LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 74/2008/3 Dnro LSY 2007 Y 357 Annettu julkipanon jälkeen 15.7.2008 ASIA LUVAN HAKIJA Kirkonkylän veneväylän kunnossapitoruoppaus sekä töiden aloittaminen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista, Inkoo Inkoon kunta HAKEMUS Inkoon kunta on ympäristölupavirastossa 26.11.2007 vireille panemassaan ja myöhemmin täydentämässään hakemuksessa pyytänyt lupaa Kirkonkylän veneväylän kunnossapitoruoppaukseen hakemukseen liitetyn suunnitelman mukaisesti ja töiden aloittamiseen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista Inkoon kunnassa. SUUNNITELMA Hankkeen yleiskuvaus Inkoon kunnan keskustan läpi virtaava Inkoonjoki laskee mereen Kirkkolahden kohdalla. Veden mukana satama alueelle kulkeutuu lietettä, joka mataloittaa ennestään matalaa jokisuuta Kirkkosillan ja Kirkkolahden välillä. Mataloituva vesialue vaikeuttaa veneilyä ja voi aiheuttaa pohjakosketuksia. Kirkkosillan edustalle johtaa Kirkonkylän veneväylä, jonka kulkusyvyyden säilyttäminen edellyttää kunnossapitoruoppauksia. Veneväylä ruopataan alkuosalla kulkusyvyyttä 1,9 m vastaavaan haraustasoon MW 2005 2,40 m. Kirkkosillan edustalla ruoppaus toteutetaan haraustasoon MW 2005 1,90 m. Ruoppaukset kohdistuvat noin 500 m:n matkalle. Ruopattavien alueiden pinta ala on yhteensä noin 0,4 ha ja ruoppausmassojen määrä on 1 500 m 3 ktr. Väyläalueelta ruopattavat massat läjitetään hakijan omistamille maa alueille, joita on käytetty myös aiemmin ruoppausten läjitysalueena. Inkoon kunta on hakenut lupaa veneväylän kunnossapitoruoppaukseen sekä ruoppausmassojen läjitykseen liittyvien toimenpiteiden suorittamiseen. Lisäksi hakija on pyytänyt lupaa suorittaa veneväylän ja venesataman alueella kunnossapitoruoppauksia enintään 2 000 m 3 ktr määrään saakka. Lähtökohtana on, että kunnossapitoruoppauksia suoritettaisiin arviolta 3 5 vuoden välein. Hakija on pyytänyt lupaa aloittaa työt ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista.
2 Selostus vesialueesta Yleistä Inkoon edustalla on laaja saaristo, jonka merkittävin osa sijaitsee Barösundissa. Kapeat ja pitkät salmet erottavat toisistaan suurimmat saaret Orslandet, Barölandet ja Älgsjölandet. Inkoon saaristossa on noin 2 000 kesäasuntoa ja 300 pysyvää asukasta. Vedenkorkeudet Inkoon Kirkonkylän veneväylän sijaitsee Kirkkolahdessa. Inkoon venesatamaan johtavan veneväylän kulkusyvyys on 1,9 m. Vedenkorkeuden tunnusluvut Inkoossa ovat vuosina 1904 20002 olleet seuraavat: HW = +1,36 m MHW = +0,88 m MW = 0,00 m MNW = 0,63 m NW = 0,92 m Jääolot Inkoon edustalle jäätä alkaa muodostua joulukuun puolessa välissä. Pysyvä jääpeite tulee keskimäärin joulukuun lopulla ja häviää huhtikuun puolessa välissä. Pysyvä jääpeite kestää alueella noin 3,5 kuukautta. Vesialueen tila Inkoon merialueen vedenlaatu on vedenlaatuluokituksen mukaan luokassa tyydyttävä. Björkuddenin rannalta (noin kilometri venesatamasta etelään) sekä Inkoonjoen suuosalta vuosina 2006 ja 2007 otetut vesinäytteet, jotka ovat täyttäneet uimaveden laatuvaatimukset. Pohjaolosuhteet Merenpohja Kirkonkylän veneväylän alueella on tyypillistä Inkoon edustan savi/hiekkapohjaa. Pohjatutkimusten mukaan maanpinnassa on arvioitu olevan noin 0,5 m:n paksuinen kuivakuorikerros, jonka alapuolella on noin 2 m savea. Saven alapuolella alkaa hienohiekkakerros. Satama alueella ja veneväylällä on suoritettu huoltoruoppaus vuonna 1994 imuruoppauksena haraustasoon MW 2005 2,40 m ja MW 2005 1,90 m. Ruopattu maa aines on ollut Inkoonjoen tuomaa sedimenttiä.
Ruopattavien massojen laatu 3 Inkoonjoen suulta on otettu sedimenttinäytteitä kolmesta pisteestä helmikuussa 2007. Sedimenttinäytteistä määritettiin raskasmetallit, öljyt ja orgaaniset tinayhdisteet (tetrabutyyli, tributyyli, dibutyyli, monobutyyli, difenyyli ja trifenyylitina). Kirkonkylän veneväylän alueelta otetuista sedimenttinäytteistä saatuja tuloksia verrattiin saastuneiden maa alueiden SAMASE arvoihin (Ympäristöministeriö, 1994) ja standardisedimentiksi normalisoituna ympäristöministeriön ruoppaus ja läjitysohjeen (2004) tasoihin 1 ja 2. Tutkimuksen mukaan orgaanisista tinayhdisteistä tributyylitinan (TBT) normalisoidut pitoisuudet ylittivät haitta ainepitoisuuksiltaan alemman tason (taso1) raja arvon kaikissa tutkimuspisteissä. Lisäksi sedimentin pintakerroksessa havaittiin yhdessä tutkimuspisteessä (piste 1) tason 1 ylittäviä mineraaliöljypitoisuuksia. Inkoonjoen suuosan tutkimuspisteiden 1 3 sedimenttinäytteiden TBT ja öljypitoisuuksia (voiteluöljyhiilivedyt) on esitetty seuraavassa taulukossa. Tutkimuspiste Syvyys, cm TBT µg/kgka TBT µg/kgka *) Öljyt (C24 C35) µg/kgka Öljyt (C24 C35) µg/kgka *) 1 0 50 50 71 149 210 2 0 50 24 34 <130 3 0 50 7,1 10 <130 *) Normalisoitu pitoisuus Tason 1 raja arvot (TBT 3 µg/kgka, öljyt 50 mg/kg/ka) Tason 2 raja arvot (TBT 200 µg/kgka, öljyt 1 500 mg/kg/ka) Sedimenttien pintakerroksesta määritettyjen metallien normalisoidut pitoisuudet eivät ylittäneet tasoa 1. Veneväylän ruoppaus Ruoppaustyöt Jokiosuudella sijaitseva väyläalue rantalaitureiden edustalla ruopataan haraustasoon MW 2005 2,40 m / MW 2005 1,90 m. Lähtökohtana on, että avovesikautena työ suoritetaan imuruoppaustyönä. Mikäli jäätilanne sallii, voidaan ruoppaus suorittaa myös talvityönä jään päältä kaivaen. Ruoppausalueiden arvioitu yhteispinta ala on noin 4 300 m 2 ja arvio ruopattavista massoista on noin 1 500 m 3. Ruopattavat massat jakautuvat haraustasojen mukaisesti seuraavasti: haraustaso MW 2005 2,40 m 1 250 m 3 ktr / 4 000 m 2 haraustaso MW 2005 1,90 m 250 m 3 ktr / 300 m 2 Ruoppaustyöstä aiheutuvan sameuden leviämistä seurataan Uudenmaan ympäristökeskuksessa hyväksytettävän tarkkailuohjelman mukaisesti.
Läjitystyöt 4 Maa ja vesialueiden omistussuhteet Ruoppausmassat pumpataan nykyiseen läjitysaltaaseen, joka sijaitsee Inkoonjoen suuosan eteläpuolella sijaitsevan venesataman taustalla. Läjitysaltaan penkereet korotetaan korkeudelle +2,40 m. Läjitysaltaan tilavuus korkeudella +2,20 m on noin 2 200 m 3 ktr. Mikäli allas täyttyy työn aikana, sakeutunut liete kaivetaan pois ja kuljetetaan maankaatopaikalle varastoitavaksi. Tarvittaessa ruoppaustyötä vaiheistetaan vuorokausirytmin puitteissa siten, että altaaseen johdettavan lietteen kiintoaine ehtii laskeutua ja sen kiintoainepitoisuus kasvaa. Altaan ylivuotovesi johdetaan purkuputken avulla hallitusti altaasta pois niin, ettei se aiheuta altaan reunan syöpymistä. Altaasta mereen johdettavan veden laadun seurataan Uudenmaan ympäristökeskuksessa hyväksytettävän tarkkailuohjelman avulla. Hakija omistaa vesialueeseen rajoittuvat, Inkoon kunnan Hagan kylässä sijaitsevat kiinteistöt RN:ot 18:1, 8:1, 1:29 ja 1:87 ja Inkoon kunnan Västerkullan kylässä sijaitsevat kiinteistöt RN:ot 1:2 ja 2:1. Hakija on selvittänyt muut veneväylän ja venesataman läheisyydessä sijaitsevat maa alueiden omistajat. Vesialue kuuluu ruopattavien alueiden kohdalla hakijan omistamaan, Inkoon kunnan Hagan kylässä sijaitseviin kiinteistöihin RN:o 18:1 ja 1:29. Kirkkosillan eteläpuolella oleva vesialue on yhteistä aluetta RN:o 876:1, jolla toimii järjestäytynyt Hagan osakaskunta. Venesataman eteläpuolella oleva vesialue kuuluu Inkoon seurakunnan omistamaan, Hagan kylässä olevaan kiinteistöön RN:o 1:126. Kaavoitus Inkoon venesatama alue on esitetty Inkoon kunnan Kirkonkylän länsi ja itäpuolen asemakaavassa satama alueena (LS). Läjitysalue sijaitsee asemakaavassa esitetyllä puistoalueella (P). Inkoon länsipuolen asemakaava on hyväksytty 18.6.2001 kunnanhallituksessa ja itäpuolen asemakaava 11.9.2003 kunnanvaltuustossa. Vesiliikenne Kalasto ja kalastus Inkoon venesatamaan johtava vesiliikenne on pääasiassa paikallista veneliikennettä. Venesatamaan johtaa kulkusyvyydeltään 1,9 m:n väylä. Alueella ei harjoiteta puutavaran uittoa. Venesataman lähialueen kalastosta ei ole tietoa. Inkoon merialueen tärkeimmät pyydettävät kalat ovat lohi ja kuha. Lisäksi muina alueen tavanomaisina kalalajeina on silakka, kilohaili, hauki, ahven, siika ja made.
5 Kirkkosillan ja venesataman välisellä vesialueella ei kalasteta. Alueella ei toimi ammatti tai sivukalastajia. Inkoon edustan vesialueella toimii kaksi kalastuskuntaa eli Hagan osakaskunta ja Ingå Församling. Hankkeen vaikutusalueella sijaitsevat rakenteet Hankkeen vaikutukset Venesatamassa on useita laitureita ja polttoaineen jakelupiste. Rakentamisen aikana aiheutuu lyhytaikaista ja lievää paikallista veden samentumista. Venesatama sijaitsee avonaisen Kirkkolahden pohjukassa, jota suojaa kaksi isompaa saarta, joten veden samentuminen rajoittuu Kirkkolahden alueelle. Vedenlaatua tarkkaillaan työn aikana. TBT ja muutkin haitalliset yhdisteet ovat yleensä sitoutuneita sedimentin orgaanisiin ainesosiin tai savihiukkasiin, joiden liukenevuus veteen on vähäistä. Ruoppausten ja läjitysten johdosta kohonneet kiintoainepitoisuudet ovat yleensä pieniä, jolloin veteen liukenevat haitta ainemäärät jäävät yleensä alle määritystason. Ruoppaus osaltaan myös parantaa veden vaihtuvuutta Kirkkosillan ja joen suuosan välisellä alueella. Ruoppaus ja läjitystöistä aiheutuva veden samentuminen on tilapäinen ja rakennustöiden osalta kertaluonteinen ilmiö, jolla ei ole merkitystä Inkoonjoen suuosan vesialueen tilaan. Veden lievä samentuminen ja melu saattavat tilapäisesti karkottaa kaloja ruoppauskohteen välittömästä läheisyydestä kauemmaksi. Kunnostusruoppauksen kohteena oleva alue ei ole kuitenkaan kalataloudellisesti merkittävä. Lähin virkistykseen käytettävä alue on Koivurannan uimaranta Björkuddenin rannalla noin kilometrin päässä Inkoonjoen suuosasta etelään. Veden lievä samentuminen saattaa tilapäisesti haitata esimerkiksi uimista läheisillä rannoilla. Hankkeella ei ole vaikutusta vedenkorkeuksiin, virtaamiin, ranta alueisiin eikä vesiluontoon tai sen tilaan. Vesistön virkistyskäyttömahdollisuudet eivät huonone nykytilanteeseen verrattuna. Hankkeesta ei aiheudu kenellekään korvattavaa vahinkoa tai haittaa. Toteuttamisaikataulu Ruoppaustyöt on ollut tarkoitus aloittaa syksyllä 2007. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen Ympäristölupavirasto on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa ja Inkoon kunnassa varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen
Muistutukset ja vaatimukset 6 ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta viimeistään 16.4.2008. Kuulutuksesta on erikseen lähetetty tieto asiakirjoista ilmeneville viranomaisille ja asianosaisille. 1) Uudenmaan ympäristökeskus on lausunut, että hakemuksen liitteenä olevan tutkimuksen mukaan sedimenttinäytteistä on määritetty TPT sekä TBT:n hajoamistuotteet, mutta näitä ei ole otettu huomioon hakemuksessa. Ympäristöministeriön asettaman "orgaaniset tinayhdisteet ja ruoppaukset" työryhmän 17.2.2006 päivätyn raportin mukaan TBT:n ja TPT:n summapitoisuutta tulee verrata ympäristöministeriön sedimenttien ruoppaus ja läjitysohjeessa (Ympäristöopas 117) TBT:lle esitettyyn tason 2 kriteeriin 200 µg/kg. Ympäristökeskus on huomauttanut, että TBT:n ja TPT:n summapitoisuuksien mukaan ruopattavaksi suunnitellun sedimentin normalisoidut haitta ainepitoisuudet ylittävät pisteessä 1 ohjeen ylemmän rajaarvon. Hakemuksessa on haettu lupaa vuosittain enintään 2 000 m 3 ktr suuruisten kunnossapitoruoppausten tekemiseen. Lähtökohtana hakijan mukaan on, että kunnossapitoruoppauksia suoritettaisiin arviolta 3 5 vuoden välein. Hakija ei ole kuitenkaan esittänyt tarkempaa kuvausta tulevista kunnossapitoruoppauksista. Hakemuksesta ei myöskään käy selkeästi ilmi, mihin mahdollisesti vuosittaisista kunnostusruoppauksista syntyvät massat on tarkoitus läjittää. Hakemusta tulisi tältä osin täydentää. Mikäli tarkoituksena on käyttää nyt kyseessä olevaa läjitysallasta, täydennyksestä tulee käydä ilmi, mitä läjitysaltaaseen sijoitettaville massoille tapahtuu altaan täyttyessä. Ympäristökeskus on katsonut, että lupa hankkeen toteuttamiseksi hakemuksessa esitetyllä tavalla voidaan myöntää, mikäli tulevat kunnossapitoruoppaukset tehdään hakemuksessa esitetyllä tavalla eikä ruoppausalue muutu huomattavasti nyt esitetystä. Luvan saajan tulee tehdä hyvissä ajoin ennen töiden aloittamista ympäristökeskukselle ilmoitus tulevista kunnostusruoppauksista, joista käy ilmi mm. suunniteltu ruoppausalue, arvioitu ruoppausmäärä ja massojen läjittäminen. Lupamääräyksissä tulisi määrätä, että läjitysaltaiden ylivuotovedet tulee johtaa hallitusti siten, etteivät haitta aineet pääse kiintoaineen mukana takaisin vesistöön. Mikäli allas uhkaa täyttyä työn aikana, tulee töitä tarvittaessa vaiheistaa. Altaasta kaivettu liete tulee toimittaa asianmukaiseen paikkaan, jolla on lupa vastaanottaa vastaavia massoja. Hakijan tulee toimittaa tarkkailusuunnitelma ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi hyvissä ajoin ennen töiden aloittamista. Tarkkailusuunnitelmassa tulee esittää toimenpiteet mm. ruoppauksesta aiheutuvan sameuden leviämisen sekä läjitysaltaan kuivatusvesien laadun tarkkailemiseksi.
7 2) Inkoon kunnan ympäristölautakunta on lausunut, että lupa kunnossapitoruoppauksiin voidaan myöntää hakemuksen mukaisesti. Sedimenttialtaan kapasiteettia pitää mahdollisesti lisätä niin, että kaikki massat voidaan ruopata syksyn aikana. Inkoonjoen kuljettama sedimentti leviää joka vuosi syksyisin ja keväisin sulamisvesien ja sateen myötä jokisuuhun. Ruoppaus on normaali toimenpide pienvenesatama alueella. Syksy on ruoppaukselle yleisesti ottaen suotuisinta aikaa, kun otetaan huomioon kevätkutuiset kalat ja pesivät linnut. Sedimenttialtaan pieni tilavuus suunniteltuihin ruoppauksiin verrattuna johtaa siihen, että allas täyttyy ja kerrostumisvaikutus huononee, koska altaassa ei ole jäljellä vesitilavuutta. Allas pitää tyhjentää ennen kuin uusiin ruoppauksiin ryhdytään. 3) Merenkulkulaitos on todennut, että Inkoon kirkonkylän veneväylä on siirretty vuonna 1996 Merenkulkulaitokselta kunnan hoitovastuulle. Väylällä on tehty kunnossapitoruoppauksia noin 15 vuoden välein. Edellinen ruoppaus on tehty vuonna 1994. Merenkulkulaitos on katsonut, että lupa kunnossapitoruoppauksella voidaan myöntää. Hakijan selitys Hakija on Uudenmaan ympäristökeskuksen muistutuksesta todennut, että hakemussuunnitelmassa on esitetty sedimenttitutkimusten tuloksia, joihin on hakemussuunnitelman suunnitelmaselostuksessa viitattu. Tutkimuspisteessä 1 trifenyylitinan (TPT) normalisoitu pitoisuus sekä TBT:n ja TPT:n summapitoisuus ylittävät ympäristöministeriön sedimenttien ruoppaus ja läjitysohjeen mukaisen tason 2 rajaarvon. Muilta osin TBT:n ja TPT:n pitoisuuden ylittävät alemman raja arvon. Tutkimuspisteissä 1 3 määritettyjen sedimenttinäytteiden orgaanisten tinayhdisteiden normalisoidut pitoisuudet on esitetty seuraavassa taulukossa. Haitta aine Syvyys, (cm) Piste 1 pitoisuus (µg/kgka) Piste 2 pitoisuus (µg/kgka) Piste 3 pitoisuus (µg/kgka) Tetrabutyylitina 0 50 <1 <1*) <1 <1*) <1 <1*) Tributyylitina 0 50 50 71*) 24 34 7,1 10,1*) Dibutyylitina 0 50 5,6 8,0*) 6,6 9,2*) 6,5 9,2*) Monobutyylitina 0 50 3,6 5,1*) 7 9,9*) 8,2 11,6*) Difenyylitina 0 50 <1 <1*) 2 2,8*) <1 <1*) Trifenyylitina 0 50 142 201,6*) 21 29,8*) 9 12,8*) *) Normalitoisu pitoisuus Tason 1 raja arvot (TBT; 3 µg/kgka) Tason 2 raja arvot (TBT; 200 µg/kgka) TBT:n ja TPT:n pitoisuuksien yhteen laskeminen ei vaikuta pilaantuneen sedimentin kokonaismäärään. Lähtökohtaisesti kaikki ruopattava sedimentti ylittää organotinayhdisteiden osalta alemman rajaarvon.
8 Ympäristöministeriön ohjeen mukaan ruopattavien sedimenttien haitta ainepitoisuuksiltaan ylemmän tason (taso 2) ylittävää ruoppausmassaa pidetään sen haitallisuuden takia pääsääntöisesti mereen läjityskelvottomana. Hakemussuunnitelmassa esitetyn mukaisesti Kirkonkylän veneväylän kunnostusruoppauksen osalta sedimenttejä ei ole tarkoitus läjittää mereen, vaan ne sijoitetaan Inkoonjoen suuosan eteläpuolella sijaitsevan venesataman taustalla sijaitsevaan läjitysaltaaseen. Hakijan omistamalla maa alueella sijaitsevaa läjitysallasta on käytetty aiemmin toteutettujen kunnossapitoruoppausten läjityspaikkana. Kirkonkylän veneväylä ja sen yhteydessä sijaitseva venesatamaalue sijaitsevat Inkoonjoen suuosassa, jonne virtauksen mukana kertyy vuosittain sedimenttiä. Suunnitelmassa esitetyn kunnossapitoruoppauksen tarkoituksena on turvata veneväylän (Hs = M 2005 2,40 m) ja Kirkkosillan edustan rantalaitureiden (Hs = M 2005 1,90 m) vesialueelle määritettyä haraustasoa vastaava vesisyvyys. Hakijan tarkoituksena on samassa yhteydessä syksyllä 2008 suoritettavan kunnossapitoruoppauksen lisäksi hakea lupaa suorittaa Kirkonkylän veneväylän ja siihen liittyvän venesataman vesialueella vuotuisen tarpeen mukaisia ja massamäärältään enintään 2 000 m 3 ktr kunnossapitoruoppauksia. Suunnitelmassa esitettyä ruoppausta on suoritettu aikaisemmin vuonna 1994. Ruoppauksia tultaisiin käytännössä tekemään jatkossa noin 3 5 vuoden välein. Lupapäätös vuotuisiin ruoppauksiin mahdollistaisi kunnostusruoppausten toteuttamisen silloin, kun ne ovat esim. kunnan talousarvion mukaan etukäteen budjetoitavissa tai alueen ruoppausurakoitsijoiden työtilanteeseen sovitettavissa. Vuotuisen kunnostusruoppaukset on tarkoitus suorittaa suunnitelman kohdassa 3.1 esitettyjen pääperiaatteiden mukaan, jolloin väyläalueelle ja satama altaaseen kertyvä liete ruopataan joko avovesikautena imuruoppauksena tai lautalta ruopaten tai jäätilanteen salliessa talvella jään päältä kaivaen. Ruoppausmassat on tarkoitus läjittää suunnitelmassa esitettyyn läjitysaltaaseen kohdan 3.2 mukaisesti. Ruoppaukset suoritetaan yhtäjaksoisena toimenpiteenä loppuun asti ja töiden aloittamisesta ilmoitetaan etukäteen kirjallisesti Uudenmaan ympäristökeskukselle. Väyläalueelta ruopattavien sedimenttien annetaan kuivahtaa läjitysaltaassa, josta ne siirretään ennen seuraavaa kunnostusruoppausta Inkoon kunnan maankaatopaikalle. Maankaatopaikalla on voimassa oleva ympäristölupa 19.12.2003 (Dnro UUS 2003 Y 215 121). Lupaehtojen kohdan 2 mukaan "Maankaatopaikalle saa vastaanottaa pääosin Inkoon kunnan alueelta rakennustoiminnasta tulevia puhtaita ylijäämämaita ja ruoppausmassoja kaikkiaan 50 000 m 3 ". Lisäksi lupaehtojen kohdan 4 mukaan "Maankaatopaikalle ei saa ottaa vastaan eikä välivarastoida
YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU 9 yhdyskuntajätettä tai siihen verrattavaa jätettä, ongelmajätettä tai pilaantunutta maata, hiekanerotuskaivojen hiekkaa eikä rakennusten purkujätettä". Mikäli massojen pitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksessa maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista 214/2007 pvm. 1.3.2007 esitetyt maaperän haitallisten aineiden pitoisuuksien ohjearvot, kuljetetaan massat asianmukaiseen jätteen käsittelylaitokseen. Ennen massojen siirtoa kunnan maankaatopaikalle otetaan niiden puhtauden varmistamiseksi kokoomanäytteitä, joista analysoidaan laboratoriossa organotinayhdisteiden pitoisuudet. Maa aineksen öljypitoisuus määritellään Petroflag kenttätestillä. Tarvittaessa öljypitoisuus voidaan varmistaa laboratorioanalyysillä. Hakijalla on tarkoitus laatia ennen ruoppaustöiden aloittamista tarkkailusuunnitelma Uudenmaan ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi. Luparatkaisu Ympäristölupavirasto myöntää Inkoon kunnalle luvan Kirkonkylän veneväylän kunnossapitoruoppaukseen hakemukseen liitetyn suunnitelman mukaisesti Inkoon kunnassa. Lupa koskee kertaluonteista veneväylän ruoppausta. Vahingot Lupamääräykset Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu kenellekään vesilain mukaan korvattavaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä. Luvan saajan on noudatettava vesilain säännösten lisäksi seuraavia lupamääräyksiä. 1) Ruoppaustyöt on tehtävä mahdollisimman yhtäjaksoisesti ja käytettävä sellaisia työmenetelmiä, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa ja häiriötä vesiluonnolle ja linnustolle sekä merialueelle ja sen käytölle. Ruoppaustöitä ei saa tehdä 1.5. 31.8. välisenä aikana. 2) Ruoppausmassat on sijoitettava suunnitelman mukaisesti olemassa olevaan läjitysaltaaseen. Läjitysaltaan ylivuotovedet on johdettava hallitusti siten, etteivät haitta aineet pääse kiintoaineen mukana takaisin mereen. Altaan täyttö on vaiheistettava siten, että allas ei pääse täyttymään työn aikana. Kun ruoppausmassat ovat kuivuneet riittävästi, on ne toimitettava vastaanottopaikkaan, jolla on oikeus ottaa vastaan kyseisiä massoja. 3) Ennen töiden aloittamista on selvitettävä ruoppausalueella mahdollisesti sijaitsevat johdot ja kaapelit. Työt on suoritettava niitä vaurioittamatta. 4) Mikäli työt tehdään merialueen ollessa jäässä, on kohdat, joissa jäätä on rikottu tai jään kantavuus muuten on työn takia huonontunut, merkittävä asianmukaisesti.
10 5) Ruoppaustöistä mahdollisesti aiheutuva, välittömästi ilmenevä vahinko on viivytyksettä korvattava asianomistajalle. 6) Luvan saaja on muutoinkin vastuussa hankkeesta aiheutuvasta vahingosta, haitasta ja muusta edunmenetyksestä. 7) Työt on aloitettava kolmen ja saatettava olennaisilta osiltaan loppuun kuuden vuoden kuluessa siitä, kun tämä päätös on saanut lainvoiman uhalla, että lupa muutoin raukeaa. 8) Luvan saajan on pidettävä väyläalue kunnossa. Luvan saajan on tehtävä hyvissä ajoin ennen kunnostustöiden aloittamista kirjallinen ilmoitus Uudenmaan ympäristökeskukselle tulevista kunnostusruoppauksista, joista käy ilmi muun muassa suunniteltu ruoppausalue, arvioitu ruoppausmäärä ja massojen läjittäminen. 9) Luvan saajan on tarkkailtava ruoppaushankkeen vaikutuksia merialueella ja läjitysaltaasta johdettavien vesien laatua Uudenmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailusuunnitelma on toimitettava ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi hyvissä ajoin ennen töiden aloittamista. 10) Töiden aloittamisesta on ilmoitettava etukäteen kirjallisesti Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Inkoon kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 11) Töiden valmistumisesta on ilmoitettava 60 päivän kuluessa ympäristölupavirastolle, Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Inkoon kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Perustelut Ruoppaaminen on tarpeen Kirkonkylän venesataman veneväylän ja Kirkkosillan edustan vesialueen riittävän kulkusyvyyden säilyttämiseksi. Veneväylää ruopataan hakijan omistamiin kiinteistöihin RN:ot 18:1 ja 1:29 kuuluvilla vesialueilla, Hagan osakaskunnalle kuuluvalle yhteisellä vesialueella sekä Inkoon seurakunnan kiinteistöön RN:o 1:126 kuuluvalla vesialueella Hagan kylässä. Massat läjitetään maalle olemassa olevaan luvan saajan läjitysaltaaseen. Ruopattava veneväylä sijaitsee Inkoon kunnan Kirkonkylän länsi ja itäpuolen asemakaavassa satama alueella (LS). Ympäristölupavirasto toteaa, että ruoppaus ei ole säännöstelyn tai vedenoton kaltaista jatkuvaa toimintaa, vaan kertaluontoinen toimenpide. Sitä koskee mm. vesilain 2 luvun 12, jossa säädetään töiden aloittamista ja loppuunsaattamista koskevista määräajoista. Lupaa ei voida siten myöntää jatkuvaan kunnossapitoruoppaukseen. Väylä ja siihen tehdyt laitteet on kuitenkin vesilain 4 luvun 11 :n mukaisesti pidettävä sellaisessa kunnossa, ettei niistä aiheudu vesistön käytölle haittaa tai häiriötä. Kunnossapitotyöt eivät edellytä erikseen vesilain mukaista lupaa siinä tapauksessa, että niistä ei aiheudu vesilain 1 luvun 15 :n muuttamiskiellon vastaisia seurauksia. Uudenmaan ympäristökeskus ratkaisee kulloinkin kunnossapitotöi
11 den luvan tarpeen. Kunnossapito on otettu huomioon lupamääräyksessä 8. Ruoppausalueen sedimenttinäytteissä tutkimuspisteessä 1 trifenyylitinan normalisoitu pitoisuus sekä tributyylitinan ja trifenyylitinan summapitoisuus ylittivät ympäristöministeriön sedimenttien ruoppaus ja läjitysohjeen mukaisen tason 2 raja arvon. Muilta osin tributyylitinan ja trifenyylitinan pitoisuudet ylittivät alemman raja arvon 1. Koska ruoppausmassojen haitta aineet rajoittuvat suppealle alueelle ja niiden kokonaismäärä on pieni, ympäristölupavirasto katsoo, ettei ruoppauksesta aiheudu ympäristönsuojelulain 3 :n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettua pilaantumista merialueella. Ruoppauksen aiheuttama merialueen samentuminen on paikallista ja ohimenevää ja siitä aiheutuvat haitat vähäiset. Hankkeesta saatava hyöty on siitä johtuvaan vahinkoon, haittaan ja muuhun edunmenetykseen verrattuna huomattava. Lainkohdat Vesilain 2 luvun 1 a ja 6 :n 2 momentti Ympäristönsuojelulain 3 :n 1 momentti Töidenaloittamislupa Ympäristölupavirasto myöntää Inkoon kunnalle luvan töiden aloittamiseen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Perustelut Ruoppaustyöt on ollut tarkoitus aloittaa jo syksyllä 2007. Töiden aloittamisen lykkääntymisestä aiheutuisi luvan saajalle huomattavaa vahinkoa ja aloittaminen voi tapahtua tuottamatta muille vesien käyttömuodoille tai luonnolle ja sen toiminnalle huomattavaa pysyvää haittaa, jos lupa muutoksenhaun johdosta evätään tai sen ehtoja muutetaan. Lausunto muistutuksista ja vaatimuksista Työt ja toimenpiteet ovat sellaisia, että niiden suorittamisen jälkeen olot voidaan olennaisilta osin palauttaa entisen veroisiksi siinä tapauksessa, että lupa evätään tai sen ehtoja muutetaan. Muistutukset on otettu huomioon luparatkaisusta ja lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. KÄSITTELYMAKSU 1 039,50 euroa Maksu on määrätty ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista annetun ympäristöministeriön asetuksen 2 :n (1388/2006) ja sen liitteenä olevan maksutaulukon kohdan "ruoppaus tai vesialueen täyttö, alle 4 000 m 3 ktr" mukaisesti. Maksu on määrätty 35 prosenttia taulukon mukaista maksua korkeampana, koska asian käsittelyn vaatima työmäärä on ollut taulukossa mainittua työmäärää suurempi.
MUUTOKSENHAKU Liite 12 Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto oikeudelta valittamalla. Valitusosoitus Merja Ahti Juha Helin Pertti Seppänen Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet sivutoiminen ympäristöneuvos Merja Ahti sekä ympäristöneuvokset Juha Helin (tarkastava jäsen) ja Pertti Seppänen. Asian on esitellyt Merja Ahti. MA/ts
VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet LIITE Länsi Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 14.8.2008. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto oikeudelle, on ilmoitettava päätös, johon haetaan muutosta valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Länsi Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. käyntiosoite: Panimokatu 1, 00580 Helsinki postiosoite: PL 115, 00231 Helsinki puhelin: 020 490 121 (vaihde) telekopio: (09) 726 0233 sähköposti: kirjaamo.lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo 8 16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.