YLÄ-SAVON SOTE KUNTAYHTYMÄN HYVINVOINTIKERTOMUS Vuosittainen raportti 2016 Kuvan lähde: opso.fi
Talous ja elinvoima Iisalmen väkiluku on pienentynyt aikavälillä 2008 2016 melko vähän. Muissa Ylä-Savon SOTE jäsenkunnissa väestön väkiluvun pieneneminen on ollut voimakkaampaa. Viime vuosina Iisalmeen on muuttanut muista Ylä-Savon SOTE kunnista väestöä, mikä lisää palvelutarvetta Iisalmen alueella ja vähentää sitä muista kunnista. Ikäihmisten osuus väestöstä on suurempi kuin koko maassa keskimäärin. Väestökehitys johtanee verotulojen pienentymiseen ja palvelutarpeen kasvamiseen etenkin ikäihmisten palveluiden osalta. Lapsiperheiden osuus pienenee kaikissa Ylä-Savon SOTE:n kunnissa, mikä pienentää perheiden tarvitsemien palveluiden kysyntää. Huoltosuhteen heikkeneminen on huolestuttavaa kaikkien Ylä-Savon SOTE kuntien osalta. Huoltosuhteen heikkeneminen tulee vaikeuttamaan nykyisen palvelutason ylläpitämistä. Verotulot Ylä-Savossa ovat kasvaneet muuta maata maltillisemmin. Valtionosuudet ovat kasvaneet muuta maata enemmän. Maltillisinta kasvu on ollut Iisalmessa. Työttömyyden kasvu vuodesta 2011 lähtien on seurannut koko maan kasvusuuntausta. Työllisten määrän kehitys on seurannut koko maan kehitystä. Pohjois-Savon ELY keskuksen mukaan työttömyysaste (%) oli vuonna 2016 Iisalmessa 14,6 %, Kiuruvedellä 15,4 %, Sonkajärvellä 16,9 % ja Vieremällä 11,0 %. Yhden hengen asuntokuntien määrä on alhaisin Vieremällä. Kiuruvedellä ja Iisalmessa yhden hengen asuntokuntia on muuta maata enemmän. Koulutustaso on kasvanut tasaisesti jokaisessa kunnassa, ollen korkein Iisalmessa. Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet Ylä-Savon SOTE:n jäsenkunnissa oli vuonna 2015 lastensuojelun avohuollon asiakkaana yhteensä 640 lasta ja nuorta. Vuonna 2016 lastensuojelun avohuollon asiakkaita oli yhteensä 521 eli 119 asiakasta vähemmän. Muutoksen taustalla ovat 1.4.2015 voimaantullut sosiaalihuoltolaki sekä lastensuojelulakiin tehdyt muutokset. Aiemmin voimassa olleen lastensuojelulainsäädännön perusteella lastensuojelun asiakkuus alkoi sosiaalityöntekijän ryhdyttyä lastensuojeluasian vireille tulon johdosta tekemään
lastensuojelutarpeen selvitystä. Lastensuojelulain muutoksen myötä lastensuojeluasiakkuus alkaa vasta, mikäli sosiaalityöntekijä toteaa palvelutarpeen arvioinnin (johon sisältyy arvio lastensuojelun tarpeesta) perusteella tarvetta lastensuojelulain mukaisiin palveluihin ja tukitoimiin. Lapsiperheitä voidaan aikaisempaa tehokkaammin tukea sosiaalihuoltolain mukaisilla palveluilla ja tukitoimilla ilman lastensuojeluasiakkuutta. Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä on perustanut perhesosiaalityöhön kolme uutta sosiaalityöntekijän virkaa vuosina 2015 2016. Lapsen asioista vastaavalla sosiaalityöntekijällä on asiakkaana keskimäärin 50 lasta. Lastensuojelulaissa määritellyt lastensuojeluasioiden käsittelyjen määräajat toteutuvat. Palvelutarpeen arvioiden tekeminen aloitetaan lakisääteisen seitsemän arkipäivän kuluessa ja palvelutarpeen arvioinnit valmistuvat viimeistään kolmen kuukauden kuluessa. Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä on omia lapsiperhepalveluja integroimalla, aktiivisella yhteistyöllä kolmannen sektorin ja yksityisten palvelutuottajien kanssa kehittänyt sosiaalihuoltolain mukaisia tukipalveluja sekä lastensuojelun avohuollon tukitoimia kuten perheen omassa kodissa järjestettävää arviointia ja perhekuntoutusta ja ammatillista tukihenkilötoimintaa. Oman kodin ulkopuolelle sijoitettujen (sijaishuolto) lasten määrässä ei Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän kunnissa ole vuosittain huomattavia poikkeamia vaan lapsia on oman kodin ulkopuolelle sijoitettuna noin 100 lasta. Vuonna 2016 perhehoitoon ja laitoshuoltoon sijoitettujen lasten suhde oli noin 50 % /50 % Ylä-Savon SOTE kuntayhtymässä on kehitetty vuosien 2015-2016 aikana voimakkaasti vuonna 2014 perustetun perhekeskuksen toimintaa. Perhekeskukseen kuuluvat sellaiset ennaltaehkäisevät ja matalankynnyksen palvelut kuten äitiys- ja lastenneuvolat, kouluterveydenhoito, koulutiimit, perhetyö ja lapsiperheiden kotipalvelu. Myös perheneuvola on osa perhekeskusta. Kaikkiin näihin palveluihin on kuntalaisten mahdollista tulla suoraan ilman lähetteitä, mutta lapsiperheille on käynnistetty myös palveluohjaus, jonka avulla pyritään ohjaamaan apua tarvitseva suoraan oikeaan palveluun ja saamaan näin tukea oikea-aikaisesti. Matalan kynnyksen palveluista erityisesti ryhmätoiminnat ja jalkautuva työ ovat lisääntyneet. THL teki syksyllä 2016 toisen valtakunnallisen neuvoloiden asiakastyytyväisyyskyselyn, jossa myös kaikki kuntayhtymän kunnat olivat mukana. Tulokset eivät vielä helmikuussa 2017 ole käytettävissä, mutta
edellisen vuonna 2014 tehdyn kyselyn perusteella voidaan olettaa, että terveysneuvonnan palveluihin ollaan varsin tyytyväisiä. Perhekeskus järjesti kuntayhtymän alueella asiakaskyselyn perhepalveluista tammikuussa 2016. Myös siinä tyytyväisyys neuvolapalveluihin oli hyvä. Muiden perhepalvelujen osalta vastausmäärät olivat niin pieniä, että niistä ei voitu tehdä suoria johtopäätöksiä palvelutarpeesta tai palveluiden laadusta, mutta suoranaisia puutteita palveluissa ei noussut esiin. Terveysneuvonnassa yhtenä painopistealueena on sähköisten palvelujen kehittäminen. Vuonna 2016 kehitettiin mm. sähköistä ajanvarausta, sähköisiä lomakkeita ja kaksisuuntaista viestintää asiakkaiden kanssa. Perhekeskustoimintamalliin kuuluu ylisektoriaalinen toiminta, joten kaikki eri tehtäväalueilla työskentelevät työntekijät tekevät yhteistyötä sekä lastensuojelun että perhesosiaalityön kanssa. Ennaltaehkäisevissä ja varhaisen tuen palveluissa yhteistyökumppanina ovat usein Perheentalo-yhteistyö ja siinä mukana olevat järjestöt. Yhteisiä toimintamalleja ovat esim. yhdessä järjestetty ryhmätoiminta ja yhteisten tilojen käyttö. Asiakkaita ohjataan tarpeen mukaan molempien palveluihin. Järjestöt ja Perheentalo ovat mukana mm. terveysneuvonnan ryhmätoiminnoissa, eropalveluissa perheneuvolan kanssa sekä hankkeissa. Perhetyön asiakkaista valtaosa on myös perhesosiaalityön asiakkaita, joten yhteistyö on tiivistä. Lapsiperheiden kotipalvelun kysyntä kasvaa jatkuvasti, mutta lapsiperheiden palveluohjaus on helpottanut sekä kotipalvelun että perheohjaajien työtä, koska asiakkaat ohjautuvat suoraan oikeaan palveluun ja palvelunsisältö ja tavoitteet on laadittu palveluohjaajan toimesta. SOTE alueen kouluterveydenhoidossa resurssit ovat olleet riittäviä, mutta koulupsykologin palvelua on jouduttu toistuvasti ostamaan rekrytointivaikeuksien vuoksi. Koulupsykologien puute ja vaihtuvuus lisäävät kuraattorien työtaakkaa ja lapsia ohjautuu turhaan erikoissairaanhoitoon ja perheneuvolaan. Vuoden 2015 valtakunnallisen kouluterveyskyselyn tuloksia ei saatu kuin osittain sähköisen kyselyn toteutusongelmien vuoksi, mutta saatujen tietojen perusteella suuria muutoksia edelliseen kyselyyn verrattuna ei ole. Kuntayhtymän kunnat ovat arvioineet yhdeksi alueen yhteiseksi ongelmaksi lasten ja nuorten liikkumattomuuden lisääntymisen ja epäterveelliset ruokailutottumukset. Lasten ja nuorten fyysisen kunnon aleneminen on samalla tasolla kuin koko maassa ja yleisesti ottaen lasten, nuorten ja perheiden liikkumattomuus ja hyvinvoinnin kokeminen huonoksi liittyvät usein moniongelmaisuuteen elinolosuhteissa ja perheissä. Alueen korkea työttömyys on yhteydessä lapsiperheiden pienituloisuuteen ja ahtaasti asumiseen. Perhekeskus on mukana laatimassa kuntien lakisääteistä lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa vuosille 2017-2020, joka sisältää myös kuntayhtymän lastensuojelusuunnitelman. Suunnitelma sisältää sellaisia konkreettisia toimenpiteitä lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi kuten liikuntapaikkojen asianmukainen hoito ja kunnossapito, lasten ja nuorten kerhotoiminnan järjestäminen, varhaiskasvatuksen hyvä saatavuus ja nuorten kesätyöllistäminen. Tavoitteet sisältyvät kuntien strategioihin. Nuoret ja nuoret aikuiset THL:n vuoden 2015 lukujen perusteella alle 25-vuotiaille naisille tehtyjä raskauden keskeytyksiä oli suhteessa eniten Kiuruvedellä (27,0). Iisalmessa keskeytyksiä oli 19,2 / 1000 15-24 vuotiaista naista. Sonkajärvellä ja Vieremällä luku on ollut alle viisi, joten kuntakohtaista tietoa ei julkaista tietosuojan vuoksi. Verrattaessa raskaudenkeskeytysten määrää vuosina 2010-2015, niitä on tehty nuorille alle 25-vuotiaille naisille eniten Kiuruvedellä ja Iisalmessa. Sonkajärvellä ja Vieremällä on ollut yksittäisiä vuosia,
jolloin keskeytyksiä on ollut niin paljon, että ne nousevat tilastoihin, mutta vuosina 2014-2015 määrät ovat jääneet molemmissa kunnissa alle viiden tapauksen. Vuoden 2015 kouluterveyskyselyn tuloksia ei saatu kokonaisuudessaan käyttöön sähköisen kyselyn ongelmien vuoksi, mutta suuria muutoksia ei nuorten hyvinvoinnissa oletettavasti ole tapahtunut. Oppilasja opiskeluhuoltolaki muutti oppilashuollon toimintamallia melko paljon ja uusia toimintatapoja on opeteltu eri kouluissa eri tahtiin. Toimintatapojen muutos on lisännyt yhteistyötä koulun ja muiden toimijoiden välillä. Nuorten hyvinvoinnin ja tulevaisuuden varmistamiseksi koulu- ja opiskelijaterveydenhoito sekä koulujen oppilashuoltoon osallistuva monialainen henkilöstö tekevät tiivistä yhteistyötä sekä keskenään että kolmannen sektorin kanssa. Iisalmessa sijaitsevassa Ohjaamossa nuorille tarjotaan laajasti työllisyyden, talouden ja koulutuksen palveluita, ryhmätoimintaa ja terveydenhoidon ohjausta. Rekrytointivaikeuksista johtuva psykologipalvelujen puute ja vaihtuvuus näkyvät erityisesti ammattiopistojen opiskelijoiden lisääntyneenä erikoissairaanhoidon ja päihdehuollon palvelujen tarpeena. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja 16 24 vuotiaita on Ylä-Savon SOTEssa (7.56 %) enemmän kuin keskimäärin koko Suomessa (6,3 %) ja Pohjois-Savossa (7,5 %). Vieremällä erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen määrä on noussut aina vuoteen 2012 saakka (10 %), jonka jälkeen määrä on pudonnut 8,1 %:iin vuonna 2013. Vuonna 2014 määrä oli kuitenkin noussut 8,7 %:n. Kiuruvedellä oikeutettujen määrä on puolestaan vähentynyt vuoteen 2011 (7,1 %), jonka jälkeen määrä on noussut ollen vuonna 2013 SOTE kunnista suurin 9,4 %. Vuonna 2014 määrä oli kuitenkin laskenut 8,5 %:n. Iisalmessa erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja 16 24 vuotiaita on 6,9 % ollen alhaisin SOTE kunnistamme. Sonkajärvellä määrä oli noussut 8 %:n. Työikäiset Työkyvyttömyyseläkettä saavien osuus 25 64 -vuotiaista on Ylä-Savon SOTE kuntayhtymässä (12 %) korkeampi kuin kokomaassa (7,4 %). SOTE kunnista eniten työkyvyttömyyseläkettä saavia on Kiuruvedellä (14,3 %) ja vähiten Iisalmessa (10,7 %). Tuki- ja liikuntaelinten sekä sidekudossairauksien vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavia 16 24 -vuotiaita on Koko Suomessa 1,4 %. Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän
osalta työkyvyttömyyseläkettä tuki- ja liikuntaelinten sekä sidekudossairauksien vuoksi saavien osuus on 3 % vuonna 2015. Kiuruvedellä vastaava luku on 3,6 %, Vieremällä ja Sonkajärvellä 3,3 % sekä Iisalmessa 2,3 %. Raskaudenkeskeytykset 15 49 -vuotiailla on SOTE kuntayhtymän osalta 12/1000 naista kun koko maan on keskiarvo 8,2/1000 naista. Huolestuttavin tilanne SOTE kunnista oli Kiuruvedellä, jossa raskaudenkeskeytyksiä oli vuonna 2011 oli 5/1000 asukasta kohti kun vuonna 2013 vastaava luku oli jo 14,3/1000 ja nyt vuonna 2015 18,3/1000. Sen sijaan Vieremällä tilanne on laskusuuntainen (vuonna 2011 oli 8,8/1000 asukasta, vuonna 2013 12,2/1000 asukasta) ollen vuonna 2015 9,7/1000 asukasta kohti. Iisalmessa tilanne on lähtenyt noususuuntaan ollen 10,4/ 1000 (v. 2009 14.5 ja v. 2013 9.2). Keskimääräinen eläkkeelle siirtymisikä on Suomessa keskimäärin 60 vuotta. Ylä-Savon SOTEssa vastaava luku on 59 vuotta. Kuntayhtymän kunnista Sonkajärvellä ja Iisalmessa eläkkeelle siirtymisikä on 60 vuotta, Vieremällä 59 vuotta ja Kiuruvedellä alhaisin ollen 56 vuotta. Ylä-Savon SOTE kuntayhtymään ja jäsenkuntien käyttöön on laadittu Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma 2016 2018. Kokemusasiantuntijoita, vertaistoimijoita, järjestöjen edustajia sekä laaja asiantuntijoiden yhteistyöverkosto on ollut mukana suunnitelman laadinnassa. Suunnitelman toteutumista seurataan vuosittain. Asiakkaan aseman vahvistamista on tehty vaikuttamalla asenneilmastoon mm. yleisöluennoilla ja tempauksilla ehkäisevän päihdetyön viikon ja mielenterveysviikon aikana. Hoitoon pääsyn kynnystä on madallettu kaikilla hoidon osa-alueilla. Psykiatrinen hoitotahto on otettu käyttöön. Osastohoidossa on aloitettu hoidon aikaisen pakonkäytön vähentämiseen tähtäävän ohjelman laatiminen. Kuntoutuksen integroimiseksi on toteutettu kehittämishanke. Loppuraportin mukaan mielenterveys- ja päihdekuntoutuksen tavoitetilana nähdään sellainen kuntoutusmalli, joka tähtää hoidon rinnalla mahdollisimman varhaiseen kuntoutukseen. Tällä ehkäistään toimintakyvyn laskua ja tuetaan mielenterveys- ja päihdepotilaan itsenäistä selviytymistä sekä toiminta- ja työkykyä. Työryhmä on myös listannut jatkokehittämistä varten nykyiset säilytettävät, kehitettävät ja uudet kuntoutusmuodot. Suositusten pohjalta kehitetään kuntoutustoimintoja edelleen. Kuntayhtymään on perustettu
asiakasyhteistyöryhmä sosiaalipalvelujen ja mielenterveys- ja päihdepalvelujen kesken kuntouttavan asumisen palvelujen linjaamiseksi asiakaskohtaisesti. Mielenterveys- ja päihdepotilaiden hoidossa ovat ryhmätoiminnot lisääntyneet ja muodostuneet potilaille myös merkittäviksi vertaistuen keinoiksi. Ikäihmiset SOTE kuntien yli 75 vuotta täyttäneiden määrä kasvaa erityisesti vuoden 2020 jälkeen. Kasvavaan palvelutarpeeseen vaikutetaan mm. ennakoivilla ja omaehtoisilla hyvinvointia ja terveyttä edistävillä toiminnoilla, matalan kynnyksen palveluilla ja ennakoivilla asumisratkaisuilla. Vuoteen 2020 mennessä palvelurakenne pyritään samaan valtakunnallisia vanhustenhuollon laatusuosituksia vastaavaksi. Rakennetta voidaan ohjata palvelutasomääritysten ja myöntämisperusteiden avulla. Sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio luo uusia mahdollisuuksia ennakoiviin ja moniammatillisiin palveluihin. Hyvinvoinnin ja terveydenedistäminen on osa ennakoivaa ja omaehtoista varautumista vanhuuteen. Vuonna 2016 aikana on tuettu hyvinvoinnin ja terveydenedistämistä ikääntyneen oppaalla, hyvinvointiohjelmilla 2017 2019, ikääntyneiden seminaarilla, liikkuvilla palveluilla, hyvinvointia edistävillä terveystarkastuksilla ja kuntien kanssa tehdyllä yhteistyöllä muun muassa asuminen/rakentaminen, vanhusneuvostojen yhteistyö. Ikäihmisten monimutkaisten lääkitysten arvioinnissa käytetään proviisoripalveluja. Väestö on pienituloista ja runsaasti sairastavaa. Tällä asialla on vaikutusta omaehtoisten palveluiden hankintaan ja asiakkaan omaan kustannusosuuteen. Väestöstä keskimääräistä suurempi osuus on täyttä kansaneläkettä saavien piirissä, johon vaikuttaa osaltaan matalahko koulutustaso ja elinkeinorakenne. Eläkkeensaajanhoitotuen piirissä olevien määrä on keskimääräistä suurempi SOTE kunnissa kuvastaen osaltaan sairastavuutta. Toisaalta tieto kuvaa sitä, että palveluohjaus ja sosiaalisten etuuksien hakeminen toimii.
Palvelujen kohdentamiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota kotona asumisen mahdollistajana. Tavoitteena on avohoitoa painottava palvelurakenne, kotona asumisen lisääminen, asumisen uudet ratkaisut ja kotiin vietävät palvelut. Kotona asumisen kehittäminen vaatii tiivistä yhteistyötä kuntien, yrittäjien ja järjestöjen kanssa. Kotona asumista tukee asumismuotojen lisäksi kotikuntoutus, toimiva palveluliikenne ja kotiin tuotavat palvelut. Asiakas- ja palveluohjauksella vahvistetaan yhdenmukaista palvelutarpeen arviointia ja lisätään valinnanvapautta. Toimenpiteitä kohdennetaan varhaisen puuttumiseen, esim. riskiryhmiin kohdistuvat vastaanotot tai kotikäynnit, omaishoitajien terveystarkastukset ja heidän tukemisensa. Vahvistetaan psyykkisen, sosiaalisen ja riskiryhmien toimintakyvyn alenemisen tunnistamista. Ikääntyvien elämänlaatuun ja toimintakykyyn voidaan vaikuttaa ottamalla huomioon tähän elämänkaaren vaiheeseen liittyvä somaattinen sairastuminen ja leskeytyminen. Nämä voivat johtaa päihdeongelmaan ja/ tai depressioon. Ongelmien varhainen tunnistaminen ja hoito edistävät itsenäistä kotona selviytymistä ja fyysistä terveyttä. Lisäksi tarvitaan koordinoitua yhteistyötä perusterveydenhuollon, sosiaalitoimen, vanhuspsykiatrian sekä järjestöjen ja seurakuntien kesken. Erityisesti Iisalmessa depressiolääkkeitä käyttävien, 65 vuotta täyttäneiden määrä on selkeästi suurempi kuin vertailualueilla. Myös psykoosilääkkeitä käyttäviä ikäihmisiä on Ylä-Savossa enemmän kuin maassamme keskimäärin. Asumisen ja ympäristön tavoitteet: Itsenäisen ja monimuotoisen kotona asumisen vahvistaminen niin, että ikääntyneet voisivat asua mahdollisimman pitkään omassa kodissaan ja palveluasumista olisi mahdollisimman vähän. Ikääntyneiden asuntokanta laitetaan kuntoon, esteettömyyteen ja esteettömyyttä tukevaan teknologiaan kiinnitetään enemmän huomiota jatkossa. Vaihtoehtoisia asumisen malleja toteutetaan, kuten esim. yhteisöllistä asumista ja perhehoitoa. Kiinnitetään huomiota siihen, että ei pelkästään asuntokanta, vaan myös kaupunkirakentaminen tukee esteetöntä asumista. Kunnallistekniikan rakentamisessa ja suunnittelussa huomioidaan esteettömyys. Kolmas sektori, tavoite: Ikääntyvä väestö tietää ja tavoittaa kolmannen sektorin toiminnan. Vanhusneuvoston rooli vahvistuu ikääntyvien palvelujen valmistelutyössä. Kotona asumisen tukemisen tavoitteet: Ikääntyneen turvallinen omaehtoinen eläminen kotona. Kuntalaiset tuntevat OHJURI-toiminnan Palveluohjaus- ja neuvonta sekä monialainen palvelutarpeen selvittely ja osaaminen on koordinoitua ja yhdestä pisteestä saatavaa palvelua. Kuljetuspalvelujen ja saavutettavuuden, tavoite: Tukea ikääntyneen itsenäisen elämisen mahdollisuuksia kotona. Tukea palvelujen saatavuutta.
Teknologian ja digitalisaation, tavoite: Teknologia ja digitalisaatio ovat osa ikäihmisen kotona asumisen arkea. Asiakkaalla on käytössä monipuolinen itsenäistä suoriutumista ja turvallisuutta edistävä palvelukokonaisuus Kustannustehokkaat palvelut. Muistisairauden ohjauksen ja tuen, tavoite: Auttaa muistisairaita ihmisiä sekä heidän läheisiään sopeutumaan ja selviytymään sekä sairauden kohdatessa että eri vaiheissa sen etenemisen myötä. Muistisairas ja omainen saa riittävät tukipalvelut sairauden eri vaiheissa. Aivoterveyden edistäminen, tavoite Ikääntyville kansalaisille on tarjolla riittävästi neuvontaa ja ohjausta ravitsemusasioissa, liikunta-aktiivisuuden ylläpitämisessä ja terveellisten elintapojen noudattamisessa. Ikääntyneiden alkoholinkäyttö ei lisäänny. Mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsivien ikääntyvien henkilöiden kotona asumisen turvaamiseksi tehdään tiivistä yhteistyötä kotihoidon ja mielenterveys- ja päihdepalvelujen ikäihmisten työryhmän kesken. Ikäihmisten työryhmä antaa konsultaatioita ja tekee tarvittaessa arvioita psyykkisestä tilanteesta ja päihdeongelmista. Kaatumistapaturmat ovat ikäihmisillä yleisiä ja ikäihmisten työryhmä on tiedottanut yhteistyökumppaneille mahdollisuudesta ohjata tapaturman kokeneet työryhmään tapaturman käsittelemiseksi. Päihde- ja muiden riippuvuuksien kartoittamiseksi on ikäihmisten työryhmässä käytössä ikäihmisten päihdeseula, jota on pyydetty myös sähköiseen muotoon intra- ja internettiin myös väestön omakäyttöön. Ikäihmisten työryhmä antaa tukea alkavaan muistisairauteen sopeutumiseksi sairastuneelle ja omaisille. Vapaaehtoisille tukihenkilöille on annettu koulutusta. Mm. SPR:n ja Ilvolasäätiön kanssa on tehty yhteistyötä ryhmätoimintojen järjestämisessä. Kehitteillä on toimintamalli ikäihmisten päivystyksellisten ja kiireellisten hoitoon ohjausten ja psyykkisen tilan arviointien toteuttamiseksi asiakaslähtöisesti. Ikäihmisen palvelutilanteista tehdään rauhallisia ja kiireettömiä. Psykiatrisen osastohoidon aikana yhteys avohoitoon on tiivis ja osastohoidon jälkeisen avohoidon suunnittelu käynnistetään pääsääntöisesti jo hoidon alussa. Tällä lisätään potilaan turvallisuuden tunnetta siirtymävaiheissa. Kaikki ikäryhmät Toimialueen sairastavuusindeksi on kelan indeksin mukaan n. 20 % valtakunnan keskiarvoa suurempi. Toimialueen sisällä Sonkajärven ja Kiuruveden sairastavuus indeksi on Iisalmen ja Vieremän indeksiä suurempi. Perusterveydenhuollon avohuollon lääkärikäyntien tuotto toimialueellamme ylittää valtakunnan keskimääräisen tason. Erityisesti Vieremällä taso ylittää n. 40 % valtakunnan keskiarvon. Toimialueen lääkäripalveluiden peittävyys ja vastaanotto kontaktien tuotto on huonoin Iisalmessa. Aikaisempien selvitysten perusteella kuitenkin avoterveydenhuollon palvelun tuotto on huomattavan päivystysluontoista. Siten tuotetun palvelun määrä ei välttämättä heijastu väestön terveydentilaan odotetulla tavalla. Huolimatta suuresta avoterveydenhuollon volyymistä alueemme
erikoissairaanhoidonpalvelujen käyttö ylittää selvästi valtakunnan keskiarvon. Erikoissairaanhoidon keskitasoa suuremmasta käytöstä huolimatta erikoissairaanhoidon kustannukset ovat valtakunnallista keskitasoa. Edullinen kulurakenne selittyy SOTEn oman erikoissairaanhoidon kilpailukykyisillä hinnoilla. Toimeentulotuen kulutus on yhteydessä alueen muihin hyvinvoinnin tekijöihin, kuten vuokratasoon, sairastavuuteen sekä työttömyyteen (varsinkin pitkäaikaistyöttömyyteen). Myönnettyjen tukien menot ovat samansuuntaiset eli suuria muutoksia ei ole ollut. Toimeentulotuesta on tullut osalle kuntalaisista pitkäaikainen tai jopa pysyvä etuus. Suuri vaikutus on ns. ensisijaisten etuuksien riittämättömyydellä kattamaan henkilöiden ja perheiden elämistä. Toimeentulotuen saajista huomattavan suuri osa saa toimeentulotuen lisäksi myös Kelan maksamia etuuksia kuten työmarkkinatukea. Vuoden 2017 alusta lähtien perustoimeentulotuki siirtyy Kelan hoidettavaksi. On huolestuttavaa, että nuorten osuus toimeentulotuen asiakkaista on suuri. 18 29 -vuotiaiden osuus kaikista toimeentulotukiasiakkaist a kaikista uusista toimeentulotukiasiakkaist a nuoria, 18 29 vuotiaita Iisalmi Kiuruvesi Sonkajärvi Vieremä 39 % 40 % 28 % 25 % 46 % 39 % 30 % 29 % Nuorten psykiatrisen erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit on Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän alueella vuosien 2012 2014 välillä lisääntynyt merkittävästi. Työntekijöitä on lisätty erityisesti ehkäisevään työhön ja ongelmat on havaittu varhaisemmin. Tämä on lisännyt erikoissairaanhoitoon ohjautuvien määrää. Lastenpsykiatrian erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit ovat kääntyneet laskuun koko Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän alueella. Pienten kuntien kohdalla vuosittaiset vaihtelut selittyvät pienillä potilasmäärillä. Erikoissairaanhoidon käynnit ovat lisääntyneet, mutta kustannukset eivät ole kasvaneet samassa suhteessa. Ylä-Savon SOTEn erikoissairaanhoito on kustannuksiltaan keskitasoa vaikka sairastavuus on yli maan keskitason.
Avohoidossa palvelut ovat erikoispoliklinikkapainotteisia, mutta kokonaisuutena perusterveydenhuollon vastaanotot ja erikoissairaanhoidon poliklinikkatoiminta ovat keskitasoa kustannuksiltaan sairastavuuden ollessa yli keskitason. Vastaanotoilla on tehty toimintamallimuutoksia esim. hoitajavastaanottotoiminnan uudelleen organisointi. Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit 65 vuotta täyttäneillä ovat vähentyneet vuodesta 2013 ja ovat kaikkien kuntien osalta valtakunnallisen keskitason alapuolella. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on yksi kuntayhtymän keskeisistä tehtävistä. Vuonna 2016 laadittiin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen suunnitelma vuodelle 2017 ja perhekeskukseen nimettiin terveyden edistämisen koordinaattori, jonka tehtäviin kuuluu alueen ja kaikkien väestöryhmien terveyden edistämisen sekä siihen liittyvän jalkautuvan työn koordinointi sekä organisointi. Tehtävään on varattu työaikaa 2 päivää/viikko.