TAITOTUOTE väliraportti II 27.1.2009
Pohjois-Karjalan käsi- ja taideteollisuus ry on osa valtakunnallista käsi- ja taideteollisuusjärjestö Taito Groupia. Taito Groupin toiminnan tavoitteena on käsityön arvostuksennostaminen, käsityötaidon ylläpitäminen ja uuden korkeatasoisen ja omaleimaisen käsityön kehittäminen sekä käsityöyrittäjyyden vahvistaminen. Taito Group toimii laaja-alaisesti käsityön edistämiseksi ja laadun kehittämiseksi. Pohjois-Karjalan käsi- ja taideteollisuus ry:n tehtävänä on edistää käsi- ja taideteollisuutta omassa maakunnassaan. Tärkeä osa toimintaa on käsityöperinteen säilyttäminen ja perinteen sekä taitojen siirtäminen sukupolvilta toisille. Yhdistyksellä on toimintaa seitsemällä eri paikkakunnalla Pohjois- Karjalan maakunnan alueella. Kullakin paikkakunnalla toimii muun muassa taito- tai käsityökeskus, jonka toiminta on yhdistyksen perustehtävää.
TAITOTUOTE -HANKE Tavoitteet Taitotuote -hankkeen tavoitteena on kehittää lisävalmiuksia käsityön arvostuksen nostamiseksi ja säilyttämiseksi sekä edelleen kehittämiseksi Pohjois-Karjalassa. Kohderyhmänä ovat Pohjois- Karjalan käsi- ja taideteollisuus ry:n käsityökeskusten käsityöneuvojat ja keskusten asiakkaat. Projektin keskeisenä toimenpiteenä on tuotekehitystyö. Projektin tuloksena kehitetään uusia tekstiili/imagomallistoja ja palvelutuotteita käsityökeskusten neuvontapalveluiden käyttöön. Uusien mallistojen ja palveluiden kehittämisessä yhdistetään käsityö- ja muotoiluosaaminen. Kyseessä on toimijalähtöinen tuotekehitysprojekti, jossa kehittämistarpeet nousevat tekijöiden ja toimijoiden tarpeista Tuotekehitystyössä ovat mukana mm. ammattimuotoilija, käsityöläisiä, ohjaajia ja opiskelijoita sekä neuvontapalveluiden asiakkaita/käyttäjiä. Toimijoiden ja toimintojen välille luodaan uudenlaisia yhteyksiä ja vuoropuhelua. Yhdistyksen neuvojat ovat mukana tuotekehitystyössä koko ajan, jolloin projektin vaikutukset siirtyvät osaksi heidän normaalia työtänsä projektin aikana ja sen jälkeen. Projektissa tehtävällä tuotekehitystyöllä kehitetään alueen osaamis- ja kulttuurirakenteita. Uusilla tuotteilla ja palveluilla rakennetaan ja vahvistetaan sekä käsityön että alueen imagoa. Toiminnan myötä vahvistuu myös muotoilun ja käsityön vuorovaikutus, millä edelleen tuetaan alueen elinkeinopolitiikkaa, alan koulutusta ja harrastustoimintaa. Toteutusalue Pohjois-Karjala (Ilomantsi, Eno, Joensuu, Kitee, Lieksa, Nurmes, Tohmajärvi) Hallinnoija Pohjois-Karjalan käsi- ja taideteollisuus ry Muut mukana olevat tahot Käsityökeskusten neuvojat Koulutusorganisaatiot Yritykset Toteutusaika Taitotuote -hanke on saanut projektipäätöksen ajalle 1.9.2007 31.8.2009 Hanke käynnistettiin 1.1.2008. Ohjausryhmä Hannu Huikuri, asiantuntija, rahoittajan edustaja, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Anna-Kaisa Räsänen, koulutusjohtaja, Pohjois- Karjalan koulutuskuntayhtymä, johtokunnan jäsen, Pohjois-Karjalan käsi- ja taideteollisuus ry Aino Lampio, tuntiopettaja, tekstiili, Pohjois- Karjalan Ammattikorkeakoulu, tekstiilitaiteilija Päivi Fukuda, neuvoja, Pohjois-Karjalan käsi- ja taideteollisuus ry Marjo Hallila, muotoilija, hankkeen vetäjä, Pohjois-Karjalan käsi- ja taideteollisuus ry Petra Kärnä, toiminnanjohtaja, hankkeen vastuuhenkilö, Pohjois-Karjalan käsi- ja taideteollisuus ry
TOIMENPITEET HANKKEESSA 1.7.-31.12.2008 Toimijat ja työnjako Hanke käynnistettiin projektipäällikön ja Pohjois-Karjalan käsi- ja taideteollisuus ry:n toiminnanjohtajan yhteisellä työpanoksella. Lisäksi yhdistyksen kehittämispäällikkö on ollut projektitoiminnoissa mukana. Tuotekehitystyön tueksi muiden Käsi- ja taideteollisuusliiton yhdistysten toimintatapoihin ja -ympäristöihin tutustumista jatkettiin tutustumalla Seinäjoen, Vaasan ja Porin toimintaan. Lisäksi projektipäällikkö ja toiminnanjohtaja vierailivat Tukholmassa Formex- messuila. Kartoitus- ja tutustumistyötä jatketaan hankkeen kuluessa edelleen. Vierailujen yhteydessä saatetaan hankkeessa saavutettuja tuloksia muiden toimijoiden tietoon sekä saadaan palautetta omalle toiminnalle. Kehitystyötä toteutetaan muotoilija-projektipäällikön vetämänä. Kehitystyössä ovat mukana yhdistyksen neuvojat ja asiantuntijat sekä tarvittaessa eri alojen asiantuntijoita. Lisäksi syvennetään koulutusorganisaatio yhteistyötä. Syyskuusta 2008 lähtien projektipäällikkö on työskennellyt kokoaikaisesti Taitotuoteprojektissa. Projektipäällikön toimenkuvaan kuuluu niin hankkeen etenemisestä huolehtiminen kuin palveluiden kehittämistyö sekä malliston suunnittelu että graafinen suunnittelu. Toiminnan kehittäminen Taitotuote -hankkeen aikana kehitetään ja suunnitellaan Pohjois-Kaarjalan käsi- ja taideteollisuus ry:lle kudonnan neuvontapalveluja ja mallistoja. Toiminnan luonteeseen kuuluu, että se etenee sykleittäin ja useita eri toimintoja on meneillään samanaikaisesti. Henkilökunnan osaamisen ja neuvontapalveluiden kehittämisen tueksi yhdistyksen neuvojat ja kehittämispäällikkö ovat osallistuneet koulutustilaisuuksiin, joissa keskitytään uusien tekniikoiden opetteluun, palveluiden tuottamiseen ja prosessien kehittämiseen. Lisäksi syyskaudella 2008 projekti- ja kehittämispäällikkö jatkoivat kehittämis- ja arviointikierrosta maakunnan taito- ja käsityökeskuksissa, Lieksan ja Nurmeksen osalta. Muiden keskusten kanssa arviointikierrokset toteutetaan kevään 2009 aikana.
KEHITYSTYÖ Oma mallisto II Lupaus 2009 Mallistotyöskentely hankkeessa on jatkunut hyvin. Toinen imagomallisto ohjeistuksineen suunniteltiin ja totutettiin vuoden 2008 lopussa. Malliston toteutuksessa oli tällä kertaa mukana maakunnan taito- ja käsityökeskusten henkilökunnan lisäksi kaksi Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun muotoilun opiskelijaa. Malliston dokumentoinnissa oli jälleen mukana ammattivalokuvaaja. Mallisto esitellään ohjeineen Käsi- ja taideteollisuusliiton toimittamassa Taito-lehdessä 1/2009. Sen lisäksi mallisto tulee esille Pohjois-Karjalan käsi- ja taideteollisuus ry:n toimipisteisiin. Toteutettu mallisto toimii tulevaisuudessa palveluiden markkinointimateriaalina, imagomallistona ja uusien kurssituotteiden ideapankkina. Vanhasta saa tuunaamalla vaivattomasti uutta. Taito Pohjois-Karjalan Lupaus 2009 -malliston mallit ovat yksinkertaisia ja helppoja valmistaa. Tuottaja: Taito Pohjois-Karjala Koordinointi: Marjo Hallila, Taito Pohjois- KarjalaSuunnittelu ja toteutus: Mirja Martiskainen, Helena Puhakka, Päivi Fukuda, Kirsi Kapanen, Marjo Hallila, Paula Kurki, Arja Korpelainen ja Ritva Heinonen, Taito Pohjois- Karjala sekä Anna Jufa ja Marjaana Jylhä, Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Kuvausjärjestelyt: Marjo Hallila Kuvat: Pentti Potkonen Mallit: Ina, Kirsi, Nina ja Oskari
International Weaving Symposium Syyskaudella 2008 on työstetty kansainvälistä kudontasymposiumia. Kädentaitojen ylläpitäminen ja kulttuurin uudistuminen on tärkeää. Pohjois-Karjalan käsi- ja taideteollisuus ry järjestää 27.7. 1.8.2009 kansainvälisen kudontasymposiumin, International Weaving Symposium, Joensuussa. International Weaving Symposium kokoaa yhteen tekstiilialan ammattilaisia, opiskelijoita ja harrastajia ympäri maailman. Kudontasymposium on alan ammattilaisille ja harrastajille suunnattu aktiivinen tapahtuma. Symposiumissa kudontaa lähestytään eri näkökulmista tuoden esille myös suomalaisia ja pohjoiskarjalaisia erityispiirteitä. Symposium tarjoaa kaikille kudonnasta kiinnostuneille mahdollisuuden vaihtaa kokemuksia ja saada vaikutteita uusista sekä perinteisistä kudontatekniikoista. Eri osapuolten vuorovaikutuksessa luodaan uutta alan tulevaisuutta. Lisäksi symposiumin aikana kuullaan alan asiantuntijoiden alustuksia. Symposiumin pääkielet ovat englanti ja suomi. Mukana yhteistyössä ovat Pohjois-Karjalan ammattiopisto ja ammattikorkeakoulu. Weaving 09 -näyttely Myös Taitokorttelin aittoihin rakennettavat kesänäyttelyt tukevat symposiumin sisältöjä. Aittoihin tulee suomalaista tekstiilitaidetta ja suunnittelua esittelevä näyttely. Mukana näyttelyssä on mm. Dora Jungin, Johanna Gullichsenin, Agneta Hobinin, Aino Kajaniememen, Riitta Turusen ja Hanna Korvelan taidetta ja tuotantoa. Näyttelykokonaisuutta kokonaisuutta tukee Pohjois-Karjalan museon tuottama Ryijy Elää näyttely Carelicumissa.
Viimeistely: Lotte Dalgaard, Tanska Hana-ori ja yoko kasuri: Shino Enya, Japani Taidetekstiili: Nithikul Nimkulrat, Thaimaa Kuvakudos: Tekstiilitaiteilija Belgia tai Aino Kajaniemi, Suomi Jacquard: Katja Huhmarkangas Nunozouri, pirtanauha, kehräys: Päivi Fukuda Ryijy ja poiminnat: Helena Puhakka Kaaospunonta: Tarja Puukko, Joensuu Tuftaus: Mirja Martiskainen Matot: Arja Korpelainen Poppana: Anna Laamanen Tuohityö Silja Palviainen Yritysesittely tulevaisuustyöpaja Lisäksi seminaaripäivänä mukana mm. Aino Kajaniemi, Agneta Hobin
Kevät 2009 palvelueste Syksyllä tuotettiin yhdistyksen palveluesite keväälle 2009 uudentyyppisellä konseptilla. Palveluesitteen toteutuksessa tehtiin yhteistyötä Pohjois-karjalan ammattiopiston kanssa. Audiovisuaalisen alan media-assistenttiopiskelijat toteuttivat osan kurssituotteiden kuvauksista opintoprojektinaan. Uudella palveluesitteellä on jäsennetty tuotekehitystyötä ja saatu ennakoivampi ote palvelutoimintaan.
Prosessienhallinta Tuote- ja palvelukortit Aiemmin hankkeessa kehitetyt kudonnan tuotekortit laajennetaan palvelemaan myös kurssitoimintaa ja muita palveluja. Prosessien visuaaliset kuvaukset Prosessien kuvauksia esimerkiksi osana työajanhallintaa ja tuotekehitystyötä on ryhdytty kehittämään ja jalkauttamaan osaksi toimintaa. Tavoitteena on, että kyetään organisoimaan toimintoja sulavasti toisiaan tuleviksi.
Palveluiden näkyvyys ja markkinointi Visuaalinen ilme ja näkyvyys Palveluiden saatavuutta ja tunnettavuutta on kehitetty edelleen. Taito- ja käsityökeskusten ulkomainonnan yhdenmukaistamista on jatkettu Messut Lokakuussa 2008 osallistuttiin Taikasormet messuille. Messut on hyvä paikallinen foorumi esitellä taito- ja käsityökeskusten palveluja alueella. Taikasormet messuille toteutettiin kudonnan Tekemisen iloa-mallisto, jolla markkinoidaan kudonnan palveluita. Uudet toimijat asiakashankinta Elokuussa 2008 toteutettiin toisen kerran 3 päivää kudontaa -kampanja. Kampanjoinnin tavoitteena oli tehdä taito- ja käsityökeskuksia tutuksi ja saada uusia ihmisiä kokeilemaan kudontaa. Kampanjassa tarjottiin kaikille uusille asiakkaille kolme ilmaista kudontapäivää tai käsityöpassi puoleen hintaan yhdeksi vuodeksi yhdistyksen toimipisteissä. Kampanjan aloitus ajoitettiin Wanhan Kaupungin päivän ja Joen Yön yhteyteen. Markkinointi toteutettiin flyereilla, julisteilla ja suoramarkkinoinnilla. Elokuun kampanja toi syksyllä yhdistykseen 26 uutta kutojaa ja käsityöpasseja lunasti yhteensä 78 henkilöä. Yhteensä kevään ja syksyn kampanjat liikuttivat kaikkiaan 298 kudonnasta kiinnostunutta ihmistä.
Yhteistyö Koulutusorganisaatio, oppilaitosyhteistyö Yhteistyötä koulutusorganisaatioiden kanssa on jatkettu. Kudontasymposiumin toteutuksessa ovat mukana sekä Pohjois-Karjalan ammattiopisto että ammattikorkeakoulu. Lisäksi molempien oppilaitosten kanssa on meneillään yhteistyöprojekteja. Kevät 2009 palveluesitteen toteuttamisessa tehtiin yhteistyötä Pohjois-Karjalan ammattiopiston kanssa. Audiovisuaalisen alan media-assistenttiopiskelijat toteuttivat osan kurssituotteiden kuvauksista studiokuvauksen opintoprojektinaan. Ammattikorkeakoulun tekstiilialan opiskelijoita on ollut mukana mallistoprojekteissa. Yritys- ja muu organisaatioyhteistyö Mattomarkkinat Elokuun lopussa 2008 järjestettiin uudenlainen käsityöyrittäjien toimintaa tukeva tapahtuma, mattomarkkinat. Tapahtumaa oli avoin kaikille pohjoiskarjalaisille mattoalan yrittäjille. Yrittäjille tarjottiin Taitokorttelin aitoista tilat ja annettiin markkinointiapua. Näytteille asettamisen, myynnin ja esittelyn yrittäjät hoitivat itse. Tapahtuma sijoitettiin Joen Yön yhteyteen, jolloin asiakasiakkaita ja yleisöä osattiin odottaa paikalle. Ornamon joulumyyjäiset Samantyyppinen konsepti toteutettiin yhteistyössä, muotoilualanyrittäjien ja taiteilijoiden, Pohjois-Karjalan taidetoimikunnan ja Teollisuustaiteenliitto Ornamon kanssa toista kertaa Taitokorttelissa järjestetyn Joulukylän yhteydessä. Palaute osallistuneilta oli mollemmista tapahtumista hyvä ja tavoitteena on toteuttaa tapahtumat uudestaan vuoden kuluttua..
Toiminta ja tavotteiden saavuttaminen Hankkeesta tiedottaminen Hankkeen aikana on kehitetty uusia asioita ja palveluja sekä käynnistetty uusia toimintoja. Jatkossa näitä käytänteitä syvennetään ja edelleen kehitetään. Toimintojen kehittämisen painopiste on Joensuun taitokeskuksessa, mistä näitä käytänteitä levitetään alueen taito- ja käsityökeskuksiin kuin myös valtakunnallisiin yhteyksiin asioiden edelleen kehittämiseksi ja jalostamiseksi. Erilaisilla kampanjoilla on saavutettu uusia harrastajia ja näkyvyyttä sekä uusien tapahtumien, kuten Mattomarkkinat ja Ornamon joulumyyjäiset, myötä on luotu uutta yritys- ja organisaatioyhteistyötä. Hankkeen yhtenä määrällisenä tavoitteena on työllistää kaksi henkilö käsi- ja taideteollisuus yhdistykseen. Tämä tavoite on toteutettu vuoden 2008 aikana, sillä yhdistys palkkasi projektipäällikön ja uuden vastaavan neuvojan toistaiseksi voimassa oleviin työsuhteisiin. Muotoilijan palkkaamista voidaan pitää osaltaan hyvin innovatiivisena, sillä yhdistys on ensimmäinen Taito Groupin yhdistyksistä, joka on palkannut oman muotoilijan. Uusista tuotteista ja palveluista on tiedotettu paikalliseen mediaan. Valtakunnallisessa alan lehdessä esitellään (Taito 1/2009) syksyn 2008 mallisto. Lisäksi on järjestetty erilaisia näyttelyitä ja tapahtumia yhdistyksen toimipisteissä. Hankkeen tapahtumista ilmoitetaan käsi- ja taideteollisuus ry:n www sivuilla www.taitopohjoiskarjala.fi Tiedotuksessa ja tulosten levityksessä on hyödynnetty Käsi- ja taideteollisuusyhdistyksen jo olemassa olevia tiedotuskanavia, kuten Taito Groupia. Toiminnanjohtaja on esitellyt tuloksia valtakunnallisesti toiminnanjohtajien yhteisissä tilaisuuksissa ja kehittämispäällikkö on tiedottanut hankkeen toiminnoista Taito tuottaja -koulutuksen yhteydessä. Marjo Hallila 27.1.2009 Hyviksi käytänteiksi voinee mainita projektin tässä vaiheessa uudet asiakaskampanjat, tuotekorttikonseptin, palveluesitteen ja prosessien visuaaliset kuvaukset, kuten työajanhallinta tai tuotekehityksen projektikalenteri. Toimintatapojen uudistaminen ja muutoksen kohtaaminen ovat haastavia prosesseja pitkät perinteet omaavassa yhteisössä. Jatkossa pyritäänkin kiinnittämään entistä enemmän huomiota kohderyhmän perehdyttämiseen ja sitouttamiseen. Vuoden 2008 lopussa Taitotuote -hankkeen tavoitteet vaikuttavat edelleen realistisesti asetetuilta ja tuloksia on syntynyt tavoitteiden mukaisesti.