Kuntouttavan työtoiminnan soveltamisohjeet peruspalvelukuntayhtymä Selänteessä Hyväksytty kuntayhtymähallituksen kokouksessa..2014 Peruspalvelukuntayhtymä Selänne 2014
2 SISÄLLYSLUETTELO 1. LAKI KUNTOUTTAVASTA TYÖTOIMINNASTA 3 1.1. Lain tavoite 3 2. AKTIVOINTISUUNNITELMA 3 2.1. Etukäteisvalmistelu ja tietojen vaihto 5 2.2. Aktivointisuunnitelman edellytykset 5 2.3. Velvollisuus osallistua aktivointisuunnitelman laatimiseen 6 2.4. Suunnitelman sisältö 6 2.5. Kuntouttava työtoiminta aktivointisuunnitelmassa 6 2.6. Kuntouttavan työtoiminnan viimesijaisuus 7 2.7. Tietojen tallentaminen 7 3. KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA 7 3.1. Kuntouttavasta työtoiminnasta maksettavat korvaukset asiakkaalle 8 3.2. Valtion korvaus kunnille toiminnan järjestämisestä 9 4. ASIAKKAAT, JOILLE TE-TOIMISTOLLA EI OLE SOVELTUVAA PALVELUA 9 TARJOLLA LIITTEET 1) Tiivistelmä kuntouttavasta työtoiminnasta asiakkaalle 10 2) Ohje kuntouttavasta työtoiminnasta työtoimintapaikalle / asiakkaalle 11 3) Sopimus kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä (yhd., säätiö tms.) 13 4) Kuntouttavan työtoiminnan kuvaus (prosessikaavio) 14
1. LAKI KUNTOUTTAVASTA TYÖTOIMINNASTA 3 1.1. Lain tavoite Kuntouttavasta työtoiminnasta annettu laki (189/2001) velvoittaa kunnan sosiaalitoimen ja työvoimatoimiston tekemään aktivointisuunnitelman yhteistyössä pitkään työttömänä olleen, työmarkkinatukea tai toimeentulotukea saaneen henkilön kanssa. Aktiivisen työvoima- ja sosiaalipolitiikan toimenpiteiden tarkoitus on parantaa pitkään työttömänä olleen asiakkaan työllistymismahdollisuuksia. Tavoitteen saavuttamiseksi koko maahan on luotu yhtenäiset puitteet pitkäaikaistyöttömien työllistymismahdollisuuksien parantamiseksi velvoittamalla työvoimaviranomainen ja kunta laatimaan aktivointisuunnitelma yhdessä pitkään työttömänä olleen asiakkaan kanssa. Kunnat ja työvoimaviranomaiset tekevät tiiviimpää yhteistyötä silloin, kun työhallinnon palveluvalikoimasta ei ole löydetty asiakkaalle sopivaa työllistymistä edistävää ratkaisua. Kuntouttavan työtoiminnan tavoite on mm. avata pitkään työttöminä olleille väylä työhön. Muita kuntouttavan työtoiminnan tavoitteita ovat toimintaan osallistuvan asiakkaan elämänhallintakyvyn edistäminen, toimintakyvyn palauttaminen tai jäljellä olevan toimintakyvyn ylläpitäminen. Kuntouttavan työtoiminnan tavoite on estää pitkään jatkuvan työttömyyden kielteiset vaikutukset asiakkaan toimintakykyyn. Laki kuntouttavasta työtoiminnasta on osa laajempaa kokonaisuutta. Lailla on yhdessä työvoimapalvelulain, toimeentulotuesta annetun lain ja eräiden niihin liittyvien lakien muutosten kanssa luotu kokonaisuus, jolla estetään nykyistä tehokkaammin pitkäaikaistyöttömyyden aiheuttamaa syrjäytymistä ja parannetaan pitkäaikaistyöttömien mahdollisuutta palata työelämään. 2. AKTIVOINTISUUNNITELMA Lailla velvoitetaan kunta ja TE-toimisto laatimaan aktivointisuunnitelma työttömälle asiakkaalle, joka saa toimeentulotukea tai työmarkkinatukea. Aktivointisuunnitelma laaditaan yhteistyössä asiakkaan kanssa. Aktivointisuunnitelman laatimisen tavoitteena on löytää pitkään työttömänä olleelle polku työelämään. Aktivointisuunnitelmaan voidaan sisällyttää TE-toimiston työllistymistä
edistäviä palveluja sekä erilaisia sosiaali-, terveys-, koulutus- ja kuntoutuspalveluja sekä kuntouttavaa työtoimintaa. 4 Aktivointisuunnitelmassa sovitaan myös siitä, miten Te-toimisto ja kunnan sosiaalitoimi tukevat asiakasta suunnitelman toteutuksessa. Peruspalvelukuntayhtymä Selänteessä aktivointisuunnitelmat laaditaan pääsääntöisesti TE-toimistossa. Myös mahdolliset väliarvioinnit tehdään TE-toimistossa. Kuka tekee aloitteen? Aktivointisuunnitelman tekeminen käynnistyy viranomaisen aloitteesta. Kun kysymyksessä on työmarkkinatukea saava asiakas, ovat TE-toimisto ja sosiaalitoimisto velvollisia käynnistämään suunnitelman tekemisen. Kun kysymyksessä on työttömyyden perusteella pääasiallisena toimeentulonaan toimeentulotukea saava asiakas, on kunta velvollinen käynnistämään suunnitteluun liittyvät toimenpiteet. TE-toimisto ja sosiaalitoimisto ovat velvollisia viipymättä käynnistämään aktivointisuunnitteluun liittyvät toimenpiteet saatuaan Kansaneläkelaitokselta tiedot niistä asiakkaista, jotka täyttävät lain soveltamisalan ehdot. Kansaneläkelaitos toimittaa kerran kuukaudessa TE-toimistolle ja sosiaalitoimistolle tiedot sellaisista asiakkaista, jotka ovat tulleet lain soveltamisalan piiriin työmarkkinatuen maksupäivien perusteella ja joille aktivointisuunnitelma on laadittava. Kunta on velvollinen viipymättä aloittamaan toimenpiteet aktivointisuunnitelman laatimiseksi (yhteydenotto TE-toimistoon) asiakkaalle, joka on saanut laissa määritellyn ajan työttömyyden perusteella toimeentulotukea pääasiallisena tulonaan (4 kk). Ennen aktivointisuunnitelman laatimisen aloittamista TE-toimiston tai kunnan on varmistuttava siitä, että asiakkaalle on tehty työvoimapalvelulain mukainen työnhakusuunnitelma. Työttömyyden perusteella toimeentulotukea pääasiallisena tulonaan saavan alle 25-vuotiaan nuoren osalta riittää, että hänelle on tehty työvoimapalvelulain mukainen työnhakuhaastattelu.
2.1. Etukäteisvalmistelu ja tietojen vaihto 5 Työnhakuhaastattelua tai työnhakusuunnitelmaa ei aina kuitenkaan ole käytännössä voitu tehdä tilanteessa, jossa toimeentulotukea työttömyyden johdosta saava asiakas ei ole rekisteröitynyt työttömäksi työnhakijaksi Te-toimistoon. Näissä tilanteissa kunnan on pääsäännöstä poiketen ryhdyttävä toimiin aktivointisuunnitelman laatimiseksi, vaikka ensisijaisia haastatteluja tai suunnitelmia ei olekaan tehty. Toimeentulotukilain 1.9.2001 voimaan tullut muutos antaa kunnan sosiaalitoimelle mahdollisuuden toimeentulotuen alentamisen uhalla velvoittaa työtön toimeentulotukiasiakas ilmoittautumaan työttömäksi työnhakijaksi. 2.2. Aktivointisuunnitelman edellytykset alle 25-vuotiaalla on saanut työmarkkinatukea työttömyyden perusteella 180 päivältä viimeisen 12 kalenterikuukauden aikana tai on saanut peruspäivärahaa tai ansiopäivärahaa täyden (500 päivää) työttömyyspäivärahakauden ajalta ja on yhä työtön tai toimeentulo on viimeisen neljän kuukauden ajan pääasiallisesti perustunut työttömyyden johdosta maksettuun toimeentulotukeen. 25-vuotta täyttäneellä on saanut työttömyyden perusteella työmarkkinatukea 500 päivän ajalta tai on saanut työmarkkinatukea 180 päivän ajalta työttömyysturvalain 26 :n 1 momentin mukaisen työttömyyspäivärahakauden jälkeen tai pääasiallinen toimeentulo on viimeisen 12 kuukauden aikana perustunut työttömyyden johdosta maksettuun toimeentulotukeen.
2.3. Velvollisuus osallistua aktivointisuunnitelman laatimiseen 6 Edellä mainitut edellytykset täyttävä henkilö on velvollinen osallistumaan aktivointisuunnitelman laatimiseen yhdessä TE-toimiston ja kunnan sosiaalitoimen kanssa. Jos asiakas saa työmarkkinatukea ja ilman perusteltua syytä kieltäytyy osallistumasta aktivointisuunnitelman laatimiseen, hän menettää oikeuden työmarkkinatukeen vähintään 15 päivän ajaksi kieltäytymisestä lukien, tai niin kauan kunnes ilmoittautuu jälleen työnhakijaksi. Jos asiakas saa toimeentulotukea, voidaan toimeentulotuen perusosaa leikata enintään 20 40 prosenttia. Mikäli asiakas ei tämänkään jälkeen osallistu aktivointisuunnitelman laatimiseen, perusosaa voidaan alentaa kahden ensimmäisen kuukauden ajan 20% ja kahtena seuraavana kuukautena 40%. Toistuva kieltäytyminen toimenpiteestä on perusteena perusosan 40% alentamiseen. Toistuvasti toimenpiteestä kieltäytyvä henkilö kutsutaan sosiaalitoimistoon, jossa yhdessä asiakkaan kanssa tehdään asiakassuunnitelma. Täyden perusosan saa, kun noudattaa aktivointi- ja asiakassuunnitelmissa sovittuja asioita. Alentamisesta ja sen perusteluista tulee tiedottaa asiakkaalle. 2.4. Suunnitelman sisältö Aktivointisuunnitelmaan merkitään tai liitetään: 1) asiakkaan koulutusta ja työuraa koskevat tiedot; 2) arvio aikaisempien työllistymistä edistävien toimenpiteiden vaikuttavuudesta; 3) arvio aikaisempien työnhakusuunnitelmien ja kunnan tekemien asiakasta koskevien suunnitelmien toteutumisesta; sekä 4) toimenpiteet, jotka voivat olla työtarjouksia, työllistymistä edistäviä toimenpiteitä, kuntouttavaa työtoimintaa, muita sosiaalipalveluja sekä terveys-, kuntoutus- ja koulutuspalveluja. 2.5. Kuntouttava työtoiminta aktivointisuunnitelmassa Mikäli aktivointisuunnitelmaan sisällytetään kuntouttava työtoiminta, on siitä kirjattava suunnitelmaan ainakin seuraavat asiat:
1) kuntouttavan työtoiminnan sisällön kuvaus ja toiminnan järjestämispaikka; 2) kuntouttavan työtoiminnan päivittäinen ja viikoittainen kesto; 3) kuntouttavan työtoiminnan jakson alkamisajankohta ja pituus; 4) asiakkaalle kuntouttavan työtoiminnan ohella tarjottavat muut sosiaalipalvelut sekä terveys-, kuntoutus- ja koulutuspalvelut. 7 2.6. Kuntouttavan työtoiminnan viimesijaisuus Työhallinnon työvoimapalveluilla ja työllistymistä edistävillä aktiivitoimilla tuetaan henkilöasiakkaan sijoittumista avoimille työmarkkinoille ja koulutukseen. Aktivointisuunnitelmaa tehtäessä TE-palvelut ja työllistymistä edistävät aktiivitoimet ovat työttömän työnhakijan ensisijaisia palveluja. Kuntouttava työtoiminta tuo uuden TE-toimiston ja kunnan yhdessä harkitseman työllistyvyyttä tukevan palvelun pitkään työttömänä olleiden asiakkaiden palveluvalikoimaan. 2.7. Tietojen tallentaminen Yhdessä laaditusta aktivointisuunnitelmasta annetaan yksi kappale asiakkaalle. Aktivointisuunnitelma talletetaan kunnan sosiaalihuollon henkilörekisteriin sekä TE-palvelujen henkilörekisteriin. Näiden rekistereiden osalta noudatetaan, mitä niistä on erikseen säädetty. 3. KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA Jos asiakkaan kanssa tehdään aktivointisuunnitelma, hänelle voidaan myös järjestää kuntouttavaa työtoimintaa osana sosiaalihuoltolain mukaisia sosiaalipalveluja. Kuntouttava työtoiminta pyritään räätälöimään yksilöllisistä tarpeista lähtien ja sen järjestämisessä otetaan huomioon asiakkaan työ- ja toimintakyky, niin että työtoiminta jatkossa edistäisi työllistymistä avoimille työmarkkinoille. Kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä päättää kunta. Kunta voi järjestää kuntouttavaa työtoimintaa joko itse tai sopia sen järjestämisestä toisen kunnan, kuntayhtymän, yhdistyksen, säätiön, valtion viraston tai uskonnollisen yhdyskunnan kanssa.
Kuntouttavaa työtoimintaa järjestetään kerrallaan 3 24 kuukaudeksi. Vuoden aikana asiakas voi osallistua kuntouttavaan työtoimintaan enintään 230 päivänä, jonka jälkeen 30 päivän keskeytys. Keskeytyksen jälkeen asiakas voi jatkaa taas seuraavat 230 päivää. Sovitun jakson aikana kuntouttavaa työtoimintaa on vähintään yhtenä ja enintään viitenä päivänä kalenteriviikossa. Kuntouttavaa työtoimintaa on vähintään neljä ja enintään kahdeksan tuntia päivässä. 8 Kun asiakas osallistuu kuntouttavaan työtoimintaan, hän ei ole työ- eikä virkasuhteessa työtoiminnan järjestäjään. Osallistumista kuntouttavaan työtoimintaan ei siis lueta työttömyysturvalain työssäoloehtoon oikeuttavaksi ajanjaksoksi eikä toiminta kartuta asiakkaan eläketurvaa. Kuntouttavan työtoiminnan aloituksessa työpisteessä on läsnä työtoimintaan osallistuja ja työpisteen lähiohjaaja. Palaverissa sovitaan yksityiskohtaisesti työpaikan käytännön asioista. Ohje kuntouttavasta työtoiminnasta työtoimintapaikan järjestäjille (liite 1). Kuntouttavaan työtoimintaan sovelletaan työturvallisuuslakia, ja kunta järjestää työtoiminnan ajaksi tapaturmavakuutuksen. Kun kuntouttavaa työtoimintaa toteutetaan jonkun muun tahon kuin kuntoutettavan kotikunnan toimesta, toteuttamisesta joudutaan kotikunnan ja tosiasiallisen toteuttajan (esim. yhdistys, säätiö) välillä tekemään kirjallinen sopimus. Sopimus kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä (liite 2). Henkilö jolle laadittu aktivointisuunnitelma ja ilman pätevää syytä ei osallistu tarjottuun kuntouttavaan työtoimintaan, menettää työmarkkinatuen määräajaksi tai toimeentulotukea voidaan alentaa siten kuin toimeentulotukea koskevassa laissa säädetään (työmarkkinatukeen 2 kuukauden karenssi, toimeentulotuen perusosan alentamisen enintään 20 %:lla ja mikäli toistuu, toimeentulotuen perusosan alentamisen enintään 40 %:lla). 3.1. Kuntouttavasta työtoiminnasta maksettavat korvaukset asiakkaalle Kun asiakas osallistuu kuntouttavaan työtoimintaan, hänelle maksetaan yksilöllisesti määräytyvät etuudet eli työmarkkinatuki ilman tarveharkintaa ja/tai toimeentulotuki. Työmarkkinatuen lisäksi kela maksaa kulukorvauksena 9 euroa ja toimeentulotuen lisäksi kunnan maksamaa toimintarahaa 9 euroa jokaiselta kuntouttavan työtoiminnan osallistumispäivältä.
Kunta korvaa matkakustannukset sekä työmarkkinatukea että toimeentulotukea saavalle kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvalle asiakkaalle toimeentulotukena. Matkakustannukset korvataan halvimman matkustustavan mukaisesti ja niiden korvaaminen edellyttää, että kuntouttavaan työtoimintaan osallistumisesta on aiheutunut todellisia matkakustannuksia. Selänteen alueella matkakorvaus maksetaan, kun yhdensuuntainen työmatka on yli 3 km. 9 3.2. Valtion korvaus kunnille ja toiminnan järjestämiseen liittyvät rahoitusmahdollisuudet Kunnalla on oikeus saada kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä valtion korvauksena työllisyysmäärärahoista 10,09 euroa päivää ja kutakin kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvaa asiakasta kohti. Korvaus maksetaan jälkikäteen niiltä päiviltä, joina asiakas on osallistunut kuntouttavaan työtoimintaan, enintään viideltä päivältä viikossa. Kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä vastaava kunta hakee valtion korvausta TE-toimistolta erillisellä hakulomakkeella. (TM 3.62, 3.62j). Jos kunta on tehnyt sopimuksen kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä toisen kunnan kanssa tai on sopinut kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä yhdistyksessä, säätiössä, uskonnollisessa yhdyskunnassa tai valtion virastossa on kirjalliseen hakemukseen liitettävä jäljennös sopimuksesta tai muu työvoimatoimiston hyväksymä selvitys sopimuksesta. Kunta hakee korvauksen myös silloin, kun se on sopinut kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä muiden em. tahojen kanssa. Valtion korvauksen myöntää Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto. Kuntouttavan työtoiminnan tilitykset hoitaa aikuissosiaalityön palvelusihteeri. 4. ASIAKKAAT, JOILLE TE-TOIMISTOLLA EI OLE SOVELTUVAA PALVELUA TARJOLLA Asiakkaat, joille TE-toimistolla ei ole tarjota soveltuvaa palvelua ja jotka hakevat toimeentulotukea, sosiaalitoimi voi velvoittaa aktivoitumaan (esimerkiksi A-klinikka, terapiapalvelut, kuntouttava työtoiminta, työterveystarkastus tai muu toiminta), näistä sovitaan asiakassuunnitelman teon yhteydessä sosiaalitoimistossa. Jos asiakas kieltäytyy, toimeentulotuen perusosaa voidaan alentaa 20-40% harkintaan perustuen.
Tiivistelmä kuntouttavasta työtoiminnasta asiakkaalle: Liite 1 10 KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA Laki kuntouttavasta työtoiminnasta tuli voimaan 1.9.2001. Lain tarkoituksena on parantaa pitkään toimeentulotukea tai työmarkkinatukea saaneiden elämänhallintaa ja mahdollisuuksia päästä kiinni koulutukseen ja työelämään. Kuntouttava työtoiminta on tarkoitettu pitkäaikaistyöttömille, jotka eivät ole työllistyneet työhallinnon toimenpitein. Ryhmään kuuluvat myös pitkään toimeentulotukea saaneet. Kuntouttavan työtoiminnan velvoittavuuden alle 25 vuoden ikäraja poistui vuoden 2010 alusta alkaen. Kuntouttavasta työtoiminnasta kieltäytymisen tai sen keskeyttämisen seuraamukset ovat samanlaiset sekä 25 vuotta täyttäneillä että alle 25-vuotiailla. Kieltäytyminen kuntouttavasta työtoiminnasta voi aiheuttaa jonkin seuraavista: työmarkkinatuen 2 kuukauden karenssi toimeentulotuen perusosan alentaminen enintään 20 %:lla toimeentulotuen perusosan alentaminen enintään 40 %:lla Aktivointisuunnitelma ja kuntouttava työtoiminta Kuntouttava työtoiminta perustuu aktivointisuunnitelmaan, jossa määritellään keinot asiakkaan aktivoimiseksi koulutukseen tai työelämään. Osallistumista kuntouttavaan työtoimintaan voidaan käyttää yhtenä aktivointikeinona. Työtoiminta järjestetään ensisijaisesti kunnan toimialoilla avustavissa tehtävissä. Aktivointisuunnitelman laativat yhdessä asiakas, kunnan sosiaalityöntekijä ja työvoimatoimiston työvoimaneuvoja. Asiakas saa kutsun tulla tekemään aktivointisuunnitelma. Kutsun lähettää oman kunnan työvoimatoimisto. Työtoiminnan jakso on 3 24 kuukautta, jonka jälkeen n. 30 päivän keskeytys. Keskeytyksen jälkeen työtoimintaa voi jatkaa taas 230 päivää. Henkilön on osallistuttava työtoimintaan vähintään yhden ja enintään viiden päivän aikana viikossa. Päivän aikana työtoimintaa on oltava vähintään 4 tuntia. Kuntouttavan työtoiminnan päättymisen jälkeen asiakkaan tulee VIIPYMÄTTÄ ilmoittautua työvoimatoimistoon, mikäli jää työttömäksi. Kuntouttavasta työtoiminnasta maksetaan työmarkkinatuen saajalle työmarkkinatuki ja kulukorvaus Kelalta sekä matkakorvaus sosiaalitoimistosta halvimman matkustustavan mukaan yli 3 km ylittävältä matkalta toimeentulotuen saajalle sosiaalitoimistosta maksetaan toimeentulotuen lisäksi toimintaraha ja matkakorvaus halvimman matkustustavan mukaan yli 3 km ylittävältä matkalta
Liite 2 11 Ohje kuntouttavasta työtoiminnasta työtoimintapaikalle / asiakkaalle: KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA Kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä vastaa kunta, käytännössä PPKY Selänteen aikuissosiaalityö yhdessä eri toimijoiden kanssa. Kunta voi järjestää työtoimintaa itse tai sopia sen järjestämisestä toisen kunnan, kuntayhtymän, yhdistyksen, säätiön, valtion viraston tai uskonnollisen yhdyskunnan kanssa. Sopimukset työtoiminnan järjestämisestä tehdään PPKY Selänteen ja työtoimintapaikan kesken. Työtoiminta on maksuton järjestäjälle. Työtoiminta mitoitetaan asiakkaan työ- ja toimintakyvyn mukaisesti siten, että se on mielekästä ja riittävän vaativaa nimenomaan hänelle, tarkoitus on parantaa henkilön elämänhallintaa sekä luoda edellytyksiä työllistymiselle. Kuntouttavaa työtoimintaa ei tehdä työ- eikä virkasuhteessa, tehtävät ovat aina avustavia tehtäviä ja työtoimintajaksolle on järjestettävä tarvittava valvonta ja ohjaus. Kuntouttavaan työtoimintaan sovelletaan työturvallisuuslakia ja asiakkaat ovat kuntouttavaan työtoimintaan osallistuessaan kunnallisen terveydenhuollon piirissä. Työttömien terveystarkastukset tehdään työterveyshuollossa. Ajan tarkastuksiin voi varata numerosta 044-4456 376. Kuntouttavan työtoiminnan työaika: Henkilöt osallistuvat työtoimintaan suunnitelman mukaan vähintään 1pv/vko, 4h/pv ja enintään 5pv/vko, 8h/pv. Asiakas voi osallistua kuntouttavaan työtoimintaan enintään 230 päivänä 12 kuukauden jakson aikana. Työpäiviä/- tunteja voidaan lisätä asiakkaan kanssa myöhemmin sovitulla tavalla ja kirjallisella ilmoituksella TE-toimistoon. Jos työtoimintaa järjestetään vähemmän kuin 5pv/vko, työpäivät ilmoitetaan mahdollisuuksien mukaan etukäteen TE-toimistoon. Työajanseuranta: Käytössä on työpäiväkirja, jonka oikeellisuuden työtoimintapaikan esimies tarkistaa ja allekirjoittaa. Päiväkirjat toimitetaan kuukauden päätyttyä seuraavan kuun 5.päivään mennessä PPKY Selänteen aikuissosiaalityön palvelusihteerille Haapajärvelle mahdollisine liitteineen. Osoite: PPKY Selänne, aikuissosiaalityö, palvelusihteeri Anneli Kananen, PL 66, 85801 Haapajärvi. Poissaolot ja tauot: Luvallisista ja luvattomista poissaoloista täytetään aina anomus/ poissaololomake. Tauot ja muut vapaat anotaan, ennakkoon tiedossa olevat luvalliset
poissaolot ilmoitetaan etukäteen. Osallistumiset pääsykokeisiin, työhaastattelut, viranomaisilla käynnit ja elämän hallintaan liittyvät asioinnit luetaan työtoiminta-ajaksi. Sairaslomista tulee aina toimittaa joko lääkärin tai sairaanhoitajan kirjoittama todistus sairaslomasta. Tauot toteutuvat / pidetään työtoiminnan aikana. Vuoden tauot voidaan pitää yhtenä jaksona tai yhden/useamman päivän jaksoissa. Työtoimintapaikan järjestäjä täyttää poissaoloilmoituksen ja toimittaa sen kahden viikon välein Pohjois-Pohjanmaan TE-toimiston Haapajärven toimipaikkaan os. Puistokatu 39, 85800 Haapajärvi. 12 Tapaturmat: PPKY Selänne vastaa tapaturmavakuutuslaissa tarkoitetun vakuutusturvan järjestämisestä asiakkaalle. Mahdollisista tapaturmista tehdään heti ilmoitus lähimmälle esimiehelle ja PPKY Selänteen johtavalle sosiaalityöntekijälle Anita Laitiselle. Yhteystiedot: PPKY Selänne, etunimi.sukunimi@selanne.net Johtava sosiaalityöntekijä Anita Laitinen, puh. 044 4457 985 Vt. sosiaalityöntekijä Elisa Ollila (Haapajärvi ja Reisjärvi), puh. 044 4456 185 Vs. sosiaaliohjaaja Tuija Sorvala (Pyhäjärvi ja Kärsämäki), puh. 044 4457 648 Vastaava ohjaaja Pentti Mykkänen (Kärsämäki), puh. 044 4456 834 Palvelusihteeri Anneli Kananen, puh. 044 4456 189 Haapajärven kaupunki, Reisjärven kunta: Aaro Paakkonen, puh. 044 4456 488 Pyhäjärven kaupunki: Työntalohanke / Pasi Lapinkoski, puh. 044 4457 651 NAMO / Dennis Tammela, puh. 044 4457 989 Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto, Haapajärven toimipaikka etunimi.sukunimi@te-toimisto.fi Puhelinvaihde 0295 056 500 Asiantuntija, tuetun työllistymisen palvelut Riitta Laitinen, puh. 0295 056 644 Asiantuntija, tuetun työllistymisen palvelut Leena Hautala, puh. 0295 056 561 Asiantuntija, urasuunnittelu Sisko Ruotsalainen, puh. 0295 056 715
13 KUNTA Liite 3 YHDISTYS, SÄÄTIÖ TMS. SOPIMUS KUNTOUTTAVAN TYÖTOIMINNAN JÄRJESTÄMISESTÄ Laki kuntouttavasta työtoiminnasta on tullut voimaan 1.9.2001. Lain tarkoituksena on eri toimenpitein parantaa pitkään työttömänä olleen henkilön edellytyksiä työllistyä avoimilla työmarkkinoilla sekä edistää hänen mahdollisuuksia osallistua koulutukseen. Kuntouttavan työtoiminnan järjestää kunta. Kunta voi järjestää kuntouttavan työtoiminnan itse, tekemällä kirjallisen sopimuksen toisen kunnan tai kuntayhtymän, rekisteröidyn yhdistyksen, -säätiön, valtion viraston tai rekisteröidyn uskonnollisen yhdyskunnan kanssa. Laissa velvoitetaan kunta ja työvoimatoimisto laatimaan aktivointisuunnitelma työttömälle yhteistyössä asiakkaan kanssa. Kuntouttava työtoiminta on sovitettava henkilön työ- ja toimintakyvyn sekä osaamisen mukaan niin, että se on työmarkkinoille pääsyn kannalta mielekästä ja riittävän vaativaa. Kuntouttavaa työtoimintaa järjestetään 3 24 kuukauden mittaiseksi jaksoksi kerrallaan. Jakson aikana henkilön tulee osallistua työtoimintaan vähintään yhden ja enintään viiden päivän aikana kalenteriviikossa. Yhden päivän aikana työtoiminnan tulee kestää vähintään 4 tuntia. Kunta ja yhdistys sopivat seuraavaa: 1) Yhdistys järjestää työttömälle henkilölle aktivointisuunnitelmassa sovitun työtoimintajakson ja tehtävät sekä ohjauksen noudattaen työturvallisuuslakia. 2) Yhdistys ei saa korvausta kohdassa 1 mainituista tehtävistä. 3) Kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvat kuuluvat kunnan tapaturmavakuutuslaissa tarkoitettuun vakuutusturvaan. 4) Yhdistys kuitenkin aina selvittää tapauskohtaisesti mahdollisuutensa järjestää laissa tarkoitettua kuntouttavaa työtoimintaa. Selvitys pyritään tekemään hyvissä ajoin, jotta työttömälle henkilölle voidaan järjestää jokin korvaava työtoimintapaikka. 5) Sopimuksen voimassaoloaika. Tämä sopimus on tehty (2) kahtena yhtä pitävänä kappaleena kunnalle ja yhdistykselle. Sopimuksen sisältö (kopio) tiedoksi Pohjois-Pohjanmaan TE-toimiston Haapajärven toimipaikkaan. Kunnan ja yhdistyksen allekirjoitukset
Liite 4 14 TYÖVOIMATOIMISTO SOSIAALI- TOIMISTO ARVIO ASIAKKUUDESTA ILMOITUS ASIAKKAALLE AKTIVOINTISUUNNITELMAN TEKOAJASTA JA DOKUMENTTIEN LÄHETTÄMINEN ETUKÄTEEN TUTUSTUMISTA VARTEN AKTIVOINTISUUNNITELMAN LAATIMINEN SOSIAALITOIMI TYÖVOIMATOIMISTO ASIAKAS ARKISTO TILASTO TYÖPÄIVÄKIRJOJEN TARKISTAMINEN KUUKAUSITTAIN ( sosiaalitoimi ) TOIMINTA- JA MATKAKORVAUSTEN MAKSATUS ( sosiaalitoimi ) HAKEMUS KORVAUKSEN MAKSAMISESTA TE-KESKUKSELLE ( sosiaalitoimi ) TYÖPAIKAN ETSIMINEN - KAUPUNKI - YHDISTYKSET PÄÄTÖS ALOITTAMISESTA ILMOITUS TYÖVOIMA- HALLINNOLLE KELA MAKSAA KULU- KORVAUKSEN ILMOITUS TYÖPAIKALLE, lähiohjaaja KUNTOUTTAVAN TYÖTOIMINNAN ALOITTAMINEN - VÄHINT. 3 KK:N AJAKSI TARKISTAMINEN ENNEN KUTY:N PÄÄTTYMISTÄ JATKAA KUNTOUTTAVASSA TYÖTOIMINNASSA JOS TARJOLLA EI OLE MUITA VAIHTOEHTOJA PÄÄTTYMINEN