Länsi-Uudenmaan MALe yhteistyö TAUSTASELVITYS 3 TILASTOANALYYSIT Tulevaisuuskuvan päivityksen ja asuntopoliittisen ohjelman taustamuuttujien tilastoanalyysit ja keskeiset kysymykset 1. asukaskehitys ja muuttoliike 2. maahanmuutto 3. asuntokanta ja rakentaminen 4. elinkeinot ja työssäkäynti VÄESTÖRA- KENTEEN IKÄÄN- TYMINEN Työvoimapula: MUUTTOLIIKE Terveys- ja hyvinvointipalvelukysynnän kasvu Muuttoliike Hallinnossa vuodesta 21 lähtien voimakas eläkkeelle jääminen, jo nyt havaittavissa keskustoihin tai kotiseudulle Kesämökkeilyn ympärivuotisuus ja 2-asuminen Miesvaltaisilla aloilla teollisuudessa, Maatalouden matalapalkkatyö Hoiva-ala ja sen lisääntyvä palvelutarve Muun Suomen valuminen Etelä- Suomen elinkeinoihin Työperäinen maahan-muutto Samaan aikaan rakenteellista työttömyyttä (perustyö siirtymässä halvempiin maihin) ja syrjäytymistä kantaväestössä: konfliktipintaa PKS:laisten muutto pendelirenkaalle Länsi-Uudenmaan MAL-yhteistyö / M.Vuorenpää Selvitys on suunniteltu herättämään tulevaisuuden kannalta olennaisia kysymyksiä ja käytettäväksi ryhmätöissä sekä kuntien tulevaisuustyöskentelyssä. Selvityksen ja tilastot on laatinut MAL koordinaattori Mariitta Vuorenpää 29 (päivitys 21). Kaksikielisen tilastografiikan on tuottanut suunnitteluavustaja Satu Taskinen 29. MALe nettisivu: www.länsi.fi/koko > MALe
TILASTOANALYYSIT SISÄLLYSLUETTELO ASUKASKEHITYS... 3 LÄNSI-UUDENMAAN VÄESTÖPOHJAN KEHITYKSEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT... 3 Liikennehankkeiden mahdollistama asukas- ja työpaikkamäärien lisäys... 6 Ikääntyminen muuttaa asumispreferenssejä... 7 Kestääkö palvelutaso tulevaisuudessa?... 8 Muuttoliike... 9 Kuntakohtainen muuttotarkastelu... 12 MAAHANMUUTTO... 15 MAAHANMUUTOSSA ON POTENTIAALIA... 15 Maahanmuuttoa kuvaavia tunnuslukuja... 15 Kasvavat maahanmuuttoryhmät... 16 Ulkomainen työvoima kunnan näkökulmasta... 16 Maahanmuutto Länsi-Uudenmaan näkökulmasta... 18 Kollaasikaupunki monikulttuurisuus voimavarana... 21 ASUMINEN JA RAKENTAMINEN... 23 ASUNTORAKENNUSKANNAN JA RAKENTAMISEN TUNNUSLUVUT... 23 Miksi asumisväljyys kasvaa vaikka väki vähenee?... 25 Noin 7% rakennuskannasta on pientaloissa... 26 TULEVAISUUDEN RAKENTAMIS- JA KAAVOITUSTARPEET... 28 Kaavallinen valmius... 29 Rakentamisen valinnat... 3 Kesämökit ovat osa tarjontaa... 33 ELINKEINOT JA TYÖSSÄKÄYNTI... 35 ELINKEINO- JA TYÖPAIKKAKEHITYSTÄ KUVAAVIA INDIKAATTOREITA... 35 MALe -alueen työpaikkakehitys on vakaata... 35 Toimipaikat ja työllisyys positiivisella uralla... 36 MAL -alueen ulospendelöinti = 28% työllisestä työvoimasta... 39 MAL-alueen sisäänpendelöinti on 13% alueen työpaikoista... 4 Muna ja kana: elinkeinokehitys ja muuttoliike... 41 LIIKENNEHANKKEIDEN ASUKAS- JA TYÖPAIKKAMÄÄRIEN KEHITYSMAHDOLLISUUDET... 42 Työmarkkinoille tarvitaan ja on tulossa uusia työntekijäryhmiä... 43 Jos taustaselvityksen taulukoita tai kuvia käytetään, on niiden yhteydessä mainittava lähteeksi aina Tilastokeskus 29 ja/tai LU-MALe 21 / Mariitta Vuorenpää versio: 1.12.21 / MVu 2
ASUKASKEHITYS LÄNSI-UUDENMAAN VÄESTÖPOHJAN KEHITYKSEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT 5 8 5 7 5 6 5 5 5 4 5 3 5 2 5 1 5 KOKO SUOMEN VÄESTÖENNUSTEET TRENDIENNUSTE OMAVARAISLASKELMA Omavaraislaskelma kasvattaa Suomen väkilukua vielä 117 asukkaalla, mutta ulkomaan muuttovoittotrendiä jatkamalla väkiluku kasvaa lisää 333. - Jatkuuko vai voimistuuko ulkomaanmuutto? 26 28 21 212 214 216 218 22 222 224 226 228 23 232 234 236 238 24 Lähde: Tilastokeskus 29 Tilastokeskuksen laskelmat v. 27 perustuvat viimeisen viidenvuoden trendiin keskeisten väestökehitysmuuttujien osalta. Omavaraislaskelmassa muuttoliike on. Vuoden 29 trendilaskelma tuottaa 6 milj. as. 15 as./v. maahanmuutolla! Tilastokeskuksen väestölaskelmat eivät ole tavoitesuunnitelmia vaan laskelmia, joiden avulla voidaan tarkastella väestöpohjan kehitystekijöitä ja pohtia niihin vaikuttamisen keinoja ja edellytyksiä. Muuttoliike / muuttovoitto ei ole jollain tasolla säilyvä trendi vaan se voi muuttua nopeastikin ulkoisten tekijöiden seurauksena. Tällöin myös sen kehitykseen voidaan aktiivisesti vaikuttaa, MAL-työn tavoitteena on löytää nämä vaikuttavat tekijät ja toimenpiteet. Omavaraislaskelma kasvattaa Suomen väkilukua vielä 117 asukkaalla, mutta ulkomailta tulevaa muuttovoittotrendiä jatkamalla väkiluku kasvaa lisää 333 asukasta. Jatkuuko vai voimistuuko ulkomaanmuutto? Mitä toimenpiteitä tarvitaan, jos sen halutaan jatkuvan tai voimistuvan? Kuinka aktiivisesti muuttoliikkeen rakenteeseen voidaan vaikuttaa? Potentiaalisia ulkomaalaisryhmiä ovat: 1. humanitäärisyyden kohteena tuleva ulkomaalaisväestö (ympäristöpakolaisuus voi yllättää) 2. palveluammatteihin hakeutuva / houkuteltu ulkomaalaisväestö (kuinka paljon, mistä maista?) 3. yrityksiin houkuteltu ulkomaalaisväestö suomalaisten ammattimiesten loppuessa (puolalaiset, kiinalaiset metallimiehet,???) 4. yrittämään hakeutuva / houkuteltu aktiiviväestö (Nokia, Google,????) 5. luovien alojen, harvaan asutusta maasta ja Suomen kulttuurielämästä viehättyneet toimijat (onko sellaisia?) Työperäinen maahanmuutto keskittyy tai valuu PKS:lle! Miten työvoiman pysyvyyttä ympäryskunnissa voitaisiin edistää? Mikä on kuntien yhteistyön rooli tässä? 3
MAL - alueen väestön ennusteet 125 12 115 11 15 1 95 9 Nykyväestön lisäksi trendiennuste tarvitsee + 18 muuttovoittotrendiin perustuvaa asukasta (sis. muuttajien perhekehityksen). Keitä he ovat? Mistä muuttajat tulevat? TRENDIENNUSTE OMAVARAISLASKELMA 26 28 21 212 214 216 218 22 222 224 226 228 23 232 234 236 238 24 Nykyväestön lisäksi trendiennuste tarvitsee + 18 muuttovoittoasukasta perhekehityksineen. - Keitä he ovat? - Mistä muuttajat tulevat? Lähde: Tilastokeskus 29 MAL-työssä mitoituksen ja asuntopolitiikan kohdentamiseksi on luotava näkemys seuraavista kehitystrendeistä: Kuinka suuri on luovan luokan ( Loviisailmiö : luovan luokan muutto PKS:lta + 2asuminen) muuttovoittomäärän potentiaali? Kuinka paljon eläkeläisiä voidaan ottaa omien eläkeläisten lisäksi vastaan muualta Suomesta? Onko se tavoite vai trendi johon on varauduttava? - Mitä ovat määrät? Miten Suomen työikäinen väestö muuttaa tulevaisuudessa? Onko mahdollista, että tulee joku isompi pienehköjen maaseutukuntien tyhjentymisrysäys, jolloin työ ja tekijät keskittyvät isoille kaupunkiseuduille ja Etelä-Suomeen? Länsi-Uusimaa olisi tällöin hyvin houkutteleva, koska hintataso on vielä edullinen / kohtuullinen ja liikenneyhteydet hyvät. Onko Länsi-Uusimaa houkutteleva ulkomaalaisten näkökulmasta? Mikä täällä olisi houkuttelevaa? Voisiko syntyä uusi ruotsia toisena kielenään puhuva vähemmistö, joka ei osaa ollenkaan suomea? PKS:n kuntien muuttovoitosta yhä merkittävämpi osa on ulkomaalaisia (tilasto!). Millaisia muuttosyklejä kasvava ulkomaalaisväestö voi saada aikaan ja suuntautuuko joku niistä Länsi- Uudellemaalle? - Millaisista volyymeistä voisi olla kysymys? 4
milj. as. SUOMEN VÄESTÖRAKENTEEN KEHITYSTARKASTELU Jos Suomi 242: 6 milj. = + 27 as. eli yht ~6 (1%) ulkomaalaistaustaista = 15 sisään / v. 6, 5,73 5, 5,28 5,39 + 117 as. + 453 as.,84 1,51 1,55 + 336 as. ulkomaalaisten muuttovoitto + perhekehitys nykytrendillä 4, 3, 2, 1,,,9 3,54 25%? Uusimaa: 1,4 milj. MAL: 14-515,86 3,2 yli 65v. alle 15v. - 212 aktiiviv. (15-64) NYT (26) OMAV (24) TRENDI (24),86 %? "luova luokka" 3,32 27%? %? maanhanmuuttajat %? eläkeläiset + 2 as. Suomen asukaskakusta Uusimaa: 1,63 milj. MAL: 122 as. = + 19 as. liikennehankkeet: max + 67 as. Lähde: Tilastokeskus 29 LU-MAL-alueen väestötarkastelu 16 14 12 1 18 239 KEISTÄ MUUTTOVOITTO VOI SYNTYÄ? VAIHTOEHTOJA: 1) ulkomaalaisia yli trendin? 2) eläkeläisiä yli trendin muualta Suomesta? 3) suurempi osuus Uudenmaan trendinmukaisesta muuttovoitosta: 1: ulkomaalaisia tai 2: PKS:laisia, jolloin ulkomaalaisia enemmän PKS:lle. 27 515 = + 65% + 67 45 + 18 66 33 216 36 48 8 yli 65-v. 153 793 6 4 87 13 14 3 15 91 13 219 85 994 85 822 85 834 2 NYT (28) OMAV (22) OMAV (23) OMAV (24) TRENDI (21) TRENDI (22) TRENDI (24) LIIKENNEHANK. MAX Lähde: Tilastokeskus 29 Huom: - nuoliviiva kuvassa liikkunut alaspäin 5
Liikennehankkeiden mahdollistama asukas- ja työpaikkamäärien lisäys Asukasluvun lisäys: Länsirata + Lännentiet max 27 + as. Lohja 45 8 Hanko 2 4 Raasepori 7 6 Inkoo 3 Siuntio 8 7 66 78 KEITÄ OVAT + 67 asukasta seuraavan 3v. aikana? ttt-analyysi: trendit toiveet toimenpiteet RYHMÄ % TOIMENPITEET josta kylä / haja 11 45 Työpaikkamäärän lisäys Länsirata + Lännentiet max 27 + TP Lohja 17 Hanko 66 Raasepori 2 34 Inkoo 1 Siuntio 2 7 23 7 Karkkila Nu-Pu Karjalohja Työpaikkoja 26 työpaikat 39718 6 % v. 27 työllinen työvoima 48769 työttömiä 2997 työvoima yht. 51766 KUNTIEN ASUKASTAVOITTEET kasvutavoite / varaus KUNTA tavoitevuosiasukkaita % /v. "as. nyt" Hanko 9 7 9 7 Raasepori 23 36 1, 28 8 vuoden 29 strategia Inkoo 5 5 5 458 Siuntio 225 77 2, 4 997 vuoden 23 kehityskuva Lohja 23 52 85 1,5 35 243 Taajamaosayleiskaavan tavoitteet 28 s. 24 Karjalohja 1 5 1 53 Tilastokeskuksen Nu-Pu 215 6 35 1, 6 1 kuntastrategia 22 Karkkila 225 1 7,7 9 1 vuoden 28 Maapoliittinen ohjelma 13 3 1 91 nyt 15 252 lisäys 25 48 Kuntien nykyiset strategiat kattavat 4% raideliikenteen potentiaalista. 6
Ikääntyminen muuttaa asumispreferenssejä VÄESTÖOSIEN KASVU VUOTEEN 28 VERRATTUNA 35 % 3 % 25 % 2 % 15 % SUOMI UUSIMAA MAL 1 % 5 % % 2-64 -19 65-84 85 - -5 % TRENDIENNUSTE 24 TUOTTAMAT VÄESTÖMUUTOKSET Lähde: Tilastokeskus 29 VÄESTÖRAKENNE 24 TRENDIENNUSTEEN MUKAAN 1 % 9 % 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 85-65 - 84-19 2-64 3 % 2 % 1 % % SUOMI UUSIMAA MAL Lähde: Tilastokeskus 29 Ikääntyminen on Länsi-Uudellamaalla väestön trendiennusteessakin Suomen keskiarvoa voimakkaampaa. Aktiivisia työihmisiä eli 2-64 -vuotiaita olisi vain puolet asukkaista. 7
Tulevaisuuden yli 65 -vuotias voi olla varsin erilainen tämän päivän tilanteeseen verrattuna, todennäköisesti: 1. terveempi ja liikkuvampi kuin nykyinen ikätoverinsa 2. työelämässä joko eläkeiän nousun tai vapaaehtoisuuden takia 3. tekee jotain kivaa mutta tuottavaa työtä eläkepäivien lomassa (esim. palveluammatteja, opetusta, kulttuuria, vapaaehtoistyötä esim. ulkomaalaisten kotouttamiseksi) Ovatko haasteet ympäristölle ja yhdyskuntarakenteelle samoja kuin hyvä ympäristö kaikille? Vanhenevan väestön haaste kohdistuu ennen kaikkea palvelurakenteeseen, lähialueen liikenneinfran toimivuuteen ja liikkumispalveluihin sekä asuntopolitiikkaan (esim. asuinympäristöjen esteettömyyden saneeraustarpeet, palveluasunnot köyhemmälle väestölle jne.)! MILLE ALUEILLE VANHENEVAN VÄESTÖN HAASTE KOHDISTUU AKUUTEIMMIN? MITÄ ALUEELLA PITÄISI TEHDÄ? Kestääkö palvelutaso tulevaisuudessa? Huoltosuhde voi muuttaa palvelujen hinnoittelua, koska kunnallistalous ei kestä nykyistä palvelutasoa. Kestääkö nykyisten palvelujen tasa-arvoisen saatavuuden tavoite hajallaan olevassa yhdyskuntarakenteessa? Tuleeko palveluihin mukaan kilometritaksa? Jos, niin kuinka se vaikuttaisi seniorien asumispreferensseihin ja tätä kautta rakennuskannan kiertoon? % HUOTOSUHTEEN KEHITYS TRENDIENNUSTEESSA = lapsia ja vanhuksia 1 työikäistä kohden 1 95 9 85 8 75 7 65 6 55 Huoltosuhde on alle 15 vuotiaiden ja yli 65 vuotiaiden määrän suhde työikäiseen väestöön: 15-64 vuotiaisiin. KOKO MAA - HELA LANDET Hanko - Hangö Inkoo - Ingå Karjaa - Karis Karjalohja - Karislojo Karkkila - Högfors Lohja - Lojo Nummi-Pusula Pohja - Pojo Sammatti Siuntio - Sjundeå Tammisaari - Ekenäs 5 26 21 215 22 225 23 235 24 Lähde: Tilastokeskus 29 8
Muuttoliike Muuttonetto 21-28 suurimpien poismuuttokuntien mukaan Somero Forssa Kuopio Oulu - Uleåborg Kemiönsaari - Kimitoön Vaasa - Vasa Porvoo - Borgå Nurmijärvi Hyvinkää - Hyvinge Hämeenlinna - Tavastehus Jyväskylä Lahti - Lahtis Tampere - Tammerfors Salo Kirkkonummi - Kyrkslätt Vantaa - Vanda Turku - Åbo Vihti - Vichtis Espoo - Esbo Helsinki - Helsingfors Lähde: Tilastokeskus 29-1 -5 5 1 1 5 2 2 5 3 Suurimpien poismuuttokohteiden volyymit 21-28 Vaasa - Vasa Porvoo - Borgå Nurmijärvi Hyvinkää - Hyvinge Hämeenlinna - Tavastehus Jyväskylä Lahti - Lahtis Tampere - Tammerfors Poismuuttokohde Muutettu MAL-alueelle Salo Kirkkonummi - Kyrkslätt Vantaa - Vanda Turku - Åbo Vihti - Vichtis Espoo - Esbo Helsinki - Helsingfors 1 2 3 4 5 6 7 8 Lähde: Tilastokeskus 29 9
MAL-ALUEELTA LÄHTÖMUUTTO KOHDEKUNNAN MUKAAN 21-28 (sis. Muutto poistettu) Kohdekunta/Inflyttningskommun Vuoden 29 aluerajat YHT Områdesindelningen år 29 8v. Yhteensä/Totalt 29227 Helsinki - Helsingfors 6174 Espoo - Esbo 363 MAL-sisäinen muutto: Vihti - Vichtis 1948 Raasepori - Raseborg 431 Turku - Åbo 179 Lohja - Lojo 2477 Vantaa - Vanda 1526 Nummi-Pusula 665 Kirkkonummi - Kyrkslätt 1482 Inkoo - Ingå 559 Salo 1251 Hanko - Hangö 587 Tampere - Tammerfors 721 Siuntio - Sjundeå 434 Lahti - Lahtis 394 Karkkila - Högfors 34 Jyväskylä 342 Karjalohja - Karislojo 334 Hämeenlinna - Tavastehus 339 9 697 Hyvinkää - Hyvinge 338 Nurmijärvi 286 Porvoo - Borgå 284 PKS:lle Vaasa - Vasa 272 Helsinki 6 174 21 % Kemiönsaari - Kimitoön 27 Espoo+Ka 3 794 13 % Oulu - Uleåborg 233 Vantaa 1 526 Kuopio 2 11 494 39 % Forssa 199 Somero 182 Vihti 1 948 7 % Länsi-Turunmaa - Väståboland 18 Knummi 1 482 Pori - Björneborg 18 3 43 12 % Lappeenranta - Villmanstrand 179 Riihimäki 177 Turku 1 79 Kerava - Kervo 174 Kemiönsaari - Kimitoön 27 Järvenpää - Träskända 171 Salo 1 251 Joensuu 166 Nurmijärvi 286 Kauniainen - Grankulla 164 Hyvinkää 338 Tuusula - Tusby 159 Tuusula 159 Maarianhamina - Mariehamn 157 Järvenpää 171 Kotka 152 Kerava 174 Kouvola 147 Riihimäki 177 Rovaniemi 127 Sipoo 115 Loppi 124 Porvoo 284 Sipoo - Sibbo 115 Somero 182 84 % Mikkeli - S:t Michel 11 Forssa 199 24 449 Seinäjoki 16 5 396 18 % Rauma - Raumo 94 Kaarina - S:t Karins 92 LÄHDE:Tilastokeskus 29 Äänekoski 92 Savonlinna - Nyslott 89 Kajaani - Kajana 78 Loviisa - Lovisa 7 Pietarsaari - Jakobstad 7 Heinola 69 Raisio - Reso 69 Tammela 69 Kokkola - Karleby 67 Mäntsälä 66 Imatra 62 Naantali - Nådendal 58 Loimaa 1 56 Jämsä 52 Valkeakoski 52
MAL-ALUEELLE TULOMUUTTO LÄHTÖKUNNAN MUKAAN (sis.muutto poistettu) Vuoden 29 aluerajat YHT. Lähtökunta/Utflyttningskommun 8 v. Yhteensä/Totalt 32 147 Helsinki - Helsingfors 7 14 Espoo - Esbo 6 8 MAL-sisäinen muutto: Vihti - Vichtis 2 412 Raasepori - Raseborg 4 75 Kirkkonummi - Kyrkslätt 2 39 Lohja - Lojo 2 367 Vantaa - Vanda 2 134 Nummi-Pusula 76 Turku - Åbo 1 172 Inkoo - Ingå 684 Salo 737 Hanko - Hangö 636 Tampere - Tammerfors 441 Siuntio - Sjundeå 596 Nurmijärvi 381 Karkkila - Högfors 322 Jyväskylä 313 Karjalohja - Karislojo 311 Porvoo - Borgå 292 9 697 Hyvinkää - Hyvinge 268 Kemiönsaari - Kimitoön 265 Oulu - Uleåborg 234 PKS:lta Lahti - Lahtis 229 Helsinki 7 14 13 398 Vaasa - Vasa 222 Espoo+Ka 6 294 Kauniainen - Grankulla 214 Vantaa 2 134 Hämeenlinna - Tavastehus 27 15 532 48 % Tuusula - Tusby 23 Järvenpää - Träskända 192 Vihti 2 412 Pori - Björneborg 188 Knummi 2 39 Kerava - Kervo 187 4 82 15 % Kuopio 182 Länsi-Turunmaa - Väståboland 182 Turku 1 172 Kouvola 174 Länsi-Turunmaa - Väståboland 182 Rovaniemi 17 Salo 737 Joensuu 167 Nurmijärvi 381 Lappeenranta - Villmanstrand 156 Hyvinkää 268 Riihimäki 125 Tuusula 23 Sipoo - Sibbo 122 Järvenpää 192 Loppi 119 Kerava 187 Kotka 117 Riihimäki 125 Maarianhamina - Mariehamn 111 Sipoo 122 Somero 12 Porvoo 292 86 % Forssa 11 Somero 12 27 693 Rauma - Raumo 98 Forssa 11 Kaarina - S:t Karins 89 4 64 13 % Mikkeli - S:t Michel 88 Savonlinna - Nyslott 85 lähde: Tilastokeskus 29 Kajaani - Kajana 82 Pietarsaari - Jakobstad 69 Seinäjoki 68 Loviisa - Lovisa 66 Raisio - Reso 65 Äänekoski 65 Kokkola - Karleby 58 Heinola 57 Kemi 55 Kuusamo 55 Ylöjärvi 55 Tammela 53 Mäntsälä 52 11
Kuntakohtainen muuttotarkastelu Tulo-, lähtö- ja nettomuuto Hangossa 21-28 In-, ut och nettoflyttning i Hangö 21-28 5 4 3 2 1-1 -2-3 -4-5 21 22 23 24 25 26 27 28 Lähde: Tilastokeskus 29 Tulomuutto / Inflyttning Lähtömuutto / Utflyttning Nettomuutto / Nettoflyttning Tulo-, lähtö- ja nettomuuto Raaseporissa 21-28 In-, ut- och nettoflyttning i Raseborg 21-28 2 1 5 1 5-5 21 22 23 24 25 26 27 28-1 -1 5 Lähde: Tilastokeskus 29 Tulomuutto / Inflyttning Lähtömuutto / Utflyttning Nettomuutto / Nettoflyttning 12
Tulo-, lähtö- ja nettomuuto Inkoossa 21-28 In-, ut- och nettoflyttning i Ingå 21-28 5 4 3 2 1-1 -2-3 -4 21 22 23 24 25 26 27 28 Vuosi / År Lähde: Tilastokeskus 29 Tulomuutto / Inflyttning Lähtömuutto / Utflyttning Nettomuutto / Nettoflyttning Tulo-, lähtö- ja nettomuuto Siuntiossa 21-28 In-, ut- och nettoflyttning i Sjundeå 21-28 8 6 4 2-2 -4-6 21 22 23 24 25 26 27 28 Lähde: Tilastokeskus 29 Tulomuutto / Inflyttning Lähtömuutto / Utflyttning Nettomuutto / Nettoflyttning Tulo-, lähtö- ja nettomuuto Lohjalla 21-28 In-, ut- och nettoflyttning i Lojo 21-28 2 5 2 1 5 1 5-5 -1-1 5-2 -2 5 21 22 23 24 25 26 27 28 Lähde: Tilastokeskus 29 Tulomuutto / Inflyttning Lähtömuutto / Utflyttning Nettomuutto / Nettoflyttning 13
Tulo-, lähtö- ja nettomuuto Karjalohjalla 21-28 In-, ut- och nettoflyttning i Karislojo 21-28 15 1 5-5 21 22 23 24 25 26 27 28-1 -15 Lähde: Tilastokeskus 29 Tulomuutto / Inflyttning Lähtömuutto / Utflyttning Nettomuutto / Nettoflyttning Tulo-, lähtö- ja nettomuuto Nummi-Pusulassa 21-28 In-, ut- och nettoflyttning i Nummi-Pusula 21-28 5 4 3 2 1-1 -2-3 -4-5 21 22 23 24 25 26 27 28 Lähde: Tilastokeskus 29 Tulomuutto / Inflyttning Lähtömuutto / Utflyttning Nettomuutto / Nettoflyttning Tulo-, lähtö- ja nettomuuto Karkkilassa 21-28 In-, ut- och nettoflyttning i Högfors 21-28 6 4 2 21 22 23 24 25 26 27 28-2 -4-6 Lähde: Tilastokeskus 29 Tulomuutto / Inflyttning Lähtömuutto / Utflyttning Nettomuutto / Nettoflyttning 14
MAAHANMUUTTO MAAHANMUUTOSSA ON POTENTIAALIA Katsaus maahanmuuttoon ja sen tuottamiin asunto- ja elinkeinopoliittisiin mahdollisuuksiin ja haasteisiin Länsi-Uudenmaan elinvoimaisuuden ja LU-MAL -työn näkökulmista. Lähteitä: Kuntaliitto: EU-asiainpäällikkö Erja Horttanainen, Maahanmuuttoasiain koordinaattori Anu Wikman-Immonen, Kollaasikaupunkiseminaari, Kuntalehti 11/9 artikkeli Länsi-Uudenmaan maahanmuuttokoordinaattori Börje Mattssonista SUOMEN ULKOMAALAISVÄESTÖN KEHITYS yht. 143 v. 28 1 9 8 7 6 5 4 3 Ruotsi Muut Pohjoismaat Afrikka Pohjois-Amerikka Etelä-Amerikka Tuntematon Baltia Venäjä EU-maat (pl. Suomi) Eurooppa (pl. Suomi) Aasia ja Oseania 2 1 1985 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 Maahanmuuttoa kuvaavia tunnuslukuja Ulkomaalaisia oli Suomessa v. 28 143 2: v. 199 26 3, joten kasvu on ollut 444%. Viimeisen 1 vuoden aikana ulkomaalaisväestö on kasvanut 68% (58 1). Eniten ulkomaalaisia on Venäjältä 19% (27 ) ja Virosta (22 5) 16%. Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla = 44% Suomen ulkomaalaisista. Yli 5% kunnan väkiluvusta PKS:n lisäksi on Oravaisissa (7,9%), Korsnäsissä (6,8%) ja Närpiössä (6,3%), joissa ulkomaalaisia on rekrytoitu aktiivisesti mm. maatalouden palvelukseen. Tilastoksekuksen 3.9.29 trendilaskelman mukaan Suomessa on vuonna 24 n. 6 miljoonaa asukasta, jos maahanmuutto jatkuu 15 as. / v. 15
Kasvavat maahanmuuttoryhmät 1. HUMANITAARISET Suomeen 75 kiintiöpakolaista / v. Turvapaikanhakijat kasvava ryhmä Entisen neuvostoliiton paluumuuttajat em. perheenjäsenet Potentiaali: Sisältää myös hyvin koulutettuja työkykyisiä ihmisiä, joiden mahdollisimman nopea työllistyminen parantaa kotoutumista ja keventää kunnan roolia. Voidaan helpottaa mm. kuntasektorin nopean eläköitymiskehityksen myötä syntyvää työvoimapulaa, joka koskee myös teknistä toimialaa ja hallintoa. 2. TYÖPERÄINEN MAAHANMUUTTO Lyhytaikaisella pestillä (houkuttelu jäämään ja tuomaan myös perhe) Alihankintafirmojen keikkatyöläiset (?) Kansainvälisten firmojen erikoisosaajat Rekrytoidut: hoiva-alalle, maatalouteen, metalliteollisuuteen jne. Kannustimia: Hyvät palvelut mm. lapsille (englanninkielinen päiväkoti ja koulut), miellyttävä asuminen ja puolison työllistymismahdollisuudet houkuttelevat muuttamaan Suomeen pysyvästi. Myös pärjäämiskokemukset suomalaisessa työ- ja vapaa-ajanyhteisössä merkitsevät. Miten voitaisiin edistää? Kunnan rooli? Tavoitteena luonnollinen sosiaalinen integroituminen (esim. Närpiössä hyviä kokemuksia ystäväperhesysteemistä). Hyvä asumistaso (insinööriluokka kiinnostunut omakotiasumisesta, mutta PKS:lla liian kallista) Ulkomaalaisten sijoittumisesta eri kuntiin, ammatteihin, yrityksiin ja työpaikkoihin on vaikea saada tilastoja, koska asukkaita ei saa tilastoida etnisen taustan mukaan. 3. AVIOLIITON TAKIA MUUTTAJAT 1. Eniten ruotsalaisia, virolaisia, thaimaalaisia (?). Ulkomainen työvoima kunnan näkökulmasta Maahanmuutolla on ikärakenteen vanhenemisen takia jatkuvasti kasvava merkitys osana työvoiman saannin turvaamista niin kunnallisella kuin yksityiselläkin sektorilla. Kuka meitä hoitaa tulevaisuudessa? Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarve kasvaa vuoteen 225 noin 6 hengellä olettaen, että tuottavuus pysyy nykyisellä tasolla ja samalla 55% kotimaisesta työvoimasta on siirtynyt eläkkeelle. (VATT) Monikulttuurisen asumisen toiveina viihtyvyys ja työllistymisen mahdollistama muutto paremmille asuinalueille. 16
KUNNAN OMA TARVE: 1. Kuntasektorilta poistuma eläkkeelle vuoteen 225 mennessä on 55%! 2. Työperusteisella maahanmuutolla voidaan helpottaa syntyvää työvoimapulaa mm. hoivaalalla, teknisen toimen ja hallinnon osalta. YRITYSELÄMÄ TARVITSEE TYÖVOIMAA (jota Suomessa ei ole tai se ei riitä): 1. nykyinen yritystoiminta tarvitsee ammattimiehiä esim. metalliteollisuuden puolalaiset ja kiinalaiset 2. maatalouden matalapalkkatyöntekijät uusi kasvava ryhmä 3. dynaamiset yritykset käyttävät ja tarvitsevat ulkomaista työvoimaa 4. ylikansalliset yritykset ovat yhä monikulttuurisempia työvoimaltaan (?) 5. huippuosaajat Suuret yritykset kuten Nokia järjestävät itse työtekijöilleen englanninkielisiä kouluja ja päiväkoteja. Näiden järjestäminen tai siinä auttaminen kunnan toimesta on yksi kilpailutekijä! KUNNALTA ODOTETAAN: humanitaarisen maahanmuuton likisääteiset kotouttamispalvelut palvelujärjestelmän kehittämistä myös työperäistä maahanmuuttoa palvelevaksi tasa-arvoiset palvelut kaikille kunnassa työskenteleville lakisääteiset palvelut omalla äidinkielellä (?) SITOUTTAJAN roolia kieleen ja kulttuuritaustaan liittyvä palveluosaaminen monikulttuurisuuteen valmentautuneet työyhteisöt Englanninkielisten palvelujen tarjonnasta syntyy kuntien ja alueiden uusi kilpailuvaltti ja houkutustekijä yrityksille ja focusoidulle työperäiselle maahanmuutolle! Yritystoimintaa tukeakseen tai houkutellakseen kunta voi tarjota englanninkielisiä palveluja (päiväkoti, koulu jne.). Kunta voi tarjota edullisia vuokra-asuntoja tai järjestää omakotitalojen välitystä. Edullinen valmiiden omakotitalojen tarjonta (vapautuu eläkeläisten hakeutuessa keskustoihin) on vahvuus esim. korkeaan asumistasoon tottuneelle insinööriluokalle. Haasteita asuntopolitiikalle: 1) yksipuolisten ulkomaalaistalojen ja alueiden syntymistä tulee välttää, 2) valmiiden, edullisten omakotitalojen tarjonta paremmin koulutetuille (kilpailuvaltti PKS:n suuntaan, jossa omakotitalojen hinnat ovat ulkomaalaisten tavoittamattomissa ulkomaalaiset eivät ole potentiaalisia talojen rakentajia) Hyvä elinympäristö: - millainen se voisi olla työperäisen maahanmuuttajan toiveissa? Elinympäristön sosiaalinen ulottuvuus tulee korostumaan uudella tavalla kilpailuvalttina! Kunta voi kehittää monikulttuurisiin työyhteisöihin valmennuspalveluja myös yrityksille. 17
Maahanmuutto Länsi-Uudenmaan näkökulmasta LÄNSI-UUDENMAAN MAL-ALUEEN ULKOMAALAISVÄESTÖN KEHITYS 2 5 2 1 5 1 Ulkomaat Tuntematon Etelä-Amerikka Pohjois-Amerikka Afrikka Muut Pohjoismaat Aasia ja Oseania Eurooppa (pl. Suomi) EU-maat (pl. Suomi) Baltia 5 1985 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 Lähtökohtia: 1. Onko trendiennusteen muuttovoitto (+ 17 as.) pääosin ulkomaalaisia? ainakin kuntasektori, hoiva-ala, edullinen maataloustyö ja metalliala tarvitsevat tulevaisuudessa ulkomaalaisia työntekijöitä myös Länsi-Uudellamaalla. 2. Raideliikenteen voimakkaan kehittämisen edellyttämä työikäinen väestöpotentiaali (+ 67 as.) on pääosin ulkomaalaisia. 3. Tulevatko ulkomaalaiset Länsi-Uudellemaalle vai hakeutuvatko mieluummin pääradan varteen tai Itä-Uudellemaalle se riippuu kuntien tarjoamista palveluista sekä sosiaalisesta ja fyysisestä ympäristöstä johon integroitua. Olennaisinta on tietysti työpaikan sopivuus, palkkataso (joka ei koskaan tule olemaan kilpailukykyinen Euroopan kanssa) ja lasten palvelut. 4. Tulevatko ulkomaalaisia palkkaavat yritykset Länsi-Uudellemaalle vai.? 18
MAL-alueen ulkomaalaisväestön kehitys kunnittain 9 8 7 6 5 4 3 Hanko - Hangö Inkoo - Ingå Karjalohja - Karislojo Karkkila - Högfors Lohja - Lojo Nummi-Pusula Raasepori - Raseborg Siuntio - Sjundeå 2 1 1985 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 Onko kaksikielisyys potentiaali vai rasite? 1. Kahden uuden kielen opettelu on maahanmuuttajalle mahdoton tai epämiellyttävä haaste. 2. Kumpi kieli valita ruotsinkielisissä kunnissa tai suomenruotsalaisissa yrityksissä? 3. Miten kielen valinta eriyttää tai integroi maahanmuuttajan tulevaa elämää paikallisyhteisössä tai Suomessa? 4. Minkälainen mielikuva alueesta lähtee leviämään? Syntyykö positiivisia kerrannaisvaikutuksia? SUOMEN YLEISET VAHVUUDET JA HEIKKOUDET Alueiden kilpailukyky syntyy näiden vahvuuksien näkyväksi tekemisestä ja heikkouksien poistamisesta. Vetää Suomeen: - arvostetut yritykset tai organisaatiot - kiinnostavat työtehtävät - yhteistyökumppanit Sitouttaa Suomeen: - rauhallinen ympäristö - joustava, arvostava työkulttuuri - toimiva työkulttuuri organisaatiossa - perhe-elämän arvostus työelämässä ja (Mika Raunio 7.8.29, Tampereen yliopisto) Estää Suomeen tulon: - yleinen tuntemattomuus - korkeat verot ja matala palkkataso - lupien saamisen pitkä kesto Irrottaa Suomesta: - uramahdollisuuksien kapeus - palkkataso ja verotus - puolison heikot työllistymismahdollisuudet - sosiaalisten suhteiden niukkuus yhteiskunnassa - kommunikoimaton kulttuuri 19
MITÄ SIJOITTUMISKOHTEITA JA TARJONTAA (HOUKUTUKSIA) TYÖPERÄISELLE MAAHAN- MUUTOLLE LÖYTYY LÄNSI-UUDELLAMAALLA EM. NÄKÖKULMISTA? YLEISESTI 1. tarjolla edullista omakotirakennuskantaa esim. Hangossa ja Karkkilassa 2. elinkeinojen kehittämisvision lähiruoka- ja luomutuotannon tulevaisuuden työvoimaa 3. keskiasteen koulutusta käyttäviä yrityksiä runsaasti 4. 5. 6. jne. ALUEELLISESTI alue tarjonta / sijoittujat tarvittavat toimenpiteet HAASTEET YHDYSKUNTASUUNNITTELULLE JA ASUNTOPOLITIIKALLE 1. Asuinalueiden ja ympäristöjen etnisen eriytymisen estäminen: asuntopolitiikassa ei kohdisteta maahanmuuttoa yhteen taloon, kohteeseen tai alueeseen (ghettoutumisen estäminen). 2. Kohtuuhintaisen vuokra-asumisen tarjoaminen I vaiheen maahanmuuttajille. 3. Omakoti ym. asuntomarkkinointi potentiaaliselle ryhmälle. TARVITAAN YHTEINEN TYÖPERÄISEN MAAHANMUUTON STRATEGIA JA TOIMENPITEET - esim.? YHTEINEN MARKKINOINTI: rekrytointifirmat, ulkomaiset kohteet YHTEISTÄ MONIKULTTUURISEN TYÖYHTEISÖN TOIMINTAKOULUTUSTA YHTEISEN ENGLANNINKIELISEN (TAI MONI-) PERUSPALVELUVERKOSTON LUO- MINEN YRITYSTEN SYNERGIA-ALUSTAT JA VERKOTTUMISEN KOORDINOINTI YHTEISET KOTOUTTAMISPALVELUEXTRAT esim. excursiot jne. 2
Kollaasikaupunki monikulttuurisuus voimavarana OTTEITA MAAHANMUUTTOA JA MONIKULTTUURISUUTTA KOSKEVASTA KESÄSEMINAARISTA 6.-7.8.29 / YTK ja Espoon kulttuuritoimi / 1.8.9 Satu Taskinen HAASTEET LÄNSI-UDENMAAN NÄKÖ- KULMASTA - Suomen väestö ikääntyy ja väestönkasvu hidastuu -> ulkomailta saapuvat maahanmuuttovirrat tulisi nähdä voimavarana ja väestörakenteen paikkaajana pikemmin kuin taakkana yhteiskunnalle. - Pääkaupunkiseutu on ollut huonosti varautunut maahanmuuttovirtoihin ja nyt pelätäänkin maahanmuuttajaväestön keskittyvän tietyille alueille, joissa huono-osaisuus ja segregaatio lisääntyvät - Tulevaisuudessa tulee yhä tärkeämmäksi hyödyntää ulkomailta saapuva työvoimapotentiaali. Länsi-Uusimaa ei ole tässä suhteessa poikkeus -> pääkaupunkiseudun kehyskunnat tulevat yhä lisääntyvissä määrin olemaan kosketuksissa saman ilmiön kanssa kuin pääkaupunkiseutu on nyt - Länsi-Uudenmaan kunnilla on etulyöntiasema pääkaupunkiseudun kuntiin nähden, koska aikaa on vielä estää maahanmuuton aiheuttamat ei toivotut vaikutukset. - Länsi-Uudenmaan alueella tulisi aloittaa seudullinen yhteistyö myös maahanmuuton osalta ja maahanmuuttajien integroimiseksi yhteiskuntaan ja työelämään. - Alueelle tulisi laatia yhteinen suunnitelma toivottujen maahanmuuttajien määrästä suhteessa tuleviin työvoiman tarpeisiin. - Tulee tiedostaa, millä keinoin ja mitä vahvuuksiaan korostaen seutu houkuttelee itselleen osaavia ja innovatiivisia ulkomaalaistaustaisia henkilöitä. Erityiseksi haasteeksi Länsi-Uudenmaan kunnille voitaneen asettaa kysymys, miten kunnat mahdollisesti voisivat maahanmuuton avulla paikata syntyvää sosiaali- ja terveyshuollon vajetta. SUOMEN VÄESTÖNKASVU PERUSTUU MAAHANMUUTTOON - Ulkomaista alkuperää olevien määrä suomessa kaksinkertaistunee seuraavan 2 vuoden aikana. - Jo nyt noin 2/3 Suomen väestönkasvusta perustuu maahanmuuttoon -> muuttovoitto 15 5 henkeä vuonna 28. Suurin osa on tullut muun kuin työn vuoksi. - Maahanmuutto ei ole ainoastaan pääkaupunkiseutua käsittävä ilmiö -> erityisesti pääkaupunkiseudun kehyskuntien ja suurten kaupunkien tulisi varautua muutokseen ajoissa, jotta kielteiset vaikutukset voitaisiin välttää ja tarpeellinen työvoima saataisiin pysymään alueella ja Suomessa. (Pasi Saukkonen, 6.8.29, Cupore, Espoo) - Maahanmuuttajia tarvitaan keskiluokan ammattiryhmiin; suunnittelijoiksi, opettajiksi, edustajiksi jne. Maahanmuuttajien työllistymistä edistäneitä tekijöitä: - suomen kielen taito - verkostot, satunnainen hyvän ihmisen kohtaaminen - korkea koulutustaso ja vahva sosioekonominen tausta Työn rooli kotoutumiselle ja Suomeen jäämiselle on keskeinen: - Työssä ja työyhteisössä viihtyminen osa menestymisen kokemusta - Perheen ja uran yhteensovittamisen tärkeys ja niiden toisiaan tukeva ominaisuus - Suomen kieli sudenkuoppa -> mahdollisuuksia kielen opiskeluun työn ohessa tai jopa työajalla - Englannin kielen käyttömahdollisuus työssä ja palveluissa tärkeä - Yhdenvertaisuuden kehittäminen työyhteisöissä - Täydellisyyttä tavoittelemalla suljetaan pois päteviä työntekijöitä -> maahanmuuttajat ovat resurssi VETOVOIMAINEN KAUPUNKI JA TUHDIT TYÖMARKKINAT TÄYDENTÄVÄT TOISIAAN - Aasiassa paljon toisen asteen koulutuksen saaneita osaajia - Aasian Innovaatiotalous - Kansainvälisesti liikkuvuus tulee olemaan hyvin voimakasta myös tulevaisuudessa 21