Saukkomukanmaa1 Muinaisjäännöslaji: Kiinteämuinaisjäännös Muinaisjäännöstunnus: 1000020390 Muinaisjäännöstyyppi: Työjavalmistuspaikat Tyypintarkenne: Tervahaudat Ajoitus: Historiallinen Lukumäärä: 1 Rauhoitusluokka: 2 Kiinteistötunnus: 273401314 TM35lehtijako: Eisaatavissa Peruskartta: 271309Äkäsjokisuu ETRSTM35FIN: N:7482010,E:361094 Yhtenäiskoordinaatit: P:7485138,I:3361211 Koordinaattiselite: GPSkoordinaatittervahaudasta Etäisyystieto: Kolarinkirkostanoin10kmpohjoiseen Inventointilöydöt: Digikuvat: DG2640:1 Kuvaus: Kohde sijaitsee Muonionjoen rannalla, Saukkomukanmaalla. Saariputaantiekulkeenoin400metriäkohteestaitään.Alueon moreenipohjaistamäntykangasta,puustoonvarttunutta män nikköä.haudassaonmatalatympärysvallitjaseonhalkaisijal taan noin kahdeksan metriä ja se on rakennettu rantatörmän päälleniin,ettähalssilaskeetörmään. Aiemmattutkimukset: Aiemmatlöydöt: Lähikohteet: Saukkomukanmaa2ja3,molemmattervahautoja Karttaote: Peruskarttaote1:10000,s.
Saukkomukanmaa1.Tervahautakuvattunakoillisesta.HalssilaskeeMuoniojoenrantatörmään (DG2640:1)
Saukkomukanmaa2 Muinaisjäännöslaji: Kiinteämuinaisjäännös Muinaisjäännöstunnus: 1000020391 Muinaisjäännöstyyppi: Työjavalmistuspaikat Tyypintarkenne: Tervahaudat Ajoitus: Historiallinen Lukumäärä: 1 Rauhoitusluokka: 2 Kiinteistötunnus: 27340131 TM35lehtijako: Eisaatavissa Peruskartta: 271309Äkäsjokisuu ETRSTM35FIN: N:7481741,E:360993 Yhtenäiskoordinaatit: P:7484869,I:3361109 Koordinaattiselite: GPSkoordinaatittervahaudasta Etäisyystieto: Kolarinkirkostanoin9,8kmpohjoiseen Inventointilöydöt: Digikuvat: DG2640:2 Kuvaus: Kohde sijaitsee Muonionjoen varressa, Saukkomukanmaalla, noin 70 metriä joesta itään. Saariputaantie kulkee noin 400 metriä kohteesta itään. Alue on moreenipohjaista kangasta, puusto on pääosin mäntyä. Hauta on halkaisijaltaan noin 10 metriä ja siinä kasvaa sekalaista puustoa. Se on tehty länteen päinviettäväänrinteeseenjahaudanhalssilaskeelänteen. Aiemmattutkimukset: Aiemmatlöydöt: Lähikohteet: Saukkomukanmaa1ja3,molemmattervahautoja Karttaote: Peruskarttaote1:10000,s.
Saukkomukanmaa2..Tervahautakuvattunalännestä.Haudankeskelläkasvaasekametsää. (DG2641:1)
Saukkomukanmaa3 Muinaisjäännöslaji: Kiinteämuinaisjäännös Muinaisjäännöstunnus: 1000020392 Muinaisjäännöstyyppi: Työjavalmistuspaikat Tyypintarkenne: Tervahaudat Ajoitus: Historiallinen Lukumäärä: 1 Rauhoitusluokka: 2 Kiinteistötunnus: 273401318 TM35lehtijako: Eisaatavissa Peruskartta: 271309Äkäsjokisuu ETRSTM35FIN: N:7482503,E:361497 Yhtenäiskoordinaatit: P:7485631,I:3361614 Koordinaattiselite: GPSkoordinaatittervahaudasta Etäisyystieto: Kolarinkirkostanoin10,5kmpohjoiseen Inventointilöydöt: Digikuvat: DG2640:3 Kuvaus: KohdesijaitseeMuonionjoenrannalla,Saukkomukanmaanpoh joisosassa,noin170metriäkohteenitäpuolellakulkeesaaripu taantie.alueonmelkorehevää,ilmeisestiosittainvanhaanpel totailaidunmaata.puustoontiheääsekametsää,aluskasvilli suusvaihteleeruohostavarvukkoon.haudanhalkaisijaonnoin 12 metriä ja se on rakennettu jokitörmään ja siihen laskevan kapean uoman yhtymäkohtaan. Haudassa ja sen ympäristössä kasvaatiheääsekametsää. Aiemmattutkimukset: Aiemmatlöydöt: Lähikohteet: Saukkomukanmaa1ja2,molemmattervahautoja Karttaote: Peruskarttaote1:10000,s.
Saukkomukanmaa3.Tervahautakuvattunaidästä.Hautaontiheänpuustonpeittämä. TaustallahäämöttääMuonionjoki.(DG2642:1)
Karttaote Kolari Hannukainen putkilinjan arkeologinen inventointi v. 2012 Saukkomukanmaa 1, muinaisjäännöstunnus 1000020390 Saukkomukanmaa 2, muinaisjäännöstunnus 1000020391 Saukkomukanmaa 3, muinaisjäännöstunnus 1000020392 Kaikki kohteet ovat tervahautoja 360500 361000 361500 362000 ETRS-TM35FIN p:7483356, i:360433 Saukkomukanmaa 1 Saukkomukanmaa 2 Saukkomukanmaa 3 7481500 7482000 7482500 7483000 Pohjakartta (c)maanmittauslaitos 2011, lupa nro MML/VIR/TIPA/500/11 MK 1:10000 ETRS-TM35FIN p:7481256, i:362133
0 Äkäsjokisuu Äkäsjokisuu itä itä kilometers 1,200 Saukkomukanmaa 1 Saukkomukanmaa Saukkomukanmaa 11 Saukkomukanmaa 3 Saukkomukanmaa 2 Pellikoskenmaa Pellikoskenmaa Äkäsjoki Äkäsjoki Pellikoski Pellikoski Pellikoskenmaa Pellikoskenmaa 22 Moottorirata Moottorirata Juvakaisenmaa Juvakaisenmaa Karttaliite Suunniteltu putkilinja ja löytyneet arkeologiset kohteet (punaisella) Ennestään tunnetut kohteet (mustalla)
Liite 39 Sosiaalisten vaikutusten arviointi
HANNUKAINEN KANNATTAVUUSSELVITYS SOSIAALISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI LOPPURAPORTTI 16FCI1018-E0021 11.12.2012 NORTHLAND MINES OY Hannukainen Kannattavuusselvitys Sosiaalisten Vaikutusten Arviointi Käännös alkuperäisestä englanninkielisestä versiosta.
Yhteydenotto Tutkijantie 2 A-D FI-90590 OULU Suomi Kotipaikka: Vantaa, Suomi Y-tunnus FI06259056 Puh. +358 10 33 33280 Fax +358 10 33 28250 www.poyry.com Pöyry Finland Oy 2
Vastuuvapauslauseke Tämän raportin on laatinut Pöyry Finland Oy ("Pöyry") yksinomaan Northland Mines Oy:n ("vastaanottaja") käyttöön. Kaikki muu käyttö on ehdottomasti kielletty eikä kukaan muu henkilö tai elin saa käyttää tätä raporttia, ellei toisin kirjallisesti sovita Pöyryn kanssa. Hyväksymällä tämän raportin toimituksen Vastaanottaja tunnustaa ja hyväksyy nämä käyttöehdot. Mihinkään tässä raportissa ei voida vedota lupauksena tai esityksenä tulevia tapahtumia ja tuloksia koskien. Pöyry on laatinut tämän raportin laatimisen aikaan saatavilla olevien tietojen perusteella eikä ole velvollinen päivittämään tätä raporttia. Pöyry ei anna minkäänlaista väitteitä tai takuuta, ilmaistua tai vihjattua, tässä raportissa esitettyjen tietojen tarkkuudesta tai kattavuudesta eikä mitään muita väitteitä tai takuuta koskien tätä raporttia. Tämä raportti perustuu osittain tietoihin jotka eivät ole Pöyryn hallinnassa. Raportin lausunnot joihin liittyy arvioita voivat muuttua ja todelliset määrät voivat poiketa olennaisesti raportissa kuvatuista riippuen useista eri tekijöistä. Täten Pöyry nimenomaisesti sanoutuu irti kaikesta vastuusta koskien virheellisiä tai puutteellisia tietoja jotka Pöyrylle on annettu tai jotka johtuvat Pöyryn tai kenenkään sen toimihenkilöiden, johtajien, työntekijöiden tai agenttien huolimattomuudesta, virheistä tai laiminlyönneistä. Vastaanottajat käyttävät tätä raporttia ja sen sisältämiä arvioita Vastaanottajien omalla vastuulla. Pöyry nimenomaisesti sanoutuu irti kaikesta vastuusta johtuen tai liittyen tämän raportin käyttöön paitsi siinä määrin, että toimivaltainen tuomioistuin on määritellyt lopullisella tuomiolla (ei voida hakea muutosta) että tällainen vastuu on seurausta Pöyryn tahallisesta rikkomuksesta tai törkeästä huolimattomuudesta. Täten Pöyry sanoutuu irti myös kaikesta vastuusta koskien erityis-, talous-, satunnais- ja rangaistusvahinkoja ja epäsuoria tai välillisiä vahinkoja. Missään olosuhteissa Pöyryllä ei liittyen tämän raportin käyttöön ole mitään vastuuta yli Pöyryn raportin tekemisestä saamien maksujen. Kaikki tämän raportin sisältämät tiedot ovat luottamuksellisia ja tarkoitettu yksinomaan Vastaanottajan käyttöön. Vastaanottaja voi välittää raportin sisältämät tiedot sen toimihenkilöille, johtajille, työntekijöille tai neuvonantajille edellyttäen että Vastaanottaja ilmoittaa henkilöille raportin luottamuksellisesta luonteesta. Kaikki muu käyttö on ehdottomasti kielletty. 3
Kaikki oikeudet (mukaan lukien tekijänoikeudet) on varattu Pöyrylle. Mitään tämän raportin osaa ei saa kopioida missään muodossa tai millään tavoin ilman aiempaa kirjallista lupaa Pöyryltä. Kaiken sallitun käytön tai kopioinnin nimenomaisena ehtona on että kaikki tämän vastuuvapautuslausekkeen sisältämät ehdot ja rajoitukset ovat jatkuvat voimassa. Pöyry Finland Oy Ilkka Laitinen Projektipäällikkö Project Manager Kari Föhr Puheenjohtaja Vice President 4
Sisäinen asiakirja hallinto Asiakas Otsikko Hanke Vaihe Northland Mines Oy Hannukainen Kannattavuusselvitys Sosiaalisten Vaikutusten Arviointi TMF&CP rikastushiekka- ja selkeytysallas suunnittelu sekä infrastruktuuritöiden paketit Lopullinen Hanke no. 16FCI1018.40 Luokitus Piirustus/Rekisteröinti/Sarja No. Tiedostonimi Tiedoston sijainti Sosiaalisten Vaikutusten Arviointi Raportti Lopullinen Käyttöjärjestelmä Microsoft Word 11.0 Ulkoinen jakelu Sisäinen jakelu Northland Mines Oy Tekijät Vastuullinen BU EC, SP Versio: Alkuperäinen 5
A Asiakirjan päiväys 11.12.2012 Tekijä/asema/allekirjoitus Kalle Reinikainen, Ylempi Konsultti Tarkastuspäiväys 8.3.2012 / 28.3.3012 Tarkastaja/asema/allekirjoitus Max Smith / NR Asiakirjan päiväys 11.12.2012 Tekijä/asema/allekirjoitus Kalle Reinikainen, Ylempi Konsultti B Tarkastuspäiväys Tarkastaja/asema/allekirjoitus Asiakirjan päiväys Tekijä/asema/allekirjoitus Tarkastuspäiväys Tarkastaja/asema/allekirjoitus Joanna Kuntonen - van t Riet / Northland Mines Oy 6
SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto 17 2 Hankkeen kuvaus.18 2.1 Esirakentamisvaihe..18 2.2 Rakentamisvaihe..18 2.3 Kolmannen osapuolen rakentamistoiminta..19 2.4 Toimintavaihe 19 2.5 Toiminnan päättyminen ja lopettamisvaihe..19 2.6 Hankkeen aikataulu..21 2.7 Hankkeen tärkeimmät komponentit 21 2.8 Hankevaihtoehdot.24 2.9 Hankealue..25 3 Sääntelyjärjestelmä..26 3.1 Kansallinen lainsäädäntö.28 3.2 Equator Principles periaatteet..30 3.3 IAIA:n kansainväliset periaatteet yhteiskunnallisten vaikutusten arviointiin 32 4 Menetelmät 33 4.1 Monitavoitteinen päätösanalyysi (MCDA).33 4.2 Vaikutusten arviointimenetelmä..35 4.3 Vaikutusten suuruus.35 4.3.1 Herkkyys/Vaikutuskohteen arvo.36 4.3.2 Vaikutuksen merkitys 36 4.4 Lähtötiedot.39 4.5 Tietojen kerääminen ja vuorovaikutusprosessi 41 5 Vaikutus Arviointi...47 5.1 Paikalliset asukkaat ja kiinteistöjen omistajat...47 5.1.1 Vaihtoehtojen 1a ja 1c vaikutukset.53 5.1.2 VAIKUTUSTEN EROT VAIHTOEHDOISSA 1b ja 4 61 5.2 Porotalous..66 5.2.1 VAIHTOEHTOJEN 1a ja 1c VAIKUTUKSET 70 5.2.2 VAIKUTUSTEN EROT VAIHTOEHDOISSA 1b ja 4 76 5.3 Virkistyskäyttö 79 5.3.1 VAIHTOEHTOJEN 1a ja 1c VAIKUTUKSET 81 5.3.2 VAIKUTUSTEN EROT VAIHTOEHDOISSA 1b ja 4 86 5.3.3 VAIHTOEHTOJEN 1a ja 1c VAIKUTUKSET 88 5.3.4 VAIKUTUSTEN EROT VAIHTOEHDOISSA 1b ja 4 95 5.4 Kolarin, Kittilän ja Muonion kunnallispalvelut 95 7
5.4.1 VAIHTOEHTOJEN 1a ja 1c VAIKUTUKSET 97 5.4.2 VAIKUTUSTEN EROT VAIHTOEHDOISSA 1b ja 4..102 5.5 Kolarin, Kittilän ja Muonion yhteisöt.103 5.5.1 VAIHTOEHTOJEN 1a ja 1c VAIKUTUKSET..105 5.5.2 VAIHTOEHTOJEN 1b ja 4 VAIKUTUSTEN EROT 109 5.6 Matkailuala...110 5.6.1 VAIHTOEHTOJEN 1a ja 1c VAIKUTUKSET..113 5.6.2 VAIKUTUSTEN EROT VAIHTOEHDOISSA 1b ja 4..119 6 Kerrannaisvaikutukset 120 7 Riskit ja odottamattomat vaikutukset...122 8 Mahdollisuudet 123 9 Päätelmät ja Suositukset...125 10 Liitteet...128 8
LYHENNELUETTELO / LYHENTEET DFS EIA ELY EMV EP EU GPS Ha IAIA IOCG KKM(P) LIMS MCDA NAF NDV OECD PAF PP PPP SIA TEM TMF TUKES WRMF Definitive Feasibility Study Environmental Impact Assessment Centres for Economic Development, Transport and the Environment (ELY-Centre) Energy Market Authority Equator Principles European Union Global Positioning System Hectares International Association For Impact Assessment Iron Oxide Copper Gold Kolari, Kittilä, Muonio (and Pajala) municipalities Low Intensity Magnet Separators Multi-Criteria Decision Analysis Non-Acid Forming (Waste) Noise, Dust and Vibration Organisation for Economic Co-operation and Development Potentially Acid Forming (Waste) Process Plant Public-Private Partnership Social Impact Assessment Ministry of Employment and the Economy Tailing Management Facility Finnish Safety and Chemical Agency (Ministry of the Environment, Ministry of Social Affairs and Health) Waste Rock Management Facilities 9
YHTEENVETO JOHDANTO Tämä Hannukaisen kaivoshankkeen Sosiaalisten Vaikutusten Arviointi kuvaa hankkeen suorat ja välilliset vaikutukset ihmisten terveyteen, elinoloihin ja hyvinvointiin. Sosiaalisten Vaikutusten Arviointiraportti on erillinen liite ympäristövaikutusten arviointiraporttiin mutta SVA-raporttia voidaan hyödyntää myös erikseen. SVA- ja YVA-raportit esitetään yhdessä koska Suomen lainsäädäntö ei vaadi erillisiä arviointiraportteja. Raportin perusrakenne seuraa neljän perusvaihtoehdon edellytyksiä Hannukaisen kaivoshankkeen toteuttamisessa. Sosiaalisten vaikutusten arviointiryhmä yhdessä YVA-ryhmän kanssa ovat tunnistaneet sekä positiiviset että negatiiviset vaikutuksen yhteiskunnalliselta näkökannalta. Eri vaikutukset on arvioitu useiden vaikutuskohteiden toimesta kolmessa kaivoshankkeen vaiheessa: rakentamisvaiheessa, toimintavaiheessa ja sulkemisvaiheessa missä vaikutuskohteet ovat sovellettavissa. Sosiaalisten Vaikutusten Arvioinnissa on käytetty kolmea aihepiiriä: paikalliset asukkaat, poronhoito ja monialainen sosioekonominen lähestymistapa. Alkuperäinen tarkoitus oli luoda kolme erillistä raporttia aihepiirien pohjalta, mutta arviointiprosessin aikana materiaalit yhdistettiin eri aihepiirien päällekkäisten sisältöjen johdosta. MENETELMÄT JA TIEDONKERUU: Triangulaatiomenetelmää on hyödynnetty koko SVA-prosessissa. Arviointiprosessi on ollut avoin osallistumiselle. Vaikuttuneiden asianomistajien kanssa on käyty jatkuvaa yhteydenpitoa. Hannukaisen kaivoksen SVA:n teossa ei käytetty paljoa kirjallisia tietolähteitä. Arviointimenetelmänä on käytetty alhaalta ylöspäin lähestymistapaa (induktiivinen lähestymistapa) ja se on perustunut laajaan asianomistajien osallistumiseen sisältäen interaktiivisen tiedonkeruun. Lähtötason tietoja on korostettu induktiivisuuden arvon lisäämiseksi. MCDA menetelmää (kuvattu alla) on hyödynnetty materiaalin yleistämisen järjestelemiseksi. MCDA menetelmään perustuva materiaali on keskeinen tietolähde vaikutusten arviointi menetelmälle, kuvattu alla. Yhdistämällä induktiiviset työmenetelmät, Sosiaalisten Vaikutusten Arviointi on analysoitu 10
käyttämällä herkkyys - suuruus - merkitys matriiseja. Tässä Northlandin kaivoshankkeen YSVA:ssa käytettävä metodologia vaikutusten merkityksellisyyden arvioinnissa on monitavoitteinen päätösanalyysi MCDA. Monitavoitteinen päätösanalyysi on työkalu jolla voidaan verrata faktoja vaihtoehtojen vaikutuksista, ja asianomistajien näkemyksistä tavoitteiden tärkeydestä. MCDA kuvaa kaikkia käytettyjä jäsenneltyjä lähestymistapoja kokonaismieltymysten tai eri vaihtoehtojen merkityksen/tärkeyden määrittämiseen, jossa vaihtoehdot saavuttavat useita tavoitteita. MCDA:ssa toivotut tavoitteet ovat määritelty ja vastaavat ominaisuudet tai indikaattorit on tunnistettu. Suomen lainsäädäntö ei määrittele vaikutusten arviointiin käytettäviä menetelmiä. Näin ollen Northland käytti menetelmää joka on yhtenevä parhaiden kansainvälisten käytäntöjen kanssa, jonka merkitys on funktio vaikutusten laajuudesta vaikutus reseptoreita vastaan, kuten on esitetty Kuvassa 13 Jokainen vaikutus arvioitiin tapauskohtaisesti ja arviointi esitteli yksityiskohtaisesti keskustelemalla asioista jotka vaikuttivat loppupäätelmään, mukaan lukien kaikkien lieventävien toimenpiteiden käytön, ja jäikö mitään jäännösvaikutuksia tai kerrannaisvaikutuksia. Käytetyissä vaikutusten arviointi menetelmissä kattava, laaja-alainen ja tarkka perustason materiaali on olennainen. SIA tiedonkeruuprosessi on sisältänyt pienen ryhmän kokouksia ja seminaareja, joissa asianomistajia on tiedotettu kaivoshankkeen etenemisestä. Interaktiivisissa kokouksissa on arvioitu paikallisten asukkaiden ja mökin omistajien näkemyksiä ja mielipiteitä. Muonion ja Kolarin 300:lle kaivoksen vaikutusalueen asukkaalle (satunnainen otanta) suunnattu kysely tehtiin lokakuussa 2011. Myös muilla asukkailla oli tilaisuus osallistua tutkimukseen käyttämällä julkista internetkyselyä Hannukaisen kaivoksen internet sivuilla (www.hannukaisenkaivos.fi). Lähes samankaltainen kysely lähetettiin yrittäjille. Poronomistajien kanssa on pidetty useita kokouksia, sisältäen pakollisen neuvottelun jota edellytetään porotalous asetuksessa/laissa ( 53). 11
VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Vaikutusten arviointiprosessissa tunnistettiin seitsemän suurta vaikutuskohderyhmää. Suuret ryhmät olivat: 1. Paikalliset asukkaat ja kiinteistönomistajat 2. Porotalous 3. Virkistystoiminta 4. Kolarin, Kittilän ja Muonion talous 5. Kolarin, Kittilän ja Muonion kunnallispalvelut 6. Kolarin, Kittilän ja Muonion yhteisöt 7. Matkailuala Jokaisen suuren vaikutuskohteen ryhmän alla oli alareseptoreita jotka tunnistettiin ja arvioitiin SVA-raportissa. 1) Paikalliset asukkaat ja kiinteistönomistajat Tärkein vaikutuskohderyhmä paikallisten asukkaiden ja kiinteistönomistajien osalta on pysyvät ja väliaikaiset asukkaat Hannukaisen kylässä, jotka altistuvat mahdollisille melu-, pöly- ja tärinävaikutuksille. Mahdollisesti eniten vaikuttuva alue on 0-3 km teollisuusalueen ytimestä. Merkittävin vaikutus monille suoran vaikutuksen alaisille asukkaille on tarve muuttaa. 2) Porotalous Hannukaisen kaivoshankkeella on merkittävä vaikutus poronhoito-olosuhteisiin. Kaivoksen toimilupa-alueella sijaitsee muutamia pysyviä rakenteita joita käytetään poronhoidossa, mutta on mahdollista säilyttää poronhoito lähellä kaivosaluetta. Tärkeimmät muutokset tapahtuvat esirakentamisvaiheessa kun maa-alue tullaan hankkimaan. Poronhoitajat sopeutuvat vähitellen muutoksiin, mutta Northlandin on toimittava aktiivisesti lieventämistoimien kanssa jotta poronhoitokulttuuri ja elinkeino säilyvät. 3) Vapaa-ajan toiminta Vapaa-ajan toimintoja (hiihto, moottorikelkkailu, melonta, luonnon antimet) on saatavilla Ylläksen matkailukeskuksen ympäristössä ja koko Kolarin kunnassa sekä paikallisille asukkaille että turisteille. Kaivoksen tärkeimmät vaikutukset vapaa-ajan toimintaan ovat keskittyneet puskurivyöhykkeelle. Koska Hannukaisen kylän asukkaat ja mökit jotka sijaitsevat puskurivyöhykkeellä tullaan siirtämään, jää suoran vaikutuksen alaisia ihmisiä melko vähän. Virkistysalue ja virkistysarvo 12
aivan puskurivyöhykkeen ulkopuolella pienenevät hieman. Useimmat vapaa-ajan toiminnat ovat korvattavissa muualla. Korvaustason odotetaan olevan matala. Valvontatoimenpiteitä koko kaivoksen eliniän ajalle pidetään todennäköisesti tarpeellisina. 4) Kolarin, Kittilän ja Muonion talous Yksityisen sektorin talous saa merkittävän lisän jo rakentamisvaiheessa ja jatkuu kaivoksen elinkaaren ajan. Yksityinen sektori tulee kokemaan suoraa myönteistä taloudellista vaikutusta paikallisten ostojen kautta. Lisäksi on kerrannaisvaikutuksia paikalliseen talouteen yksityisten ihmisten ostovoiman kasvun myötä. Julkisten palvelujen kysyntä tulee nousemaan mahdollisesta väestönkasvusta ja ikärakenteen muutoksesta johtuen. Toimintavaiheen aikana julkisella sektorilla on mahdollisuus sopeutua julkisten palveluiden kasvavaan tarpeeseen. Työllisyys lisääntyy KKM:n alueella ensimmäisen toimintavuoden aikana. Kaivoksen sulkemisen jälkeen sen tärkeimmät taloudelliset vaikutukset lakkaavat. Alue voi aloittaa uusia valmiusohjelmia kaivoksen työntekijöille kun kaivos on yhä käynnissä, jotta voidaan valmistautua yhteiskunnan rakenteelliseen muutokseen alueella. Valmiusohjelmat voivat olla yhteishankkeita valtion ja valtion tukemien oppilaitosten kanssa. Merkittävä tulovaikutus alkaa rakentamisvaiheessa kun kaivosyhtiö ja alihankkijat lisäävät paikallisia ostoja ja työllistävät paikallisia ihmisiä. Tulovaikutus alueellisesti on erittäin merkittävä koko toimintavaiheen ajan. Sulkemisvaiheessa tulopiikki vähitellen lähes lakkaa. 5) Kolarin, Kittilän ja Muonion julkiset palvelut Rakentamisvaiheen aikana julkisten palvelujen käyttö on suhteellisen alhaista, koska suurin osa rakennustyöntekijöistä majoittuu alueella väliaikaisesti. Suurin kysyntä julkisille palveluille on toimintavaiheessa, jolloin henkilöstön määrää on suurin. Koska suurin osa toimintavaiheen työntekijöistä on pysyviä työntekijöitä, tulee julkisten palvelujen kysyntä olemaan tasaista ympäri vuoden. Työntekijöiden lisäksi kysyntää tuottavat työntekijöiden perheet. Sulkemisvaiheessa julkisten palvelujen kysyntä muuttuu ja vähenee. Kolarin ja Muonion kunnissa sekä jossain määrin Kittilässä julkiset palvelut on aiemmin tuotettu suuremmalle väestölle. Ei ehkä ole tarpeen rakentaa tiloja julkisille palveluille, mutta henkilöstöresursseja on vahvistettava. Näin julkisilla palveluilla on kohtuullinen kyky sopeutua kasvavaan kysyntään. 13
6) Kolarin, Kittilän ja Muonion yhteisöt Voimakkaimmat muutokset väestörakenteeseen tapahtuvat toimintavaiheen aikana vakituisten työntekijöiden asettuessa alueelle, useimmat perheineen. Väestönrakenne muuttuu painottuneesta tasapainoisempaan. Sulkemisvaiheessa väestönrakenteen painopiste voi palata vanhusten hallitsemaan ikärakenteeseen poismuuton seurauksena. Väestönlisäys lisää epäsosiaalisen käytöksen mahdollisuutta. Paikallinen koheesio laskee hieman saapuvasta muuttoliikkeestä johtuen rakentamis- ja toimintavaiheen aikana. 7) Matkailuala Mahdollinen myönteinen vaikutus on sesongin vaikutusten vakauttaminen. Ravintoloiden ja majoitusten hyödyntäminen on jatkuvampaa kaivostyöntekijöiden ja kaivoksiin liittyvien vieraiden läsnäolon johdosta. On olemassa riski mielikuvan tahrautumisesta johtuen kaivoksen kehittämisestä alueella joka mielletään "koskemattomaksi", erämaahan ja luontoon pohjautuvaksi matkailukohteeksi. Koettu mielikuva on riippuvainen vierailijoille suunnatusta avoimesta tiedosta kaivoksen toimintaa koskien. Saatavilla tulisi olla tarpeeksi tietoa kaivosalueen olemassaolosta. Mahdolliset vierailijat voivat itse päättää katsovatko he kaivoksen toiminnan häiritseväksi vai ei. Matkailualan mahdollisia vaikutuksia on vaikea arvioida ennen todellisen rakentamisen aloittamista. Vaarana on, että matkailualaan voisi vaikuttaa kysynnän lasku. Toisaalta on mahdollista, että matkailuala kehittyisi muiden asioiden pysyessä yhtäläisinä (ceteris paribus). Eri hankevaihtoehtojen erot Hankevaihtoehdoissa ei ole paljoa eroa yhteiskunnallisten vaikutusten kannalta. Kaikissa hankevaihtoehdoissa tärkein louhinta tapahtuu Hannukaisen teollisuusalueella. Tärkein ero vaihtoehtojen välillä on rikastushiekan/kaivosjätteen käsittelylaitosten, vesihuollon ja malmin kuljetuksen sijainnit. Hankevaihtoehdossa 4 käsittelylaitos sijoitettaisiin Rautuvaaran vanhalle teollisuusalueelle. Eri vaihtoehtojen vaikutukset ovat yleisesti samankaltaisia paikallisten asukkaiden ja kiinteistönomistajien; virkistystoiminnan; Kolarin, Kittilän ja Muonion talouksien; Kolarin, Kittilän ja Muonion julkiset palveluiden; Kolarin, Kittilän ja Muonion yhteisöjen; sekä matkailualan kannalta. Valtion omistaman maan osalta maankäyttö vaihtoehdossa 4 olisi pienempi kuin muissa arvioiduissa vaihtoehdoissa. 14
Poronhoito erillisenä arviointina vaihtelisi hieman eri vaihtoehdoissa. Poronhoidon osalta kaikki vaihtoehdot vaikuttaisivat merkittävästi, mutta vaihtoehto VE4 olisi vähiten haitallinen Muonion paliskunnalle. YHTEENVETO Yleisesti Hannukaisen kaivoksen yhteiskunnalliset vaikutukset nähdään kaksiulotteisina: perustuen sosioekonomisiin ja ympäristövaikutuksiin (Kuva). Sosioekonomisen ulottuvuuden vaikutuksia voidaan pitää lähinnä suorina vaikutuksina kun taas ympäristön ulottuvuuden vaikutukset ovat enemmän epäsuoria ja biofysikaalisia muutoksia seuraavia kerrannaisvaikutuksia. Kuva 1. Hannukaisen SVA vaikutusten ulottuvuudet. Osaa Hannukaisen kaivoshankkeen vaikutuksista voidaan pitää pysyvinä, joten jotkut vaikutukset jättävät jäännöksiä. Toiset vaikutukset ovat olemassa vain kaivoksen elinaikana, joten näiden sosiaaliset vaikutukset ovat väliaikaisia, kestäen kuitenkin 2-15 vuotta. Kaivoksen sulkemisen jälkeen hankealue kunnostetaan. Useimmat sosiaaliset vaikutukset palaavan lähtötasolle. Hankkeen teknisen toteuttamisen vaihtoehdot eivät vaihtele kovin merkittävästi yhteiskunnallisten vaikutusten kannalta. Lähinnä poronhoidossa eri hankevaihtoehdot aiheuttavat muutoksia koetuissa vaikutuksissa. Asukkaille, vapaa-ajan käyttäjille, yhteisöille ja taloudelle vaikutukset ovat lähes samat riippumatta teknisistä vaihtoehdoista. Paikallinen yhteiskunta voi sopeutua kaivoksen myönteisiin ja mahdollisiin kielteisiin vaikutuksiin. Kaivoshanke voi aiheuttaa joitain ympäristöhaittoja. Samanaikaisesti kaivoksen aiheuttama taloudellinen piristys luo lisää arvoa koko alueelle. Matkailuala on ollut eniten kehittyvä elinkeino Kolarin, Kittilän ja Muonion alueella. Matkailuala on oletettavasti yksi aloista jotka tulevat kehittymään kaivoshankkeen 15