaja useinkaan ole kiinnittänyt huomiota yliopiston yhteis kunnal liseen merkitykseen. Julkisilla varoilla ylläpidetyt yliopistot toimivat yhteiskunnan keräämillä verovaroilla. Useimmiten niillä ei, kuten Suomessa, ole lukukausimaksuja tai ne ovat varsin alhaisia. Tutkimusrahoitus on yhteiskunnan perusrahoituksen ja ulkopuolisen rahoituksen summa. Yliopistojen toimiala määräytyy tavallisesti yhteiskunnan tarpeiden pohjalta ja tarpeiden määrittelijöinä toimivat poliitikot ja johtavat virkamiehet. Suomalaiset yliopistot ovat käytän nössä kaikki yhteiskunnan ylläpitämiä. Yhteiskunta ylläpitää yliopistoja vero varoin ja määrittelee kunkin yliopiston osalta ne alat jolla se saa toimia. Varsinkin julkisiin virkoihin vaaditaan yhteiskunnan määrittelemä pätevyys, jonka voi saada vain näistä yliopistoista. Järjestelmä on siis monopolisoitu valtion hallin noimaksi toiminnaksi yliopiston tuot tamia ammattinimikkeitä myöten. Lain säädännöllä tämä mono poli soituminen on laajenemassa yksi tyisellekin puolelle esimerkiksi tekniikan alalla. Kuka tahansa ei saa suunnitella esimerkiksi siltoja, vaikka osaisikin. Ulkomailla suoritetut tutkin not tunnustetaan ja rinnastetaan kotimaisiin tapauskohtaisesti lähinnä tutkinnon antavan yliopiston maineen perusteella. Joskus vaaditaan kotimaassa suoritettuja täydentäviä opintoja, jolloin kotimainen yliopisto ottaa vastuun myös ulkomaisten opintojen pätevyydestä. 50-luvulta alkaen Suomen yliopisto laitosta alettiin hajasijoittaa. Esimerkiksi Ouluun yliopisto perustettiin 50-luvun lopulla ja se laajeni tieteenaloilla mitattuna lähes nykyiselleen 60-luvulla. Hajasijoituksen kantava idea on siinä, että tarjoamalla helposti saavutettava ja korkeatasoinen yliopistokoulutus, saadaan maasta haravoitua mahdol lisimman tehokkaasti ne oppimishaluiset ja oppimiskykyiset nuoret opiskelemaan aloja, joita yhteiskunta katsoo tarvitsevansa. Hajasijoitetun yli opisto laitoksen tärkeim mäksi teh tä väksi katsottiin osaamis tason nosto opetuksen kautta. Tutkimus oli lähinnä keino ylläpitää ja osoittaa opetushenkilökunnan ajanmukainen osaamistaso. Hajasijoitusta kriti soitiinkin voimakkaasti sillä perusteella, että tutkimus kärsisi liian pienten yksiköiden takia, eikä hajasijoitettuihin yliopistoihin uskottu edes saatavan riittävän päteviä opettajia. Yliopistojen hajasijoitus osoittautui kuitenkin silloiseen teol lis tuvaan Suomeen hyvin sopivaksi ja sitä voidaan pitää yhtenä mer kit tävimmistä syistä Suomen ainut laatuiselle elintason nousulle. Yliopistouudistusten sarja 90-luvulle tultaessa Suomi oli saavuttanut lähes länsimaisen elintason. Ei oltu enää mikään halpatuotantomaa ja elinkeinorakenteet alkoivat muuttua muillakin aloilla kuin maataloudessa. Laman tultua alkoi myös kritiikki yliopistoja kohtaan kasvaa. Milloin tuotettiin joillekin aloille liikaa loppututkintoja, milloin joillakin aloilla oli puutetta. Yliopistoja pidettiin kalliina, mak soihan valtio virkapalkat kuin manulle illallisen ja tilat rahoitettiin suoraan valtion budjetista. Tohtoreita ja muita huippuosaajia koulutettiin liian vähän. Akateemista vapauttakin pidettiin vapautena olla tekemättä juuri mitään. Ainoa joustokohta kustannusten karsimiseksi oli supistaa toimintamäärärahoja. Yliopistoja piti alkaa säätelemään. Laman myötä päätettiin lakkauttaa joitakin koulutusaloja ja perustaa tilalle uusien kasvavien alojen kuten IT-alan koulutuspaikkoja. Ei oikein onnistunut valtion ohjaus. Lakkautettavat alat valittiin väärin, IT-ala ei saanut riittävästi osaajia ja kustannukset vain kasvoivat. Myös monilla muilla aloilla oli puutteita sekä tutkimuksen tuottamasta tiedosta että valmistuneista osaajista, erityisesti huippuosaajista. Huippuosaaminen oli tuolloin muotisana, jota saivat käyttää vain harvat ja valitut. Yliopistouudistuksen ensimmäinen vaihe oli antaa kiinteistöt niitä hallinnoivalle valtion yhtiölle ja määritellä yliopistojen rahoitus kaavalla. Kaavassa tutkimuksen määrää ja laatua mitattiin valmistuneiden tohtorien määrällä. Tohtoreiden määrä alkoikin kasvaa voimak kaasti. Samoin yliopistot alkoivat rakennuttaa uusia toimitiloja. Nyt niitä saisi niin paljon kuin haluaa, kunhan vaan vuokransa maksaa Senaatti-kiinteistöille. Ennen oltiin valtion budjettien varassa ja uusien tilojen saaminen saattoi kestää jopa vuosikymmeniä. Tärkein rahoituksen mittari oli kuitenkin loppu tutkinnot. 70 % määräytyi loppututkinnoista ja tästä tavoite antoi 60% ja toteuma 40%. Tulosneuvotteluissa yliopiston ja opetusministeriön välillä neuvoteltiin tavoitteiden suuruudesta. Yliopistojen virkapalkkojen yli jäävä toimintaraha pieneni koko ajan. Sen korvasi kilpailtu ulkopuolinen rahoitus, josta suurin osa tuli kuitenkin valtion ra hoista Tekesin ja Suomen Akatemian kautta ja rahaa ohjattiin aloille, joiden uskottiin olevan tulevaisuuden aloja. Esimerkiksi IT-ala ja bioala saivat kasvavat resurssit, mutta perinteisemmät alat jäivät vähemmälle. Lisäksi saatiin jatkuva rahoituksen hakemisen vaiva. Yliopistojen perinteiset, kansainvälisesti arvioidut, pro fessorit eivät enää olleet päteviä arvioimaan tekemistään, vaan rahoi tus määräytyi kulloistenkin trendien mukaisesti milloin millekin alalle ja rahoituspäätökset tehtiin tasolla, jolla kyseisen alan tuntemus ja merkityksen ymmärtäminen on vähintään kyseen alaista. Yliopistouudistuksiin tuli myöhem min joukko tarkennuksia ja tehosta mistoimenpiteitä. Osa rahoituksesta alettiin myöntää yhteiskunnallisen vaikuttavuuden perusteella määrittele mättä kuitenkaan, mitä tarkoittaa yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja yliopistorahoituksen kokonaisraami rahoitukselle säilyi entisellään. Yliopistojen taloushallinto keskitettiin valtakunnalliseen palveluyritykseen, Certiaan. Yliopistouudistukset huipentuivat viimei seen vaiheeseen, jossa mallia haettiin yksityisistä yliopistoista. Kiin teistöt siirtyivät yliopistojen omista maan yhtiöön yliopiston perus pääomaksi. Yliopistot keräsivät yksi tyistä rahoitusta ja valtio pääomitti yliopistoja 2,5 kertaisella määrällä kerät tyyn summaan nähden. Uuden yliopistolain mukaisesti yliopistoille tuli hallitus, jossa on ulkopuolisia jäseniä ja yliopiston rehtorista tuli ikään kuin yrityksen toimitusjohtaja. 4 NIPPI VOL. 30 NO. 1 2014 NIPPI VOL. 30 NO. 1 2014 5

Yliopisto ei siis enää ole valtion tilivirasto, vaan kuin yritys, jolla on ansaintalogiikka rahoituksen hankkimiseksi ja tase näyttää taloudenpidon onnistumisen. Enää ei olla sidottuja vuotuiseen määrärahaan. Samassa yhteydessä valtion antama yliopistorahoitus sidottiin indeksiin ja luotiin uusi kaava rahan jakamiseksi yliopistojen kesken. Uudessa kaa vassa on lähemmäs 20 mitattavaa kohtaa ja kullakin kohdalla on oma kertoimensa. Kaavassa korostuu tutkimuksen määrä ja kansainvälisyys. Eritasoiset julkaisut on tarkkaan luokiteltu ja viittaukset julkaisuihin ovat merkittäviä. Tutkimustoiminnan volyymi ja tutkimushenkilöstön määrä palkitaan lisärahoituksena, vaikka tut kimus olisikin tehty ulkopuolisella rahoi tuksella. Ulkomaalaisten suorit tamien tutkintojen arvo yliopistolle on paljon suurempi kuin suomalaisten suo rit tamien tutkintojen. Kaava ei juuri kaan ota kantaa tutkinnon tar peel lisuuteen. Työl listymisen merki tys on vain yksi prosentti. Sen sijaan opintopisteiden keruunopeus korostuu, jonka uskotaan nopeuttavan valmistumista. Nyt kaavaan ollaan lisäämässä opiskelijapalaute, jonka merkitys on kolme prosenttia ja sen saa, jos valmistujat täyttävät palautelomakkeen. Palautteen ei tar vit se olla hyvää. Vaikka viimeisin uudistus tähtäsi yli opisto jen itsenäis tymiseen, eivät ne edelleenkään saa määritellä aloja, joille koulutusta annetaan. Siitä päättää OKM l. opetus- ja kulttuuriministeriö. Yliopistouudistuksen vaikutus arkeen Yliopistouudistuksen myötä tullut uusi rahoitusmalli monimutkaisine kertoimineen pyrki moniin kan sainvälistymis-, tasonnosto- ja tehostamistavoitteisiin kuitenkin niin, että rahoitus yliopistojen välillä ei mullistuisi. Tavoitteetkin olivat aina kin osin ihan hyväksyttäviä. Ei tarvitse olla kummoinenkaan matemaatikko, että saa kertoimet optimoitua siten, että muutokset yliopistojen välillä on kohtuullisia. Näin aluksi näyttikin. OKM kuitenkin vaati yliopistoja käyttämään kaavaa ainakin pääosin samanlaisena yliopistojen sisäiseen rahanjakoon. Tästä alkoikin varsi nainen mullistus. Nyt lähes kai kissa yli opistoissa on käyty YT-neuvotteluita ja hyviäkin opettajia, tutkijoita ja muuta henkilökuntaa joudu taan potkimaan tylysti pois. Kaava huomioi hyvin huonosti eri alojen erilaisen kustannusrakenteen. Kalliita tutkimus- ja opetustiloja ei enää kannata ylläpitää, sillä mittarit huomioivat tällaisia eroja hyvin vähän. Oulun yliopistossakin on tilo jen uudelleenjärjestelyrumba, jossa tiloista pyritään pääsemään eroon. Saman aikaisesti yliopistokiinteistöjä hallinnoivalta yhtiöltä odotetaan voittoa, jonka valtio ensin verottaa ja sitten vielä vie osan osingoistakin, koska on osaomistajana kiinteistöyhtiössä. Tosi asial li sesti yli opis to jen rahoitusta pienennetään palauttamalla vuokrarahoja takaisin valtiolle. Kiinteistöjen vuokrien pitäisi olla markkinaehtoisia, mutta vuokrat ovat huomattavasti yli käyvän vuokratason. Oulun yliopiston 40 vuotta vanhoista pajatiloista maksetaan n. 20 neliöltä, kun uudeh koja pajatiloja Oulussa saa n. 6 neliö. Vielä muutama vuosi sitten opetus oli keskeisin mittari. Nyt painopiste on siir tynyt toiseen ääri päähän ja tutki mus korostuu. Ulkopuolisella rahoituksella oleva tutkimus tuot taa julkaisuja, siteerauksia ja tohto rintutkintoja. Kaava antaa näistä lisärahoitusta, joka johtaa tutkimuksen rahoituksen päällek käi syyteen. Koska kokonais rahoitus ei kasva, on opetus muuttunut nopeasti kannattamattomaksi. Kaikki yliopistot vähentävät opetuksen resursointia ja panostavat nyt kilvan tutkimukseen. Joillakin keskeisillä ja vält tä mättömillä opetus aloilla rahoi tus on parissa vuodessa jopa puolittunut. Millaisiahan huippuosaajia tällä me nolla syntyy. Edelleenkin ulko puolinen rahoitus ohjautuu tietyille erityisaloille, joiden osaajia uskotaan tule vaisuu dessa tarvittavan. Ei huo mata, että perusosaamisesta ei enää huolehdita. Loppu tutkintoa suorittavan opetuksesta on valitet tavasti suurin osa perusteiden opettelua ja vain pieni osa viimeiseen tutkimus tietoon perustuvaa. Lääketieteessä pitää edelleenkin opettaa anatomiaa, joka ei muutu eikä ole huippuosaamista. Konetekniikassa pitää insinöörin edel leenkin osata lukea kone piirustuksia ja tehdä lujuuslaskelmia. Perusteet eivät muutu ja ne pitää opetella, jotta voisi tulla huippuosaajaksi koulutusohjelmaan kuuluvalla kehittyvällä tut ki mus perusteisella osa-alueella vii meis tään työ elämässä. Nykyinen malli johtaa nopeasti tilan teeseen, jossa kannattaa tehdä pienissä tiloissa kirjoituspöytätutkimusta ja välttää opetusta. Tutkimus kannat taa tehdä alalta, jota tutkitaan muuallakin, mielellään englantia puhuvassa maassa, jossa on korkealle rankatut tutkimusfoorumit ja kaikki voivat siteerata toisiaan. Vain siten saadaan mittarit näyttämään hyviltä pienin kustannuksin. Ketään ei näytä kiinnostavan se, miten Suomen omia erityisolosuhteita voidaan hyödyntää. Näitä erityisolosuhteita löytyy mm. metsäteollisuuden piiristä, mutta alalla ei välttämättä ole kansainvälistä tiedeyhteisöä, jota tulosten mittaa minen edellyttää. Ketään ei näytä kiinnostavan, miten perustutkimus muutetaan esimerkiksi teolliseksi toiminnaksi tai laite valmistukseksi ja vientituloiksi hyödyntämään perus tutkimuksen tuloksia. Rahoitusmalli on peili muutaman edellisvuoden tut ki musmittareista eikä se rohkaise tulevaisuuden aloille, joita muut eivät ole vielä löytäneet. Loppupäätelmä Loppupäätelmä on lyhyt. Viimeisin yliopistouudistus ei periaatteessa ol lut toimi maton, vaan sillä oli ihan hyviä tavoitteita. Siihen liittyvät ohjaus mekanismit kuitenkin epä onnistuivat. Toivottavasti rahoitus mallin ominaisuudet ja negatiivisesti vaikut tavat takaisinkytken nät, kuten tohtori tehtailu aloille, joissa ei ole kysyntää, huomataan mahdol lisimman pian. Muuten meiltä loppuu perusosaaminen, jonka päälle aino as taan on mahdollista rakentaa huippuosaami seenkin perustuvaa taloudellista toimintaa. Viimeisimmät merkit eivät kyllä paljoa lupaa. Se in dek siin sidottu rahoitus raamikin, jonka piti turvata vakaa perustaso, mutta rahoitus mallin kautta johti edellä kuvattuun kehitykseen, on nyt leikattu moneen kertaan. Eikä tärkeintä työ elämärelevanssia kuvaavaa mittaria vieläkään korjata. Työllistymisen vai ku tus rahoitukseen on jatkossakin yksi prosentti ja koulutuksen tehtävänä ei näytä olevan osaamisen lisääminen, vaan estää nuorten liika vapaa-aika syrjäytymisen pelossa. 6 NIPPI VOL. 30 NO. 1 2014 NIPPI VOL. 30 NO. 1 2014 7

Oulun yliopisto Eino Antikainen Tohtorikoulutettava NIPPI-TOIMITUKSEN OPINTOMATKA VÄLI-AMERIKAN PAPERINVALMISTUKSEN SALOJA SELVITTÄMÄÄN Suurkaupungin tuntua Matkamme alkoi 18.3.2014 Helsinki-Vantaan lentokentältä varsin aikaisin, lennon lähtiessä klo: 7.05 kohti Amsterdamia. Jatko lentomme suuntautui Amsterdamista kohti Mexico Cityä, joka oli tämän vuotisen opintomatkan pääkohde. Mexico City on kohteena mielenkiintoinen, sillä sen ympäristössä toimivat useat paperiteol lisuu den yritykset. Voidaankin sanoa, että suurkaupunki toimii jonkinlaisena paperi teollisuuden keskuspaikkana Meksikossa ja koko Väli-Amerikassa. Mexico Cityssä asukkaita on, riippuen keneltä asiaa tiedustelee, 22-28 miljoonaa asukasta ja autoja kaupungissa on 9 miljoonaa eli kyse on todellisesta suurkaupungista. Lähetystövierailu oli loistava aloitus opinto matkallemme, sillä lähetystössä saimme kuulla esityksen Meksikon tavoista ja kulttuurista sekä taloudesta. Erilli sen esityksen meille tuli pitä mään Stora Enson toiminnasta Meksikossa Teija Kärkkäinen yrityksen Mexico Cityn myyntikonttorista. Esitelmä käsitteli Stora Enson toimintaa Väli-Amerikassa ja toiminnan haasteita. Esitelmistä saimme hyvän kuvan maan taloustilanteesta ja etenkin paperiteollisuuden tilasta. Näiden pohjatietojen perusteella olikin helppo ymmärtää matkan muilla vierailuilla vastaantulleita yritysten käytäntöjä ja toimintapoja. Tässä yhteydessä haluammekin esit - tää kiitok sen lähetys tön henkilö - kun nalle vierailun mahdollisestamisesta, Teija Kärkkäiselle hyvästä esityksestä sekä erityisesti Finpron Erna Takalalle suuresta avusta yritysvierailu jem me järjestelemisessä. Paikallisen tuotannon erot Torstaina pääsimme ensimmäiselle varsinaiselle yritysvierailulle kun suuntasimme Kimberly Clarkin Ecatepec:in tissue-tehtaalle. Vierailulla pääsimme kiertämään koko tuotantoprosessin läpi ja kuulimme sekä näimme Saavuimme 18.3. illasta Mexico Cityyn ja maa hantulo selvi tyksen sekä muiden maahantulokäytäntöjen jälkeen pää simme hotellille yhdeksän aikoihin illasta. Hotelli lle saapu misen jälkeen pyrim me sopeutumaan nopeasti aikaeroon, koska ensimmäinen vierailu Suomen suurlähetystöön oli jo seuraavana aamuna klo: 9.00. Luovutimme Kimberly Clarkille kiitoksena muiston vierailustamme. 8 NIPPI VOL. 30 NO. 1 2014 NIPPI VOL. 30 NO. 1 2014 9

Smurfit Kappa:n tehtaalla keskustelttin kartongin ominaisuuksista. konkreet tisesti, kuinka kierrätyspaperista valmistetaan käsipyyhepapereita ja wc-paperia. Isännät kierrättivät meidät läpi tehtaan ja näyttivät tuotanto prosessin yksityiskohtaisesti vaihe vaiheelta. Jo ensimmäisen vierailun aikana huomasimme suomalaisten ja meksikolaisten tehtaiden erot, jotka ilmenivät muun muassa työntekijöiden määrässä, käsintehtävien työvaiheiden määrässä sekä maakohtaisessa paperimieltymyksissä. Perjantain vierai lum me kohteena oli Smurfit Kappa ja Cerro Gordon kartonkitehdas. Tehtaalla valmistettiin kartonkia kierrätyskuidusta, jota tuotiin Pohjois- Amerikan puolelta, koska Meksikon paperin keräystoiminta on vielä lapsen kengissä verrattuna esimerkiksi Suomeen. Meksikossa tavalliset kuluttajat eivät oikeastaan kierrätä paperia ollenkaan vaan paperi heitetään joko roskiin tai poltetaan. Pääsimme nauttimaan jälleen tehtaan toimintaa ja Meksikon paperimarkkinoita koskevasta esityksestä sekä tietenkin täysi mittaisesta tehdaskierroksesta. Meksikolaisista tehdas kier rok sis ta mie leen jää varmasti pää lim mäi - se nä se, että koneet ja pro sessin vai heet pääsee näkemään todella läheltä eikä tehtaalta löytynyt sellaista paikkaa, johon pyytämällä ei olisi päässyt. Tämän takia kierroksella pääsi näkemään paljon sellaisia asioi ta, joita koti Suomen turval lisuusmääräykset eivät sallisi. Smurfit Kappa:n tehtaalla oli kak si kartonki konetta, joista toisen koneen eri koi suu te na voitanee mainita 110 sylin terinen kuivatus osa, joka on jo silmälläkin katsoen yhtä pitkä kuin se kuuluisa nälkävuosi. Vierailu oli opiskelijoiden kannalta antoisa, sillä opiskelijat pääsivät kyselemään valmistusprosessista ja he laittoivatkin tehtaan edustajat koville tiedustellessaan kartongin valmistuksen saloja yksityiskohtaisesti. Viikonlopuksi ei virallisia vierailuja ollut vaan muutama vapaapäivä käytettiin paikallisiin nähtävyyksiin tutustumisen merkeissä, joita olivat muun muassa Torre Latinoamerika, Chapultepecin puisto ja eläintarha, Zolaco ja Xochimilco. Lämmintä säätäkään ei sovi olla mainitsematta, sillä lämpömittari kipusi viikonloppuna suomalaisittain lähes tukalaan 31 asteeseen. Maakuntamatkalla Mexicossa Viikonlopun jälkeen lähdimme aikaisin maanantai aamuna hieman ek soot ti semmalle vierailulle Scriben vihkotehtaalle San Juan Del Rioon, joka sijaitsee reilun kolmen tunnin ajomatkan päässä pohjoiseen Mexico Citystä. Paperin pakkauslinjastoa tarkastelemassa Scribe:n vihkotehtaalla. Vihkojen jälkikäsittelyä. Kyseinen vihkotehdas olikin mielen kiintoinen kohde, sillä vierailu isäntien mukaan kyseisellä tehtaalle ei kovinkaan usein vierailijoita ole käynyt. Isännät hoitivat kaikki järjestelyt viimeisen päälle ja tehtaalla pääsimme kiertämään kaikki tuotannon vaiheet yksityiskohtaisesti läpi. Tehdaskohtaisena erikoisuutena mainittakoon kierrevihkon kierteen teko ja sen asentaminen vihkoon. Kierretyyppejä oli pari kappaletta ja niiden valmistus sekä kiinnittäminen poikkesi täysin toisistaan. Myös vihkojen leikkaaminen ja kansien lisäämien olivat mielenkiintoisia työvaiheita. Vierailun jälkeen saimme vihkoista näytekappaleet mukaan ja isännät tarjosivat vielä lounaan kaukaa saapuneille vieraillensa. Paperiteollisuuden nykytila Tiistaina vuorossa oli vierailu Camara del Papel -myyntikonttoriin, joka hoitaa Meksikon paperiteollisuuden kontakteja, tekee arvioita paperi teol lisuu den tilasta sekä on mukana muissa paperi teollisuutta koskevissa neuvotteluissa Meksikossa. Käytännössä kaikki Meksikossa toimivat paperialan yritykset ovat osana Camara del Papelia. Esityksen paperiteollisuuden tilasta, kehityksestä ja ennusteista meille piti Smurfit Kappa:n Meksikon paperipuolen johtaja. Esityksessä kävi ilmi, että Meksikossa odotetaan lähimmän vuosi kymmenen aikana paperin kulutuksen tuplaantumista kasvavan varallisuuden takia. Kulutus on tällä hetkellä Meksikossa varsin maltillista, koska tuplautuessaankin kulutus olisi ainoastaan 120 kg/hlö/vuosi kun vastaava kulutus on tällä hetkellä Suomessa noin 180 kg/hlö/vuosi. Eniten paperia kuluttava maa on USA, jossa paperia kuluu 240 kg/ hlö/vuosi. Keskiviikkona oli vuorossa viimei nen vierailu Meksikon maaperällä. Vierailulla kävimme uudella SCA:n Sahagunin tissuetehtaalla, joka oli avattu 2010. Sahagunin tehdas sijaitsee reilun tunnin ajomatkan päässä Mexico Citystä, joten pääsimme jälleen nauttimaan maakuntamatkailusta pikkubussilla. Kontrasti muihin tehtaisiin oli melkoinen, sillä Vierailulla SCA:n Sahagun:in tehtaalla. tehdas oli nykyaikainen, siisti ja automaatiotakin oli tehtaassa paljon. Kyseessä oli siis hyvin samankaltainen tehdas kuin mihin Suomessakin on totuttu. Vierailulla tutustuimme nykyaikaiseen tissue-paperin valmistukseen ja perehdyimme eri wc-paperi laatuihin sekä siihen, miten Meksikossa hyvin suosittu paperin hajustaminen tapahtuu. Tässä tapauksessa wc-paperi sai omakseen vienon kamomillan tuoksun. Vierailulta palatessamme meille osui tilaisuus pysähtyä matkalla ja vierailla Teotihuacanin pyramideilla, jotka laskettanee yhdeksi Meksikon päänähtävyyksistä. Kävimme kiipeä mässä pyramidien päälle hetkeksi ihailemaan maisemia ennenkuin lähdimme pakkaamaan laukkuja ennen seuraavan päivän lentoa Mexico Citystä Havannaan. Kiireetön viikonloppu Lentoreittimme jatkui Mexico Citystä Havannaan Kuuban puolelle, jossa pysähdyimme ihmettelemään muutamaksi päiväksi eristyksissä elävän saaren elämänmenoa. Kuubassa asiat tapahtuvat verkkaisesti, ehkä jopa liian verkkaisesti näin suomalaisesta 10 NIPPI VOL. 30 NO. 1 2014 NIPPI VOL. 30 NO. 1 2014 11

Pasi Kapanen kertoi maan taloudesta ja teollisuudesta kattavasti. näkökulmasta. Tämä verkkaisuus ei kuitenkaan toimitustamme liiemmin haitannut kun katselimme teillä lipuvia 50-luvun jenkkirautoja ja parhaat päivänsä nähneitä rakennuksia sikarin tuoksun leijuessa ilmassa. Pikaisen Havannaan tutustumisen jälkeen matka jatkui kohti Dominikaanista tasavaltaa ja sen pääkaupunkia Santo Domingoa. Illasta paikalle saavuttuamme vuorossa oli hotelliin majoittu mi nen ja nukkumaan meno. Seuraavana aamuna saimme vieraaksemme hotellille Suomen kunniapääkonsuli Pasi Kapasen, joka kertoi meille maan tavoista, teollisuudesta ja taloudesta. Pääsimme kyselemään paikallisista käytännöistä ja elämäntavasta, joista Pasi meille vahvalla kokemuksellaan kertoi. Otimme Pasin vinkeistä vaarin ja viikonlopuksi suuntasimme käymään rannalla kun kerran Karibialla olimme. Suuntasimme siis jälleen tunnelmallisella pikkubussilla Punta Canaan. Punta Cana oli pienoinen yllätys isoine All- Inclusive Resort kohteineen, joita lähes kaikki rannat olivat tupaten täynnä vieri viereen rakennettuina. Oma jo parhaat päivänsä nähnyt hotellimme sijaitsi mantereen puolella kyseisistä resorteista katsottuna, joten kohtasimme mielenkiintoisen ongelman, sillä rantaan ei ollut suoraa tietä. Siitä pitivät huolen Resorttien turvamiehet. Resort alueille ei ollut mitään asiaa ilman hotellin rannekkeita ja rannalle päästäksemme jouduimmekin tekemään noin 5 kilometrin lenkin, jotta resorttien välistä löytyi tie rantaan. Lomakohteet olivat pitäneet huolen etteivät paikalliset ja turistit pääse kohtaamaan vahingossa, niin hankalaksi kulkeminen rannalle oli tehty. Lisäksi hotellialueiden ja paikallisten väliin oli tehty korkeat aitaukset ja useiden satojen metrien levyiset metsäkaistaleet suojaalueiksi. Kaiken kaikkiaan tämä oli hyvin avartava kokemus, siitä kuinka eriarvoisesta maasta onkaan kyse. Tietenkään lomakohteet eivät ole paikallisia vaan kansainvälisten yritysten rakentamia, joten ymmärtää jos kaikki paikalliset eivät ole vilpittömän iloisia turisteista. Paperikoneen alkulähteille Sunnuntai-illasta palasimme Santo Domingoon ja maanantaiaamuna pääsimme käymään paikallisella Industria del Papel Sido S.A tissueja kartonkitehtaalla, joka oli omalla tavallaan kaikista mielenkiintoisin vierailukohde. Tehdas valmistaa tissue-paperia kierrätyskuidusta kahdella koneella sekä kartonkia yhdellä koneella. Koneet olivat todella hidaskäyntisiä, lattaja kiilahihna vetoisia koneita, joissa paperirata muodostettiin painelieriöformereilla. Kaikki laitteistot olivat mekaanisia viimeisen päälle ja kaikki jälkikäsittelyt, kuten paperin pakkaus tehtiin täysin käsityönä. Pulpperitkin toimivat käsipelillä, kierrätyskuitu lisättiin käsin ja vesi lisät tiin hanasta pulppeerin käyttäjän vankalla kokemuksella. Yritys valmisti wc-paperia vientituotteeksi ja päävientikohteena oli yksi maailman köyhimmistä valtioista eli naapurivaltio Haiti. Yrityksen mukaan ainoa kil pailu valtti on hinta, jolloin paperia katsellessa ymmärsi selvästi, että hinta ja laatu kulkivat käsikädessä. Eikä tällä kertaa olisi edes reilua verrata kyseistä tuotetta Suomessa myytäviin edullisimpiin wc-papereihin. Viimeisen vierailun jälkeen matkamme alkoi olla päätöksessään ja seuraavana aamuna alkoi kotimatka kohti Suomea. Armottoman palapelin jälkeen, jolla matkamuistot ja tuliaiset sovitettiin matkalaukkuihin, oli edessämme matka lentokentälle ja lähtö kotimatkalle lentoreittinä Santo Domingo-Atlanta-Amsterdam- Helsinki-Oulu. Kyseisellä reitillä mielen kiintoisen tilanteen aiheutti koneen vaihtaminen Atlantassa. Vaihtoaikaa oli puolitoista tuntia, mutta kun huomioidaan amerikkalaisen järjestelmän toimi vuus viimeiset ryhmämme jäsenet joutuivat juoksemaan portille ja tulivat paikalle viime sekunneilla etteivät jääneet ulos koneesta. 1,5 tuntiamme Amerikan maaperällä kuluivat rattoisasti jonottaen maahan tulo tarkastukseen, turvatarkastukseen ja lopulta juosten koneeseen. Kerrottakoon että jokaisessa jonossa edellämme oli jopa 10 henkilöä. Henkilökohtaisesti voinkin sanoa, etten ole vielä missään tavannut vastaavaa kankeutta pelkän lentokoneenvaihdon takia. Uskon vakaasti, että opintomatkan aikana opiskelijat saivat arvokasta kokemusta ja paljon uutta tie toa, oppivat näkemään asioita uusista näkökulmista sekä aivan varmasti mukaan tarttui myös unohtumattomia elämyksiä. Olin haivait sevinani, että osaa ryhmänjäsenistä puraisi jopa pieni reissukärpänen ja uskonkin, että osa heistä tulee työskentelemään jossain vaiheessa uraansa ulkomailla. Ennen työuralle siirtymistä opiskelijat voivat ammentaa matkasta tietoa ja kokemuksia viimeisiin opintoihinsa. Lisäksi matkasta löytyy ihan varmasti paljon uskomattomia juttuja kerrottavaksi. Saludos Yksinkertainen tissue-kone. Paikallinen arkkileikkuri herätti ihmetystä yksinkertaisuudellaan. Suomeen palaamisen jälkeen voitanee todeta, että eihän se halpa ole, mutta on se paras - El mejor! 12 NIPPI VOL. 30 NO. 1 2014 NIPPI VOL. 30 NO. 1 2014 13

14 NIPPI VOL. 30 NO. 1 2014 NIPPI VOL. 30 NO. 1 2014 15

16 NIPPI VOL. 30 NO. 1 2014 NIPPI VOL. 30 NO. 1 2014 17

ProMinentin ja Netzschin pumput sekä TOMAL-jauhelaitteistot lähes kaikissa Suomen paperitehtaissa ProMinent Finland Oy:n emoyhtiö on saksalainen ProMinent GmbH, joka valmistaa vedenkäsittelylaitteita ja annostelupumppuja. Annostelupumppuja valmistetaan vuosittain yli 100 000 kappaletta ja niistä ProMinenttuotemerkki on tullut tunnetuksi niin teollisuudessa, vesilaitoksissa kuin uimahalleissakin - maailmanlaajuisesti. ProMinent Finland Oy edustaa myös toisen suuren ja kansainvälisesti toimivan saksalaisen pumppuvalmistajan, Netzsch Pumpen & Systeme GmbH:n, kehittämiä ja valmistamia epäkeskoruuvipumppuja, lohkoroottori- Delta-kalvoannostelupumppu Tornado T2-lohkoroottoripumppu pumppuja, annostuslaitteistoja ja murskausjärjestelmiä. Ruotsalaiset TOMAL-jauhelaitteistot ovat kuuluneet ProMinent-konserniin jo useamman vuoden ajan. Tuotevalikoima selluja paperiteollisuuteen ProMinent Finland Oy ProMinent tarjoaa kattavan tuotevalikoiman erilaisten paperiteollisuuden sovellusten tarpeisiin ja toimittaakin tuotteitaan lähes kaikkiin Suomen paperitehtaisiin. Laaja tuotevalikoima yhdistettynä osaamiseen ja kokemukseen erilaisista sovelluksista tekevät yrityksestä erinomaisen yhteistyökumppanin sellu- ja paperiteollisuudelle. Seuraavat tarjoamamme tuotteet ovat tyypillisiä paperiteollisuuden prosesseissa: kemikaalien varastotankit kemikaalien siirtopumput kemikaalien annostelupumput mittaus-, säätö-, ja anturitekniikka annostusasemat TOMAL polymeerien valmistus-/sekoitusasemat TOMAL-jauhelaitteistot ruuvipumput lohkoroottoripumput maseraattorit Prosessin vaihe Sellun valmistus/valkaisu ph:n mittaus/säätö Vedenpoistokemikaalien annostus H2O2 :n annostelu Pastakeittiö Konekiertopumput Paperin kierrätys NaOH:n, natriumsilikaatin, natriumsulfaatin, H2SO4, estoaineiden jne. annostelu ph:n mittaus/säätö Prosessin vedenkäsittely Flokkuloivien lisäaineiden, desinfiointiaineiden, Na- OH/ H2SO4 (ph:n korjaus) jne. annostelu ph:n mittaus/säätö Johtokyvyn mittaus/säätö Paperikone / valmistus Vaahdonestoaineiden, biosidien, liimojen, värien, parafiinivahojen, retentioaineiden jne. annostus ja siirto ph mittaus/säätö Vaahdonestoaineiden annosteluun/siirtoon Jäteveden käsittely Flokkuloivien lisäaineiden, desinfiointiaineiden, NaOH / H2SO4 (ph:n korjaus), urean, fosforihapon jne. annostelu Johtokyvyn mittaus/säätö Jätevesien/lietteen siirto Kemikaalien käsittely Kemikaalien varastointi jne. Paperiteollisuuden prosessin vaihe/sovellus Kemikaalien purkausasemat ProMinentin tuotteet ja sovellukset Säädin ph:lle, anturi ja annostuspumppu tai TOMAL-jauhelaitteisto Annostuspumppu PVDF-annostuspäällä Annostuspumppu PVDF-annostuspäällä Netzsch-epäkeskoruuvipumput Netzsch-epäkeskoruuvipumput Annostuspumppu PVDF-annostuspäällä Säädin ph:lle, anturi ja annostuspumppu tai TOMAL-jauhelaitteisto Netzsch-epäkeskoruuvipumput Annostuspumppu PP/ PVDF-annostuspäällä TOMAL-polymeeriliuosten sekoitusasemat Säädin ph:lle, anturi ja annostuspumppu tai TOMAL-jauhelaitteisto Säädin ph:lle, anturi ja annostuspumppu tai TOMAL-jauheannostin Netzsch-epäkeskoruuvipumput TOMAL-jauhelaitteisto Annostuspumppu PP/ PVDF-annostuspäällä Säädin ph:lle, anturi ja annostuspumppu tai TOMAL-jauhelaitteisto Netzsch-epäkeskoruuvipumput, Netzsch-lohkoroottoripumput Annostuspumput PP/ PVDF-annostuspäällä TOMAL-jauhelaitteisto TOMAL-polymeeriliuosten sekoitusasemat Säädin ph:lle, anturi ja annostuspumppu tai TOMAL-jauhelaitteisto Netzsch-epäkeskoruuvipumput, Netzsch-lohkoroottoripumput Varastosäiliö, kemikaalien syöttöpumppu, sekoitus- ja laimennusasemat, annostusasemat TOMAL-jauhelaitteisto TOMAL-jauhelaitteisto Netzsch-epäkeskoruuvipumput Netzsch-lohkoroottoripumput 18 NIPPI VOL. 30 NO. 1 2014 NIPPI VOL. 30 NO. 1 2014 19

Paperinvalmistusta delta-annostuspumpun avulla UPM on maailman johtavia paperin-, sellun- ja puunjalostustuotteiden valmistajia. Vuosittain valmistuu noin 300 000 tonnia sanomalehtilaatuista paperia yrityksen tuotantolaitoksessa Schwedtissä Berliinin ja Szczecinin välillä lähellä Puolan rajaa. Heidelbergiläisyritys ProMinentin ratkaisut auttavat UPM:ää pyörittämään toimintojaan ongelmitta. Meidän on pystyttävä annostelemaan pienimpiäkin määriä aina yhtä tarkasti, sanoo Peter Bremer, UPM Schwedtin vanhempi erikoismekaanikko. Käytämme tähän tarkoitukseen delta-annostuspumppua. Pumpussa on suuri valaistu graafinen näyttö käytön helpottamiseksi, ja pumppu toimii jatkuvatoimisesti tai jaksoittain tar- TOMAL-PolyRex automaattinen polymeeriliuoksen valmistusasema TOMAL-jauhelaitteisto, bentoniitin varastointi ja annostus peen mukaan. Pumppu annostelee 7,5-75 litraa tunnissa painealueella 25-2 bar. Pumppu voidaan myös helposti mukauttaa vastaamaan nesteen ominaisuuksia lisähyöty UPM:lle, jossa pumppua käytetään annostelemaan kemiallisilta ja fysikaalisilta ominaisuuksiltaan hyvinkin erilaisia kemikaaleja. Pumpun erinomainen luotettavuus on meille suunnaton etu sanoo Bremer. Schwedtissä delta annostuspumpun tehtävä on käsitellä niin puhdasta vettä kuin jätevettäkin. Puhdasta vettä käsiteltäessä pumppu lisää veteen flokkulanttia, joka saostaa vedessä olevat irtohiukkaset. Näin syntyvät hiutaleet jäävät suodatusvaiheessa hiekkasuotimeen, minkä ansiosta puhdistettua vettä voidaan käyttää uudelleen paperinvalmistukseen. Annostuspumppu mahdollistaa käytettävän flokkulanttimäärän tarkan säätelyn. Tarkka annostus on tärkeää, kun otetaan huomioon kemikaalien nykyhinta. Lisäksi tarkkuus on prosessin avaintekijöitä, koska näin vääränlainen annostus ei haittaa myöhempiä tuotantovaiheita. Delta-annostuspumppu paperitehtaassa Oikea annostus auttaa myös planeettaamme UPM:n tehtaalla Schwedtissä on kolmivaiheinen vedenpuhdistusprosessi jätevedelle: mekaaninen, kemiallinen ja biologinen. Aerobisessa biologisessa puhdistusvaiheessa ilmastusaltaaseen puhalletaan suuri määrä ilmaa. Tämä luo ihanteelliset olosuhteet jäteveden haitallisia aineita hajottaville bakteereille. Ilman lisäämisen ei-toivottuihin sivuvaikutuksiin kuuluu vaahtokerroksen muodostuminen säiliön pinnalle. Delta -annostuspumpulla lisätään vaahdonestoainetta veteen. Pumpun annostustarkkuus on niin hyvä, ettei suurta vaahtokerrosta synny. Kulujen ohella UPM:llä ajatellaan myös ympäristönäkökohtia. Yrityksessä tehdään valtavasti työtä sen varmistamiseksi, ettei prosesseissa käytetä kemikaaleja yhtään enempää kuin on välttämätöntä. UPM:n tehtaalla Schwedtissä on käytetty ProMinentin tekniikkaa valmistuksen alkamisesta lähtien. Toiminnoillemme on tärkeää, että olosuhteet pysyvät vakaina ja että käyttämämme tekniikka on kaikkein uudenaikaisinta, sanoo Peter Bremer. Olemme iloisia ProMinentilta saamastamme palvelusta ja neuvonnasta. Lisätietoja ProMinentin tuotteista: ANNOSTELUPUMPUT Sami Jakopuro 09 4777 8912 tai 040 844 0139 sami.jakopuro@prominent.fi NETZSCH-PUMPUT Antti Nygren 050 597 9075 antti.nygren@prominent.fi TOMAL-JAUHEANNOSTUS Juha Kartsalo 040 575 3645 juha.kartsalo@prominent.fi MITTAUS- JA SÄÄTÖ -TUOT- TEET Sami Lipponen 09 777 8913 tai 040 754 3973 sami.lipponen@prominent.fi www.prominent.fi www.flowcenter.fi 20 NIPPI VOL. 30 NO. 1 2014 NIPPI VOL. 30 NO. 1 2014 21

Ollinmäentie 39 86110 Parhalahti, Finland Puh. +358 400 385 343 Fax. + 358 8 433 111 22 NIPPI VOL. 30 NO. 1 2014 NIPPI VOL. 30 NO. 1 2014 23

Tehokkuutta ja turvallisuutta oikealla hihnavalinnalla Teksti Katariina Kauppila Ammeraal Beltech OY Eri teollisuuden aloilla, logistiikassa ja jopa vähittäiskaupassa kuljetinhihnat ovat itsestään selvä osa tuotantoa tai toimintaa. Vaikka hihna on vain yksi tärkeä komponentti kuljettimessa, on oikealla valinnalla mahdollista parantaa tuotannon tehokkuuden ja toimintavarmuuden lisäksi esimerkiksi työturvallisuutta. Näin väittävät Ammeraal Beltechin hihnaammattilaiset ja samaa todistavat myös Ammeraal Beltechin uuden sukupolven hihnatuotteet paperi- ja kartonkiteollisuuteen. Ammeraal Beltech on yksi maailman johtavista teollisuushihnojen valmistajista. Yhtiön pääkonttori sijaitsee Hollannissa, mutta jokainen maailmanlaajuisen palveluverkoston yritys toimii alueensa paikallisena kontaktina. Suomessa toiminnoista vastaa Ammeraal Beltech Oy, jolla on kuusi toimipistettä ympäri Suomea. Tampereella sijaitsee päätoimipaikka, varasto ja tuotantotilat. Pohjois-Suomen palvelupiste on Haukiputaalla Oulun naapurissa, muut toimipisteet ovat Klaukkalassa, Turussa, Kouvolassa ja Seinäjoella. Hihnamyynnin lisäksi kaikista toimipisteissä löytyy valmistusta ja 24/7 -asennuspalveluja. Kaikki saman katon alta Ammeraal Beltech on erikoistunut teollisuudessa käytettävien hihnojen valmistukseen. Laajassa tuotevalikoimassa ovat synteettiset kuljetinhihnat, tehonsiirtohihnat, moduulihihnat ja -ketjut, päättömäksi kudotut hihnat, räätälöidyt erikoishihnat ja hammashihnat. Ammeraal Beltechiltä löytyvät kaikki hihnat, hihnatarvikkeet ja palvelut samasta paikasta. Haluamme tarjota yrityksille mahdollisuuden keskittää hihnahankinnat, ja samalla säästää hankinta- ja kuljetuskustannuksia. Asiantuntemusta paperi- ja pakkausteollisuuden hihnakäytöistä Jotta voisimme tarjota asiakkaillemme juuri heidän käyttötarkoituksiinsa sopivimmat ja luotettavimmat hihnat, on meidän tunnettava myös heidän toimialaansa. Eri teollisuuden aloilla on paljon alakohtaisia erityispiirteitä ja vaatimuksia. Elintarvike- ja puuteollisuuden ohella Ammeraal Beltechin ydinosaamisalueeseen kuuluvat pakkaus-, paino- ja paperiteollisuudessa käytettävät kuljetinhihnat. Meillä on käytössämme koko Ammeraal Beltechin kansainvälinen asiantuntemus mm. pakkausteollisuuden hihnakäytöistä, lisäksi teemme yhteistyötä kotimaisten ja ulkomaisten alan toimijoiden kanssa. Laajasta valikoimasta löytyvät niin valmiit hihnaratkaisut kuin asiakkaan tarpeisiin toteutettuja hihnoja puu- ja paperiteollisuuden eri käyttökohteisiin. Tarvittaessa liitämme ja asennamme hihnat paikan päällä tuotantotiloissa. Hihna-alan uudistaja ja edelläkävijä Ammeraal Beltech tunnetaan uusista innovatiivisista hihnaratkaisuistaan. Kehitämme ja tuomme jatkuvasti eri teollisuudenaloille suunnattuja uusia materiaaleja, ominaisuuksia, hihnaprofiileja ja työkaluja. Päämääränämme on aina ollut halu auttaa asiakkaita pysymään kilpailukykyisinä - askeleen edellä omia kilpailijoitaan. Jatkuvan tuotekehittelyn on mahdollistanut hyvä tuotteiden ja raakaaineiden tuntemus. Kirjaimellisesti me tunnemme tuotteemme ydintä myöten. Hihnat valmistetaan itse kudoksesta, pinnoitteisiin ja hihnan viimeistelyyn. Ammeraal Beltechin kudoshihnojen valmistus on keskitetty Hollantiin, Englantiin ja USA:han. Muista materiaaleista tehdyt hihnat valmistetaan Tanskassa, Sveitsissä tai USA:ssa. Tuotanto on täysimittaista myös Kiinassa. Emme kontrolloi tuotantoketjua vain tuotanto-prosessin ja laadun valvonnan takia, vaan näin on mahdollista myös toteuttaa asiakkaiden räätälöidyt hihna-tarpeet. Ja osasta räätälöidyistä ratkaisuista on tullut standardituotteita. Lisäksi Ammeraal Beltech tekee läheistä yhteistyötä laite-valmistajien ja loppukäyttäjien kanssa. Hyvän tuotetuntemuksen ja yhteistyön tuloksena olemme kehittäneet parempia uuden sukupolven hihnoja myös paperi- ja pakkausteollisuuteen. Turvallisuus ensin JCB:n pintaprofiili Ammeraal Beltechin moduuli-valikoimassa uusinta uutta edustaa uni JCB. Lähtötilanne oli, että kartonkilevypinojen kuljetukseen käytettiin sileä-pintaista moduulia. Sileä pinta oli valittu, koska tuotteisiin ei saanut jäädä jälkiä. Työtekijät kuitenkin kulkivat päivittäin liikkuvilla, liukaspintaisilla moduuleilla. Suunnittelussa ei vain lähdetty parantamaan moduulin käyttö-luotettavuutta ja taloudellisuutta, vaan halusimme myös parantaa työturvallisuutta. Tuloksena syntyi uusi y-pintaprofiilinen uni JCB. Y-profiili ei jätä jälkiä tuotteeseen, ja samalla se on sopivan kitkainen ja turvallisempi kävellä. Moduulin ulkoreunoihin lisättiin viiste ja kuljettimen näkyvyyttä parannettiin oransseilla reunapaloilla. Ammeraal Beltech ja uni JCB voittivat erikoispalkinnon FEFCO:n (The European Federation of Corragated Board Manufacturers) teknisessä seminaarissa lokakuussa 2013. Palkinto annettiin turvallisuutta edistävästä tuotekehityksestä. Ammeraal Beltech ja uni JCB 24 NIPPI VOL. 30 NO. 1 2014 NIPPI VOL. 30 NO. 1 2014 25

Elintarvikehyväksytty taittokoneen hihna Toinen esimerkki Ammeraal Beltechin jatkuvasta tuotekehittelystä ja halusta tarjota asiakkaallensa entistäkin turvallisempia tuotteita ovat elintarvikehyväksytyt taittokoneisiin soveltuvat Rapplon-lattahihnat. Elintarviketeollisuudessa hygieniavaatimukset ovat tiukentuneet vuosi vuodelta. On tuotteita, joita pakataan suoraan pakkauslaatikoihin, esimerkiksi kuivat elintarvikkeet kuten pastat. Koska taiton ja liimauksen aikana hihnat ovat kosketuksessa pakkaukseen, on näissä pakkauksissa aina kontaminaatioriski. Elintarvikehyväksytyt Rapplon-hihnat täyttävät EU:n ja FDA:n standardit koskien suoraa kontaktia ruokaan. Ne ovat elintarviketurvallisempi valinta niin valmistajille kuin tavallisille kuluttajille. ZipLink-liitos nopeaa kuin rengasvaihto varikolla Ultrafeed 500 Ammeraal Beltechillä on laaja valikoima elastomeeri-pintaisia paperinjalostushihnoja, jotka soveltuvat jopa 120 C käyttöympäristöön. Kuitenkaan huippulaatuiset pinnoitteet yksin eivät riitä tuotannon tehokkuuden parantamiseen. Paperinjalostuskoneiden tuotantonopeudet ovat kasvaneet koko ajan. Kun tuotanto kapasiteetti on esim. 50.000 m³ tunnissa, huoltoseisokin kestolla on myös merkitystä. Yleisin syy hihnan vaihtoon on liitoskohdan ongelmat. Tämä oli tilanne myös asiakasyrityksissämme. Tavoitteenamme oli helpottaa hihnavaihtoa ja tehdä liitoskohdasta luotettavampi. Kehitimme uuden helposti liitettävän kudosrakenteen. ZipLink-hihna ZipLink-hihnojen liitos on mahdollista tehdä jopa kolmessa minuutissa. Se on niin helppo, että useimmissa tapauksissa huolto pystyy tekemään ZipLink liitostyökalut Pitkäikäisempi kitkapinta arkitukseen Tarvittavat hihnan ominaisuudet vaihtelevat aina käyttökohteittain. Paperinjalostuksessa on kuljettimia, kuten arkkileikkurit ja arkituslaitteet, joissa kriittisin piste löytyykin hihnan pinnan ominaisuuksista, ei liitoskohdasta. Uutena perinteiset huopa-, PU- tai PVC-hihnat toimivat näissä kuljettimissa hyvin eikä niistä jää jälkiä tuotteeseen, mutta käytössä kitkainen pinta kovettuu, kiillottuu ja lopulta ne jättävät jälkiä tuotteisiin. Rapplon UV E06.20 FQ on Ammeraal Beltechin kehittämä Rapplon UV E6.20 FQ hihna limitykseen. Paperi-teollisuuden käyttöihin kehitetty pintamateriaali on synteettistä huopaa. Sen antistaattinen ja jälkiä jättämätön kitkainen pinta kestää koko käyttöajan, ja se soveltuu nopeaankin hienopaperin kuljetukseen. UV E06.20 FQ -hihna on helppo ja nopea liittää. Hihnat on testattu mm. Jagenbergin ja Pasabanin arkkileikkureissa menestyksekkäästi. Ammeraal Beltechin hihnavalikoimasta löytyy hihnoja myös muihin arkituksen eri vaiheisiin. Lisätietoja: Ammeraal Beltech Oy Puh. 0207 911 400 info@ammeraalbeltech.fi www.ammeraalbeltech.fi sen itse. Enää ei tarvitse odottaa liitoskohdan jäähtymistä, vaan hihna on heti käyttövalmis. ZipLink-hihnat soveltuvat esim. aallotuksen ja jalostuksen kuljettimiin. Elintarvikehyväksytty Rapplon-hihna 26 NIPPI VOL. 30 NO. 1 2014 NIPPI VOL. 30 NO. 1 2014 27

Text: Leena Silakoski and Juha Korvenniemi Save energy and improve total lifetime performance with nonwoven and hybrid TMO felts from Valmet Valmet has further developed its nonwoven and hybrid felts to better meet today s customer demands for energy savings and better machine runnability. Nonwoven and hybrid felts are well-known for their fast start-up and high nip dewatering. Their sophisticated TMO versions, in addition, ensure excellent runnability. Felts play a major role with regard to efficiency and cost savings. Due to the complexity of the process, it is important to analyze the whole process, not only one part of it. Saving some euros when purchasing a felt might in the worst case cause multiple costs during the felt running time. It is better to analyze the felt s real effect on machine efficiency by looking at the felt costs per produced paper tons and the savings (e.g. energy reduction and saved production time) that can be achieved with certain felts. Energy savings through the right press felt choices Big savings can be achieved by reducing energy costs in the paper machine. Electricity usage in the press section is huge and adds up to hundreds of thousands of euros every year. About 20-30% of it is related to Uhle boxes. Their friction increases the energy consumption of drives, and the Uhle box vacuum increases vacuum energy consumption. Energy can be saved by using AquaMaster, Valmet s nonwoven felt. nonwoven and hybrid felts, which maximize nip dewatering with minimized or no vacuums in the Uhle boxes. Standard nonwoven and hybrid felts: AquaMaster and EcoMaster AquaMaster s immediately saturating structure contributes to a very fast start-up and maximal nip EcoMaster, Valmet s hybrid felt. dewatering. As all the water can be removed in the nip, the Uhle boxes do not increase sheet dryness. Rewetting is minimized by a special layer. Nonwoven felt benefits: Fast start-up High nip dewatering EcoMaster is the combination of a woven and nonwoven structure. Its nip dewatering properties are also excellent, but Uhle boxes can be used with if necessary. Additional benefits compared to nonwoven felts include its smooth surface, insulation against marking, dimensional stability and less plugging. Hybrid felt benefits: Fast start-up High nip dewatering Smooth surface Improved dimensional stability Longer life potential There are already many machines which use AquaMaster and EcoMaster felts and run with maximized nip dewatering, saving a lot of energy with closed vacuum pumps or blowers. New: high-end TMO nonwoven and hybrid designs However, it is not enough only to save energy to reach efficient running. It is also important to improve runnability and the total lifetime in other ways. In addition to good and even runnability, a minimal number of breaks, a high dry content and a maximal running speed are also important. A fast start-up and unchanged felt behavior are very important in order to run the machine continuously at full speed. Minimal felt wear and a non-plugging structure give good life potential. A longer lifetime means fewer felt change shutdowns and savings in purchasing costs. The sophisticated hybrid base TMO (TransMaster Open) felt has proven to be superior in this respect. It is a special felt for very demanding machines such as high-speed printing paper machines. Impregnated resin treatment ensures TMO s even performance throughout its lifetime. This treat- The water removal of conventional laminated felts compared to nonwoven and hybrid felts. ment makes the felt structure dense and non-compacting, and perfect for a fast start-up and immediate nip dewatering. The structure remains unchanged throughout the lifetime with no late life related problems such as edge flipping or plugging. Improved mechanical resistance gives the TMO felt long life potential and makes it durable, also under high nip pressures, even if the base fabric is nonwoven or hybrid. TMO benefits: Shorter start-up time High nip dewatering Better mechanical resistance Even performance through lifetime No late life related problems ike edge flipping or plugging Longer life potential TMO, Valmet s hybrid base TransMaster Open felt. 28 NIPPI VOL. 30 NO. 1 2014 NIPPI VOL. 30 NO. 1 2014 29

On the left, a typical felt life cycle is shown. On the right, TMO s life cycle with an increased operational window. Nonwoven / Hybrid felts = Energy savings Nonwoven / Hybrid + TMO = Energy savings and improved lifetime performance Cost of the felts compared to production savings (Eur/year) Original felt cost (pu&1pr) Felt cost, increased lifetime +1 week (pu&1pr) Half of the uhle-box vacuums/pumps closed Start-up reduced 12h -> 3h Longer felt life, 2 felt changes less / year 0,5 breaks / day less Theoretical example: newsprint machine, SymPress II + 4pr, speed 1,700 m/min, paper 45 g/m2, paper on reel 8.7 m. Felt size: PU: 380 kg, other 1pr: 280 kg, felt lifetime 5 weeks (= 11 felts/position/year). Even performance throughout TMO s lifetime Theoretical example of felt costs and savings potential which can be reached with hybrid TMO The savings gained through making the right felt choices are significant. The picture on the left shows an example of felt costs compared to savings achieved with the right felt choices. The hybrid TMO felts are increasingly used in many of the world s fastest newsprint and fine paper machines, especially in PU and 1st press positions to ensure troublefree running. Leena Silakoski Product Manager, Press felts Valmet s Fabrics business unit +358 40 774 9855 TMO s non-changing permeability level during its lifetime. Measurements have been carried out with the Felt Perm device. Juha Korvenniemi Business Development Manager, PMC Valmet s Fabrics business unit +358 50 593 6349 30 NIPPI VOL. 30 NO. 1 2014 NIPPI VOL. 30 NO. 1 2014 31

Rocla suomalainen menestystarina Suomalainen Rocla kehittää, valmistaa ja markkinoi sähköisiä varasto- ja vastapainotrukkeja sekä automaattitrukkijärjestelmiä. Sisälogistiikan edelläkävijänä tunnettu yritys tarjoaa asiakkailleen älykkäitä ratkaisuja logistiikan tehostamiseen ja kustannusten vähentämiseen. Rocla on suomalainen menestystarina. Jo yli seitsemänkymmenen vuoden ajan toiminut yritys aloitti trukkien viennin 1970-luvulla, ja kansainvälistyminen on jatkunut kiihtyvällä vauhdilla. Innovatiivisuudesta ja design-osaamisesta tunnettu Rocla on menestynyt hyvin kansainvälisessä kilpailussa. Aikaisemmin pörssissä ollut yritys siirtyi vuonna 2009 japanilaisen Mitsubishi Heavy Industriesin omistukseen. Roclan trukkeja myydään nykyisin maailmanlaajuisesti myös Mitsubishi- ja Cat -merkkisinä. Viime vuonna Mitsubishi siirsi sähköisten vastapainotrukkien valmistuksen Hollannista Suomeen. Suomalainen osaaminen on vakuuttanut omistajat, ja olemme saaneet uutta tuotantoa ja tuotekehitystä Suomeen, kertoo Vice President Jari Valtanen Roclalta. Tuotannosta ja tuotekehityksestä vastaa Järvenpäässä sijaitseva Rocla Oy. Suomen asiakaspalveluliiketoiminnasta ja globaalista automaatioliiketoiminnasta vastaa Rocla Solutions Oy, jonka päätoimipiste on Vantaan Hakkilassa. Roclan palveluverkostossa paikallista tukea tarjoavat sekä omat myynti- ja huoltotoimipisteet Seinäjoella, Tampereella ja Lappeenrannassa että yhteistyökumppanit ympäri Suomen. Roclalla on lisäksi tytäryhtiöt Tanskassa ja Venäjällä ja kattava jälleenmyyjäverkosto useissa Euroopan maissa. Teksti: Jukka Kolari Innovatiivista toimintaa Rocla tunnettiin aikaisemmin ennen kaikkea varasto- ja automaattitrukeistaan, mutta nykyisin tarjolla on myös vastapainotrukkeja ja erilaisia erikoistrukkeja esimerkiksi paperiteollisuuden käyttöön. Varastotrukkipuolelta löytyy mm. keräily-, pinoamis-, työntömasto- ja kapeakäytävätrukkeja, lavansiirtäjiä ja käsikäyttöisiäkin tuotteita. Laitteiden lisäksi yritys tarjoaa trukkien huolto- ja ylläpitopalveluita, koulutuspalveluita sekä edistyksellisiä varastonhallintapalveluita. Asiakas löytää varmasti meiltä omia tarpeitaan vastaavan tuotteen ja palvelun, oli kyse sitten yksittäisen trukin hankinnasta tai koko trukkikannan ulkoistamisesta, satunnaisesta huoltotarpeesta tai kokoaikaisesta ylläpidosta, toteaa Jari Valtanen. Trukkien laadun lisäksi Roclan arvostus perustuu mm. siihen, että yritys pystyy räätälöimään ja toimittamaan erilaisia trukkeja asiakkaiden tarpeisiin nopeasti. Kilpailukyvyn edistämisessä uudet innovaatiot ovat tärkeässä roolissa, ja Rocla on saanut useita palkintoja muotoilusta ja innovaatioistaan. Esimerkiksi käyden ajettava Solid-lavansiirtäjä sai muutama vuosi sitten kansainvälisen Red Dot -muotoilupalkinnon lastaustyötä helpottavasta muotoilusta ja käytettävyydestä. Työntömastotrukkien kohdalla käänteentekevä innovaatio on ollut Roclan kompakti ja vankka Integral-masto. Automaatti trukkien menestystä on vauhdittanut Suomessa kehitetty uudenlainen modulaarinen rakenne, joka tekee automaattitrukkihankinnan mahdolliseksi myös pienille yrityksille. Useisiin Roclan toimittamiin trukkimallehin saa nykyisin lisävarusteena asiakkaan yritysilmeen mukaiset design-kuoret. Yrityksen logolla ja värimaailmalla varustetut design-kuoret vahvistavat asiakkaan brändiä ja tuovat tuotemerkit näyttävästi esiin myös varastoissa ja tuotantolaitoksissa käytettävissä laitteissa. Ulkoistaminen yleistymässä Roclalla on paljon asiakkaita sekä Suomessa että ulkomailla. Monet Suomessa luodut hyvät käytännöt ovat laajentuneet maamme rajojen ulkopuolelle tästä on hyvänä esimerkkinä Itellan ja Roclan yhteistyö. Rocla on toiminut Suomessa Itellan huoltokumppanina jo usean vuoden ajan. Viime vuoden lopulla aloitetun strategisen yhteistyön myötä Rocla vastaa jatkossa keskitetysti Itellan koko trukkikalustosta kaikissa Itellan toimintamaissa. Tärkeä osa yhteistyötä on monimerkkihuolto. Itellalla on nykyisin käytössä yli Yhä useammin Roclan asiakkaat valitsevat uusiin trukkeihin design-kuoret, joiden avulla oma brändi ja tuotemerkit saadaan näkymään myös varastossa. 2000 trukin kalusto. Aikaisemmin pääosa kalustosta oli Itellan omistuksessa, mutta uuden sopimuksen myötä Itella siirtyy leasingpohjaiseen malliin, jossa keskeistä ovat kustannusten alentamiseen ja kaluston optimointiin liittyvät ratkaisut. Itellan käytössä oleva trukkikalusto yhtenäistyy ajan mittaan, kun Itellan omistuksessa olevien trukkien määrä laskee ja leasing-trukkien osuus kasvaa. Yhtenäisemmän kaluston myötä huoltojärjestelyt helpottuvat, ja kalustoa on helpompi siirtää tarvittaessa sinne, missä sitä kulloinkin tarvitaan. Yrityskaupan myötä olemme saaneet uutta tuotantoa ja tuotekehitystä Suomeen, kertoo Vice President Jari Valtanen Roclalta. Uudet CAT- ja Rocla-trukit ovat jo tuotantokäytössä Itellan varastoissa ja terminaaleissa. Automaattitrukkeja kansainvälisille markkinoille Automaattitrukit ja automaattitrukkijärjestelmät ovat olleet tärkeä osa Roclan kansainvälistymistä. Yritys lanseerasi ensimmäisen automaattitrukkinsa vuonna 1983, ja tänä päivänä yritys on yksi maailman johtavista automaattitrukkitoimittajista. 32 NIPPI VOL. 30 NO. 1 2014 NIPPI VOL. 30 NO. 1 2014 33

vaadi käyttäjältä akkujen vesittämisen lisäksi juurikaan ylläpitoa. Sen lisäksi riittää, kun Roclan huoltohenkilökunta käy tekemässä muutaman kerran vuodessa määräaikaishuollon. Järjestelmän takaisinmaksuaika pystytään yleensä laskemaan erittäin tarkasti, ja yksinkertainen järjestelmä saattaa maksaa itsensä takaisin parhaimmillaan jopa neljässä kuukaudessa. Planmecan varastossa työskentelee kaksi automaattitrukkia, jotka on räätälöity yrityksen tarpeisiin mastoteknologiaa ja design-kuoria myöten. Automaattitrukkeja (AGV, Automated Guided Vehicle) käytetään mm. tuotannossa, tehtaissa ja logistiikkakeskuksissa. Automaattitrukkijärjestelmä tarjoaa tuntuvia säästöjä henkilöstökuluissa ja lisää työympäristön turvallisuutta. Sitä on myös huomattavasti joustavampi muuttaa kuin paikalleen asennettua kuljetinjärjestelmää. Pääperusteet automaattitrukkiinvestoinnille ovat yleensä säästöt henkilöstökuluissa ja muissa kustannuksissa, toiminnan sujuvuuden parantuminen ja tehokkuuden lisääntyminen. Yksi meidän vahvuuksistamme on se, että pystymme tarjoamaan asiakkaalle koko paketin laitteet, automaation, varastohallintajärjestelmän sekä huolto- ja koulutuspalvelut, painottaa Vice President Akseli Summa, joka vastaa Rocla Solutions Oy:ssä automaattitrukkijärjestelmien myynnistä maailmanlaajuisesti. Yksi Roclan kotimaisista automaattitrukkiasiakkaista on maailman johtaviin hammaslääketieteen laitevalmistajiin kuuluva Planmeca Oy. Yrityksen käytössä oleva automaattitrukkijärjestelmä koostuu kahdesta Roclan automaattitrukista ja MetRo-varastohallintajärjestelmästä, joka ohjaa ja optimoi materiaalivirtojen varastointia ja kulkua varastoissa, prosessissa ja tuotannossa. Planmecan trukit on räätälöity yrityksen tarpeisiin mastoteknologiaa ja design-kuoria myöten. Automaattitrukkijärjestelmä ei Roclan trukit paperiteollisuuden käytössä Rocla Solutions Oy on toimittanut trukkeja myös paperiteollisuuden käyttöön. Esimerkiksi Stora Enson Oulun tehtaalla on käytössä Roclan automaattitrukkeja. Seitsemänautomaattitrukkia kuljettaa paperirullia leikkureille, jotka leikkaavat rullat joko pienemmiksi rulliksi tai A0- A4-kokoisiksi arkeiksi. Arkittamossa ahkeroi kymmenen automaattitrukkia, jotka vievät arkkilavat leikkureilta riisinkäärintäkoneille ja näiltä edelleen kuljettimelle, josta lavat siirtyvät varastoon. Myös pehmopaperivalmista- AGV-ratkaisun avulla on mahdollista tehostaa materiaalinkäsittelyä, saavuttaa tuntuvia kustannussäästöjä ja tuottavuuden kasvua, kertoo Vice President Akseli Summa, joka vastaa Rocla Solutions Oy:ssä automaattitrukkiliiketoiminnasta. Roclan toimittamia trukkeja on käytössä paperiteollisuuden piirissä. Suomalaisten asiakkaiden joukkoon kuuluvat mm. Stora Enson Vaasan tehtaat ja Metsä Tissue. ja Metsä Tissue on tehnyt Roclan kanssa yhteistyötä jo pitkään. Metsä Tissue Mänttä on käyttänyt Roclan toimittamia trukkeja jo vuodesta 1991 asti, ja yritys oli ensimmäisiä Roclan asiakkaita, joka päätyi trukkikantansa ulkoistamiseen. Vuonna 2012 Metsä Tissue Rocla Solutions Oy hankki Roclalta kymmeniä uusia trukkeja, samalla kuin useiden jo käytössä olleiden trukkien sopimuksia jatkettiin. Tällä hetkellä Metsä Tissuella on Mäntässä vuokralla kaikkiaan 44 trukkia, joista suurin osa on nestekaasukäyttöisiä Cat vastapainotrukkeja. Rocla myös Rocla Solutions Oy markkinoi ja myy Suomessa valmistettuja Rocla -varasto- ja automaattitrukkeja sekä sähkökäyttöisiä Cat -vastapainotrukkeja. Myyntimallistoa täydentävät polttomoottorikäyttöiset Cat vastapainotrukit. Lisäksi tarjolla on laaja valikoima huollettuja ja tarkastettuja vaihto- ja vuokratrukkeja. Roclan arvostus perustuu trukkien laadun lisäksi yrityksen kykyyn toimittaa räätälöityjä trukkeja asiakkaiden tarpeisiin nopeasti. Autamme asiakasta valitsemaan juuri heidän tarpeisiinsa sopivan laitteiston ja palvelut, kuten myös sopivimman hankinta- ja rahoitusvaihtoehdon. Näin asiakas saa mahdollisimman luotettavan ja kustannustehokkaan ratkaisun, joka parantaa liiketoiminnan tuottavuutta, painottaa Vice President Jari Valtanen Roclalta. Suomen asiakaspalveluliiketoiminnasta ja globaalista automaatioliiketoiminnasta vastaa Rocla Solutions Oy, jonka päätoimipiste on Vantaan Hakkilassa. Roclalla on Rocla Danmark a/s- ja OOO Rocla Rus -nimiset tytäryhtiöt Tanskassa ja Venäjällä. Trukkien valmistuksesta vastaa Rocla Oy Järvenpäässä. Trukkien ja trukkijärjestelmien lisäksi Rocla Solutions Oy tarjoaa monipuolisia koulutus- ja sisälogistiikan palveluita asiakkaiden toimintojen tehostamiseksi. Yrityksen jälkimarkkinointipalvelu kattaa koko Suomen, ja kenttämekaanikot ympäri maata huoltavat kaikenmerkkisiä trukkeja. rocla.fi rocla-agv.com huoltaa Metsä Tissuen kaikki trukit niiden merkistä riippumatta. 34 NIPPI VOL. 30 NO. 1 2014 NIPPI VOL. 30 NO. 1 2014 35

Promaint ry Eurooppalainen kunnossapidon johtamisen asiantuntija sertifioidusti Kunnossapidon päällikkötason sertifiointi on alkanut nyt myös Suomessa. Viime vuonna järjestettiin ensimmäiset tenttiin valmentavat koulutukset sekä ensimmäinen tenttitilaisuus. Tänä vuonna pidetään kolmen päivän pituisia suomenkielisiä preppauskursseja sekä rakennetaan laajaa kunnossapidon koulutusohjelmaa. Tenttejä pidetään yksi keväällä ja yksi syksyllä. Eurooppalaiset kunnossapitoyhdistykset, yhdessä kattoorganisaationsa EFNMS:n kanssa, ovat aktiivisesti mukana kunnossapidon koulutuksen kehittämisessä. Valmiina on ns. kunnossapidon monitaitoisen asentajan ja kunnossapitopäällikköjen sertifiointi. Toimintaa ohjaavat EFNMS:n koulutus- ja sertifiointityöryhmät. Päällikkötason sertifikaatin saanti edellyttää, että osallistujalla on vähintään viiden vuoden kokemus kunnossapitoalalta ja että hänellä on lisäksi kahden vuoden kokemus kunnossapidon johtotehtävistä. Koulutuksen taso oli juuri se, mitä luvattiinkin: käydään läpi keskeisiä aihealueita ja sieltä jokainen sitten poimii ne alueet, joihin katsoo tarvitsevansa lisäinformaatiota, totesi kunnossapito- ja asiantuntijapalveluista vastaava Juha Rantalainen Raute Oyj:ltä. Yleiskoulutuksen taso oli minulle sopiva. Koulutusajaksi kaksi päivää oli lyhyt, joten paljon piti lukea vielä kotona. Tässä on yhdistykselle selkeä kehittämisalue ja varmaan kursseja tullaan järjestämään, kommentoi Risto Heinonkoski (VR Yhtymä). Teksti: Martti Hakonen ja Matti Niemelä Kuvat: Martti Hakonen tentin kattavuutta: Kattavuus on lähes koko kunnossapitoala, eli alue on melko laaja ja asiat pitää osata niin kuin kaikissa tutkinnoissa. Tämä on hyvä, sillä jos tutkintoja aletaan jatkossa vaatia esimerkiksi palveluntarjoajilta, kuten muitakin pätevyyksiä, on tärkeää, että on selkeästi kerrottu, mitä tulee osata. Kunnossapidon kouluttajan kiireiltään Kari Mäki karimaki coaching Oy:stä ei ollut päässyt osallistumaan koulutusjaksoon, mutta osallistui tenttiin todeten: Erilaiset motiivit osallistua Työurien ja vastuualueiden taustoista johtuen osallistumismotiivit olivat hyvin erilaiset. Tutkintohan suoritetaan ENstandardin mukaisena ja poikkeaa jonkin verran meidän suomalaisten ajattelusta. Tunnen hyvin kansallisen ja PSK:n standardoinnin, mutta tehtävieni vuoksi halusin vahvistaa kansainvälistä osaamistani, vahvisti Risto Heinonkoski. Halusin tuon pätevyyden itselleni, koska uskon sen antavan minulle lisää uskottavuutta toimiessani kunnossapidon kouluttajana ja kehittäjänä, täydensi Kari Mäki. Meillä kunnossapitopalvelua tuottavana yrityksenä on tarve korottaa kunnossapidon profiilia omassa toiminnassamme sisäisesti sekä viestittää sen merkityksestä ja mahdollisuuksista asiakkaidemme suuntaan, kertoi puolestaan Juha Rantalainen. Kaikki aikovat myös hyödyntää saatuja oppeja välittömästi: Sanoisin että lähes jokainen asia on täysimääräisesti hyödynnettävissä työelämässä. Pari kirjaa ja tukun standardeja lukeneena sekä paljon netissä aiheen parissa surffanneena tenttiin valmistautuen voin todeta, että se prosessi on avannut aivan uusia näkökulmia, vahvisti Juha Rantalainen. kotimaisissa kuin myös globaaleissa toiminnoissani. Olen viime kuukausina valmentanut kunnossapitoammattilaisia jokaiselta mantereelta. Niin Etelä-Amerikassa kuin myös Etelä-Euroopassa tämänkaltaiselle osaamiselle ja siihen kouluttamiselle on suuri tarve. Uskon, että Suomi voisi saada tästä sertifiointimallista pysyvän kilpailuedun. Varsinkin suomalaiset globaalisti toimivat laitevalmistajat, jotka rakentavat maailmalaajuista huoltoverkostoa ja jotka pyrkivät viemään modernin kunnossapitokonseptin kaikkialle. Aion myös toimi aktiivisesti tähän valmentavan koulutuksen aikaansaamiseksi Suomessa, yhteistyössä Promaint ry:n kanssa. Pätevyydet vievät alaa eteenpäin Kaikki ovat yksimielisiä siitä, että sertifiointimenettely on hyvä ja tulee laajenemaan ja parantamaan ammatillista arvostusta: Uskon, että tulevaisuudessa kunnossapitoammattilaisten pätevyyksiä tullaan vaatimaan laajemmin kuin nyt. Pätevyydet vievät alaa eteenpäin, vahvistaa Risto Heinonkoski. Juha Rantalainen toteaa saman hieman eri sanoin: Koen tärkeänä, ja uskonkin, että sertifiointi on myös erinomainen tapa erottua joukosta. Arvostus tulee pitkälti osaamisesta, ja sen nostamisestahan tässä on kyse. Uskon että kotimaiset yritykset havahtuvat tähän ja alkavat ohjata asiantuntijoitaan tähän prosessiin. Se on selkeä kilpailuetu tulevaisuudessa, vahvistaa Kari Mäki. Henkilökohtainen sertifiointi nostaa myös kunnossapidon ammattilaisten arvostusta työuralla: Alan arvostus paranee niin tehtaiden sisällä kuin ulkopuolellakin. Toivoisin, että julkisissa hankinnois- Suomen ensimmäisen koulutustilaisuus pidettiin englanninkielisenä. Kaksipäiväiseen koulutukseen osallistui parikymmentä kunnossapidon ammattilaista, ja sen sisältöä ja antia luonnehtivat osallistujat seuraavasti: Vaativa ja monipuolinen tentti Tenttitilaisuuteen osallistui kolme henkilöä. Risto Heinonkosken lausunto kuvaa hyvin varsinaisen Vaatimustaso oli kova. Itselläni meinasi käydä kylmät, kun en ottanut tarpeeksi selvää alan keskeisimmistä standardeista. Tentissä kysyttiin aika paljon juuri niihin nojautuvia asioita. Uutta avautui myös koulutusnäkökulmaan, kuten Kari Mäki vastasi: Tarkoitukseni on aloittaa tämän pätevyysvaatimusprosessin aktiivinen markkinointi kaikissa koulutusja valmennusaktiviteeteissani, niin Pätevyydet vievät alaa eteenpäin, toteaa Risto Heinonkoski. 36 NIPPI VOL. 30 NO. 1 2014 NIPPI VOL. 30 NO. 1 2014 37

sa vaadittaisiin pätevyyksiä myös tältä osin, päättää Risto Heinonkoski. Uskon, että kunnossapidon työpaikkahakemuksissa aletaan korostaa tämän tyyppistä osaamisen todentamista, mutta se ottaa oman aikansa, päättää Kari Mäki omalta osaltaan. Sertifiointikokeen rakenne ja vaatimuksia Tentti koostuu kolmesta osasta. Suorittaakseen kokeen hyväksytysti täytyy kukin osa läpäistä hyväksytysti vuoden aikana. Tenttejä järjestetään kaksi kertaa vuodessa ja käytännössä on mahdollisuus osallistua kolmeen tenttitilaisuuteen ennen kuin ensimmäisen tentin suoritukset vanhenevat. Osien 1 ja 2 kysymykset ja vastukset ovat aina kunkin maan kansallisella kielellä. Kolmannessa osassa testataan osallistujan kykyä ymmärtää englanninkielistä teknistä tekstiä. Osa 1: Management and organization and Maintenance information systems, 2 tuntia (40/55 p) Osa 2: Reliability Performance of Production Plants and Maintenance Methods and Techniques, 1,5 tuntia (30/45 p) Osa 3: Maintenance terms in the English language, 1 tunti Osaamisvaatimukset on määritelty dokumentissa CEN / TR 15628. Katettavat aihealueet ovat: Management and Organization: Goals, strategies, results organization, competence procurement, selling of service guiding, control, analysis economical control, Life Cycle Cost (LCC), Life Cycle Planning (LCP) material handling, logistics Maintenance information systems: Planning, ordering, analysis documentation information systems technical / economical analysis Reliability Performance of Production Plants: Definitions measurements, mathematical formulas requirements, control, analysis design, procurement, operation laws, regulations Maintenance Methods and Techniques: Remote control, condition monitoring preventive activities repair techniques and methods Tentin käytännön järjestelyistä vastanneen Promaint ry:n toiminnanjohtaja Matti Niemelä onnittelee kolmikkoa yhdistyksen puolesta. He ovat Suomen ensimmäiset. Sitä saavutusta ei heiltä voi viedä pois. Arvostus tulee pitkälti osaamisesta, ja sen nostamisestahan tässä on kyse, sanoo Juha Rantalainen. 38 NIPPI VOL. 30 NO. 1 2014 NIPPI VOL. 30 NO. 1 2014 39