HAKIJOIDEN OPAS OSA 1. Ydinenergia

EUROOPAN KOMISSIO EUROOPAN ATOMIENERGIAYHTEISÖN (EURATOM) YDINENERGIA-ALAN TUTKIMUS- JA KOULUTUSTOIMINTAA KOSKEVA VIIDES PUITEOHJELMA (1998-2002) HAKIJOIDEN OPAS OSA 1 Ydinenergia Lopullinen versio 16.3.1999

2 Esipuhe Tämä hakijoiden opas sisältää tietoja, jotka ovat tarpeellisia tehtäessä ehdotusta Euratomin viidennessä puiteohjelmassa 1 toteutettaviksi ydinenergia-alan epäsuoriksi tutkimus-, teknologia-, demonstraatio- ja koulutustoimiksi (jäljempänä TTKK-toimet). Opas auttaa löytämään oikean tutkimusalan ja tarjoaa tiedot ehdotuksen jättämisestä ja tähän tarvittavista lomakkeista. Opas on kaksiosainen. Osa 1: Luvussa I esitellään viidennen puiteohjelman yleiset tavoitteet, painopistealueet ja rakenne. Luvussa II esitellään ydinenergia-alan ohjelman tavoitteet, painopistealueet ja toteutus. Luvussa III selostetaan keskeisiä osallistumissääntöjä ja -ehtoja. Luvussa IV on tietoa ehdotusten laatimisesta ja jättämisestä. Osa 2: Luvussa V on ydinenergia-alan ohjelman ehdotuspyyntöjä koskevat tiedot. Ehdotuksen laatimiseen tarvitaan lisäksi seuraavat asiakirjat: Ydinenergia-alan tutkimus- ja koulutustoimintaa koskevan ohjelman (1998-2002) (jäljempänä "ydinenergia-alan ohjelma") työohjelma. Työohjelmassa kuvaillaan niitä toimintalinjoja, joita koskevia ehdotuksia otetaan vastaan, sekä esitetään ohjelman alustava toteutusaikataulu (toteutuskaavio). Ydinenergia-alan työohjelma käsittää avaintoiminnot Hallittu lämpöydinfuusio ja Ydinfissio sekä säteilytieteisiin liittyvää yleisluonteista tutkimusta. Työohjelma saatetaan säännöllisesti ajan tasalle. Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä julkaistu ehdotuspyyntö. Ehdotuspyynnöstä käyvät ilmi ehdotusten määräajat sekä toimintalinjat, joita haku koskee. Avaintoiminnossa Ydinfuusio julkaistaan vain koulutustoimintaa koskevia ehdotuspyyntöjä. Ehdotusten arviointimenettelyt -opas (sekä tähän hakijoiden oppaaseen sisältyvät ydinenergia-alan ohjelmaa koskevat ohjeet). Nämä asiakirjat tarjoavat lisätietoja ehdotusten arviointiin sovellettavista kriteereistä, kriteerien painoarvoista sekä ehdotusten mahdollisesta jatkoonpääsykynnyksestä. Arviointiopas ja ohjelmakohtaiset ohjeet muodostavat hyödyllisen muistilistan hakemuksen täydellisyyden tarkistamiseksi. Tämä opas sisältää myös viittauksia muihin asiakirjoihin, raportteihin, lomakkeisiin ja tietokoneohjelmiin, joista on apua laadittaessa ehdotusta. Komission Luxemburgissa sijaitsevan Cordis-palvelimen (http://www.cordis.lu) kautta saa aina tuoreimmat tiedot työohjelmasta ja ehdotuspyynnöistä. 1 EYVL L 26, 1.2.1999, s. 34.

3 Tämä oppaan tarkoituksena on pelkästään antaa tietoa. Sen sisältämät tiedot eivät rajoita viidettä puiteohjelmaa koskevien neuvoston ja Euroopan parlamentin päätösten, eri aihepiirikohtaisten ohjelmien taikka näihin ohjelmiin liittyvien ehdotuspyyntöjen sääntöjen ja ehtojen soveltamista.

4 Sisällys - OSA 1 ESIPUHE...2 I. EY:N JA EURATOMIN VIIDENNET PUITEOHJELMAT...5 I.1. TAVOITTEET...5 I.2. I.2. RAKENNE JA SISÄLTÖ...5 I.3. TOTEUTUS...7 LAATIKKO 1 MARIE CURIE -APURAHAT EURATOMIN VIIDENNESSÄ PUITEOHJELMASSA10 II. YDINENERGIA-ALAN OHJELMA (EPÄSUORAT TOIMET)...11 II.1. OHJELMAN TAVOITTEET...11 II.2. OHJELMAN STRATEGIA...11 II.3. OHJELMAN RAKENNE JA SISÄLTÖ...12 II.4. SYNERGIA MUIDEN OHJELMIEN KANSSA...14 II.5. OHJELMAN TOTEUTUS...14 II.6. VIITEASIAKIRJAT JA TIETOLÄHTEET...18 III. OSALLISTUMINEN VIIDENNEN PUITEOHJELMAN TOIMIIN... 19 III.1. OSALLISTUJAT...19 III.2. EHDOTUKSEN JÄTTÄMINEN...20 III.3. EHDOTUSTEN ARVIOINTI...21 III.4. EHDOTUSTEN VALINTA... ERROR! BOOKMARK NOT DEFINED. III.5. SOPIMUS... ERROR! BOOKMARK NOT DEFINED. III.6. HANKKEEN SEURANTA...23 III.7. YHTEISÖN RAHOITUS...24 LAATIKKO 2 - YHTEISTYÖ MUIDEN KUIN EU-MAIDEN SEKÄ KANSAINVÄLISTEN JÄRJESTÖJEN KANSSA EURATOMIN VIIDENNESSÄ PUITEOHJELMASSA... 25 LAATIKKO 3 - MUIDEN KUIN EU-MAIDEN OSALLISTUMINEN EURATOMIN VIIDENTEEN PUITEOHJELMAAN... 26 LAATIKKO 4 - EURATOMIN VIIDENNEN PUITEOHJELMAN VALINTAPROSESSIN PÄÄVAIHEET... 27 LAATIKKO 5 EURATOMIN VIIDENNEN PUITEOHJELMAN SOPIMUSTEN OHJEELLINEN LUOKITTELU... 28 LAATIKKO 6 - EURATOMIN RAHOITUKSEN LASKENTAMENETELMÄT... 29 IV. EHDOTUSTEN LAATIMINEN JA JÄTTÄMINEN... 30 IV.1. EHDOTUSPYYNNÖN ALA...30 IV.2. EHDOTUSTEN LAATIMINEN...31 IV.3. EHDOTUSTEN JÄTTÄMINEN...32 IV.4. APU HAKIJOILLE...35 LAATIKKO 7 - AVAINSUOSITUKSET... 37 LAATIKKO 8 - SÄHKÖISESSÄ MUODOSSA JÄTETTÄVIEN EHDOTUSTEN EDELLYTTÄMÄT VARMENTEET... 38

5 OSA 1 I. EY:n ja Euratomin viidennet puiteohjelmat I.1. Tavoitteet Joulukuun 22. päivänä 1998 vahvistetussa viidennessä puiteohjelmassa määritellään toimet, jotka yhteisö toteuttaa Euroopan yhteisön ja Euratomin perustamissopimusten mukaisesti tutkimuksen, teknologisen kehittämisen, demonstraation ja koulutuksen aloilla vuosina 1998-2002. Euratomin osuus viidennestä puiteohjelmasta perustuu erilliseen neuvoston päätökseen, koska tietyt osallistumista, tiedonlevitystä jne. koskevat säännöt poikkeavat EY:n osuutta varten vahvistetuista säännöistä. Viides puiteohjelma poikkeaa edeltäjistään. Sen avulla on tarkoitus ratkaista ongelmia ja vastata Euroopan unionin tärkeimpiin sosioekonomisiin haasteisiin. Ohjelmassa keskitytään rajattuun määrään tavoitteita ja alueita, joissa yhdistyvät teknologiset, taloudelliset, sosiaaliset sekä teollisuuteen ja kulttuuriin liittyvät näkökohdat. Painopisteet on valittu soveltaen sekä koko puiteohjelman, puiteohjelman toteuttamiseksi laadittujen erityisohjelmien että näiden erityisohjelmien kattamien TTKK-toimien tasolla seuraavia kolmea perusperiaatetta. Euroopan laajuisen toiminnan tuoma lisäarvo ja toissijaisuusperiaate, esimerkiksi kriittisen massan saavuttamiseksi tai Euroopan laajuisten ongelmien ratkaisemisen edistämiseksi Sosiaaliset tavoitteet, kuten elämänlaatu, työllisyys ja ympäristönsuojelu, joilla pyritään vastaamaan unionin kansalaisten odotuksiin ja huolenaiheisiin Talouskehitykseen liittyvät sekä tieteelliset ja teknologiset näkymät, joiden osalta pyritään edistämään harmonista ja kestävää kehitystä Euroopan unionissa. I.2. I.2. Rakenne ja sisältö EY:n viides puiteohjelma koostuu seitsemästä erityisohjelmasta. Näistä neljä on aihepiirikohtaisia ja kolme monialaisia. Aihepiirikohtaisia ohjelmia ovat seuraavat: Elämänlaatu ja luonnonvarojen hoitaminen Käyttäjäystävällinen tietoyhteiskunta Kilpailukykyinen ja kestävä kasvu Energia, ympäristö ja kestävä kehitys. Euroopan yhteisön perustamissopimuksen määräysten mukaisesti näitä aihepiirikohtaisia ohjelmia tuetaan ja täydennetään laajoilla monialaisilla ohjelmilla.

6 Monialaisia ohjelmia ovat seuraavat: Yhteisön tutkimuksen kansainvälisen aseman vahvistaminen Innovaation edistäminen ja pk-yritysten osallistumisen kannustaminen Tutkijavoimavarojen lisääminen ja sosioekonomisen tietopohjan laajentaminen. Viidennen puiteohjelman eräs keskeinen uusi piirre on sen integroitu ja ongelmalähtöinen lähestymistapa. Integrointia on vahvistettu kolmella tasolla: ½ Aihepiirikohtaisten ohjelmien avaintoimintojen avulla. Avaintoiminnot ovat viidenteen puiteohjelmaan sisältyvä merkittävä innovaatio. Integroimalla kaikki tavoitteiden saavuttamisen kannalta tarpeelliset toiminnot ja alat ne mahdollistavat tutkimuksen kohdentamisen laaja-alaisesti taloudellisiin ja sosiaalisiin kysymyksiin liittyviin eri näkökohtiin. ½ Integroimalla monialaisten ja aihepiirikohtaisten ohjelmien tavoitteet. Kansainvälinen yhteistyö Kolmannet maat ja kansainväliset organisaatiot voivat osallistua kaikkiin ohjelmiin, minkä lisäksi ne voivat hyödyntää monialaisen ohjelman Yhteisön tutkimuksen kansainvälisen aseman vahvistaminen tarjoamia osallistumismahdollisuuksia. Osallistumisehdot, mukaan luettuina mahdolliset rahoitusjärjestelyt, on selostettu tämän oppaan luvussa III. Innovaatiot ja pk-yritysten osallistuminen Kaikissa aihepiirikohtaisissa ohjelmissa sekä ohjelmassa Innovaation edistäminen ja pkyritysten osallistumisen kannustaminen toteutetaan toimia, joilla edistetään pienten ja keskisuurten yritysten osallistumista TTK-toimiin. Näistä toimista on yksityiskohtaisempia tietoja erityisessä pk-yrityksille tarkoitetussa esitteessä. Lisäksi kullakin aihepiirikohtaisella ohjelmalla on yhtymäpinta monialaiseen ohjelmaan Innovaation edistäminen ja pk-yritysten osallistumisen kannustaminen. Tarkoituksena on lisätä tietoisuutta aihepiirikohtaisessa ohjelmassa saavutetuista tuloksista sekä helpottaa teknologiansiirtoa ja tulosten käyttöä pk-yrityksissä. Sosioekonomiset ja koulutukseen liittyvät näkökohdat Sosioekonomista tutkimusta voidaan rahoittaa sekä aihepiirikohtaisista ohjelmista että monialaiseen ohjelmaan Tutkijavoimavarojen lisääminen ja sosioekonomisen tietopohjan laajentaminen kuuluvasta avaintoiminnosta Sosioekonomisen tietopohjan parantaminen. Sosioekonominen tutkimus sisältyy aihepiirikohtaisiin ohjelmiin olennaisena teknologisen tutkimuksen osa-alueena. Tutkijoille järjestetään koulutusmahdollisuuksia ydinenergia-alalla Marie Curie -apurahoin (ks. laatikko 1) sekä muiden koulutustoimien avulla (ks. luku II.5.2). ½ Varmistamalla aihepiirikohtaisten ohjelmien keskinäinen integrointi. Ohjelmien toteutuksen yhteydessä varmistetaan täydentävä ja synergiaetuja tarjoava vuorovaikutus.

7 Euratomin viides puiteohjelma on erillään EY:n viidennestä puiteohjelmasta. Organisoinnin kannalta ja hallinnollisesti se on kuitenkin kiinteä osa EY:n puiteohjelman aihepiirikohtaista ohjelmaa Energia, ympäristö ja kestävä kehitys. Tämän hakijoiden oppaan jäljellä oleva osa koskee pelkästään Euratomin ydinenergiaalan ohjelmaa. EY:n muihin ohjelmiin osallistumista suunnittelevia pyydetään tutustumaan muihin oppaisiin, jotka on laadittu kyseistä tarkoitusta varten. Euratomin viides puiteohjelma: Euratomin viides puiteohjelma käsittää kaksi erillistä osaa: i) suorat toimet ja ii) epäsuorat toimet. Epäsuorat toimet ovat yhteisön tutkimus-, kehittämis- ja demonstraatiotoimien tärkein osa, ja ne toteutetaan pääasiallisesti ehdotuspyyntöjen avulla. Suorat toimet puolestaan täydentävät epäsuoria toimia, ja ne toteuttaa yhteinen tutkimuskeskus (YTK). YTK:n toteuttamat suorat toimet liittyvät muun muassa ydinpolttoainekierron turvallisuuteen ja varmuuteen, reaktoreiden turvallisuusnäkökohtiin ja ydinmateriaalivalvontaan. YTK voi osallistua myös epäsuoriin TTKK-toimiin samoin perustein kuin muutkin jäsenvaltioihin sijoittautuneet oikeushenkilöt (ks. luku III.1). Epäsuorien tointen ohjelma käsittää avaintoiminnot Hallittu lämpöydinfuusio ja Ydinfissio. Lisäksi se sisältää säteilytieteisiin liittyvää yleisluonteista tutkimusta. Tämän oppaan jäljellä oleva osa koskee pelkästään Euratomin ydinenergia-alan viidennen puiteohjelman epäsuoria toimia. I.3. Toteutus I.3.1. Työohjelma Ydinenergia-alan ohjelmalle on laadittu työohjelma, jossa kuvataan erityiset toimet ja eri tutkimusaiheet. Työohjelmaa tarkistetaan säännöllisesti yhteistyössä riippumattomien asiantuntijoiden neuvoa-antavan ryhmän kanssa sen varmistamiseksi, että ohjelma on jatkuvasti muuttuvien tarpeiden ja kehityksen tasolla. Hakemuksen jättämistä suunnittelevien olisi siksi varmistettava, että heillä on käytössään työohjelman tuorein versio. Ydinenergiaalan ohjelman verkkosivuilla on aina tuorein versio työohjelmasta. Työohjelmaan sisältyy alustava aikataulu eli toteutuskaavio, josta käyvät ilmi ne työohjelman osat, joita kulloinenkin haku koskee, sekä tähän liittyvä(t) määräaika (-ajat). Näin voidaan kohdistaa huomio tiettyihin aloihin tai näiden osa-alueisiin ja sitä kautta optimoida mahdollisuudet käynnistää yhteistoimintahankkeita ja rakentaa aihepiirikohtaisia verkkoja. Komissio huolehtii ohjelmien hallinnosta ja varmistaa, että ohjelmien aihepiirikohtaisen sisällön yhtymäkohtia hyödynnetään synergiaedut mahdollistavalla tavalla. Tämä saattaa edellyttää yhteisiä tai synkronoituja ehdotuspyyntöjä. Mikäli tämän kaltaiset koordinointitoimet ovat tarpeen, niistä mainitaan ehdotuspyynnössä ja työohjelmassa.

8 I.3.2. Tuettavien toimien tyypit Yhteisö osallistuu viidennen puiteohjelman erityisohjelmissa toteutettavien tutkimus- ja teknologiatoimien rahoitukseen 2. Tätä koskevat yleiset säännöt 3 ovat seuraavat: (a) Yhteisrahoitteinen toiminta Tutkimus- ja teknologiahankkeet näissä hankkeissa tuotetaan uutta tietämystä tuotteiden, prosessien tai palvelujen kehittämiseksi ja/tai yhteisön politiikkojen tueksi (rahoitusosuus: 50 % tukikelpoisista kokonaiskustannuksista 4 ) Esittely- eli demonstraatiohankkeet hankkeissa pyritään osoittamaan sellaisten potentiaalisia taloudellisia hyötyjä tarjoavien teknologioiden toteuttamiskelpoisuus, jotka eivät ole vielä edenneet kaupallistamisvaiheeseen (rahoitusosuus: 35 % tukikelpoisista kokonaiskustannuksista 5 ) Yhdistetyt tutkimus- ja teknologia ja demonstraatiohankkeet hankkeissa yhdistetään edellä kuvatut osatekijät (rahoitusosuus: 35 50 % tukikelpoisista kokonaiskustannuksista 5 ) Infrastruktuurien käyttömahdollisuuksien tukeminen toimien avulla pyritään lisäämään yhteisön tutkijoiden mahdollisuuksia hyödyntää tutkimusinfrastruktuureja. Tuki kattaa enimmillään 100 % toimen tukikelpoisista kustannuksista (b) Koulutusapurahat Keski- ja Itä-Euroopan maista ja uusista itsenäisistä valtioista kotoisin oleville nuorille tutkijoille myönnetään Marie Curie -apurahoja ja muita apurahoja (ks. luku II.2.2(e)) (rahoitusosuus: enimmillään 100 % toimen tukikelpoisista lisäkustannuksista). (c) Tutkijakoulutusverkot ja aihepiirikohtaiset verkot Tutkijakoulutusverkkojen avulla edistetään erityisesti väitöskirjaa valmistelevien tai jo väitelleiden tutkijoiden tutkimustyön kautta tapahtuvaa koulutusta. Aihepiirikohtaisten verkkojen avulla pyritään puolestaan saattamaan yhteen esimerkiksi valmistajia, käyttäjiä, yliopistoja ja tutkimuskeskuksia tietyn tieteellisen ja teknologisen tavoitteen saavuttamiseksi tehtävää työtä varten. Tuki on enimmillään 100 % verkkojen perustamisen ja ylläpidon tukikelpoisista kustannuksista. (d) Koordinoiva toiminta Koordinoivaa toimintaa on jo rahoitusta saavien tutkimus- ja teknologiahankkeiden koordinointi, jonka tarkoituksena on esimerkiksi kokemusten vaihtaminen, eri toimijoiden tutkimustyön laajentaminen kriittisen massan saavuttamiseksi, tulosten levittäminen ja käyttäjien informoiminen (rahoitusosuus: enimmillään 100 % toimen tukikelpoisista kustannuksista) Koordinoivaa toimintaa ovat myös yhteisön rahoittamien hankkeiden koordinointiverkot. 2 3 4 Yhteisö myös toteuttaa yhteisen tutkimuskeskuksen tutkimus- ja teknologiatoimia. Erityisohjelmien vahvistamispäätösten mukaisesti tässä esitetyistä rahoitussäännöistä voidaan poiketa pelkästään asianmukaisesti perustelluissa erityistapauksissa. Kun on kyse oikeushenkilöistä, joilla ei ole kustannuspaikkapohjaista kirjanpitoa, rahoitusosuus kattaa 100 % tutkimuksesta aiheutuneista tukikelpoisista lisäkustannuksista.

9 (e) Liitännäistoimenpiteet Liitännäistoimenpiteiden avulla edistetään ydinenergia-alan ohjelman toteutusta tai ohjelman tulevien toimien valmistelua. Niiden avulla voidaan myös valmistautua muihin epäsuoriin tutkimus- ja teknologiatoimiin tai tukea näitä (rahoitusosuus: enimmillään 100 % toimen tukikelpoisista kokonaiskustannuksista). Ydinenergia-alan ohjelmassa ei välttämättä järjestetä kaikkia edellä kuvattuja toimenpiteitä koskevia hakuja. Eri ehdotuspyyntöjen aiheena olevat toimet käyvät ilmi tämän oppaan luvusta V. I.3.3 Hankeryhmät (klusterit) Hankeryhmä on tiettyjen tutkimus- ja teknologiahankkeiden muodostama kokonaisuus. Hankeryhmien avulla pyritään takaamaan hankkeiden keskinäinen täydentävyys, maksimoimaan Euroopan laajuisen toiminnan tuoma lisäarvo tietyllä alalla ja saavuttamaan voimavarojen kriittinen massa Euroopan tasolla. Jotta monimutkaisia poikkitieteellisiä ongelmia voitaisiin ratkaista mahdollisimman tehokkaasti, tutkimusalaa ja hankkeita on tarkasteltava kokonaisvaltaisesti. Hankeryhmät ovat tämän ongelmalähtöisen lähestymistavan ilmentymä. Niihin niputetaan hankkeita, joissa tarkastellaan tiettyyn avaintoimintoon tai yleisluonteiseen toimeen liittyviä yleisiä kysymyksiä siten, että hankkeet täydentävät toisiaan (toisinaan hankkeita voidaan niputtaa jopa avaintoimintojen tai erityisohjelmien välisten rajojen yli). Hankeryhmien avulla pyritään optimoimaan tieteellinen verkottuminen, hallinto, koordinointi, seuranta, tiedonvaihto sekä soveltuvissa tapauksissa myös tulosten hyödyntäminen ja levittäminen. Hankeryhmistä voi muodostua yksi luonnollinen keino luoda eurooppalaista lisäarvoa tavalla, joka ei ole mahdollinen yksittäisten hankkeiden rajallisten resurssien avulla. Hankeryhmiksi voidaan koota ja yhdistää kaikentyyppisiä hankkeita, mukaan luettuina yhteisön eri tutkimus- ja teknologiatoimien yhteydessä rahoitetut hankkeet (avaintoiminnot, yleisluonteiset toimet, infrastruktuuri). Yleisen eurooppalaisen lähestymistavan nimissä ja mikäli näin saavutetaan synergiaetuja huomioon voidaan ottaa myös muiden tutkimusohjelmien asianomaiset toimet. I.3.4. Miesten ja naisten yhtäläiset mahdollisuudet Komissio pyrkii takaamaan sukupuolten yhtäläiset mahdollisuudet kaikkien unionin politiikkojen toteutuksessa, ja tämän periaatteen mukaisesti viidennessä puiteohjelmassa kiinnitetään erityistä huomiota naisten osallistumisen edistämiseen TTK-alalla. Naispuolisia tutkijoita kannustetaankin erityisesti osallistumaan edellä kuvattuihin tutkimus- ja teknologiatoimiin.

10 Laatikko 1 Marie Curie -apurahat Euratomin viidennessä puiteohjelmassa Ydinenergia-alan ohjelmassa haettavien Marie Curie -apurahojen tyypit Henkilökohtaiset Marie Curie -apurahat Apurahoilla tuetaan väitelleitä tai vastaavassa vaiheessa olevia nuoria tutkijoita. Marie Curie -paluuapurahat Muita heikommassa asemassa olevilta alueilta lähtöisin oleville Marie Curie -stipendiaateille myönnettävä apuraha, jonka avulla nämä voivat palata tällaiselle alueelle kotimaassaan tohtorintutkinnon jälkeisen kaksivuotisen apurahakauden päättyessä. Kokeneiden tutkijoiden Marie Curie -apurahat Apurahoja myönnetään kokeneille tutkijoille edistämään asiantuntemuksen ja teknologian siirtoa i) yritysten ja korkeakoulujen välillä ja ii) muita heikommassa asemassa oleville Euroopan yhteisön alueille. Tutkimusalueet Hallittu lämpöydinfuusio: fuusioenergiaan liittyvä fysiikka, tehokkaiden ydinplasmalämmitysjärjestelmien fysiikka ja tekniikka, edistynyt plasmadiagnostiikka, tietojen hankkiminen, hyödyntäminen ja tulkitseminen, tulevaisuuden koereaktorin teknologia, pitkän aikavälin teknologian t&k, fuusioenergian sosioekonomisten näkökohtien analyysi Ydinfissio: nykyisten laitosten toiminnan turvallisuus, polttoainekierron turvallisuus, tulevien järjestelmien turvallisuus ja tehokkuus, säteilysuojelu. Säteilytieteet: säteilysuojelu ja terveys, radioaktiivisten aineiden kulkeutuminen ympäristössä, säteilyn käyttö teollisuudessa ja lääketieteessä ja luonnon säteilylähteet, sisäinen ja ulkoinen annosmittaus.

11 II.1. Ohjelman tavoitteet II. Ydinenergia-alan ohjelma (epäsuorat toimet) Tutkimus- ja koulutustoimintaa koskevan ydinenergia-alan ohjelman tarkoituksena on auttaa hyödyntämään ydinenergian kaikkia mahdollisuuksia sekä fuusiota että fissiota kestävällä tavalla lisäämällä entisestään nykyisen teknologian turvallisuutta ja taloudellisuutta ja tutkimalla uusia lupaavia käsitteitä. Turvallisten, kestävien ja kilpailukykyisten energialähteiden saatavuus on olennaisen tärkeää talouskasvulle, vauraudelle ja elämänlaadulle Euroopassa. Koska energian kysynnän odotetaan kasvavan, kaikkia mahdollisia energialähteitä on jatkuvasti hyödynnettävä. Ydinenergian avulla Euroopalle voidaan turvata varma ja kestävä energiansaanti kilpailukykyisin hinnoin. Ydinenergia myös myötävaikuttaa merkittävästi pyrkimyksiin monipuolistaa energiantuotantoa ja vähentää CO 2 -päästöjen kokonaismäärää. Ydinenergiajärjestelmien turvallisuuden ja varmuuden kehittäminen voi kohentaa yhteisön teollisuuden kilpailukykyä, koska tässä kehittämisessä hyödynnetään eurooppalaista teknologiaa, ja lisätä ydinenergian yleistä hyväksyttävyyttä. II.2. Ohjelman strategia Strategia noudattelee niitä yleisiä periaatteita, joiden mukaisesti on valittu sosioekonomisten kysymysten ratkaisuun tähtäävän viidennen puiteohjelman päätutkimusaiheet. Tieteellisten/teknologisten ja innovatiivisten näkökohtien lisäksi ohjelmassa painotetaan seuraavia näkökohtia: Euroopan laajuisen toiminnan tuoma lisäarvo: Monet ydinenergia-alan ongelmat ja haasteet ovat yhteisiä kaikille jäsenvaltioille. Usein on luotava henkilö- ja/tai taloudellisten resurssien kriittinen massa. Euroopan laajuisen toiminnan tuoma lisäarvo kasvaa, kun tutkimus- ja teknologiahankkeisiin osallistutaan useista jäsenvaltioista ja niihin tuodaan mukaan eri maissa saatavilla oleva asiantuntemus. Taloudellinen kehitys: Ydinenergia-alan tutkimus- ja teknologiatoimien päätavoitteina on lisätä Euroopan ydinvoimalaitosten turvallisuutta 5 ja kohentaa Euroopan teollisuuden kilpailukykyä. Lisäksi tämä työ auttaa säilyttämään ydinteknologian asiantuntemuksen korkealla tasolla Euroopassa. Sosiaaliset tavoitteet: Edellä mainittujen yleisten tavoitteiden puitteissa pyritään varmistamaan työntekijöiden ja suuren yleisön säteilysuojelu sekä radioaktiivisen jätteen turvallinen ja tehokas jätehuolto ja loppusijoitus. Muina tavoitteina on tutkia innovatiivisempia konsepteja, jotka soveltuvat kestävään kehitykseen ja joista voi olla pitkällä aikavälillä hyötyjä turvallisuuden, terveyden ja ympäristön kannalta. 5 Tässä käsitettä "turvallisuus" käytetään laajassa merkityksessä, ja se kattaa terveyteen, ympäristöön, organisaatioihin ja teknologiaan liittyvät näkökohdat. Samoin käytetään käsitettä "ydinturvallisuus", joka kattaa laitteistojen turvallisuuden, jätehuollon ja jätteiden käsittelyn sekä ihmisten ja ympäristön suojelun ionisoivan säteilyn vaikutuksilta.

12 II.3. Ohjelman rakenne ja sisältö Ydinenergia-alan ohjelma koostuu seuraavista erillisistä osa-tekijöistä: avaintoiminnot Hallittu lämpöydinfuusio ja Ydinfissio sekä säteilytieteisiin liittyvä yleinen tutkimus. Näitä toimia täydennetään tukemalla tutkimusinfratruktuurien käyttömahdollisuuksia sekä muilla tukitoimilla (esim. koulutustoiminnalla). II.3.1. Avaintoiminto: Ydinfuusio Hallittuun lämpöydinfuusioon liittyvät epäsuorat toimet toteutetaan assosiaatiosopimusten, ERDA-sopimuksen sekä ITERin teknologiahankkeeseen liittyviä toimia koskevan Euroopan yhteisön, Japanin, Venäjän federaation ja Yhdysvaltojen neljänvälisen yhteistyösopimuksen perusteella. Ydinfuusiotutkimus on jo täysin integroitu Euroopan tasolla. Tässä oppaassa ei jatkossa käsitellä fuusiota, koska ydinfuusion alalla ei järjestetä hakuja Marie Curie -apurahahakuja lukuun ottamatta (ks. laatikko 1). II.3.2. Avaintoiminto: Ydinfissio Lähtökohdat. Ydinfissioenergian osuus on noin 33 % unionin energiansaannista. Kyseisen energialähteen jatkuva turvallinen ja tehokas käyttö on olennaisen tärkeää, jotta mittaville pääomainvestoinneille saadaan riittävä tuotto. Jo käytössä olevien reaktorien turvallisen käyttöiän pidentäminen lisäisi niiden kilpailukykyä ja toisi muitakin merkittäviä taloudellisia ja ympäristöhyötyjä. Ydinenergia-ala työllistää unionissa noin 400 000 ammattitaitoista työntekijää, joista osa työskentelee energialaitoksille ja myyjille palveluja tarjoavissa pienissä ja keskisuurissa yrityksissä (pk-yrityksissä). Jo käytössä olevien reaktoreiden tukeminen, huolto ja ylläpito on merkittävää kansainvälistä liiketoimintaa, jonka vuotuinen liikevaihto on yli 10 miljardia euroa. Myös ydinvoimalaitosten käytöstäpoisto on kasvava kansainvälisen liiketoiminnan ala. Ydinfissioon liittyvien TTKK-toimien päätavoitteina on lisätä Euroopan ydinvoimalaitosten turvallisuutta ja kohentaa Euroopan teollisuuden kilpailukykyä. Näiden yleisten tavoitteiden puitteissa pyritään varmistamaan työntekijöiden ja suuren yleisön säteilysuojelu sekä radioaktiivisen jätteen turvallinen ja tehokas jätehuolto ja loppusijoitus. Muina tavoitteina on tutkia innovatiivisempia konsepteja, jotka soveltuvat kestävään kehitykseen ja joista voi olla pitkällä aikavälillä hyötyjä turvallisuuden, terveyden ja ympäristön kannalta, sekä myötävaikuttaa siihen, että ydinteknologian asiantuntemus säilyy korkealla tasolla Euroopassa. Tärkeimmät tutkimusaiheet, jotka esitellään yksityiskohtaisemmin työohjelmassa, ovat seuraavat: Nykyisten laitosten toiminnan turvallisuus Laitosten käyttöiän pidentäminen ja hallinta Vakavien onnettomuuksien hallinta Uudet konseptit Polttoainekierron turvallisuus Jätteen ja käytetyn polttoaineen huolto ja loppusijoitus Partitio ja transmutaatio (P&T) Ydinlaitosten käytöstäpoisto

13 Tulevien järjestelmien turvallisuus ja tehokkuus Innovatiiviset ja uudelleen harkittavat konseptit Säteilysuojelu Riskien arviointi ja hallinta Työperäisen altistuksen seuranta ja arviointi Laitosalueiden ulkopuolisten hätätilanteiden hallinta Saastuneiden alueiden entistäminen ja pitkän aikavälin hoito II.3.3. Säteilytieteisiin liittyvä yleisluonteinen tutkimus Lähtökohdat. Ympäristön radioaktiivisten saasteiden ja säteilyn terveysvaikutukset ovat vakavana huolenaiheena yhteiskunnalle. On ensiarvoisen tärkeää lisätä ymmärrystä siitä, miten radioaktiivinen materiaali käyttäytyy ympäristössä ja millaisia terveysvaikutuksia pienillä säteilyannoksilla on ihmiseen. Ionisoivaa säteilyä ja radionuklideja käytetään ydinenergian lisäksi useissa eri teollisissa ja lääketieteellisissä sovelluksissa, joista on merkittäviä hyötyjä terveydenhoidolle ja taloudelle. Tutkimuksella on tärkeä merkitys lujitettaessa näiden tekniikoiden turvallista soveltamista ja edistettäessä sellaisten uusien tai aiempaa parempien lähestymistapojen kehittämistä, jotka entisestään lisäävät yhteiskunnalle ja taloudelle aiheutuvia hyötyjä. Luonnon säteilylähteet ovat tärkeimpänä syynä väestön altistukselle. Tutkimus myötävaikuttaa myös olennaisten turvallisuusstandardien yhdenmukaiseen soveltamiseen ja niiden vahvistamiseen edelleen. Tutkimuksen tavoitteina on lujittaa ja edistää eurooppalaista tietämystä ja asiantuntemusta säteilytieteissä, joilla on ensiarvoinen merkitys ydinfission turvallisessa ja kilpailukykyisessä käytössä sekä muussa ionisoivan säteilyn, myös luonnon säteilylähteiden teollisessa ja lääketieteellisessä käytössä. Tärkeimmät tutkimusaiheet, jotka esitellään yksityiskohtaisesti työohjelmassa, ovat seuraavat: Säteilysuojelu ja terveys Radioaktiivisten aineiden kulkeutuminen ympäristössä Säteilyn käyttö teollisuudessa ja lääketieteessä ja luonnon säteilylähteet Sisäinen ja ulkoinen annosmittaus

14 II.3.4. Tutkimusinfrastruktuurien tukeminen Lähtökohdat. Euroopan ydintutkimuslaitosten ja muiden ydinalan organisaatioiden välinen yhteistyö on suhteellisen pitkälle kehittynyttä. Tätä yhteistyötä on tulevaisuudessa vahvistettava vastapainona useiden kansallisten ydintutkimusohjelmien meneillään olevalle rationalisoinnille ja supistamiselle. Integraatiota on tehostettava ja tutkimusta hyödynnettävä aiempaa paremmin, jotta voitaisiin jatkuvasti taata ydinenergian turvallinen käyttö ja turvata alan eurooppalaisen teollisuuden kilpailukyky. Tavoitteina on parantaa ydintutkimusinfrastruktuurien käyttömahdollisuuksia ja johdonmukaisuutta yhteisössä, jotta saatavilla olevia voimavaroja voitaisiin käyttää optimaalisesti ja kohentaa siten Euroopan teollisuuden kilpailukykyä, sekä varmistaa jatkossakin ydinteknologian turvallinen ja hyväksyttävä käyttö. Tätä varten tarjotaan suurten laitosten käyttömahdollisuuksia, vahvistetaan jo käytössä olevia verkkoja ja perustetaan uusia ja vahvistetaan nykyisiä tietokantoja ja kudospankkeja ja perustetaan uusia. II.4. Synergia muiden ohjelmien kanssa Odotettavissa on, että ydinenergia-alan ohjelmalla on synergisiä yhtymäpintoja muihin ohjelmiin, ja tarpeen tullen ryhdytään sekä arviointi- että toteuttamisvaiheessa toimiin, joilla varmistetaan tehokas koordinointi. Ydinenergia-alan ohjelma tarjoaa myös materiaalia monialaisen ohjelman yhteydessä laadittaviin sosioekonomista tutkimusta koskeviin vuosiraportteihin sekä säännöllisesti laadittavaan ja julkaistavaan toteutuskaavioon, josta käyvät ilmi kaikki tutkimusinfrastruktuuriluokat, joille voidaan hakea tukea tiety(i)stä ohjelmasta (ohjelmista). Ohjelmassa toteutettava toimet koordinoidaan tarvittaessa tiiviisti yhteisen tutkimuskeskuksen suorien tointen ohjelman kanssa. Tiivis koordinointi on todennäköistä seuraavilla aloilla: vakavien onnettomuuksien hallinta, laitosten vanheneminen ja käyttöiän pidentäminen, jätehuolto ja jätteen loppusijoitus sekä partitio- ja transmutaatiomenetelmät. Koordinointia vahvistetaan lisäksi aihepiirikohtaisten verkkojen avulla. II.5. Ohjelman toteutus II.5.1. Hakutyypit Ehdotuspyynnöt julkaistaan Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä (EYVL). Ehdotuspyynnöt kuuluvat tavallisesti yhteen kahdesta luokasta. Aihekohtaiset haut: Aihekohtaisia hakuja käytetään tutkimus- ja teknologiahankkeita ja niihin liittyviä toimia (mukaan luettuna infrastruktuurituki) varten avaintoiminnossa Ydinfissio. Haut ovat auki tietyn aihealueen ehdotuksille. Aihealue ilmoitetaan ydinenergiaalan ohjelman toteuttamista varten laaditun työohjelman alustavassa aikataulussa. Jatkuvasti avoimet haut: Jatkuvasti avoin haku järjestetään yleistä tutkimusta, infrastruktuuritukea, koulutustoimia ja useimpia liitännäistoimenpiteitä varten. Haku käynnistetään tavallisesti ohjelman alussa. Se on voimassa puiteohjelman viimeiseen voimassaolovuoteen, ja sitä tarkistetaan tarvittaessa.

15 Muut liitännäistoimenpiteet toteutetaan julkisina hankintoina, riippumattomille asiantuntijoille suunnattujen hakemuspyyntöjen perusteella jne. II.5.2. Toteutusta koskevat erityiset säännöt Ydinenergia-alan ohjelma (lukuun ottamatta ydinfuusiota, ks. luku II.3.1) toteutetaan seuraaavin toimenpitein: (a) Yhteisrahoitteinen toiminta Tutkimus- ja teknologiahankkeet Tutkimus- ja teknologiahankkeet olisi erityisesti suunniteltava siten, että niillä voidaan saavuttaa ohjelman ja sen osatekijöiden tavoitteet. Niiden tarkoituksena on tuottaa uutta tietämystä tuotteiden, prosessien tai palvelujen kehittämiseksi ja/tai yhteisön politiikkojen tueksi (rahoitusosuus: 50 % tukikelpoisista kokonaiskustannuksista) Hankkeen keskimääräinen kesto on 36 kuukautta ja enimmäiskesto 48 kuukautta. Esittely- eli demonstraatiohankkeet Näissä hankkeissa pyritään osoittamaan sellaisten potentiaalisia taloudellisia hyötyjä tarjoavien teknologioiden toteuttamiskelpoisuus, jotka eivät ole vielä edenneet kaupallistamisvaiheeseen, tai testata politiikassa toteutettavien innovatiivisten toimenpiteiden toteuttamiskelpoisuutta (rahoitusosuus: 35 % tukikelpoisista kokonaiskustannuksista). Demonstraatiohankkeisiin pitäisi mahdollisuuksien mukaan assosioida vakiintuneita tai tilapäisiä käyttäjä- tai kuluttajaorganisaatioita tai muita ryhmittymiä, jotka on saatava vakuuttuneiksi uuden teknologian tai innovatiivisten toimenpiteiden hyödyistä tai joilla saattaa olla tulevaisuudessa merkitystä niiden hyväksymisen kannalta. Teollis- ja tekijänoikeudet ovat demonstraatiohankkeissa tiukemmin säänneltyjä kuin tutkimushankkeissa, sillä hyödyntämisoikeudet ovat demonstraatiohankkeissa välittömästi sidoksissa hankkeen osallistujiin. Hankkeen normaalikesto on 24 kuukautta ja enimmäiskesto 48 kuukautta. Yhdistetyt tutkimus-, teknologia- ja demonstraatiohankkeet hankkeissa yhdistetään edellä kuvatut osatekijät (rahoitusosuus: 35 50 % tukikelpoisista kokonaiskustannuksista). Infrastruktuurien käyttömahdollisuuksien tukeminen Toimien avulla pyritään lisäämään yhteisön tutkijoiden mahdollisuuksia hyödyntää tutkimusinfrastruktuureja. Tuki kattaa enimmillään 100 % toimen tukikelpoisista lisäkustannuksista. (d) Koordinoiva toiminta Koordinoivaa toimintaa on jo rahoitusta saavien tutkimus- ja teknologiahankkeiden koordinointi, jonka tarkoituksena on esimerkiksi kokemusten vaihto, eri toimijoiden tutkimustyön laajentaminen kriittisen massan saavuttamiseksi, tulosten levittäminen ja käyttäjien informoiminen (rahoitusosuus: enimmillään 100 % toimen tukikelpoisista kustannuksista). (c) Aihepiirikohtaisten verkkojen toiminnan tukeminen Aihepiirikohtaisia verkkoja perustetaan kokoamaan yhteen esimerkiksi valmistajia, käyttäjiä, yliopistoja, tutkimuskeskuksia, organisaatioita ja tutkimusinfrastruktuureja tietyn tieteellisen ja teknologisen tavoitteen saavuttamiseksi, jotta voitaisiin helpottaa toimien koordinaatiota ja tiedonsiirtoa. Aihepiirikohtaisia verkkoja voidaan käyttää myös EU:n rahoitusta jo saavien

16 hankkeiden niputtamiseen hankeryhmiksi sekä niiden koordinointiin. Tukea myönnetään (enimmillään 100 %) verkon koordinoinnin ja toteuttamisen tukikelpoisten lisäkustannusten kattamiseksi. (e) Liitännäistoimenpiteet Liitännäistoimenpiteiden avulla edistetään ydinenergia-alan ohjelman toteutusta tai tulevien toimien valmistelua. Liitännäistoimenpiteitä ovat erityisesti seuraavat: ohjelmaa, mukaan luettuna tulevien toimien valmistelu, tukevat tutkimukset, jotka liittyvät erityisesti sosioekonomisia näkökohtiin (esim. kustannusten arviointi ja sosiaalinen hyväksyttävyys) tiedonvaihto, kokoukset, seminaarit, työryhmät sekä tieteelliset ja tekniset tapaamiset ulkopuolisen asiantuntemuksen, kuten tieteellisten tietokantojen, käyttö erityisesti ohjelman seurantaa varten tiedonlevitys-, tiedotus- ja viestintätoiminta, mukaan luettuina tieteelliset julkaisut, sekä tulosten hyödyntämiseen ja teknologiansiirtoon liittyvät toimet tuki järjestelyille, joilla tarjotaan tietoa ja avustusta tutkimusalan toimijoille, kuten pkyrityksille. Nämä toteutetaan toimenpiteestä riippuen ehdotuspyynnöin, julkisina hankintoina, riippumattomille asiantuntijoille suunnatuin hakemuspyynnöin jne. (e) Koulutustoimet Marie Curie -apurahat: Tarjolla on seuraavantyyppisiä Marie Curie -apurahoja: henkilökohtaiset apurahat, paluuapurahat ja kokeneiden tutkijoiden apurahat (ks. laatikko 1 ja Marie Curie -apurahojen opas). Apurahat sisältävät kuukausirahan sekä kattavat riittävästä sosiaaliturvasta aiheutuvat kustannukset kokonaan ja matkakustannukset osittain. Lisäksi katetaan osittain isäntälaitoksen tukikelpoiset kustannukset, jos kyseinen isäntälaitos on sijoittautunut yhteisöön tai assosioituneeseen valtioon. Lisäkoulutusohjelmat: Ydinfissioon ja säteilytieteisiin liittyviä toimia varten toteutetaan seuraavat kaksi suppeampaa koulutusohjelmaa: Apurahat kolmansien maiden kanssa tehtävää yhteistyötä varten: näiden apurahojen turvin Keski- ja Itä-Euroopan maista ja uusista itsenäisistä valtioista kotoisin olevat tutkijat voivat työskennellä erityisohjelman toteutukseen osallistuvissa yhteisön laboratorioissa. Tutkijakoulutusverkot: verkkoja perustetaan vakiintuneilla tai uusilla tutkimusaloilla, ja niissä työskentelevät tutkijat voivat vapaasti valita tutkimusaiheensa. Verkkojen päätavoitteena on kouluttaa nuoria väitöskirjaa valmistelevia tai jo väitelleitä tutkijoita. Lisäkoulutusohjelmien tukikelpoisista kustannuksista katetaan 100 %. Erityiskurssit: Tukea myönnetään kursseille, joiden tarkoituksena on ylläpitää ydinalan asiantuntemus ja pätevyys korkealla tasolla yhteisössä. Etusija annetaan koulutukselle, jonka tavoitteena on levittää nopeasti kansallisten ja yhteisön tutkimusohjelmien tuloksia.

17 II.5.3. Muut toteuttamisstrategiat (a) Hankeryhmät ja sopimusjärjestelyt Hankeryhmät ja niiden rooli puiteohjelmassa määritellään luvussa I.3.3. Hankeryhmiä voidaan luoda seuraavilla eri tavoilla: Hankkeita voidaan yhdistää ryhmäksi suunnitteluvaiheessa, jolloin niistä jätetään yksi yhteinen ehdotus. Tällaiset ehdotukset arvoidaan samalla tavoin kuin muutkin ehdotukset eli niitä koskevassa ehdotuspyynnössä esitetyin valintaperustein. Valintaprosessin läpäisseiden ehdotusten osalta neuvotellaan yksi ainoa tutkimus- ja teknologiasopimus, joka koskee koko hankeryhmää, josta ehdotus on jätetty. Hankkeet, joista on jätetty erilliset ehdotukset, voidaan valittujen ehdotusten osalta koota hankeryhmäksi sopimusten neuvotteluvaiheessa. Tämä tapahtuu komission aloitteesta, joka pohjautuu muun muassa asiantuntijoiden arvioihin, ja eri hankkeiden osallistujien suostumuksella. Tällä tavoin koottuja hankeryhmiä koskevat sopimukset voidaan tehdä jollakin seuraavista tavoista riippuen siitä, miten halukkaita osallistujat ovat yhdistämään toimiaan: (i) yksi ainoa tutkimus- ja teknologiasopimus, jos hakijat haluavat yhdistää hankkeensa kokonaisuudessaan ja jakaa teollis- ja tekijänoikeudet (ii) täydentävät lausekkeet yksittäisissä sopimuksissa, jos hankkeet yhdistetään ja teollis- ja tekijänoikeudet jaetaan vain osittain (lausekkeista neuvotellaan kumppanien välillä) (iii) ylimääräinen koordinointisopimus (aihepiirikohtainen verkko), jos tarvitaan pelkästään sopimusten välistä koordinointia. Hankeryhmiksi voidaan yhdistää jo voimassa olevat erilliset sopimukset, joiden kohteena olleet hanke-ehdotukset on arvioitu eri hakujen yhteydessä samalla tai eri toiminta-alalla. Tällä tavoin perustettuja hankeryhmiä koskevat sopimukset voidaan tehdä jollakin seuraavista tavoista: (i) täydentävät lausekkeet yksittäisissä sopimuksissa, jos osallistuja haluavat yhdistää tutkimustyönsä mutta teollis- ja tekijänoikeudet jaetaan vain osittain (lausekkeista neuvotellaan kumppanien välillä) (ii) ylimääräinen koordinointisopimus (aihepiirikohtainen verkko), jos tarvitaan pelkästään sopimusten välistä koordinointia. Aihepiirikohtaisista verkoista voidaan jättää ehdotuksia koko puiteohjelman voimassaoloajan avoinna olevan haun perusteella. Näitä verkkoja voidaan käyttää yhteisösopimusten keskinäisen ryhmittämisen lisäksi myös kansallisten sopimusten ja yhteisösopimusten väliseen ryhmittämiseen.

18 II.6. Viiteasiakirjat ja tietolähteet Asiakirja CORDIS Euratomin viidettä puiteohjelmaa koskeva päätös Euratomin viidennen puiteohjelman osallistumissääntöjä koskeva päätös Euratomin ydinenergia-alan tutkimus- ja koulutusohjelmaa (1998-2002) koskeva päätös Aihepiirikohtaista ohjelmaa Energia, ympäristö ja kestävä kehitys koskeva päätös Ydinenergia-alan työohjelma Ydinenergia-alan ehdotuspyyntö Hanke-ehdotusten arviointiopas Web-osoite http://www.cordis.lu http://www.cordis.lu/fp5/src/decisions.htm http://www.cordis.lu/ fp5/src/decisions.htm http://www.cordis.lu/fp5/src/decisions.htm http://www.cordis.lu/ fp5/src/decisions.htm http://www.cordis.lu/fp5-euratom/src/library.htm http://www.cordis.lu/fp5-euratom/calls/calls.htm http://www.cordis.lu/fp5/src/library.htm

19 III. OSALLISTUMINEN VIIDENNEN PUITEOHJELMAN TOIMIIN Tässä luvussa selostetaan niitä ehtoja, jotka koskevat osallistumista ydinenergia-alan ohjelmaan, valintamenettelyä, jolla komissio valitsee tuettavat hankkeet sille jätetyistä ehdotuksista, sekä valituilta hankkeilta edellytettävää toteutustapaa. Seuraavat tiedot perustuvat Euratomin viidennestä puiteohjelmasta tehdyn päätöksen 6 liitteeseen III, osallistumissäännöistä tehtyyn päätökseen 7 sekä muihin, myöhemmin vahvistettuihin teksteihin ja asiakirjoihin 8. III.1. Osallistujat III.1.1. Ketkä voivat osallistua? Ydinenergia-alan ohjelmaan voivat osallistua ja siihen liittyvää rahoitustukea voivat saada kaikki Euroopan unionin jäsenvaltioihin sijoittautuneet oikeushenkilöt, toisin sanoen yksityishenkilöt, teollisuus- ja kaupalliset yritykset (mukaan luettuina pk-yritykset), yliopistot, tutkimuslaitokset jne. Lisäksi ohjelma on avoin kaikille ohjelmaan assosioituneihin maihin sijoittautuneille oikeussubjekteille (ks. laatikko 3). Muiden maiden (eli "kolmansien maiden") oikeushenkilöiden osallistumiseen ja rahoitukseen sovelletaan yhteisiä ehtoja, jotka koskevat koko ydinenergia-alan ohjelmaa (ks. laatikot 2 ja 3). Assosioitumattomien Keski- ja Itä-Euroopan valtioiden ja uusien itsenäisten valtioiden oikeushenkilöt voivat osallistua hankekohtaisesti omalla rahoituksella, jos tämä edistää olennaisesti ohjelman tavoitteiden saavuttamista eikä samaan tulokseen päästä muulla tavoin. III.1.2. Kuinka monta osallistujaa kussakin hankkeessa on oltava? Komissiolle ehdotettujen hankkeiden on oltava yhteisön tasolla toteutettavia hankkeita. Tämä tarkoittaa yleensä sitä, että niissä on oltava mukana vähintään kaksi oikeushenkilöä, jotka ovat toisistaan riippumattomia ja jotka ovat sijoittautuneet joko kahteen eri jäsenvaltioon tai yhteen jäsenvaltioon ja yhteen ohjelmaan assosioituneeseen valtioon. (Euroopan komission yhteisen tutkimuskeskuksen osallistuminen vastaa yhteisön jäsenvaltion osallistumista). Tästä yleisestä säännöstä voidaan kuitenkin poiketa tiettyjen toimien kohdalla. Tällöin joko edellytetään useampia osallistujia tai sallitaan, että osallistujia on ainoastaan yksi (ks. laatikko 5). 6 7 8 Neuvoston päätös N:o 1999/64, tehty 22 päivänä joulukuuta 1998, viidennestä Euroopan atomienergiayhteisön (Euratom) tutkimus- ja koulutustoimintaa koskevasta puiteohjelmasta (1998-2002) (EYVL L 26, 1.2.1999, s. 34). Neuvoston päätös 1999/66, tehty 22 päivänä joulukuuta 1998, yritysten, tutkimuskeskusten ja korkeakoulujen osallistumista Euroopan atomienergiayhteisön (Euratom) viidennen puiteohjelman (1998-2002) täytäntöönpanoon koskevista säännöistä (EYVL L 26, 1.2.1999, s. 56). Ydinenergia-alan ohjelmaa koskeva neuvoston päätös (EYVL L 64, 12.3.1999, s. 142), komission asetus osallistumissääntöjä koskevan neuvoston päätöksen 1999/66 täytäntöönpanosta, ydinenergia-alan työohjelma, mallisopimukset, Ehdotusten arviointimenettelyt -opas jne.

20 III.1.3. Osallistujien asema Osallistujat kuuluvat oikeudellisesti eri ryhmiin sen mukaan, minkä tyyppisestä toiminnasta ehdotuksessa on kysymys ja minkälainen asema ja tehtävä kullakin osallistujalla on kyseisessä toiminnassa (ks. laatikko 5). Tutkimus- ja teknologiahankkeissa, esittely- eli demonstraatiohankkeissa ja yhdistetyissä hankkeissa osallistuja, jolla on merkittävä rooli hankkeessa koko sen keston ajan, on yleensä päätoimeksisaaja. Osallistujaa, jolla on hankkeessa paljolti kyseisen päätoimeksisaajan tai useiden päätoimeksisaajien toimintaa tukeva rooli, kutsutaan puolestaan avustavaksi toimeksisaajaksi. Tutkimusinfrastruktuurin käyttömahdollisuuksia koskevissa hankkeissa päätoimeksisaaja 9 on infrastruktuuri. Koordinoivan toiminnan, tutkijakoulutusverkkojen ja aihepiirikohtaisten verkkojen osalta tehdään ero päätoimeksisaajan/päätoimeksisaajien 10 ja näiden kanssa yhteistoiminnassa olevien liitännäisten osallistujien välillä. Liitännäistoimenpiteissä osallistujan asema vaihtelee toimen luonteen mukaan (ks. laatikko 5). Yleensä kaikki osallistujat ovat päätoimeksisaajia, mutta poikkeustapauksissa jotkin osallistujat voivat olla liitännäisiä osallistujia. Osallistujat valitsevat keskuudestaan yhden päätoimeksisaajan huolehtimaan koordinoinnista eli toimimaan "koordinoijana". Koordinoija toimii ehdotuksen ensisijaisena edustajana valintamenettelyn aikana. Ehdotukseen voi sisältyä myös alihankkijoiden käyttö tietyn ajan kestäviä erityistehtäviä varten. Alihankkijoita ei katsota "osallistujiksi". III.2. Ehdotuksen jättäminen III.2.1. Ehdotuspyyntö Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä julkaistavilla ehdotuspyynnöillä ilmoitetaan, että tietyt ydinenergia-alan ohjelman työohjelman osat ovat avoinna ehdotuksia varten. Ehdotuspyynnöissä määritetään, minkä tyyppistä toimintaa (tutkimus- ja teknologiahankkeet, liitännäistoimenpiteet ym.) kulloinkin on määrä toteuttaa. Osalla ehdotuspyynnöistä on kiinteä määräaika, mutta näiden lisäksi komissio julkaisee myös jatkuvasti avoimia ehdotuspyyntöjä, jotka ovat avoinna pidemmän ajan ja joiden voimassaoloaikana ehdotukset arvioidaan säännöllisin väliajoin. Ehdotuspyyntöjen alustava aikataulu on määritetty työohjelmassa. Ehdotuspyyntö saattaa koskea kokonaista ohjelmaa, avaintoimintoa tai yhtä tai useampaa tutkimusaihepiiriä (alueet, alat, toimintalinjat, aiheet jne.). Eri ohjelmien toimien 9 10 Sanaa "toimeksisaaja" voidaan käyttää kaikkialla, missä se helpottaa ymmärtämistä. Vain yksi toimeksisaaja on mahdollinen koordinoivassa toiminnassa, aihepiirikohtaisissa verkoissa ja tutkijakoulutusverkoissa.

21 koordinoimiseksi voidaan julkaista yhteisiä ehdotuspyyntöjä. Lisäksi ehdotuspyynnön kohteena olevalle toiminnalle voidaan määrittää yksityiskohtaiset tavoitteet, kun on kyse esimerkiksi avaintoiminnoista tai aihekohtaisista hauista 11. Ehdotuspyynnön perusteella jätettyihin ehdotuksiin sovelletaan kohdassa III.4 selostettua valintamenettelyä. Tietyt liitännäistoimenpiteet voidaan kuitenkin toteuttaa julkisina hankintoina, riippumattomille asiantuntijoille suunnatuin hakemuspyynnöin jne, joten niihin sovelletaan erilaista menettelyä 12. III.2.2. Ehdotusten jättäminen Osallistujien tulee täyttää kyseessä olevaa toimintatyyppiä vastaava ehdotuslomake. Tässä yhteydessä on suositeltavaa käyttää apuna komission tarjoamaa tietokoneohjelmaa. Ehdotus jätetään joko sähköisessä muodossa, postitse saantitodistuslähetyksenä tai henkilökohtaisesti ehdotuspyynnössä ilmoitettuun määräaikaan mennessä. III.3. Ehdotusten arviointi III.3.1. Yleiset periaatteet Ehdotusten arvioinnissa noudatettavia perusperiaatteita ovat avoimuus ja tasapuolisuus. Valintaprosessi kokonaisuudessaan selostetaan yksityiskohtaisesti Ehdotusten arviointimenettelyt -oppaassa (ks. myös laatikko 4). Käsillä olevan oppaan liitteen 6 osassa 2 on lyhyt yleisesitys arviointiprosessista sekä yksityiskohtainen kuvaus ehdotusten arvioinnissa sovellettavista kriteereistä. Ehdotusten käsittelyä varten muodostetaan yleensä ja komission avuksi riippumattomista ulkopuolisista asiantuntijoista koostuvia paneeleita 13. Paneelit kootaan siten, että niissä on laajasti edustettuna kyseessä olevan alan asiantuntemus ja että niiden kokoonpano on kielellisesti ja alueellisesti tasapainoinen. Hakijoiden antamia tietoja käsitellään kaikilta osin luottamuksellisesti, jotta yhtäältä vältettäisiin eturistiriidat ja toisaalta säilytettäisiin riippumattomien asiantuntijoiden puolueettomuus. III.3.2. Vaatimustenmukaisuuden tarkistus ja hakukelpoisuus Kaikki ehdotukset tarkistetaan niiden saapumisen jälkeen sen varmistamiseksi, että ne ovat ehdotuspyynnön, ehdotusten jättämismenettelyn ja osallistumissääntöjen vaatimusten mukaisia. Ainoastaan vaatimusten mukaiset ehdotukset arvioidaan. III.3.3. Arviointi Ehdotukset arvioidaan soveltaen viiteen luokkaan jaettuja arviointiperusteita ehdotuspyynnön 11 12 13 Tällaiset haut perustuvat yhteisön tarpeeseen tukea joitain politiikkansa aloja (standardointia, petostenvastaista toimintaa jne.). Ks. julkisia hankintoja koskevat säännöt. Asiantuntijat valitaan hakemuspyyntöjen perusteella. Arviointi voidaan poikkeustapauksessa kuitenkin suorittaa myös ilman asiantuntijoita. Komission yksiköt noudattavat tällöinkin Ehdotusten arviointimenettelyt -oppaassa vahvistettuja sääntöjä.

22 kohteena olevan toimen työohjelman mukaisesti. Arviointiperusteiden sisältö ja keskinäinen painotus on selostettu hanke-ehdotusten arviointioppaassa. Arviointiprosessissa otetaan huomioon myös eettiset näkökohdat. III.3.4. Arvioinnin tulos Asiantuntijat arvioivat ensin ehdotukset kukin erikseen ja kokoontuvat sitten paneelina päättämään niiden paremmuusjärjestyksestä. Tässä vaiheessa he voivat myös suositella tiettyjen ehdotusten yhdistämistä laajemmiksi hankekokonaisuuksiksi, kuten hankeryhmiksi (ks. kohdat I.3.3 ja II.5.3). Komissio puolestaan sitoutuu rahoittamaan hankkeen toteutusta yleensä korvaamalla tietyn osan hankkeen kustannuksista 14. III.5.3. Osallistujien oikeudet ja velvoitteet Yhteisön tukeman toimen yksittäisiä osallistujia koskevat yhtäältä kaikki sopimuksesta koituvat oikeudet sekä toisaalta kaikki siihen liittyvät velvoitteet komissiota kohtaan. Oikeudet ja velvoitteet voivat kuitenkin vaihdella toimen luonteen sekä osallistujan tyypin mukaan: Tutkimus- ja teknologiahankkeissa, demonstraatiohankkeissa ja yhdistetyissä hankkeissa erotetaan päätoimeksisaajat avustavista toimeksisaajista kahdella keskeisellä tavalla: Ainoastaan päätoimeksisaajat ovat yhteisesti vastuussa sopimuksen täytäntöönpanosta parhaan kykynsä mukaan. Päätoimeksisaajien on luovutettava rajoituksitta toisilleen hankkeen toteuttamisen edellyttämä taitotieto. Avustavalla toimeksisaajalla sen sijaan on oikeus saada tällainen taitotieto ainoastaan siltä päätoimeksisaajalta, jota avustava toimeksisaaja avustaa. Tutkimusinfrastruktuurin käyttömahdollisuuksia koskevissa hankkeissa päätoimeksisaaja vastaa toimen toteutuksesta. Koordinoivan toiminnan, tutkijakoulutusverkkojen ja aihepiirikohtaisten verkkojen osalta päätoimeksisaaja tekee tai päätoimeksisaajat tekevät 15 komission etukäteissuostumuksella ja komission kanssa tekemäänsä sopimusta noudattaen liitännäissopimuksen liitännäisten osallistujien kanssa. Sopimuksen myötä päätoimeksisaaja/päätoimeksisaajat ja liitännäiset osallistujat ovat yhteisesti vastuussa toiminnasta. Apurahoja koskevat komission sopimukset tehdään yleensä isäntälaitoksen kanssa. Isäntälaitos tekee tämän jälkeen komission sopimuksen ehtojen mukaisen sopimuksen stipendiaatin kanssa. Yhteisön tutkijoille tarkoitettujen apurahojen (Fellowships for Community Researchers) tapauksessa komission sopimus voidaan kuitenkin poikkeuksellisesti tehdä suoraan stipendiaatin kanssa. Teollis- ja tekijänoikeuksista määrätään yleensä stipendiaatin kanssa tehtävässä sopimuksessa noudattaen 14 15 Tietyissä poikkeustapauksissa maksamalla kiinteämääräisen kertamaksun. Koordinoivassa toiminnassa, aihepiirikohtaisissa verkoissa ja tutkijakoulutusverkoissa on mahdollista, että toimeksisaajia on vain yksi, jolloin toimeksisaaja huolehtii koordinoijan tehtävistä.

23 isäntälaitoksen kotimaan lainsäädäntöä. Liitännäistoimenpiteitä toteutettaessa päätoimeksisaajat ja toimintaan mahdollisesti osallistuvat liitännäiset osallistujat ovat yhteisvastuussa. Tietyn toimen osallistujat voivat tehdä keskenään sopimuksia työn toteuttamista varten edellyttäen, että näillä ei rikota osallistujien velvoitteita, joista on määrätty komission kanssa tehdyssä sopimuksessa. III.5.4. Hankkeen koordinointi Konsortion muodostavat osallistujat nimeävät yhden päätoimeksisaajista hoitamaan koordinoijan tehtävää 16. Koordinoija toimii välittäjänä osallistujien ja komission välillä, ja sillä on tämän tehtävänsä takia tiettyjä lisäoikeuksia ja -velvoitteita suhteessa komissioon. Koordinoija vastaa hankkeen suoritteiden kokoamisesta, yhdistämisestä ja toimittamisesta sekä komissiolta saadun rahoituksen jakamisesta. Koordinointitehtävien suorittamisesta aiheutuvat kustannukset voivat olla tietyin edellytyksin korvauskelpoisia (ks. laatikot 5 ja 6). On syytä muistaa, että hankkeen toimiva hallinnointi on kaikkia osallistujia yhteisesti koskeva velvoite. Osallistujat voivat kuitenkin sopia keskenään tiettyjen lisätehtävien siirtämisestä koordinoijan vastuulle edellyttäen, että näin ei rikota osallistujien velvoitteita, joista on määrätty komission kanssa tehdyssä sopimuksessa. III.5.5. Ulkopuoliset palvelut Alihankkijat eivät ole hankkeen osallistujia. Ne ainoastaan tarjoavat tietyn palvelun päätoimeksisaajalle, avustavalle toimeksisaajalle tai liitännäiselle osallistujalle, joka puolestaan maksaa täysimääräisesti niiden toiminnan kustannukset. Alihankintakustannuksiin voidaan tämän jälkeen hakea korvausta komissiolta voimassa olevan sopimuksen määräysten mukaisesti. Alihankkijat eivät sijoita hankkeeseen omia varojaan, eivätkä ne siksi ole oikeutettuja mihinkään hankkeen tulosten perusteella syntyviin teollis- ja tekijänoikeuksiin (ks. laatikot 5 ja 6). III.6. Hankkeen seuranta Jotta komissio kykenisi todentamaan sopimuksen täytäntöönpanon, osallistujien on toimitettava sille koordinoijan välityksellä hankkeen väli- ja loppuraportit sekä kustannuksia koskevat raportit. Komission yksiköt analysoivat raportit tarkastellen niitä suhteessa samoihin kriteereihin, joiden perusteella ehdotus alun perin valittiin. Tarkoituksena on varmistaa, että hanke täyttää 16 Koordinoijan tehtäviä voi hoitaa poikkeustapauksessa kaksi toimeksisaajaa, joista toinen vastaa tieteellisestä koordinoinnista ja toinen taloudellisista seikoista (esim. jos tieteelliselle koordinoijalle ei voida myöntää yhteisön rahoitusta tämän statuksesta, sijoittautumispaikasta ja epävarmasta taloudellisesta asemasta johtuen tai siksi, että tieteellinen koordinoija ei pysty jakamaan rahoitusta osallistujille ajoissa).