Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Lempäälän kunta 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Vesa Helin 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Vesa Helin Sosiaali- ja terveysjohtaja 050 3839730 vesa.helin@lempaala.fi 4. Lausuntopyynnön käsittelypäivämäärä toimielimessä 10.03.2014 5. Toimielimen nimi Toimielimen nimi - Kunnanhallitus 6. Onko vastaaja
7. Kunta numero tilastokeskuksen luokituksessa 8. 5 :ssä säädetään palvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta. Säännöksen mukaan palvelut on toteutettava mahdollisuuksien mukaan lähellä asukkaita, mutta palveluja voidaan niiden saatavuuden tai laadun turvaamisen niin edellyttäessä keskittää. Onko linjaus tarkoituksenmukainen? 9. 6 :ssä säädetään palvelujen kielestä. Turvaako lakiehdotus kielellisten oikeuksien toteutumisen riittävän hyvin? 10. Muita huomioita 1 luvun säännöksistä - Terveydenhuollon vapaan valinnan mahdollisuus olisi tullut huomioida tarkemmin järjestämisvastuuta koskevassa osiossa. 11. 7 :ssä säädetään sosiaali- ja terveysalueista sekä perustason alueista. Järjestämisvastuun jakautumisesta sosiaali- ja terveysalueen sekä perustason alueen välillä säädetään tarkemmin 11 :ssä. Pääsäännön mukaisesti sosiaali- ja terveysalue vastaa kaikkien palvelujen järjestämisestä. Perustason alueella on kuitenkin rajoitettu palvelujen järjestämisoikeus. Tulisiko kaikkien sosiaali-
ja terveyspalvelujen kuulua vain sosiaali- ja terveysalueen järjestämisvastuulle? 12. 8 :ssä säädetään sosiaali- ja terveysalueiden sekä perustason alueiden muodostumisen yleisistä edellytyksistä. Ovatko laissa määritellyt sosiaali- ja terveysalueiden yleiset edellytykset riittävän selkeitä? 13. Ovatko laissa määritellyt perustason alueiden yleiset edellytykset riittävän selkeät? 14. 11 :ssä säädetään järjestämisvastuun jakautumisesta sosiaali- ja terveysalueen sekä perustason alueen välillä. Valitkaa seuraavista vastausvaihtoehdoista yksi, joka vastaa parhaiten näkemystänne.
Avoimet vastaukset: Joku muu, mikä - Perustason alueella tulee olla mahdollisuus itse päättää järjestämisvastuun jakautumisesta yhteistyössä sote-alueen kanssa. 15. 16 :ssä säädetään erityisvastuualueiden tehtävistä. Tuleeko erityisvastuualueella olla kaikki säännöksessä luetellut tehtävät? 16. Mikäli vastasitte edelliseen kysymykseen Ei, valitkaa seuraavista erityisvastuualueille säädetyistä tehtävistä ne, joita erityisvastuualueilla ei mielestänne tulisi olla.
17. Muita huomioita 2 luvun säännöksistä - Muodostamisen kriteerit Sote-alueen muodostamisen kriteerit ovat selkeät. Perustason alueiden muodostumisen yleiset kriteerit ovat selkeät, mutta poikkeukset Kuntarakennelain 4d :n kuntien osalta epätäsmällisiä ja epäoikeudenmukaisia. Ei ole perusteltuna sitä, että suurten kaupunkien kehyskunnat asetetaan eriarvoiseen asemaan muiden samankokoisten kuntien kanssa. Kehyskuntien tulee saada järjestää sote-perustason palvelut itse sekä halutessaan muodostaa perustason sote-palveluiden yhteistoiminta-alueita eli toimia vastuukuntana. Perustason alueiden muodostumista hankaloittaa lisäksi se, että edellytetään, että työssäkäyntialueella saa olla vain yksi vastuukunta. Työssäkäyntialueen käyttäminen sote-alueiden kriteerinä ei ole perusteltu, sillä runsaimmin kunnallisia sote-palveluja käyttävät eläkeläiset, lapset ja muut työterveyshuollon ulkopuolella olevat ryhmät. Tehtävien jakautuminen sote-alueen ja perustason alueen välillä Lakiin kirjoitettu muoto on toimiva ja kunnan peruspalveluiden horisontaalista integraatiota tukeva.
Ympärivuorokautiset päivystyspalvelut tulee olla sote-alueen järjestämisvastuulla ja muut peruspalvelut perustason alueen järjestämisvastuulla. Perustason alueen järjestämisvastuulla tulee lisäksi olla perusterveydenhuoltoon integroidut matalan kynnyksen erikoissairaanhoidon konsultaatiopalvelut, jotka tukevat perustason toimintaa. Näissä tilanteissa hoitovastuu säilyy perustason työntekijöillä. Järjestämisvastuun pitää sisältää mahdollisuus hankkia tarvittavat perustason työtä tukevat erikoistason palvelut kaikilla pykälän 12 mukaisilla tuotantotavoilla. Näiden palveluiden järjestämisvastuuseen ei tarvitse anoa erillistä lupaa STM:ltä. Sairaalamaisen toiminnan järjestämisen lupamenettely on tarpeen, kuten pykälässä 11 on esitetty. 18. 17 :ssä säädetään sosiaali- ja terveysalueen sekä perustason alueen hallinnosta. Pääsääntöisesti alueiden hallinto järjestetään vastuukuntamallilla, joka poikkeaa nykyisin käytössä olevasta vastuukuntamallista. Onko järjestämislain mukainen vastuukuntamalli selkeä? 19. 18 :ssä säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon oikeudellisesta ja taloudellisesta vastuusta. Onko sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen oikeudellinen vastuutaho säännösten perusteella selkeä? 20. 19 :ssä säädetään edellytyksistä, joiden toteutuessa sosiaali- ja terveysalueeseen kuuluvat kunnat voivat päättää alueen hallinnoimisesta kuntayhtymämallilla. Yksi edellytyksistä on, että kuntayhtymää kannattaa vähintään puolet alueen kunnista, joiden asukasluku on vähintään 2/3 alueen yhteenlasketusta asukasluvusta. Ovatko nämä suhdeluvut oikeita?
21. Pitäisikö sote-alueeseen kuuluvilla kunnilla olla esitettyä vapaampi mahdollisuus sopia, hallinnoidaanko aluetta vastuukuntamallilla vai kuntayhtymämallilla? 22. 21 :ssä säädetään vastuukuntamallin yhteistoimintasopimuksesta. Edustajainkokous hyväksyy yhteistoimintasopimuksen. Kuinka yhteistoimintasopimuksesta tulisi päättää?
23. 22 :ssä säädetään vastuukunnan yhteisestä toimielimestä. Kaikista kunnista ei välttämättä ole edustajaa toimielimessä. Onko tarkoituksenmukaista, että lain mukaan kaikilla kunnilla ei tarvitse olla edustajaa toimielimessä? 24. 23 :ssä säädetään vastuukuntamallin toimielimen tehtävistä. Ovatko ne hyväksyttäviä? 25. Onko hyväksyttävää, että vastuukuntamallissa toimielimen tilinpäätös tulee hyväksyä edustajainkokouksessa? 26. 31 40 :ssä säädetään erityisvastuualueiden hallinnosta. Onko esitetty erityisvastuualueen
hallinnon järjestäminen mielestänne tarkoituksenmukainen? 27. 34 :ssä säädetään erityisvastuualueen hallituksen kokoonpanosta. Onko hallituksen kokoonpano tarkoituksenmukainen? 28. 39 :ssä säädetään erityisvastuualueen päätösvallasta. Onko hyväksyttävää, että erityisvastuualueilla on suoraa päätösvaltaa sote- ja perustason alueiden päätösvaltaan kuuluvissa asioissa? 29. Muita huomioita 3 luvun säännöksistä - Sote-alueeseen kuuluvilla kunnilla tulee olla mahdollisuus sopia, hallinnoidaanko aluetta vastuukuntamallilla vai
kuntayhtymämallilla. Esitetty vastuukuntamalli on perustuslain vastainen. Erityisvastuualueen hallituksen tulee perustua taloudellisen vastuun kantajien osallisuuteen. Muiden kuin kuntatoimijoiden äänivaltainen jäsenyys ei ole perusteltua. 30. Huomioita 4 luvun säännöksistä Ei vastauksia. 31. 47 :ssä säädetään perustason alueen rahoituksesta ja kuntien välisestä kustannusten jaosta. Onko perustason alueen rahoitusperiaate selkeä? 32. 48 :ssä säädetään sote-alueen rahoituksesta ja kuntien välisestä kustannusten jaosta. Sote-alueen rahoitus koostuu sekä alueen kuntien että sote-alueeseen mahdollisesti kuuluvien perustason alueiden maksuosuuksista. Onko sote-alueen rahoitus selkeä? 33. 49 :ssä säädetään erityisvastuualueen rahoituksesta ja kuntien välisestä kustannusten jaosta. Onko ervan rahoitus selkeä?
34. 50 :ssä säädetään alijäämän kattamisvelvollisuudesta perustason alueella, sote-alueella ja erityisvastuualueella. Onko säännös hyväksyttävä? 35. Muita huomioita luvun 5 säännöksistä Ei vastauksia. 36. Huomioita 6 luvun säännöksistä Ei vastauksia. 37. 70 :ssä säädetään henkilön hoidon järjestämisestä hänen muuttaessa uuteen kotikuntaan. Nykyään kotikunnan muuttuessa perhehoidon, laitoshoidon ja asumispalvelujen rahoitusvastuu säilyy entisellä kotikunnalla. Ehdotuksen mukaan järjestämisvastuun siirtyessä myös rahoitusvastuu siirtyy uudelle kotikunnalle. Onko esityksen mukainen rahoitusvastuun siirtyminen kotikunnan muuttuessa hyväksyttävää?
38. 73 :ssä säädetään asiakas- ja potilastietojen rekisterinpidosta. Pidättekö hyväksyttävänä, että rekisterinpito määrätään sosiaali- ja terveysalueen vastuukunnan tehtäväksi myös perustason asiakas- ja potilastietojen osalta? 39. Muita huomioita 7 luvun säännöksistä - Rahoitusvastuu kotikunnan muuttuessa tulisi säilyä ennallaan, mutta tärkeintä olisi saada valtakunnalliset valintakriteerit laitoshoitoon ja asumispalveluihin. 40. Voimaanpanolain 3 ja 4 :ssä säädetään sote-alueen ja perustason alueen muodostamisesta. Onko väestökriteerien sitominen vuoden 2013 loppuun hyväksyttävää? 41. Onko alueista päättämisen aikataulu sopiva?
42. 5 :ssä säädetään Uudenmaan sosiaali- ja terveysalueesta. Onko säännös mielestänne hyväksyttävä? ota kantaa 43. 13 :ssä säädetään perustason alueen oikeudesta järjestää erikoissairaanhoidon palveluja. Onko säännöksen mukainen lupamenettely tarkoituksenmukainen? 44. 14 :ssä säädetään henkilöstön asemasta. Ehdotukseen ei sisälly henkilöstön osalta määräaikaista siirtymäsuojaa. Onko henkilöstön asemasta säädetty asianmukaisesti?
45. 15 :ssä on säädetty omaisuusjärjestelyistä. Onko linjaus hyväksyttävä? 46. Millaista muutostukea toivoisitte valtioneuvoston kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen tarjoavan? - Taloudellinen tuki muutosten suunnitteluun ja läpivientiin, henkilökunnan ja kuntapäättäjien koulutukseen, palvelurakenteiden uusimiseen, muutosjohtamiseen, henkilöstöhallintaan ja tietojärjestelmien yhteensovittamiseen. Palvelutuotannon kuntalaskutuksen laskennan yhteneväiset ohjeistukset. Valtakunnan tasoinen laatujärjestelmä, jolla voidaan seurata muutoksen vaikuttavuutta. Laatujärjestelmä auttaisi myös asiakkaita hyödyntämään valinnanvapautta. 47. Muut kommentit hallituksen esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä - Henkilöstön osalta järjestämislain voimaanpanosta annetussa laissa ei toteutettaisi Paras-lain mukaista irtisanomissuojaa, kun taas kuntarakennelaissa tämä toteutettaisiin. Esitys on ristiriitainen eikä muutostilanteessa takaa kunnan palveluksessa olevan sote-henkilöstön yhdenvertaista kohtelua. Sote-järjestämislakiesityksessä tai voimaanpanolaissa ei riittävästi huomioida valmistelussa esillä ollutta periaatetta, että perusterveydenhuollon asemaa vahvistettaisiin. Esityksellä toimeenpantavan uudistuksen taloudelliset ja toiminnalliset vaikutukset on tässä vaiheessa liian pintapuolisesti arvioitu. Yleistä Pirkanmaan näkökulmasta Lainsäädännössä tulee paremmin huomioida sosiaali- ja terveyspalveluiden tiivis yhteys muihin kuntien
järjestämisvastuulla oleviin peruspalveluihin kuten varhaiskasvatukseen, opetukseen, liikunta- ja kulttuuripalveluihin, nuorisotyöhön, kaavoitukseen sekä asuntotuotantoon. Kuntalaisten ja asiakkaan terveyden ja hyvinvoinnin syntyminen ja ylläpitäminen vaatii laaja-alaista hyvinvointipalvelujen yhteistyötä. Järjestämisvastuun vieminen suurille ylikunnallisille sote-alueen organisaatioille etäännyttää sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut kunnan muista peruspalveluista eikä mahdollista elinkaarimalliin perustuvien toimintatapojen toteuttamista. Vaativan erikoissairaanhoidon integraatio perustason terveyspalvelujen kanssa ei saa liian voimakkaasti ohjata tulevia sote-rakenneratkaisuja. Tampereen kehyskunnat kantavat huolta suunnitellun sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen kustannusvaikutuksista. Nykyiset kuntien väliset erot kustannuksissa eivät ole selitettävissä pelkästään tarvevakioiduilla menoilla tai sairastavuudella, vaan kyse on myös palvelujen järjestämisen ja tuottamisen kustannuksista. Tampereen kehyskunnat ovat hyvä esimerkki kunnista, jotka ovat yhteistyötä tekemällä ja palvelutuotantotapoja kehittämällä kyenneet pitämään sote-kustannukset kohtuullisina. Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä antaa Pirkanmaalle vain yhden mahdollisuuden sote-alueen muodostamiseen ja rajoittaa voimakkaasti kuntien mahdollisuuksia perustason alueiden muodostamiseen. Lakiehdotusta tulee muuttaa siten, että se mahdollistaa järkevien, asukkaiden palvelutarpeiden pohjalta lähtevien toiminnallisten kokonaisuuksien muodostaminen Pirkanmaalle. Voimaanpanolaki Aikataulu on liian kireä näin suuren rakennemuutoksen tekemiseen. Voimaanpanolaissa säädetään, että henkilöstö siirtyy vastuukunnan palvelukseen. Tässä lainsäädännössä ei ole tarpeen säätää henkilöstön asemasta, koska tällöin otetaan kantaa palvelujen tuottamiseen. Sote-alue vastaa palveluiden järjestämisestä ja päättää tuotantotavoista pykälän 12 mukaisilla tuotantotavoilla. Tässä laissa ei ole mielekästä siirtää koko sote-alueen henkilöstöä vastuukunnan työntekijöiksi vaan tuotantotapa tulee jättää sote-alueen päätettäväksi. Tampereen kaupunkiseudun kuntien kannanotto sote-järjestämislakiluonnokseen Tampereen kaupunkiseudun kunnat eivät näe mahdollisena sote-palveluiden järjestämistä järjestämislakiluonnoksen edellyttämällä tavalla. Esitetty malli ei ole parannus nykyiseen tapaan järjestää sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita. Tampereen kaupunkiseudun kunnat esittävät, että sote-lainsäädännön valmistelua tulee jatkaa ja ottaa huomioon Tampereen kaupunkiseudun valmisteilla oleva seutukaupunkimalli. Tampereen kaupunkiseutu korostaa sote-palveluiden ohjausmallin selkeyttä ja kustannusten hallittavuutta, selkeää hallintomallia, perusterveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden integraation tärkeyttä sekä integraatiota kunnan muihin palveluihin. Tampereen kaupunkiseudulla on valmisteltu uutta ns. seutukaupunkimallia. Valmisteilla olevan sote-lain tulisi mahdollistaa seutukaupunkityyppinen toimintamalli, jossa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuu on seutukaupungilla ja palveluiden tuotantovastuuta on myös palvelukunnilla sekä muilla palvelun tuottajilla. Lainsäädännössä ei ole tarpeen säätää henkilöstön asemasta, koska tällöin otetaan kantaa palveluiden tuottamiseen. Tuotantotapa tulee jättää seutukaupungin päätettäväksi. Tähän malliin on yhteen sovitettavissa koko maakunnan sote-palveluiden järjestäminen ja palvelutuotanto. Vaativan erikoissairaanhoidon järjestämisvastuu olisi seutukaupungilla yliopistollisen sairaalan toimiessa tuotanto-organisaationa. Seutukaupunkimallissa toteutuu sote-palveluiden osalta demokraattinen ohjaus ja rahoitusvastuun selkeys. Malli mahdollistaa paikalliset innovaatiot ja tuottavuuden parantamisen sekä intergraation vaativaan erikoissairaanhoitoon. Lempäälä Lempäälän kunta haluaa jatkossakin tuottaa sosiaali- ja terveydenhuollon perustason palvelut itse.