Yleistä Mennyt vuosi on ollut tapahtumarikas. Toinen lähiliikuntahanke, Halkokarin lähirinne, sai Länsi-Suomen lääninhallitukselta 200 000 mk avustusta. Hankkeen rakentaminen aloitettiin keväällä 2001 ja se valmistuu kesällä 2002. Lautakunnan ensimmäinen värillinen liikuntapalveluesite valmistui vuoden lopussa suomen- ja ruotsinkielisenä. Liikuntapoliittista ohjelmaa on myös suunniteltu muutamassa seminaarissa. Liikuntalautakunta korotti kaikkien liikuntapaikkojen hintoja 1.8. 2001 alkaen noin 5 %. Syksyllä Kokkolan Vapaa-aikakeskuksen kehittämistyöryhmä aloitti toimintansa tavoitteena saada uimahallin peruskorjaus-ja laajennusrakentaminen ensin suunnitteluasteelle ja myöhemmin toteutusvaiheeseen. Taloudellisesti vuosi noudatti viime vuotta eli lautakunta teki miinusmerkkisen tuloksen. Lautakunnan tilinpäätös oli 48 273,58 mk negatiivinen. Positiivista oli kuitenkin se, että tulot ylittyivät 76 902,85 markalla tavoitteesta. 1. Liikuntatoimisto Liikuntatoimiston henkilökunnan kokonaismäärä on 8 vakinaista ja 7 määräaikaista eli 15 henkilöä yhteensä. Liikuntatoimenjohtaja, halliemäntä, liikunnanohjaaja, projektityöntekijä sekä puolipäiväinen toimistotyöntekijä työskentelivät liikuntatoimistossa, joka sijaitsee kaupungintalolla. Uimahallissa työskenteli 2 kassaa, 3 uimavalvojaa sekä 5 määräaikaista työntekijää, jotka mm toimivat vetäjinä erilaisissa ryhmissä sekä antoivat uimaopetusta. Ulkoliikuntapaikkojen hoito tapahtuu ostopalveluna teknisestä virastosta, jossa yhdistetty puisto- ja urheilualueiden osasto hoitavat ne. Uima- ja jäähallin kiinteistöjen hoito tapahtuu ostopalveluna teknisen viraston tilapalveluosastolta, jonka vastuulla ovat uima- ja jäähallin tekninen henkilökunta. 2. Kilpa- ja kuntourheilu 2.1. Kilpaurheilutoiminta Vuonna 2001 lautakunta jakoi avustuksia yhteensä 232 130 mk 20 urheiluseuralle. Hiihdon Keski-Pohjanmaan Maakuntaviesti hiihdettiin 6.1. Sievissä. Kokkola oli mukana kolmella (3) joukkueella. Sijoitukset olivat I- joukkueen osalta A-sarjassa kymmenes (10), II-joukkueen osalta B- sarjassa? ja III-joukkueen osalta B-sarjassa?.
2 2.2. Kuntourheilutoiminta Kaupunginmestaruuskilpailuja on järjestetty mm ammunnassa, hiihdossa, jalkapallossa, purjehduksessa, shakissa, tenniksessä ja yleisurheilussa. Kokkolassa oli x kpl Suomenmestaria Liikuntatoimisto oli mukana Lumella liikkuen - kansanhiihtokampanjassa 1.1.-31.3. Kokkolassa rekisteröitiin yhteensä 25 973 suoritusta. Liikuntatoimisto on mukana terveysliikunnan työryhmässä, johon kuuluvat Kokkolanseudun terveyskeskus, Kokkolan latu, eräs liikunnanopettaja sekä Kälviän vapaa-aikatoimi. Työryhmä on ollut mukana järjestämässä erilaisia tapahtumia, joista ensimmäinen oli IV Koko perheen Kokkola-hiihto maaliskuussa, jossa oli noin x kpl kävijää. Perinteinen Kokkola-Kälviä pyöräilymaaottelu järjestettiin toukoelokuun aikana. Perinteinen maaottelun avaustapahtuma oli toukokuun alussa ja päätöstapahtuma syyskuun alussa. Kälviä voitti maaottelun edellisvuosien tapaan. Kokkolan Liikuntaviikko järjestettiin elokuussa ennen Venetsialaisia. 3. Liikunnanohjaustoiminta 3.1. Erityisryhmien liikunta 3.2. Uimaopetus ja vauvauinti Liikuntatoimi on järjestänyt vuoden aikana seuraavanlaisia liikuntaryhmiä: - syöpäyhdistyksen vesijumppa - Ms-selkävesijumppa, - kehitysvammaisten aikuisten liikuntaa 2 ryhmää - kehitysvammaisten lasten liikuntakerho - mielenterveysliikuntaa - liikuntarajoitteisten vesiumppa Ryhmät ovat toimineet 33 viikkoa ja niissä on käynyt viikottain noin 65 kävijää. Vuoden aikana on toiminut kerran viikossa erityislasten uimakoulu. Ryhmässä kävi viikottain 5 lasta. Kesällä järjestettiin myös erityislasten uimakoulu, johon osallistui 10 lasta. Eri vammaisjärjestöjä avustettiin ilmaisilla tai osittain ilmaisilla uimahallikäynneillä, keilahallikäynneillä ja salivuoroilla. Avustettavia järjestöjä olivat mm reumayhdistys, syöpäyhdistys, invalidit, epilepsiayhdistys, kehitysvammaiset, kuulo-ja näkövammaiset, Kokkolanseudun hengitysyhdistys ja MBD-lapset. Yhteensä avustettavia järjestöjä oli 15 kpl.
3 3.3. Vesijumpat ja muu liikuntatoiminta Peruskoulujen uimaopetukseen osallistui vuoden aikana 3 691 lasta. Kesäkuussa järjestettiin koulunsa aloittaville lapsille uimakoulu uimahallissa, johon osallistui 105 lasta. Laajalahden uimarannalla järjestettiin heinäkuussa rantauimakoulu, johon osallistui 35 lasta. Folkhälsan i Öja rf. järjesti uimakoulun Långön uimarannalla, johon osallistui 50 lasta. Bosundin koulusta Luodosta kävi uimaopetuksessa 30 oppilasta 4 kertaa. Vauvauinti on hyvin suosittua edelleen. Keväällä ja syksyllä oli mukana 84 vauvaa yhteensä 30 kertaa. Ryhmät toimivat sunnuntai-ja maanantaiaamupäivisin kuntoutusaltaassa. Ensimmäistä kertaa kokeiltiin vauvauintiopetuksen järjestämistä kesäaikana. Lauantai- ja sunnuntairyhmiin osallistui 48 vauvaa yhteensä 8 kertaa. Vesijumppien suosio on kasvanut koko ajan. Ryhmät ovat täysiä. Liikuntatoimi on järjestänyt vuoden aikana seuraavia jumppia: - Eläkeläiset ja veteraanit 6 ryhmää ja noin 120 jumpparia viikottain - Vesijumppaa kaikenikäisille noin 20 jumpparia/viikko - AQUA- jumppaa syvässä altaassa 4 ryhmää ja noin 70 osallistujaa/viikko Salijumppaan eläkeikäisille naisille ja veteraaneille/yli 70 v miehille on osallistunut viikottain noin 50 jumppaajaa. Keväällä ja syksyllä pyörivät sauvakävelyryhmät kerran viikossa Santahaassa ja niihin osallistui 15 kävelijää/viikko. 4. Työtä Liikunnasta Keski-Pohjanmaalle projekti 5.5.1997-31.7.2001 Työtä ja Liikettä projekti 1.8.2001- Projektin tausta: Työtä Liikunnasta Keski-Pohjanmaalle -projekti päättyi 31.7.2001. Projekti oli yksi SLU:n käynnistämästä Työtä ja Elämänlaatua Liikunnasta hankkeita. Valtakunnallisena tavoitteena oli viiden vuoden aikana työllistää 10 000 henkilöä. Lopputulos oli 9 229 henkilön työllistäminen! Paikallisen projektin tavoitteena oli 503:n henkilön työllistyminen ja lopputuloksena oli 484 työllistettyä! Työtä ja Liikettä projekti jatkoi elokuun alusta lähes samoilla toimintaperiaatteilla. Uuden projektin pääpaino on pitkäaikaistyöttömien työllistäminen yhdistelmätuella, mutta nuorten Liikuntaharjoittelijoiden koordinoimista jatketaan edelleen. Projektityöntekijänä jatkaa Carita Kalliokoski ja oto. projektipäällikkönä Keski-Pohjanmaan Liikunnan aluejohtaja Petri Harsunen. Työllistyminen:
4 Viiden kuukauden (1.8.-31.12.2001) aikana projektin kautta työllistyi 36 henkilöä; työharjoittelijoita 20, oppisopimuksella 1 ja yhdistelmätuella palkattuja pitkäaikaistyöttömiä 15. Yhdistelmätukea urheiluseurat ja yhdistykset käyttivät pääsääntöisesti työllistäessään iltapäiväkerhoihin ohjaajia, liikunta-alueille hoitajia ja urheiluseurojen toimistoihin toimistotyöntekijöitä. Koulutus: Projektin kautta työllistyneillä oli mahdollisuus osallistua myös koulutuksiin : - Nuori Suomen Liikkuvan Iltapäivän -ohjaajakoulutus (5 henkilöä) - Nuori Suomen Lasten Urheilun perusteet kurssi (2 henkilöä) - Tosi Nuori Suomen Nassikkapaini kurssi (3 henkilöä) ATK ja liikuntapainotteiset ohjaavat koulutukset (3 kurssia): Projekti oli kahden Kokkolanseudun opiston järjestämän kurssin liikunnan osuuden suunnittelussa ja toteutuksessa mukana. UNICpalvelut Seinäjoelta vastasi kolmannen kurssin järjestelyistä ja Työtä ja Liikettä projekti hoiti liikunnan ohjaukset. Koulutuksiin osallistui viime vuoden aikana yhteensä 48 henkilöä. Liikkuvan Iltapäivän aluekehittäjä Projektityöntekijä Carita Kalliokoski on ollut mukana iltapäivätoiminnan kehittämisessä jo vuodesta 1998 saakka, jolloin Nuoren Suomen Lapsella on oikeus liikkua ohjelma sai alkunsa. Keski-Pohjanmaan Liikunnan iltapäivätoiminnan aluekehittäjähanke käynnistyi elokuussa 2001. Aluekehittäjänä on jatkettu peruspalveluiden tarjoamista mm. iltapäivätoiminnan käynnistämiseen liittyvä konsultointi (ip-ohjaajien palkkaaminen yhdistelmätuella), ip-ohjaajien koulutus (Liikkuva Iltapäivä ohjaajakoulutus), paikkakuntakohtaisten iltapäivätoiminnan järjestäjien ja kuntien edustajien yhteisten palavereiden järjestäminen esim. Kokkolassa 19.11.2001 ja Kälviällä 29.11.2001. 5. Liikuntalaitokset 5.1. Uimahalli Uimahalli oli suljettuna 6.-19.8. välisenä aikana vuosihuollon vuoksi. Osa korjauksista voitiin tehdä uimahallin aukioloaikana. Pesuhuoneiden lasitiiliseinät poistettiin ja tilalle tuli tiilimuuraus. Suurin osa suihkuista uusittiin, kaksi saunaa remontoitiin ja pukukaappeihin vaihdettiin uudet lukot. Allastiloissa laatoitettiin pylväiden alaosat ja uusittiin hyppytornin matot. Lasten allas, kuntoutusallas ja kylmä allas tyhjennettiin ja pestiin. Uintikävijöitä vuoden aikana oli 148 263 kävijää. Vähennystä edelliseen vuoteen oli 1 613 kävijää. Kokonaiskävijämäärä oli 200 731 kävijää. Tässä luvussa ovat uintikävijöiden lisäksi mukana solarium-, keilahalli- ja kuntosalikävijät.
5 Tuloja kertyi 39 834 mk budjetoitua enemmän. Tilaussaunan tuotot kasvoivat eniten prosentuaalisesti peräti 49,6 %. Vuoden kokonaistuotto oli 2 647 234 mk. Edellisvuoteen verrattuna kasvua oli 120 679 mk. Vuoden aikana järjestettiin uinti- ja uimahyppykilpailuja, uppopalloturnauksia, kuutamouinti, vesidisco, Hyvän olon uintiviikonloppu, kuntouintikampanjoita, kinkku-uinnit sekä osallistuttiin valtakunnalliseeen Ui kesäksi kuntoonuintikampanjaan. Vauvauimareille ja heidän vanhemmilleen järjestetty Paras uimataitopäivä-kilpailu sijoittui valtakunnallisesti toiseksi. Syksystä lähtien valmistauduttiin tulevaan euroon järjestämällä koulutus- ja tiedotustilaisuuksia. Euron vuoksi uimahallin kassaohjelma jouduttiin uusimaan ja hankkimaan uusi lämpökirjoitin. Vuoden aikana hankittiin myös uusi solarium miesten puolelle. Uutta toiminnassa oli se, että tilaussaunaan on myyty muutamia vakiovuoroja koko kaudelle. Myös useat tilaussaunan asiakkaat haluavat mm ohjattua vesivoimistelua. Yritysten henkilökunnalleen järjestämät tykypäivät ovat lisääntyneet uimahallilla. 5.2. Jäähalli Jäähallin jään käyttötunnit vähenivät edellisestä vuodesta 48 h. Kokonaistuntimäärä oli 3 168 h. Muita tiloja käytettiin 1 534 tuntia. Lisäystä edelliseen vuoteen oli jopa 532 tuntia, joka johtui pääasiassa voimailusalin käytön tuntuvasta lisääntymisestä. Jää oli sulatettuna 8.4.-29.7. välisenä aikana. Kesäaikana pelattiin jonkin verran rullakiekkoa, mutta laji ei tunnu juurtuvan Kokkolaan. IK-Kronan pelasi kotiottelunsa jäähallissa. 16.1. järjestettiin jäähallissa koulutusmessut. Jäähallin tuotot olivat ainoastaan 215 mk budjetoitua pienemmät. Tulot olivat 862 784 mk, lisäystä edelliseen vuoteen oli 45 325 mk. Muiden tilojen kuin jään tulot kasvoivat 30 %. Kesäaikana jäähallissa tehtiin maalaustöitä, koneet, kompressorit ja lauhduttimet huollettiin. Kulkureiteille asennettiin lisää kumimattoja. 5.3. Jalkapallohalli Jalkapallohallia käytettiin 1 690 h. Vähennystä edelliseen vuoteen oli 60 h. Tuotot olivat 269 401 mk. Budjetoidusta tavoitteesta jäätiin 15 599 mk. Edellisvuoteen verrattuna tulot olivat lähes samat ja vähennystä oli ainoastaan 44 mk. Myöhäisvuoroja ja viikonlopun aamutunteja ei saa enää myytyä käyttäjille.
6 5.3. Kokkolan Urheilutalo Oy Jalkapallohallissa järjestettiin vuoden jalkapalloturnauksien lisäksi Agility-koirakilpailut sekkä Motorisoidut harrasteet-näyttely. Kokkolan Urheilutalo Oy on osakeyhtiö, jossa Kokkolan kaupungilla on osake-enemmistö (89 %). Kokkolan Urheilutalo Oy:llä on oma hallitus, joka hoitaa Urheilutalon operatiivisen johtamisen. Viime vuoden aikana liikuntalautakunnasta oli neljä (4) jäsentä Kokkolan Urheilutalo Oy:n hallituksessa. Liikuntalautakunnan puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja toimivat myös Kokkolan Urheilutalo Oy:n hallituksessa samoissa tehtävissä. Urheilutalossa työskentelee kolme vakituista työntekijää ja lisäksi muutama tilapäinen työntekijä pitkin toimintavuotta. 6. Ulkoliikuntapaikat Kokkola toimii monipuolisena liikuttajana antaen mahdollisuudet eri lajien kuntoliikkujille sekä kilpaurheilijoille toimia oman lajinsa parissa. Suorituspaikkoja on runsaasti joskin kaikki eivät ole enää nykyisten vaatimusten tasolla tai ovat jo aikansa palvelleet kuntalaisia. Liikuntapaikkatyöntekijät ovat kuitenkin kohtalaisen tyytyväisiä käyttäjiltä saatuun palautteeseen ja uskovat, että lähitulevaisuudessa suorituspaikat tullaan vähitellen kunnostamaan asianmukaiseen kuntoon. Hiihtoharrastus on vakiinnuttanut paikkansa kuntalaisten sydämissä. Suosituin hiihtomaasto on Santahaan valaistu latu. Kilpahiihtäjille ja vaativille harrastajille Köykärin maasto antaa kuitenkin enemmän haasteita. Keväällä suosiossa oleva merenjää oli viime vuonna täysin luonnon armoilla ollen joko lumeton tai jäät olivat liian heikot. Luistelijat saivat nauttia perinteisten jääkiekkokaukaloiden ja muiden yleisluistelukenttien lisäksi Kirkonmäellä ja Santahaassa olevista n. 400 metrin jäädytetyistä luisteluradoista. Santahaassa järjestettiin helmikuussa moottoripyörien jäärata-ajot ko. luisteluradalla. Jalkapallon harrastajat ovat suhteellisen tyytyväisiä lajin harjoittelumahdollisuuksiin Kokkolassa, mutta kunnollinen ja omalle lajille varattu pyhättö on jatkuvasti keskusteluissa mukana. Kirkonmäen jalkapalloalueen rakentaminen etenee alkuperäisen aikataulun mukaisesti. Vuoden 2001 aikana valmistui alueelle kolmas (3.) täysimittainen viheriö. Lähiliikuntapaikkarakentaminen jatkui Halkokarin lähirinteen osalta. Hanke valmistuu kokonaisuudessaan vuoden 2002 aikana. Halkokarin koulun yhteyteen vuonna 2000 valmistunut lähiliikuntapaikka on ollut helppohoitoinen ja kohdannut ilkivallan vain muutaman kerran. Osallistumishankkeina toteutetut lähiliikuntapaikat saavat jatkoa myös
7 tulevaisuudessa, joten on syytä odottaa, että vastaanotto niille on yhtä positiivinen kuin jo valmistuneilla hankkeilla. Uimarantojen kunnossapito kohdistuu pitkälti niiden puhtauteen ja turvallisuuteen. Tämän hetkinen tilanne uimarantojen kehittämisen suhteen on pysähtyneessä tilassa, mutta myyntitoiminta on uudelleen alkamassa. Kuntoratojen parantaminen jatkuu hitaasti mutta varmasti. Viime vuonna kunnostuskohteena oli Jokilaakson kuntorata, jonne ajettiin täytemaata kosteikkoihin ja samalla saatiin hiukan lisää leveyttä radan kapeimpiin kohtiin. Työ saatetaan loppuun vuonna 2002. Jääkiekkokaukaloiden peruskunnostus jatkui edelleen kohdistuen Ykspihlajan kaukaloon. Kolmen vuoden aikana on Kokkolassa peruskorjattu joka vuosi yksi kaukalo. Työ jatkuu edelleen tarpeen mukaan. Nykyisten määrärahojen puitteissa liikuntapaikkojen rakentaminen ja hoito pysyy jatkossakin suhteellisen samanlaisena. Käyttäjiltä saadun palautteen myötä joitakin toimintoja on voitu lisätä, mutta minkäänlaisiin suurempiin muutoksiin ei pystytä tämän hetkisin voimavaroin.