Vihreä kasvu maalta on vastaus Suomen haasteisiin

Transkriptio

1 Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry PL 510 (Simonkatu 6), Helsinki Puhelin Tutustu eduskuntavaaliteemoihimme tarkemmin osoitteessa ja kysy lisää asiantuntijoiltamme. Ajantasaiset yhteystiedot löydät verkkosivuiltamme. Vihreä kasvu maalta on vastaus Suomen haasteisiin Tämä esite on painettu Sappi Fine European Galerie Art Silk 200 g / 150 g -paperille. Paperi on valmistettu M-Real Äänekosken tehtaalla ja valmistuksessa on käytetty PEFC-sertioitujen metsien puuta. MTK eduskuntavaaleissa 2011 Menestystä maalle

2 Vaaliohjelma Vihreä kasvu on vastaus Suomen haasteisiin s. 4 Kannattava maatalous takaa ruokaturvan s. 6 Laatua ja lähiruokaa lautaselle s. 8 Kilpailukykyä, työhyvinvointia ja toiminnan jatkuvuutta vihreille elinkeinoille s. 10 Uuttera yrittäjyys ja palveluinnovaatiot luovat uusia työpaikkoja s. 11 Kestävää kasvua sertifioiduista metsistä s. 15 Innovaatioita ja kilpailukykyä puusta s. 17 Bioenergialla ja ympäristötekniikalla Suomi maailman huippuosaajaksi s. 18 Maaseudun ympäristö säilyy jälkipolville s. 20 Yhdistetään koko maa s. 23 2

3 Kun ajatellaan asioita maalaisjärjellä, niin huomataan, että: Johdanto Vihreä kasvu on vastaus Suomen haasteisiin Uusiutuvat luonnonvarat ja vihreä kasvu tulevat maaseudulta. Suomi tarvitsee nyt uutta ennakkoluulotonta ajattelua ja yhteistoimintaa niin kaupungeissa kuin maaseudullakin. MTK:n vastaus Suomen tuleviin haasteisiin on vihreä kasvu. Sen perusta on vihreissä elinkeinoissa, jotka hyödyntävät biomassaa ja uusiutuvia luonnonvaroja kestävästi ja vastuullisesti. Suurin osa vihreiden elinkeinojen tuloista jää Suomen kansantalouteen. Väestö maapallolla kasvaa ja ruoan tarve kaksinkertaistuu vuoteen 2050 mennessä. Kotimainen ruoantuotanto on tulevaisuuden ruokaturvan kannalta entistäkin tärkeämpää. Kotimaisen ruoantuotannon turvaa vain elivoimainen, kannattava maatalous. Suomalaiset haluavat syödä lähellä kestävästi tuotettua kotimaista ruokaa. Suomen elintarviketeollisuus tarvitsee suomalaista maataloutta. Maaseudun bio- ja uusiutuvaa energiaa tarvitaan korvaamaan ehtyviä fossiilisia energiavaroja. Ilmastonmuutoksen kielteisten vaikutusten torjuntaan tarvitaan metsien ja nurmien hiilinielujen kasvattamista ja nykytekniikan hyödyntämistä. Puurakentaminen on ekologista ja tarjoaa Suomelle paljon mahdollisuuksia, jotka sopivat myös vientituotteiksi. Vihreiden elinkeinojen harjoittajia on maaseudulla ympäri Suomen. He pitävät koko maan asuttuna, kunhan maaseudun palvelut toimivat. Vihreiden elinkeinojen tuotanto- ja jakeluketjussa on lähes työpaikkaa. Niiden säilymiseen ja uusien työpaikkojen syntyyn voimme itse vaikuttaa kotimaisin toimin. Vihreät elinkeinot synnyttävät uusia yrityksiä ja työpaikkoja ympäri Suomen. Suomi pysyy asuttuna ja maaseudulle on mahdollista luoda uutta työpaikkaa. Maataloustuotannon kannattavuus on parina viime vuonna merkittävästi heikentynyt ja viljelijöiden tulot pienentyneet. Tuotantokustannukset ovat nousseet ja markkinoilta saatavat tuottajahinnat alentuneet. Yksityismetsätalouden kannattavuus ei ole kestävällä tasolla. Maaseudun palvelut, palvelurakenne ja huoltosuhde heikkenevät jatkuvasti. Vihreä kasvu ei synny itsestään. Se vaatii viisaita ja kauaskantoisia päätöksiä maaseudun ihmisiltä ja poliittisilta päättäjiltä. Tässä esitteessä kerromme, mitä maaseutu tarvitsee vihreän kasvun perustaksi. 4 5

4 1Kannattava maatalous takaa ruokaturvan Suomalaisten ruokaturvan tae on toimiva ja kannattava kotimainen ruokaketju. Sen perusta on kannattava maatalous, jota harjoitetaan koko maassa. Tutkimuksen ja tuotekehityksen päähuomio ja suurimmat voimavarat tarvitaan parantamaan maatalouden kannattavuutta ja tuotannon kehittämistä. Suomen maatalouden mahdollisuuksiin ja kannattavuuteen vaikuttavat markkinahintojen lisäksi EU:n maatalouspolitiikka ja sen rahoitus. EU:n maatalouspolitiikkaa uudistetaan merkittävästi vuoden 2013 jälkeen. Samalla on viimeinen hetki vakauttaa kansalliset tukijärjestelmät. Vaikuttamisen aika on nyt. Päätöksiä on odotettavissa vuonna Varmistetaan, että yhteinen, viljelijöiden tuloja parantava ja luonnonolosuhde-eroja tasaava maatalouspolitiikka jatkuu EU:ssa ja varmistetaan sille vähintään nykyinen rahoitustaso. EU:ssa pitää jatkossakin olla järjestelmät, joilla tarvittaessa vakautetaan markkinoita. 2. Maatalouden tuottavuutta ja jatkuvuutta parannetaan turvaamalla investointien ja sukupolvenvaihdosten edellytykset. Varmistetaan riittävät tutkimusvarat, joita käytetään pääosin kannattavuuden parantamiseen ja tuotannon kehittämiseen. 3. Kansallisten tukijärjestelmien jatko sovitaan EU:n kanssa niin, että ne luovat edellytykset kannattavalle maataloudelle koko Suomessa Kannattava maatalous, osaaminen ja tutkimus ovat edellytyksiä korkeatasoiselle eläinten hyvinvoinnille, elintarviketurvallisuudelle ja -hygienialle sekä maatalouden ympäristöasioiden hoidolle.

5 2 Laatua ja lähiruokaa lautaselle Erityiselintarvikkeiden tutkimus ja kehittäminen, ruokainnovaatiot ja niiden kaupallistaminen tuovat uusia liiketoiminta- ja kasvumahdollisuuksia. Näitä asioita ja ehdotuksia valmistellaan kansallisessa ruokastrategiassa. Julkisissa ruokapalveluissa on käytettävä lähija luomuruokaa (VN periaatepäätös kestävistä hankinnoista). Kansalaisilla on oikeus mahdollisimman lähellä tuotettuun ruokaan ja sesongin mukaisiin raaka-aineisiin. Terveysvaikutteisten elintarvikkeiden, lähiruoan ja puhtaiden raaka-aineiden suosio on kasvussa. Ihmiset haluavat tietää, missä ja miten ruoka on tuotettu ja mitä ruoka sisältää. Samaan aikaan julkisissa ruokakustannuksissa säästetään, mikä heikentää erityisesti kouluruoan tasoa. 1. Kansallisen ruokastrategian toimeenpanoon ja monipuolisen kotimaisen ruoan menekinedistämiseen varataan riittävästi resursseja. 2. Ruokakasvatusta lisätään eri oppiaineiden sisältöihin perusopetuksessa. Näin vahvistetaan suomalaista ruokakulttuuria ja osaamista. 8

6 3 Kilpailukykyä, työhyvinvointia ja toiminnan jatkuvuutta vihreille elinkeinoille Viljelijöiden, metsänomistajien ja muiden maaseutuyrittäjien kilpailukykyä sisämarkkinoilla ei saa vaarantaa uusilla veromuodoilla tai verotuksen laajennuksilla. Sukupolvenvaihdoksia on vauhditettava. Nykyistä aikaisemmin tapahtuvilla sukupolvenvaihdoksilla kehitetään metsätilarakennetta ja edistetään mm. sujuvaa puu- ja metsäenergiakauppaa. Menestyvä yritystoiminta ja sen uudistuvat tarpeet tarvitsevat hyvinvoivia yrittäjiä. Kotieläinyrittäjät ovat sidoksissa työhönsä seitsemän päivää viikossa. Toimivat työterveys- ja lomituspavelut mahdollistavat työhyvinvoinnin, ennaltaehkäisevät työtapaturmia, ammattitauteja ja työkyvyttömyyttä sekä pidentävät työuraa. 1. Laajennetaan yrittäjien sukupolvenvaihdoshuojennus metsätiloihin. 2. Päätetään luopumistukijärjestelmän jatkamisesta vuoden 2014 jälkeen. 3. Edistetään sukupolvenvaihdoksia ja investointeja maa- ja metsätaloudessa ja turvataan niille riittävä rahoitus. 4. Edistetään viljelijöiden mahdollisuuksia varautua investointeihin tasausvarausta kehittämällä. 5. Vahvistetaan maaseutuyrittäjien ja työntekijöiden työkykyä parantamalla lomitus- ja työterveyshuoltopalveluita sekä niiden saatavuutta 6. Sosiaaliturva- ja perhe-etuuksista sekä huolehditaan jatkokoulutuksesta.

7 4 Uuttera yrittäjyys ja palveluinnovaatiot luovat uusia työpaikkoja Pienyrityksissä on Suomen suurin työllistämispotentiaali. Pienyrittäjät ovat uutteria ja sitoutuneita omaan paikkakuntaansa. Kaikista yrityksistä maatalous mukaan lukien toimii maaseutualueilla yli 40 prosenttia. Pienyrityksissä on satoja tuhansia työpaikkoja ja alusta Suomen ja koko EU:n tarvitsemalle talouskasvulle. Pienten yritysten myös maa- ja metsätilojen kasvun ja kehityksen esteenä on usein yhteiskunnan luoma hallinnollinen taakka, jonka purkamiseen keväällä 2010 julkistettu EU strategia kehottaa jäsenmaita. Maaseudulla toimii jo yli monialaista maatilaa, jotka harjoittavat perusmaatalouden ohella muuta yritystoimintaa. Maa- ja metsätalouden tuotteita hyödyntämään ja jalostamaan voi syntyä uusia yrityksiä ja työpaikkoja. Pelkästään bioenergian hyödyntämiseen voi syntyä tuhansia yrityksiä, samoin hyvinvointipalveluihin ja matkailuun. Maaseudulla tarvitaan palveluinnovaatioita, joiden avulla hoidetaan myös yhteiskunnan hyvinvointipalveluita. Maaseudun yritykset voivat laajentaa toimintaansa ja palkata työvoimaa, kunhan työllistämiskynnystä madalletaan ja huolehditaan osaavan työvoiman kouluttamisesta. Maaseudulla on tekemättömiä töitä ja tekeville töitä, joihin tarvitaan lähivuosina myös tuhansia maahanmuuttajia. Maaseutuyrittäjyyden menestyminen edellyttää hallitukselta määrätietoista yrittäjyyspolitiikkaa. 1. Hallitusohjelmaan kirjataan poikkihallinnollisen yrittäjyyspolitiikan periaatteet ja tavoitteet ja laaditaan toimenpideohjelma yrittäjyyden edistämiseksi. 2. Hyödynnetään täysimääräisesti EU strategian mahdollisuudet ja sitoudutaan sen edellyttämään yritysten hallinnollisen taakan purkamiseen. 3. Madalletaan maaseudun pienyritysten kykyä työllistää ja parannetaan pienyrittäjän työoikeudellista asemaa. 4. Varmistetaan osaavan työvoiman saanti koulutuspolitiikalla ja aktiivisella maahanmuuttopolitiikalla. 5. Varmistetaan yritys- ja neuvontapalveluiden saatavuus koko maassa. 6. Uudistetaan julkisia hankintoja koskevia normeja ja menettelytapoja siten, että varmistetaan pienyritysten mahdollisuudet tasaveroiseen kilpailuun. 7. Poistetaan hyvinvointipalveluyritysten syntymisen esteitä ja lisätään mahdollisuuksia pätevöityä alan yrittäjäksi. 8. Turkistuotannon kehittämiseen sitoudutaan pitkäjänteisesti. 9. Varataan Suomen matkailustrategian toteuttamisessa rahaa myös maaseutumatkailun edistämiseen. 12

8 5 Kestävää kasvua sertifioiduista metsistä Suomen metsäsektorin pitkän menestyksen taustalla on kestävä perhemetsätalous. Se yhdistää kansainvälisen PEFC-sertifikaatin täyttävän kestävän puuntuotannon, metsien ympäristöarvojen suojelun ja metsien virkistyskäytön. Metsät ovat ylivoimaisesti tärkein luonnonvaramme. Kestävällä hoidolla pystymme varmistamaan niiden terveyden, tuottokyvyn ja puumarkkinoiden toimivuuden myös tulevaisuudessa. Useiden kansainvälisten ja kansallisten politiikkaohjelmien ja tavoitteiden toteutus riippuu metsiemme hyvinvoinnista. Puun myynnistä saadut kantorahatulot ovat merkittäviä maaseutualueiden rahavirtoja ja metsäsektori on huomattava työllistäjä. 1. Metsätilojen rakennetta kehitetään tavoitteena puumarkkinoiden toimivuus ja kannattava metsätalouselinkeino. 2. Kestävän metsänhoidon ja metsien monimuotoisuuden rahoitus varmistetaan kansallisen metsäohjelman mukaisesti. 3. Lisätään metsänomistajan vastuuta ja päätösvaltaa metsiensä hoidossa ja käytössä. 4. Metsänhoitoyhdistysten toiminta varmistetaan ja sitä kehitetään. 5. Suomi ottaa aktiivisen roolin EU:n metsäpoliittisessa keskustelussa ja parantaa metsäasioiden koordinaatiota EU:ssa. 15

9 6 Innovaatioita ja kilpailukykyä puusta Puu on Suomen tärkeimpiä raaka-aineita. Perinteisen teollisuuden tarpeiden lisäksi on viimein aika satsata uusiin kasvualueisiin kuten puurakentamiseen. Puurakentamisen edistäminen palvelee koko yhteiskuntaa ja maan kilpailukykyä. Kun kotimaisen puun käyttöä lisätään rakentamisessa, sillä on merkittäviä hyötyvaikutuksia kansantaloudelle, työllisyydelle ja metsäteollisuuden kasvulle. 1. Käynnistetään valtakunnallinen puurakentamisen ohjelma ja lisätään metsäsektorin tutkimus- ja tuotekehitysvaroja. 2. Puun käytölle Suomessa luodaan Euroopan edistyksellisimmät rakentamismääräykset ja suositaan julkisessa rakentamisessa puuta rakennusmateriaalina. Puurakentaminen edistää EU:n ilmastotavoitteiden toteutumista. Se voi luoda Suomelle uusia tuotteita, joilla on tulevaisuudessa laajat vientimahdollisuudet. 17

10 7 Bioenergialla ja ympäristötekniikalla Suomi maailman huippuosaajaksi Hallitus tavoittelee energiapoliittisilla päätöksillään monipuolista energiantuotantoa, sähköntuotannon omavaraisuutta ja EU:n ilmastovelvoitteiden täyttämistä. Päätösten toteuttamisella voidaan luoda bioenergian tuotantoketjuun satoja uusia yrityksiä ja uutta työpaikkaa. Investoinnit bioenergialaitoksiin sekä tuotanto- ja jakeluketjun tulot jäävät maamme kansantalouteen ja tuovat kerrannaisvaikutuksineen kasvumahdollisuuksia ympäri Suomen. Maaseudun tärkein bioenergian lähde on metsäenergia. Sen käyttöä voidaan lisätä vaarantamatta metsäteollisuuden puuhuoltoa. Metsäenergia soveltuu lämmön tuotantoon sekä yhdistettyyn sähkön ja lämmön tuotantoon. Maaseudulle on mahdollista perustaa tuhansia lämpöyrityksiä. Maaseutu tarjoaa paljon mahdollisuuksia myös peltoenergian (kuten viljapohjaisen bioetanolin), biokaasun, kotieläinten lannan sekä tuulisähkön ja vesivoiman käytön edistämiseen. Bioenergian hajautettu tuotanto- ja jakeluketju on ekotehokas, se tukee paikallis- ja aluetalouksia ja on ilmastopoliittisesti järkevä. 1. Hallituksen bioenergialinjaukset toteutetaan ja budjettiin varataan vähintään linjausten mukaiset varat tarvittaviin investointeihin, syöttötariffeihin ja yrittäjyyden kannustimiin. 2. Uusiutuvan energian tuotekehitystä lisätään, ja Suomi pyrkii uusiutuvan energian alalla maailman johtavaksi ympäristötekniikan ja -yrittäjyyden osaajaksi. 18

11 8 Maaseudun ympäristö säilyy jälkipolville Maaseudun vihreiden elinkeinojen harjoittajille on elinehto toimia luonnon ja ympäristön parhaaksi. Viljelijät ja metsänomistajat toimivat pitkäjänteisesti ja haluavat jättää tilan seuraavalle sukupolvelle entistä ehommassa kunnossa. Pitkäjänteisyys takaa sen, että vuosien saatossa syntyneet arvokkaat luontotyypit säilyvät, maaseutumaisema pysyy avoimena ja vesistöjen tila paranee. Vihreiden elinkeinojen on saatava kehittyä ja kasvaa, ympäristönsuojelutoimilla ja lupakäytännöillä ei saa kehitystä vaarantaa. 1. Varmistetaan vihreiden elinkeinojen harjoittajien oikeus päättää omistamansa maan käytöstä. 2. Sitoudutaan Itämeren ja muiden vesistöalueiden tilan parantamiseen mm. edistämällä ravinteiden kierrätystä. 3. Kevennetään maatalouden ympäristölupamenettelyjä ja edistetään luontotyyppien ja uhanalaisten lajien tarkempaa määrittelyä Suomessa ja EU:ssa. 20

12 9 Yhdistetään koko maa Suomen tulevaisuus tarvitsee maaseudun luonnonvaroja ja toimivaa infrastruktuuria. Maaseudun väkimäärä kuitenkin vähenee ja palveluvarustus rapautuu. Tällaisen kehityksen jatkuminen voidaan yhteiskuntapoliittisin toimin pysäyttää. Maaseutu tarvitsee riittävän peruspalvelun, perusturvallisuuden ja liikennöintiväylästön sekä tehokkaat laajakaista- ja puhelinyhteydet. Näiden varmistaminen on myös osa kansakunnan peruspalvelua ja -turvallisuutta. Maaseutu on koko Suomelle ja sen kasvulle tärkeä ja sen elävä vuorovaikutus kaupunkikeskusten kanssa on koko yhteiskunnan etu. 1. Hallitusohjelmassa sitoudutaan varmistamaan, että maaseudun asukkaat ja elinkeinot saavat välttämättömät peruspalvelut. 2. Hallitusohjelmassa varaudutaan investoimaan liikenneväyliin ja niiden kunnossapitoon, tietoliikenneyhteyksien rakentamiseen ja ylläpitoon.