Maailman paras MAASEUTU

Samankaltaiset tiedostot
Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta. Hevosyrittäjäpäivät

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Maatalouden PELASTUSOHJELMA

Biotalousstrategiabiotaloudella. kehittymään

Ruoka ei kasva kaupan hyllyillä

Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa

HALLITUKSEN BIOTALOUDEN KÄRKIHANKKEET JA SUOMEN BIOTALOUSSTRATEGIA. Liisa Saarenmaa MMM TUTKAS

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Kainuun biotalousstrategia Jouni Ponnikas, Kainuun liitto Kevät 2016

Puhtaan veden merkitys elämän eri osa-alueille. Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Maa- ja metsätalousministeriö Puula-forum 16.7.

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia

Kestävää kasvua biotaloudesta I Pääministeri Juha Sipilä

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki

Biotalouden mahdollisuudet. Jouko Niinimäki & Antti Haapala Oulun yliopisto

Puu liikkeelle ja uusia tuotteita metsästä - kärkihanke. Biotalouspaneelin kokous Jussi Manninen, TEM

BIOTALOUS- TARVITAANKO MAASEUTUALUEILLA KAAVOITUSTA?

Tulossuunnittelu Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Elinkeinoministeri Olli Rehn Maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen Kärkihankkeet: Biotalous ja puhtaat ratkaisut

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

SATAKUNNAN BIO- JA KIERTOTALOUDEN KASVUOHJELMA. Koordinaattori Sari Uoti

Suomen kilpailukyky metsäalalla onko sitä?

Huomisen pöytää kattamassa. Elintarviketeollisuusliiton tavoitteet hallitusohjelmaan

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle

Menestyksen eväät Suomelle

Odotukset ja mahdollisuudet

Uudet valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VATit)

MMM:n toimenpiteet biotalousstrategian toimeenpanossa

Keski-Suomen maaseudun näkymiä

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) ILMASE työpaja

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017

Keski- ja Itä-Suomen MTK yhdistysten luottamushenkilöneuvoston koulutus- ja neuvottelupäivät Kylpylähotelli Peurunka

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Bioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Sivu

EU:n energia- ja ilmastopolitiikka EK:n kannat

Keski-Suomi Mahdollisuuksien maakunta

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat Taina Vesanto

Tervetuloa Aamukahville!

Kestävä ruoantuotanto. Suomenlahden tila ja tulevaisuus Tarja Haaranen, YM

Maa- ja metsätalousministeriön STRATEGIA 2030

Uusiutuvien luonnonvarojen tutkimus ja kestävän talouden mahdollisuudet

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys

Satakunta Koordinaattori Sari Uoti

BIOTALOUDEN KÄRJET SUOMEN HALLITUSOHJELMASSA. Liisa Saarenmaa MMM SIÑAL 2016 tiedotustilaisuus

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

Keski-Suomi ja biotalous. Hannu Koponen, kehittämispäällikkö/biotalous

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Kansallinen energiaja ilmastostrategia

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen

UUSIUTUVA METSÄTEOLLISUUS TARVITSEE HYVIÄ PÄÄTÖKSIÄ VIESTIMME PÄÄTTÄJILLE

Maaseutuohjelman toimeenpanotilanne Pohjois-Savossa

Hallituksen strategiset tavoitteet ja kärkihankkeet

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

Vihreä kasvu maalta on vastaus Suomen haasteisiin

Tukijärjestelmät ilmastopolitiikan ohjauskeinoina

Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030

Puun riittävyys ja metsäpolitiikka

Biotalouden kärkihankkeet Maaseutuohjelma Satakunnan ruokaketju

UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa

Biotalous, kestävää ja vastuullista liiketoimintaa Satakuntaliitto Elintarvike TKI, yrityskehittäjä Heikki Perko

Etelä-Pohjanmaan liiton tavoitteet hallitusohjelmaan

Kuntavaalit Paikallisin eväin kohti menestyvää kuntaa

Kuntavaalit Paikallisin eväin kohti menestyvää kuntaa

Maaseudun kehittämisohjelma

Suomen elintarviketalouden laatustrategia ja -tavoitteet

Etelä-Pohjanmaan liitto

Biotalouden uudet arvoverkot

HAJAUTETUT ENERGIARATKAISUT

Mitä kuuluu cleantech-sektorille? Teollisuusneuvos Mika Aalto TEM Elinkeino- ja innovaatio-osasto Luonnonvarat ja resurssitehokkuus

Menestystä metsäteollisuudesta: Viestimme hallituksen puolivälitarkasteluun

Bioenergia, Energia ja ilmastostrategia

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Tietosivu

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

ja sen mahdollisuudet Suomelle

Vihreää kasvua ja menestystä maalle

Mitä kiertobiotalous edellyttää oikeudelliselta sääntelyltä?

Maaseutuohjelman tulevaisuus

Paperiliiton hallitusohjelmatavoitteita

Millä keinoilla ruokaketjusta riittäisi jaettavaa myös maatiloille?

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

Biokaasusektorin viestit vaaleihin 2019

BIOVIRRAT JA KILLINKOSKI-HANKE

Suomesta bioöljyn suurvalta seminaari. Tilaisuuden avaus ja bioöljyt osana Suomen energiapalettia

Puhtaan energian , Oulu. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma, TEM

ENERGIA- JA ILMASTOSTRATEGIA. YmV Otto Bruun, suojeluasiantuntija

Tekesin lausunto Valtioneuvoston selonteosta kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 eduskunnalle

Kumppanuus ja maaseutu

Resurssiviisaudella kestävää kasvua kaupungeille ja kunnille. Kaupunkeihin uutta voimaa resurssiviisaudesta -seminaari Lari Rajantie 2.6.

CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014

Uudenmaan metsäbiotalous

Transkriptio:

Maailman paras MAASEUTU

TALONPOJAN TYÖLISTA KOKOOMUKSEN TAVOITTEENA on, että Suomessa työnteon kannustavuus, yrittäminen ja taloudellisen toimeliaisuuden lisääntyminen varmistavat hyvinvointiyhteiskuntamme myös tulevaisuudessa väestön ikääntyessä. Tämä edellyttää työntekoa, aktiivista yrittäjähenkeä ja menestyviä yrityksiä. MAASEUTU ELÄÄ TYÖSTÄ. Kokoomus haluaa uudistaa ajattelua ja toimintamalleja, sekä kehittää alueiden omia vahvuuksia. Suo, kuokka ja Jussi eivät tässä ajassa enää riitä. Biotaloudessa ja elintarvikeviennissä on suuria mahdollisuuksia, mutta ne eivät toteudu itsestään. Kehitys on suomalaisen maaseudun elinehto. MAASEUTU MERKITSEE myös puhdasta luontoa. Jotta lapsillamme ja tulevilla sukupolvilla on mahdollisuus nauttia puhtaasta maapallosta, sen resursseista ja puhtaasta luonnosta, on meidän kannettava vastuu ympäristöstä. MAASEUTUA PARANTAMASSA PETTERI ORPO JANNE SANKELO

3 1 RUOKA VIENTIVETURIKSI JOKAISELLA SUOMALAISELLA tulee olla mahdollisuus syödä kotimaista kestävästi ja kannattavasti tuotettua puhdasta ja turvallista ruokaa. RUOAN KYSYNTÄ on maailmalla kasvussa. Elintarvikevientiä on kehitettävä ja monipuolistettava. TUOTTEIDEN JALOSTUSASTEEN lisääminen ja suomalainen brändi parantavat kannattavuutta. Elintarvikealan Team Finland -vientiohjelman rahoitusta kehitetään. Haetaan aktiivisesti uusia markkina-alueita. Tarkastellaan väylämaksujen osuutta vientikustannuksissa. KASVAVA VIENTI edellyttää toimivia sisämarkkinoita. Tuotannon kannattavuus on saatava kuntoon ja tuottajan oikeudenmukainen osuus ruokaketjusta on varmistettava. Kehitetään edelleen elintarvikeketjun läpinäkyvyyttä. Lähiruoan ja luomutuotannon mahdollisuuksia parannetaan tilojen suoramyyntiä helpottamalla ja alentamalla hallinto- ja valvontakustannuksia. 2 MAATALOUDEN KILPAILUKYVYN VARMISTAMINEN EUROOPAN UNIONIN yhteisessä maatalouspolitiikassa on kehitettävä ennakoivaa vaikuttamista. Huolehditaan siitä, että Euroopan unionin sisämarkkinat ovat mahdollisimman yhdenvertaiset ja erilaiset rajoitukset tasapainossa muiden maiden kanssa. EU:n elintarvikeomavaraisuutta kehitetään. VARMISTETAAN, että maataloustuotannolle ei tule sääntelystä lisäkustannuksia. Viedään päätöksentekoa lähemmäs tuottajaa. Omaisuuden suojaa parannetaan. Monialayrittäjyyttä kehitetään tasavertaisesti muiden maatilayritysten kanssa. MAATALOUSPOLITIIKAN ja sen tukijärjestelmien yksinkertaistaminen vapauttaa maatalousyrittäjät tuotannolliseen toimintaan. Uuden CAP:n toimeenpanossa ja valvonnassa on tehtävä yksinkertaistamista ja riskiperusteisuus on otettava paremmin huomioon. SUOMEN TULEE jatkaa neuvotteluja EU-tasolla valvontajärjestelmän oikeudenmukaistamisesta ja järkeistämisestä. Sääntelyä puretaan ja lupaprosesseja nopeutetaan. Valmistaudutaan seuraavaan CAP-uudistukseen kansallisten tarpeiden pohjalta.

4 3 MENESTYSTÄ METSISTÄ JA BIOTALOUDESTA BIOTALOUS ON uusiutuvien luonnonvarojen tehokasta ja kestävää käyttöä ruoan, energian, tuotteiden ja palveluiden tuottamisessa. Luonnonvarojen kestävä käyttö ympäristöä ja luonnon monimuotoisuutta vaalien avaa uusia taloudellisia mahdollisuuksia niin kotimaassa kuin kansainvälisesti. Pidetään huolta siitä, että kotimaisten biopolttoaineiden hinta pysyy kilpailukykyisenä tuontipolttoaineisiin verrattuna. Tavoitteena on, että Suomi on maailman johtava biotalousmaa. VARMISTETAAN RAAKA-AINEEN SAATAVUUS sekä korkean jalostusasteen osalta että energiantuotannossa. Pidetään huolta metsäteollisuuden kilpailukyvystä, sillä suuri osa uusiutuvasta energiastamme syntyy metsäteollisuuden sivutuotteena ja suuret metsäteollisuuden investoinnit ovat myös uusiutuvan energian investointeja. Parannetaan puumarkkinoiden toimintaa puun liikkuvuutta edistävillä investoinneilla ja parannetaan logistiikan hintakilpailukykyä. HAETAAN KEINOJA metsätilojen sukupolvenvaihdosten kehittämiseen siten, että metsätilojen pirstaloitumista saadaan ehkäistyä ja edistetään yhteismetsien perustamista. Sitoudutaan Metsästrategia 2025:n toteuttamiseen. VEROTUKSEN ON TUETTAVA metsätalousyrittäjyyden kehittymistä. Maa- tai metsätalousmaalle ei aseteta kiinteistöveron tapaisia maksuja. Puurakentamista edistetään ja siihen liittyvää vientiä kehitetään. Helpotetaan metsäraaka-ainetta käyttävien investointien lupien saantia sekä kehitetään uusia investointirahoitusmekanismeja. 4 ENERGIAFIKSU SUOMI ILMASTONMUUTOKSEN UHKA on todellinen ja kunnianhimoisia päästövähennystavoitteita on tehtävä. Hiilineutraali yhteiskunta on ainoa vastuullinen tavoite. Jotta fossiilisista polttoaineista voidaan luopua, vaatii se niin uusiutuvan energian laajamittaista käyttöä, ydinvoimaa kuin energian säästöäkin. VIISAAN energia- ja ilmastopolitiikan periaatteita ovat päästöttömyys, huoltovarmuus, kotimaisuus ja kustannustehokkuus. Ympäristöarvoista ei tule tinkiä, mutta ympäristöä ja ilmastoa on suojeltava kustannustehokkaimmalla mahdollisella tavalla. Suomen monipuolinen energiapaletti on vahvuus, josta tulee pitää kiinni jatkossakin. Energiakapasiteettimme riittävyyteen on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota. UUSIUTUVAA ENERGIANTUOTANTOA pitää lisätä rajusti. On pyrittävä nopeasti saamaan aikaan kriittinen massa investointeja, joka synnyttää Suomeen merkittävän uusiutuvan energian liiketoiminnan ja osaamisen keskittymän. Jatketaan turpeen ja metsähakkeen aseman parantamista suhteessa fossiilisiin polttoaineisiin. Soiden luokittelujärjestelmä hyödynnetään täysimääräisesti lupaprosesseissa. Kehitetään hajautetun energiatuotannon malleja purkamalla hallinnollisia esteitä ja varmistetaan pientuottajien asema ketjussa. Edistetään ravinteiden käytön tehostamista ja biokaasun tuotantoa. SAMOIHIN TAVOITTEISIIN voi päästä eri keinoin. Markkinoita ei vääristetä ylimääräisillä kilpailueduilla, vaan uusiutuvien energioiden eri tuotantomuodot pyritään saamaan pitkällä tähtäimellä samalle viivalle. Edistetään Suomen tavoitteita energiaunionin toteutuksessa.

5 5 MONIPUOLISTA MAASEUTUYRITTÄJYYTTÄ MAASEUTUYRITYSTEN TYÖLLISTÄMISMAHDOLLI- SUUKSIA kehitetään alentamalla työllistämiskynnystä ja tekemällä ensimmäisen työntekijän palkkaamisesta helpompaa. Verokannan on suosittava liiketoimintaa, joka kasvaa ja investoi. Edistetään tavoitteita ja korjataan nykyisiä ongelmakohtia monialaisesti myös Eurooppa 2020 -väliarvion yhteydessä. HARJOITETAAN ennustettavaa, johdonmukaista ja kokonaisveroastetta alentavaa veropolitiikkaa. Turvataan turkistarhauselinkeinon jatkuminen ja edistetään turkiseläinten hyvinvointia eduskunnan päätöksen mukaisesti. HEVOSTALOUS LUO harrastus- ja elinkeinomahdollisuuksia. Metsästys ja kalastus antavat mahdollisuuksia myös maaseutuelinkeinojen kehittämiseen. Aselainsäädännön on vastattava sekä harrastajien, aseturvallisuuden että siihen liittyvien elinkeinojen tarpeita. TUOTTAJIEN JAKSAMINEN edellyttää toimivia lomitusjärjestelmiä. Oikein kohdennetulla työterveyshuollolla voidaan ehkäistä työperäisiä sairauksia, tapaturmia ja mielenterveysongelmia. Työssä jaksamiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Tuottajien jaksaminen edellyttää toimivia lomitusjärjestelmiä. Oikein kohdennetulla työterveyshuollolla voidaan ehkäistä työperäisiä sairauksia, tapaturmia ja mielenterveysongelmia 6 RAVINTEIDEN KIERRÄTYKSEN MALLIMAAKSI SITOUDUTAAN TEKEMÄÄN Suomesta ravinteiden kierrätyksen mallimaa, jossa panostetaan tutkimukseen ja tuotekehitykseen siten, että kaupunkien yhdyskuntajätteet voidaan palauttaa maahan maaperää likaamatta. Tavoitteena on tuottava, luonnonvaroja viisaasti käyttävä kotimainen ruoantuotanto, jonka laatuun kuluttaja voi luottaa. Ravinteiden kierrätys on myös loistava esimerkki uuden ajan ympäristönsuojelusta, sillä se luo uutta uskoa työhön puhtaamman Itämeren puolesta. PARANNETAAN RAVINTEIDEN omavaraisuutta sekä vähennetään ravinteiden huuhtoutumista vesistöihin tehostamalla maatalouden ja elintarviketeollisuuden ravinteiden talteenottoa sekä kierrättämistä myös sektorirajat ylittäviä teollisia prosesseja edistämällä. VARMISTETAAN Suomen erityispiirteiden huomiointi Euroopan komission kiertotaloustiedonantoon liittyvissä prosesseissa. Sitoudutaan tekemään Suomesta ravinteiden kierrätyksen mallimaa, jossa panostetaan tutkimukseen ja tuotekehitykseen siten, että kaupunkien yhdyskuntajätteet voidaan palauttaa maahan maaperää likaamatta

6 7 KOULUTUS JA TUTKIMUS KEHITTYVÄN MAASEUDUN TUKENA KEHITTYVÄ MAASEUTU tarvitsee uusia valmiuksia. Maaseutuyrittäjien osaamista tulee kehittää siten, että ammattikorkeakoulujen ja toisen asteen maaseutuelinkeinojen koulutus uudistetaan vastaamaan yritysmäisesti toimivan maa- ja metsätalouden tarpeita. VARMISTETAAN korkeakoulujen tutkimusrahoituksen riittävyys edistämään kotimaisen raaka-aineen käytön lisäystä, sekä kehitetään tutkimustiedon hyödyntämistä kaupallisissa sovelluksissa. 8 TOIMIVA LIIKENNEVERKKO TOIMIVA MAASEUDUN liikenneverkko on tulevaisuuden bio- ja vientitalouden edellytys. Tie- ja rautatieliikenneratkaisuja kehitetään elinkeinoelämän tarpeet huomioiden. MAASEUDUN ELINKEINOT tarvitsevat myös kunnolliset laajakaistayhteydet tulevaisuuden tietoliikennetarpeiden huomioimiseksi. Sujuvien sähköisten palveluiden saatavuus tukee maaseudun elinvoimaisuutta, kun myös etätyömahdollisuudet paranevat. 9 KAAVOITUSKÄYTÄNTÖJEN KEHITTÄMINEN MAHDOLLISTETAAN MAASEUTUELINKEINOJEN kehittäminen ja parannetaan kaava-alueen ulkopuolelle rakentamisen edellytyksiä. Maankäyttö- ja rakennuslakeja, sekä kaavoituskäytäntöjä on kehittävä niin, että voidaan taata maatalouden ja maaseutualueiden toimintaedellytykset. Kaavoituksen yhteydessä tehdään aina myös elinkeinovaikutusten arviointi. PARANNETAAN KEHITTYVIEN maaseutukylien tiivistämisen mahdollisuuksia ja kevennetään maaseutualueiden rakentamismääräyksiä. Luovutaan valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden laatimisesta. Kyläkaavoitus tulee saada joustavammaksi rakennuslupamenettelyn kautta. Näin mahdollistamme myös tulevaisuuden palvelut. UUDISTETAAN LUNASTUSLAKI ja sen korvauskäytännöt. Varmistetaan perinteistä rakennustapaa edustavien rakennusten ja kulttuuriperinnön säilyminen energiatehokkuutta arvioidessa.

KOKOOMUKSEN EDUSKUNTARYHMÄ 2015