OMAKOTILIITON LAUSUNTO

Samankaltaiset tiedostot
OMAKOTILIITON LAUSUNTO

OMAKOTILIITON LAUSUNTO

OMAKOTILIITON LAUSUNTO

OMAKOTILIITON LAUSUNTO

OMAKOTILIITON LAUSUNTO

Etunimi Sukunimi

Lähienergialiitto ry:n lausunto E 36/2015 VP E 37/2015 VP

Energiavarastot ja älykkäät järjestelmät

OMAKOTILIITON LAUSUNTO

VNS 7/2017 vp Valtioneuvoston selonteko keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta vuoteen 2030/Energian kulutuspiikkien hallinta

Datahub-seurantaryhmä Heidi Uimonen. TEMin älyverkkotyöryhmän väliraportti & palautteet

Puhtaan energian paketti Niina Honkasalo VNK EU-asioiden osasto

Älyverkko sähköasiakkaiden palvelijana. Ympäristövaliokunta Tatu Pahkala

OMAKOTILIITON LAUSUNTO

Älykäs energiajärjestelmä. Pekka Salomaa, Energiateollisuus ry , Clarion Hotel Helsinki Jätkäsaari

TEM:n älyverkkotyöryhmän näkemyksiä siirtotariffirakenteiden kehitykseen. Ville Väre

Älyverkkotyöryhmän välitilinpäätös. Energiateollisuuden tutkimusseminaari Ylitarkastaja Tatu Pahkala

Lausunto: Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030

Lausuntopyyntö/asiantuntijakutsu (VeJ) Hallituksen esityksestä eduskunnalle energiaverotusta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi

Kuluttajien käyttäytymiseen vaikuttaminen: Case sähkön kulutuskokeilu. Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Ylitarkastaja Mervi Suni

KORJAUSRAKENTAMISEN STRATEGIA 2050: KUULEMISTILAISUUS

Älyverkkotyöryhmän terveiset. Sähkötutkimuspoolin tutkimusseminaari Ylitarkastaja Tatu Pahkala

EU:n sähköisen viestinnän sääntelykehyksen uudistaminen

HE 17/2017 vp. ILUC-direktiivin kansallinen täytäntöönpano: erityisesti mäntyöljy ja kuitupuu

Suomen ElFi Oy:n ja Suomen Sähkönkäyttäjät ry:n esitys talousvaliokunnalle

OMAKOTILIITON LAUSUNTO

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteistöverolain muuttamisesta

Haluavatko kuluttajat joustaa?

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia asiantuntijakuuleminen

Energiamurros muuttaa tuotantorakenteita ja energian käyttöä

Katsaus älyverkkotyöryhmän ehdotuksiin. Verkosto 2019: Älykäs energiajärjestelmä -seminaari Ylitarkastaja Tatu Pahkala

KIINTEISTÖVERON KEHITTÄMINEN toiminnanjohtaja Kaija Savolainen

OMAKOTILIITON LAUSUNTO

Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Suomen älyverkkovisio. SESKOn kevätseminaari Ylitarkastaja Tatu Pahkala

Sähkötehon riittävyys osana energiaja ilmastostrategian valmistelua

Uusiutuvan energian direktiivi RED II ja valtioneuvoston kirjelmä U 5/2017 vp

Tukijärjestelmät ilmastopolitiikan ohjauskeinoina

Energiaviraston esittely RES-kouluttajien infotilaisuus Ylijohtaja Simo Nurmi, Energiavirasto

Aidon Energy Vision Miten regulaatio tukee energiamarkkinoiden kehitystä? Veli-Pekka Saajo

EU:n energia- ja ilmastopolitiikka EK:n kannat

HELEN KOHTI ILMASTONEUTRAALIA TULEVAISUUTTA. Rauno Tolonen Ilmasto- ja energiatehokkuuspäällikkö Laituri

Yhteenveto varttitase kyselyn vastauksista. Ville Väre

UUSIUTUVAN ENERGIAN ETÄTUOTANTO

EK:n näkemyksiä Suomen energia- ja ilmastopolitiikasta. Pääviestit tiivistettynä

Neuvottelukunta Risto Lindroos. Älyverkot eri toimijoiden roolit ja yhteistoimintatarpeet

Ilmastonmuutoksen torjunta maksaa, mutta vähemmän kuin toimettomuus Valtiosihteeri Velipekka Nummikoski Presidenttifoorumi

OMAKOTILIITON LAUSUNTO

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Tulevaisuuden kaukolämpöjärjestelmät Hiilitieto ry Professori Sanna Syri, Energiatekniikka ja energiatalous Aalto yliopisto

Suvilahden energiavarasto / Perttu Lahtinen

TUOMAS Tu m u Va n h a n e n

Eri toimijoiden roolit kysyntäjoustossa. Ville Väre Paikallisvoima ry:n vuosiseminaari

Energiateollisuuden isot muutokset ja ilmastopolitiikka. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Hallitusohjelmaneuvottelut Helsinki 15.5.

LIITTEET. asiakirjaan. Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi. sähkön sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Kuluttajat aktiiviseksi osaksi sähköjärjestelmää

PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

Euroopan komission tiedonannot:

Jakeluverkoista älyverkoiksi Timo Patana, toimitusjohtaja Oulun Seudun Sähkö Verkkopalvelut Oy

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät?

Energiaunioni E 178/2014 vp

VNS 7/2016 vp Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030

SAK:n päivitetyt energia- ja ilmastopoliittiset tavoitteet

HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE LAIKSI LIIKENTEESSÄ KÄYTET- TÄVIEN VAIHTOEHTOISTEN POLTTOAINEIDEN JAKELUSTA

Kansallinen energiaja ilmastostrategia

Uusiutuvan energian direktiivin uudistaminen ja biomassan kestävyyskriteerit. EU-edunvalvontapäivä Pia Oesch

Uusiutuva energia energiakatselmuksissa

U 6/2017 vp. Helsingissä 2 päivänä helmikuuta Elinkeinoministeri Mika Lintilä. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva

Suomen kansallinen energia- ja ilmastostrategia. Petteri Kuuva Sähköseminaari

Energiatulevaisuus - järjestön uudet tuulet. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry ET:n kevätseminaari Pori

Älykäs kaupunkienergia. Mirja Tiitinen, Energiateollisuus ry Energiateollisuuden tutkimusseminaari , Helsinki

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

15239/17 ADD 1 tih/sj/si 1 DGE 2B

VALTIONEUVOSTON SELONTEKO KESKIPITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTOPOLITIIKAN SUUNNITELMASTA VUOTEEN 2030

Joustava ja asiakaskeskeinen sähköjärjestelmä. Älyverkkotyöryhmän loppuraportin julkistamistilaisuus

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus

HE 150/2015 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rakennuksen energiatodistuksesta annetun lain 3 :n muuttamisesta

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa

Uusiutuvien energiamuotojen hyväksyttävyys energiamurroksessa

Kiinteistöliiton ja Omakotiliiton kuntavaalikysely 2017

Matti Kahra Suomen 2030 ilmasto -ja energiatavoitteet - tehdäänkö oikeita asioita riittävästi? Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 23.1.

Mitä kivihiilen käyttökiellosta seuraa? Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Sampo Seppänen, Suomen Yrittäjät

Älykäs kaupunkienergia

Arla ja Luomu. Nnenna Liljeroos

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn

Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmä

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset

Työ- ja elinkeinoministeriö MINVA TEM

Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0341/61. Tarkistus. Flavio Zanonato S&D-ryhmän puolesta

Verkkotoimikunta Ajankohtaista. Petri Parviainen ja Jarno Sederlund Sähkönsiirto, Fingrid Oyj

Ilmastoystävällinen sähkö ja lämmitys Energia-ala on sitoutunut Pariisin sopimukseen

Säätövoimaa tulevaisuuden sähkömarkkinalle. Klaus Känsälä, VTT & Kalle Hammar, Rejlers Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy

Hallitusneuvos Anja Liukko Ympäristövaliokunta HE 199/2018 vp

MITÄ SÄHKÖN LISÄKSI? LÄMPÖ- JA JÄÄHDYTYSVERKKOJEN ROOLI ÄLYKKÄÄSSÄ ENERGIAJÄRJESTELMÄSSÄ. Energiateollisuuden tutkimusseminaari 30.1.

VNS 7/2017 vp Valtioneuvoston selonteko keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta vuoteen Janne Peljo

Vauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille

Toimijoiden bisnesmallit ja roolit kysyntäjoustossa. myyjien roolin vahvistaminen kysyntäjoustossa. jakeluverkot kysyntäjouston käyttäjinä

Transkriptio:

OMAKOTILIITON LAUSUNTO Lausuntopyyntö/asiantuntijakutsu Talousvaliokunta ke 22.3.2017 klo 11 U 6/2017 vp ja U 7/2017 vp (sähkön sisämarkkinat)

YLEISTÄ SÄHKÖN SISÄMARKKINOIDEN SÄÄNTELYSTÄ Omakotiliiton mielestä Energiaunionin ja energia- ja ilmastopolitiikan primääri tavoite ilmastonmuutoksen hillintä energiatehokkuutta parantamalla, kasvihuonekaasuja vähentämällä ja uusiutuvaa energiaa lisäämällä on kannatettava. Omakotiliitto kannattaa vahvasti asiakasnäkökulman korostamista ja peräänkuuluttaa eritysesti kuluttajien kustannusten alentamista. Kuten direktiiviluonnoksessakin todetaan, Euroopan kansalaiset käyttävät merkittävän osan tuloistaan energiaan. Ylipäätään suomalaiset kotitaloudet käyttävät keskimäärin liki 27 prosenttia käytettävissä olevista tuloistaan asumismenoihin (Pellervon Taloustutkimus). Lämmitys- ja käyttösähkön osuus pientaloasukkaan asumismenoista on reilu puolet. Suomessa ollaan sähkömarkkinoiden sekä järjestelmien edelläkävijöitä erityisesti tiedonvaihdon osalta. Muun muassa Työ- ja elinkeinoministeriö on asettanut työryhmän selvittämään älyverkkojen mahdollisuuksia sähkömarkkinoille. Sen tehtävänä on luoda yhtenäinen näkemys tulevaisuuden älyverkoista sekä selvittää ja esittää konkreettisia toimia, joilla älyverkot voivat palvella asiakkaiden mahdollisuuksia osallistua aktiivisesti sähkömarkkinoille ja edistää yleisesti toimitusvarmuuden ylläpitoa. Omakotiliitto painottaakin, että EU-tason sääntelyn tulee huomioida erityisesti Suomen ja pohjoismaiden edelläkävijyys. Tärkeintä on, että politiikkatoimien, ohjauskeinojen ja käytännön ratkaisujen tulee olla kotitalouksille ja kuluttajille kannustavia sekä kustannustehokkaita.

On hyvä, että kuluttajat asetetaan keskiöön päästöjen vähentämisessä, erityisesti hajautetun energian tuotannossa ja kysyntäjoustossa. Sääntelyn ja muiden aloitteiden pohjalta pyritään luomaan kansalaisille puitteet konkreettisten hyötyjen saavuttamiseen. Asiakkaita halutaan siis kannustaa osallistumaan energiamarkkinoille kysyntäjoustolla sekä tuottamalla ja varastoimalla sähköä. Omakotiliitto kannattaa myös direktiivin ehdotusta siitä, että jäsenvaltioiden olisi myös varmistettava, että kuluttajia, jotka eivät halua osallistua aktiivisesti markkinoille, ei rangaista tästä vaan helpotetaan tietoon perustuvaa päätöksentekoa saatavilla olevista vaihtoehdoista keinoilla, jotka parhaiten soveltuvat kansalliseen markkinatilanteeseen. Kuluttajat ja asiakassegmentit ovat myös Suomessa hyvin erilaisessa asemassa ja kaikilla kuluttajilla ei ole mahdollisuutta osallistua tai investoida esimerkiksi kysyntäjoustoon mahdollistavaan teknologiaan (kustannusarvio noin 1500-2000 euroa). Esimerkiksi yksinelävä eläkeläinen kuluttaa käytettävistä olevista tuloistaan lähes 40 prosenttia asumiskuluihin (asumiskulut eivät pidä sisällänsä ruokaa, liikkumista, lääkkeitä tai muuta kulutusta).

Ylipäätään on tärkeä huolehtia, ettei energiaköyhyys myös lisäänny Suomessa. Kuten direktiiviluonnoksessakin todetaan, kotitalouksien maksamat hinnat ovat nousseet tasaisesti, koska pakolliset maksut ovat nousseet merkittävästi viime vuosina; tällaisia maksuja ovat verkkomaksut, verot ja muut maksut. Kajaanissa, sähkölämmitteisessä omakotitalossa asuva kotitalous maksaa pelkästään sähkön siirron kiinteää perusmaksua liki 30 euroa kuukaudessa, vuositasolla yli 355 euroa! Lisääntyvät asumiskustannukset johtavat sosiaaliturvaetuuksien tarpeen kasvuun: Kansaneläkelaitos (Kela) maksoi asumistukia vuonna 2016 peräti 1,92 miljardia euroa ja erilaisten asumistukien piirissä oli viime vuoden lopussa 860.000 ihmistä.

Omakotiliitto kannattaa vahvasti kuluttajien oikeuksien korostamista: saada vertailla ja valita palveluntarjoaja sekä tuotteita, tehdä sopimuksia ja vaihtaa toimittajaa. On hyvä, vaikka Suomessa kuluttajien asema on merkittävästi muita EU-maita vahvempi, että direktiivin tasolla korostetaan asiakkaiden oikeuksia. Omakotiliitto yhtyy valtioneuvoston kantaan myös siinä, että laskujen selkeyteen ja sisältöön kiinnitetään huomiota, varsinkin kun markkinoille tulee uusia palveluita, tuotteita sekä toimijoita, kuten aggregaattoreita. Direktiiviesitys mahdollistaisi loppukäyttäjille myös dynaamisen sähkön hintasopimuksen. Sinällänsä se edistää ja ohjaa kuluttajien käyttäytymistä, mutta Omakotiliitto esittää kuitenkin huolensa dynaamisesta hinnoittelusta. Kuluttajilla tulee olla ymmärrystä sekä mahdollisuuksia suojautua korkeilta hinnoilta. On mahdollista, jos minkäänlaista hintakattoa ei olisi, että kuluttajat valitsisivat helpommin kiinteähintaisia sopimuksia, mikä siten vähentäisi kulutuskäyttäytymisen ohjausta.

Energiamurroksessa fossiilisista polttoaineista siirryttäessä uusiutuvan energioiden käyttöön, muuttuu samalla energiamarkkinoiden luonne. Uusiutuvan energian tuotanto on vaihtelevampaa, huonommin ennustettavaa sekä edellyttää hajautetumpaan tuotantoa. Siksi sääntelyesitys kannustaa kotitalouksia osallistumaan markkinoille. Uutena esitetään myös energiayhteisöjen hyödyntämistä. Omakotiliiton mielestä uusiutuvan energian tuotannon valinnassa (keskitetty vai hajautettu tuotanto), on olennaisinta löytää kotitaloudelle kustannustehokkain tapa. Tästä johtuen Omakotiliitto esittää, että energiayhteisön osalta harkittaisiin sitä, että paikallinen energiayhteisö voisi tuottaa energiaa useamman kiinteistön alueella saavuttaakseen kustannustehokkuuden ja mittakaavaedut ja kansallista verkkosääntelyä tämän osalta tarkasteltaisiin uudestaan.

Direktiiviluonnos korostaa myös älykkäitä mittausjärjestelmiä ja mittareita. Omakotiliitto kannattaa vahvasti valtioneuvoston kantaa, että älymittareiden ja älyverkkojen toiminnallisuuksia ja ominaisuuksia asetettaessa tulee huomioida alan nopea kehitys ja vaatimusten aiheuttamat kustannukset. Mikäli jo asennetut ensimmäisen sukupolven älymittarit eivät täytä kaikkia direktiivissä säädettyjä ominaisuuksia, tulee puuttuvat ominaisuudet ottaa käyttöön seuraavan sukupolven mittareissa niiden luonnollisen uusimisaikataulun mukaisesti. Olennaista on huomioida kokonaisvaltainen kustannus- ja resurssitehokkuus.

Kiitos! #kuluttaja keskiöön #kannustavuus #kustannustehokkuus Kaija Savolainen Toiminnanjohtaja Suomen Omakotiliitto ry Asemapäällikönkatu 12 B 00520 Helsinki Puh. 040 514 8784 kaija.savolainen@omakotiliitto.fi www.omakotiliitto.fi Omakotiliitto 1,1 miljoonan kotitalouden, 2,7 miljoonan perheenjäsenen sekä 0,5 miljoonan vapaa-ajan asunnon/asukkaan asialla