Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Peruspalvelukuntayhtymä Kallio 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Jarmo Kivimäki 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Jarmo Kivimäki kuntayhtymän johtaja 044 4195001 jarmo.kivimaki@kalliopp.fi 4. Lausuntopyynnön käsittelypäivämäärä toimielimessä 06.03.2014 5. Toimielimen nimi Toimielimen nimi - Yhtymähallitus 6. Onko vastaaja
7. Kunta numero tilastokeskuksen luokituksessa Ei vastauksia. 8. 5 :ssä säädetään palvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta. Säännöksen mukaan palvelut on toteutettava mahdollisuuksien mukaan lähellä asukkaita, mutta palveluja voidaan niiden saatavuuden tai laadun turvaamisen niin edellyttäessä keskittää. Onko linjaus tarkoituksenmukainen? - Lähipalveluiden turvaaminen laajalle ja heterogeeniselle alueelle ei palvelujen saavutettavuuden yhdenvertaisuuden näkökulmasta ole mahdollista. 9. 6 :ssä säädetään palvelujen kielestä. Turvaako lakiehdotus kielellisten oikeuksien toteutumisen riittävän hyvin? 10. Muita huomioita 1 luvun säännöksistä Ei vastauksia. 11. 7 :ssä säädetään sosiaali- ja terveysalueista sekä perustason alueista. Järjestämisvastuun jakautumisesta sosiaali- ja terveysalueen sekä perustason alueen välillä säädetään tarkemmin 11 :ssä. Pääsäännön mukaisesti sosiaali- ja terveysalue vastaa kaikkien palvelujen järjestämisestä. Perustason alueella on kuitenkin rajoitettu palvelujen järjestämisoikeus. Tulisiko kaikkien sosiaalija terveyspalvelujen kuulua vain sosiaali- ja terveysalueen järjestämisvastuulle?
Avoimet vastaukset: Ei - Kaikkien Sote-palveluiden järjestämisvastuun kuuluminen kaavamaisesti vain perustettaville sote-alueille ei ole hyväksyttävää. Alueiden erityispiirteistä johtuen järjestämisvastuuta on järkevää laajentaa myös perustasolle. 12. 8 :ssä säädetään sosiaali- ja terveysalueiden sekä perustason alueiden muodostumisen yleisistä edellytyksistä. Ovatko laissa määritellyt sosiaali- ja terveysalueiden yleiset edellytykset riittävän selkeitä? Avoimet vastaukset: Ei - Kallion alueen näkökulmasta Pohjois-Pohjanmaan maakunnan heterogeenisyys muun muassa yhdyskuntarakenteen epäyhtenäisyys ja riittävien toiminnallisen kokonaisuuden puuttuminen eivät luo selkeitä edellytyksiä tulevaisuuden toiminnalle. Toiminnan johtaminen keskuskaupungista käsin maantieteellisesti laajalle alueelle on mahdotonta. Vastuukunta-malli on kiistanalainen ja epäselvä. Sote-alueen muodostamista ei tule sitoa 50 000 asukkaan kuntakokoon. Kriteereillä tulisi mahdollistaa sote-aluen muodostaminen myös silloin, kun sen muodostavan alueen kuntien yhteenlaskettu asukasluku on noin 50 000. 13. Ovatko laissa määritellyt perustason alueiden yleiset edellytykset riittävän selkeät? Avoimet vastaukset: Ei - Perustasolla tulee hyväksyä toimijoiksi Paras-lain myötä syntyneet järjestämisvastuulliset kuntayhtymät, koska ne ovat alueellisesti yhtenäisiä, ja niillä on hyvin kehittyneitä toimivia yhteistoiminnallisia palvelurakenteita. Alueellisesti toimivia sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueita ei ole järkeä hajottaa uusia rakenteita
luotaessa. Perustason kuntayhtymäratkaisuissa on sille taattava legimiteetti päättää alueensa palveluverkosta. Vastuukunta-malli on kiistanalainen ja epäselvä. 14. 11 :ssä säädetään järjestämisvastuun jakautumisesta sosiaali- ja terveysalueen sekä perustason alueen välillä. Valitkaa seuraavista vastausvaihtoehdoista yksi, joka vastaa parhaiten näkemystänne. Avoimet vastaukset: Perustason alueen järjestämisvastuulla tulisi olla enemmän palveluja - Esim. erikoislääkäreiden palveluissa 15. 16 :ssä säädetään erityisvastuualueiden tehtävistä. Tuleeko erityisvastuualueella olla kaikki säännöksessä luetellut tehtävät? 16. Mikäli vastasitte edelliseen kysymykseen Ei, valitkaa seuraavista erityisvastuualueille säädetyistä tehtävistä ne, joita erityisvastuualueilla ei mielestänne tulisi olla.
17. Muita huomioita 2 luvun säännöksistä - Kohta 13.16 Ervan tarpeellisuutta erillisenä kuntayhtymänä tulee harkita perusteellisesti. Sote-alueiden muodostumisen jälkeen Ervan rooli palvelujen koordinoinnissa on epäselvä. 18. 17 :ssä säädetään sosiaali- ja terveysalueen sekä perustason alueen hallinnosta. Pääsääntöisesti alueiden hallinto järjestetään vastuukuntamallilla, joka poikkeaa nykyisin käytössä olevasta vastuukuntamallista. Onko järjestämislain mukainen vastuukuntamalli selkeä?
Avoimet vastaukset: Ei - Järjestämislain mukainen vastuukuntamalli on rakenteeltaankin epäselvä, sekava ja monimutkainen (esim. talousarvio- ja tilinpäätöskäsittely) 19. 18 :ssä säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon oikeudellisesta ja taloudellisesta vastuusta. Onko sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen oikeudellinen vastuutaho säännösten perusteella selkeä? - Järjestämisvastuu = Oikeudellinen vastuu mahdollistettava 20. 19 :ssä säädetään edellytyksistä, joiden toteutuessa sosiaali- ja terveysalueeseen kuuluvat kunnat voivat päättää alueen hallinnoimisesta kuntayhtymämallilla. Yksi edellytyksistä on, että kuntayhtymää kannattaa vähintään puolet alueen kunnista, joiden asukasluku on vähintään 2/3 alueen yhteenlasketusta asukasluvusta. Ovatko nämä suhdeluvut oikeita?
21. Pitäisikö sote-alueeseen kuuluvilla kunnilla olla esitettyä vapaampi mahdollisuus sopia, hallinnoidaanko aluetta vastuukuntamallilla vai kuntayhtymämallilla? - sote-alueet alueet tulee ylipäätään hallinnoida kuntayhtymämallilla 22. 21 :ssä säädetään vastuukuntamallin yhteistoimintasopimuksesta. Edustajainkokous hyväksyy yhteistoimintasopimuksen. Kuinka yhteistoimintasopimuksesta tulisi päättää? Avoimet vastaukset: Jollain muulla tavalla, millä - Sekä kuntien lukumäärän että asukasluvun enemmistöllä, kuitenkin niin ettei väestömäärältään yksi iso kunta voi yksinään päättää 23. 22 :ssä säädetään vastuukunnan yhteisestä toimielimestä. Kaikista kunnista ei välttämättä ole edustajaa toimielimessä. Onko tarkoituksenmukaista, että lain mukaan kaikilla kunnilla ei tarvitse olla edustajaa toimielimessä?
Avoimet vastaukset: Ei - Kaikista kunnista tulee olla edustus, koska kunta rahoittaa toimintaa 24. 23 :ssä säädetään vastuukuntamallin toimielimen tehtävistä. Ovatko ne hyväksyttäviä? 25. Onko hyväksyttävää, että vastuukuntamallissa toimielimen tilinpäätös tulee hyväksyä edustajainkokouksessa? 26. 31 40 :ssä säädetään erityisvastuualueiden hallinnosta. Onko esitetty erityisvastuualueen hallinnon järjestäminen mielestänne tarkoituksenmukainen?
Avoimet vastaukset: Ei - Ervan tehtävät STM:öön 27. 34 :ssä säädetään erityisvastuualueen hallituksen kokoonpanosta. Onko hallituksen kokoonpano tarkoituksenmukainen? Avoimet vastaukset: Ei 28. 39 :ssä säädetään erityisvastuualueen päätösvallasta. Onko hyväksyttävää, että erityisvastuualueilla on suoraa päätösvaltaa sote- ja perustason alueiden päätösvaltaan kuuluvissa asioissa? - Jos toimijana on STM 29. Muita huomioita 3 luvun säännöksistä - Kohta 18.19 Kyllä, kuitenkin niin ettei yksi väestöltään iso kunta voi yksinään päättää
30. Huomioita 4 luvun säännöksistä Ei vastauksia. 31. 47 :ssä säädetään perustason alueen rahoituksesta ja kuntien välisestä kustannusten jaosta. Onko perustason alueen rahoitusperiaate selkeä? 32. 48 :ssä säädetään sote-alueen rahoituksesta ja kuntien välisestä kustannusten jaosta. Sote-alueen rahoitus koostuu sekä alueen kuntien että sote-alueeseen mahdollisesti kuuluvien perustason alueiden maksuosuuksista. Onko sote-alueen rahoitus selkeä? 33. 49 :ssä säädetään erityisvastuualueen rahoituksesta ja kuntien välisestä kustannusten jaosta. Onko ervan rahoitus selkeä? Avoimet vastaukset: Ei
- Ervan rakenne ei, eikä sitä myötä myöskään kustannusrakenne 34. 50 :ssä säädetään alijäämän kattamisvelvollisuudesta perustason alueella, sote-alueella ja erityisvastuualueella. Onko säännös hyväksyttävä? 35. Muita huomioita luvun 5 säännöksistä Ei vastauksia. 36. Huomioita 6 luvun säännöksistä - Valvontaorganisaatioiden määrää tulee pohtia kriittisesti ja niiden välisiä rooleja (esim. Avi ja Valvira). Omavalvonnan ja muun viranomaisvalvonnan tulee toimia enemmän yhdessä. 37. 70 :ssä säädetään henkilön hoidon järjestämisestä hänen muuttaessa uuteen kotikuntaan. Nykyään kotikunnan muuttuessa perhehoidon, laitoshoidon ja asumispalvelujen rahoitusvastuu säilyy entisellä kotikunnalla. Ehdotuksen mukaan järjestämisvastuun siirtyessä myös rahoitusvastuu siirtyy uudelle kotikunnalle. Onko esityksen mukainen rahoitusvastuun siirtyminen kotikunnan muuttuessa hyväksyttävää? 38. 73 :ssä säädetään asiakas- ja potilastietojen rekisterinpidosta. Pidättekö hyväksyttävänä, että rekisterinpito määrätään sosiaali- ja terveysalueen vastuukunnan tehtäväksi myös perustason asiakas- ja potilastietojen osalta?
39. Muita huomioita 7 luvun säännöksistä Ei vastauksia. 40. Voimaanpanolain 3 ja 4 :ssä säädetään sote-alueen ja perustason alueen muodostamisesta. Onko väestökriteerien sitominen vuoden 2013 loppuun hyväksyttävää? - Vaatimusta väestöpohjasta ei kuitenkaan tule määrätä koskemaan pelkästään vastuukuntaa. Toimivat järjestämisvastuulliset kuntayhtymät tulee huomioida vastuukuntien rinnalla. 41. Onko alueista päättämisen aikataulu sopiva? Avoimet vastaukset: Ei - aikataulu on liian kireä. Sote rakennelain hyväksymisen jälkeen on varattava riittävästi aikaa uudistuksen toimeenpanolle. Liian kireä aikataulu saattaa johtaa palvelutuotannon kaaokseen.
42. 5 :ssä säädetään Uudenmaan sosiaali- ja terveysalueesta. Onko säännös mielestänne hyväksyttävä? Avoimet vastaukset: Ei ota kantaa 43. 13 :ssä säädetään perustason alueen oikeudesta järjestää erikoissairaanhoidon palveluja. Onko säännöksen mukainen lupamenettely tarkoituksenmukainen? Avoimet vastaukset: Ei 44. 14 :ssä säädetään henkilöstön asemasta. Ehdotukseen ei sisälly henkilöstön osalta määräaikaista siirtymäsuojaa. Onko henkilöstön asemasta säädetty asianmukaisesti? Avoimet vastaukset: Ei 45. 15 :ssä on säädetty omaisuusjärjestelyistä. Onko linjaus hyväksyttävä?
46. Millaista muutostukea toivoisitte valtioneuvoston kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen tarjoavan? - Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusprosessi on erittäin iso tehtävä. Uudistuksen siirtymävaihe tulee aiheuttamaan paljon epätietoisuutta ja vaikeuttamaan jokapäiväisen työn sujuvuutta monella tavalla. Uudistuksen hallitsemiseksi valtioneuvoston on varauduttava tukemaan taloudellisesti prosessin käytännön etenemisessä. 47. Muut kommentit hallituksen esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä - Peruspalvelukuntayhtymä Kallio (väestö n. 33 700) toimii seitsemättä vuotta neljän kunnan (Alavieska, Nivala, Sievi ja Ylivieska) sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymänä. Kallio järjestää alueellaan kunnille säädetyt sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut mukaan lukien ympäristöterveydenhuolto sekä kuntien ympäristöterveydenhuollon tehtäväksi luovuttamat muut lupa- ja valvontaviranomaisen tehtävät ja huolehtii jäsenkuntien väestön erityistason sairaanhoidosta. Peruspalvelukuntayhtymä Kalliossa on vuoden 2008 alusta alkaen tehty määrätietoista kehittämistyötä yhteisen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelualueen rakentamiseksi. Kehittämistyön tuloksena Kallion alueen sote-palvelut ovat yhtenäiset ja kustannustehokkaat toiminnoiltaan. Kallion alueen kuntien väestön määrä kattaa perustasolle asetetut vaatimukset, tähän kokonaisuuteen on mielekästä koota lä-hikuntien tai yhteistoiminta-alueiden perustason sote-palveluita sekä aluetason sairaalapalveluita. Yhtymähallitus lausuu lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistamisesta seuraavaa: Paras -lain myötä syntyneet perustason yhteistoiminta-alueiden kuntayhtymät tulee hyväksyä palvelurakenneuudistuksen järjestämisvastuullisiksi toimijoiksi. Ne ovat alueellisesti yhtenäisiä, ja niillä on toimivia yhteistoiminnallisia palvelurakenteita. Alueellisesti toimivia perustason sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueita ei ole järkevää hajottaa uusia rakenteita luotaessa, vaan näihin kokonaisuuksiin on koottava mielekkäällä tavalla lähikuntien sote-palveluita ja yhteistoiminta-alueita. Kuntayhtymällä on oltava valta järjestämisvastuussa olevana toimi-jana päättää alueensa palveluverkosta ja joistakin erikoissairaanhoidon palveluista ilman luvanvaraisuutta. Valtioneuvostolla tulee olla viime kädessä mahdollisuus määrätä alueiden kokoonpanosta kokonaisuuden kannalta tarkoituksenmukaisesti. Lakiehdotuksen mukainen vastuukuntamalli on monimutkainen ja kiistanalainen, tämän vuoksi se on hylättävä pakollisena yhteistoimintamuotona. Erityisvastuualueiden tarpeellisuutta ja lukumäärää erillisinä kuntayhtyminä tulee tarkastella kriittisesti. Koko sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissopimusmallilla on mahdollisuus hoitaa erityisvastuualueille kaavaillut tehtävät. Viranomaistehtäviä voi hoitaa valtakunnallisesti Sosiaali- ja terveysministeriö. Valvontaorganisaatioista Avi ja Valvira on luotava yksi kokonaisuus. Vastuunalaisen palvelujen järjestäjän omavalvonnan ja muun viranomaisvalvonnan tulee toimia enemmän yhdessä. Sote- järjestämislain hyväksymisen jälkeen on varattava riittävästi aikaa uudistuksen toimeenpanolle. Liian kireä aikataulu saattaa johtaa kaaokseen ja kustannusten hallitsemattomaan nousuun.
Peruspalvelukuntayhtymä Kallio, Yhtymähallitus