LAUKAAN KUNTA VIHTAVUOREN KOULU, LAAJENNUS HANKESUUNNITTELUVAIHE LVIAS-JÄRJESTEMÄSELOSTUS / PLANETCON OY

LAUKAAN KUNTA VIHTAVUOREN KOULU, LAAJENNUS HANKESUUNNITTELUVAIHE LVIAS-JÄRJESTEMÄSELOSTUS 2.5.2017 / PLANETCON OY

Sivu 2 / 33 2.5.2017 / SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ... 6 1.1. KOHDE... 6 1.2. RAKENNUTTAJA... 6 1.3. JÄRJESTELMÄSELOSTUKSEN LAATIJA... 6 2. LVI-SUUNNITTELUN TAVOITTEET... 8 2.1. YLEISET TAVOITTEET JA LÄHTÖKOHDAT... 8 2.2. ENERGIATEHOKKUUSLUOKKA... 8 2.3. SISÄILMA... 8 2.4. SISÄILMATAVOITTEET.... 8 2.4.1. SISÄILMATAVOITTEIDEN VAATIMUKSET RAKENNUSTYÖLLE... 8 2.4.2. MITOITUSULKOLÄMPÖTILAT... 8 2.4.3. MITOITUSPERUSTEET... 9 3. LÄMMITYSJÄRJESTELMÄT... 10 3.1. YLEISKUVAUS... 10 3.2. LÄMMÖNTUOTANTO... 10 3.2.1. LÄMPÖKESKUS... 10 3.3. LÄMMITYSVERKOSTOT... 11 3.3.1. ILMANVAIHDONLÄMMITYS -VERKOSTO (LIV-VERKOSTO)... 11 3.3.2. PATTERILÄMMITYSVERKOSTO (LP-VERKOSTO)... 11 3.3.3. LATTIALÄMMITYSVERKOSTO (LL-VERKOSTO)... 11 3.3.4. LÄMMINKÄYTTÖVESIVERKOSTO... 12 3.3.5. PUMPUT JA PUTKIVARUSTEET... 12 4. JÄÄHDYTYSJÄRJESTELMÄT... 13 4.1. YLEISKUVAUS... 13 4.2. JÄÄHDYTYKSENTUOTANTO... 13 4.2.1. VEDENJÄÄHDYTYSKONEET... 13 4.3. JÄÄHDYTYKSEN KULUTUS... 13 4.3.1. JÄÄHDYTYSVESIVERKOSTO... 13 4.3.2. TULOILMAN JÄÄHDYTYS ILMASTOINTIKONEILLA... 14 5. VESI- JA VIEMÄRIJÄRJESTELMÄT... 15

Sivu 3 / 33 2.5.2017 / 5.1. VERKOSTOLIITOKSET... 15 5.2. YLEISKUVAUS... 15 5.3. KÄYTTÖVESIJÄRJESTELMÄ... 15 5.4. JÄTEVESIJÄRJESTELMÄ... 15 5.5. HULEVESIJÄRJESTELMÄ... 16 5.6. RADONPUTKISTON TUULETUSJÄRJESTELMÄ... 16 6. ILMASTOINTIJÄRJESTELMÄT... 17 6.1. YLEISKUVAUS... 17 6.2. ILMANVAIHTOJÄRJESTELMÄT... 17 6.2.1. ILMASTOINTIKONEIDEN RAKENNE... 18 6.2.2. SUODATUS... 18 6.2.3. TULOILMAN LÄMMITYS... 18 6.2.4. JÄÄHDYTYS... 18 6.2.5. ÄÄNENVAIMENNUS... 19 6.2.6. PÄÄTELAITTEET... 19 6.2.7. KANAVAT... 19 6.2.8. ILMAVIRRAT... 19 7. AUTOMAATIOJÄRJESTELMÄT... 20 7.1. VALVOMOLAITTEET... 20 7.2. ALAKESKUKSET... 21 7.3. HUONESÄÄTÖ... 21 7.4. KENTTÄLAITTEET... 21 8. MUUT JÄRJESTELMÄT... 22 8.1. KONEELLINEN SAVUNPOISTO... 22 8.2. VSS-TILAT / KRIISINAJAN LAITTEET... 22 8.3. PURUNPOISTOJÄRJESTELMÄ... 22 8.4. TEKSTIILIPÖLYNPOISTO... 22 8.5. PAINEILMAJÄRJESTELMÄ... 22 8.6. HITSAUSKAASUJÄRJESTELMÄ... 22 9. SÄHKÖ-, TELE- JA TIETOJÄRJESTELMÄT, AV-LAITTEET... 23 YLEISTÄ... 23 9.1. LIITTYMISTIEDOT... 23 9.1.1. SÄHKÖLAITOS JA -LIITTYMÄ... 23 9.1.2. PUHELINLAITOS... 23

Sivu 4 / 33 2.5.2017 / 9.1.3. PUHELINVAIHDE... 23 10. H21 SÄHKÖN LIITTÄMINEN... 23 11. H22 KESKUKSET... 24 12. H3 JOHTOTIET... 24 13. H4 JOHDOT JA NIIDEN VARUSTEET... 26 14. H5 VALAISIMET... 27 15. H51 TURVAVALAISTUSJÄRJESTELMÄ... 27 16. H6 KOJEET, LAITTEET... 27 17. MUUNTOJOUSTAVAT TILARATKAISUT... 28 18. J SÄHKÖTEKNISET TIETOJÄRJESTELMÄT... 28 18.1. J0 TELELIITYNNÄT... 28 18.2. J1 PUHELINJÄRJESTELMÄT... 28 18.2.1. J101 PUHELIN... 28 18.3. J2 VIESTINTÄJÄRJESTELMÄT... 28 18.3.1. J201 ANTENNIJÄRJESTELMÄ... 28 18.4. J202 ÄÄNENTOISTO, HÄTÄKUULUTUS JA INFO-TV... 28 19. J20 AV-LAITEURAKKA... 29 19.1. J203 AV-JÄRJESTELMÄT... 29 20. J3 MERKINANTOJÄRJESTELMÄT... 29 20.1. J302 SISÄÄNPYYNTÖJÄRJESTELMÄ... 29 20.2. J304 VARATTUVALOJÄRJESTELMÄ... 30 20.3. J305 AJANNÄYTTÖJÄRJESTELMÄ... 30 21. J4 TURVALLISUUSJÄRJESTELMÄT... 30 21.1. J40 TURVAURAKKA... 30

Sivu 5 / 33 2.5.2017 / 21.2. J401 SÄHKÖLUKITUS... 30 21.3. J402 KULUNHALLINTA... 30 21.4. J403 RIKOSILMOITUS... 31 21.5. J405 VIDEOVALVONTAJÄRJESTELMÄ... 31 21.6. J407 PALOILMOITINJÄRJESTELMÄ... 31 21.7. J408 PALOSUOJELULAITTEIDEN OHJAUSJÄRJESTELMÄ... 32 22. J5 TIETOVERKKOJÄRJESTELMÄT... 32 22.1. J501 YLEISKAAPELOINTIJÄRJESTELMÄ... 32 23. J6 RAKENNUSAUTOMAATIO- JA VALVONTAJÄRJESTELMÄ... 32

Sivu 6 / 33 2.5.2017 / 1. YLEISTÄ 1.1. Kohde Laukaan kunta Vihtavuoren koulu, peruskorjaus ja laajennus Koulutie 2 41330 Vihtavuori Rakennushanke käsittää koulurakennuksen osittaisen peruskorjauksen ja siihen liittyvän laajennuksen, rakennukseen rakennetaan tilat yhteensä noin 650 oppilaalle. Lisäksi kunnan erillishankintana tontille rakennetaan kiinteistöä palvelemaan uusi lämpöenergiakeskus. Hankkeen kokonaispinta-alat muodostuvat seuraavasti: - peruskorjausosuus 3 500 br-m 2 - uudisrakennus 8 500 br-m 2 - yhteensä 12 000 br-m 2 Rakennushanke vaiheistetaan alustavan suunnitelman mukaan seuraavasti: 1. D-osa rakennetaan 2. C- ja B-osat peruskorjataan 3. E-osa rakennetaan, vanha alakoulu puretaan; ennen vanhan alakoulun purkamista tontille rakennetaan uusi lämpökeskus (erillinen investointi) 1.2. Rakennuttaja Jani Veikkolainen, vs. tilapalvelupäällikkö puh. 0400 345 735 e-mail jani.veikkolainen@laukaa.fi Laukaan kunta, tekninen osasto PL6, 41341 Laukaa 1.3. Järjestelmäselostuksen laatija LVIA Antti Törmälä, LVI- ja energiatekniikan asiantuntija, DI Rakennuttajakonsultti, RAP GSM 040 8407232 e-mail antti.tormala@planetcon.fi Sähkö

Sivu 7 / 33 2.5.2017 / Arto Hokkanen, sähköteknikko sähkötekniikan asiantuntija GSM 040 588 2090 e-mail arto.hokkanen@planetcon.fi Vasarakatu 9 B 40320 Jyväskylä

Sivu 8 / 33 2.5.2017 / 2. LVI-SUUNNITTELUN TAVOITTEET Tässä tarkastellaan sellaisia LVI-suunnittelun kannalta merkityksellisiä tavoitearvoja, jotka määrittävät koko LVI-laitoksen rakennetta, rakennustöiden laajuutta sekä LVI-tekniikan tilantarpeita ja kustannuksia. Pienempien yksityiskohtien osalta suunnittelutavoitteet ja ratkaisut käsitellään myöhemmissä suunnitteluvaiheissa erikseen. 2.1. Yleiset tavoitteet ja lähtökohdat Rakennuksen LVI-suunnittelun tärkeimpinä tavoitteina ja järjestelmävalintojen lähtökohtana ovat elinkaariedullisuus, energiatehokkuus, ympäristöystävällisyys ja terveellinen turvallinen sisäilma. rakennuksen oleskelualueiden operatiivisen sisälämpötilan hallinta hoidetaan passiivisin keinoin eli rakentein ja arkkitehtuurilla. tilojen tarpeenmukainen ilmanvaihto vrt. energiatehokkuus Hankittavien LVI-laitteiden sähkömoottorien hyötysuhteen on vastattava vähintään hyötysuhdetasoa IE2 + taajuusmuuttaja. 2.2. Energiatehokkuusluokka Energiatehokkuusluokka E-luvun laskentamenetelmän mukaisen energiatodistuksen mukaan on B tai C. 2.3. Sisäilma Seuraavissa yhteyksissä viitataan Sisäilmaluokitus 2008 -julkaisuun. 2.4. Sisäilmatavoitteet. Tässä kohteessa ilmamäärät mitoitetaan sisäilmaluokka S2 mukaan. Operatiivisen sisälämpötilan osalta ei ole vaatimuksia. 2.4.1. Sisäilmatavoitteiden vaatimukset rakennustyölle Sisäilmatavoitteiden toteutuminen ilman puhtauden suhteen edellyttää LVI-tekniikan lisäksi myös rakennustyön osalta käytettäväksi Sisäilmaluokitus 2008:ssa määriteltyä rakennustöiden puhtausluokkaa P1 ja rakennustuotteiden osalta pääosin luokkaa M1 olevia tuotteita. 2.4.2. Mitoitusulkolämpötilat LVI-järjestelmät mitoitetaan seuraavien ulkoilmaolosuhteiden mukaan: alin ulkoilman lämpötila talvella, mitoituslämpötila -32 C. päivän ylin ulkolämpötila ja kosteus mitoitustilanteessa 25 C / 60 % RH (55 kj/kg).

Sivu 9 / 33 2.5.2017 / 2.4.3. Mitoitusperusteet Ilmanvaihto mitoitetaan seuraavasti: Luokkatilat, liikuntasali, muut tilat Tilojen ilmamäärät mitoitetaan sisäilmaluokka S2 mukaan, operatiivisella sisälämpötilalla ei ole vaatimusta. Ilmamäärämitoitus henkilö / pinta-alaperusteisesti; suurimman mukaan LVI-suunnitelmissa esitetään tila-/ tilaryhmäkohtaiset ilmavirrat ja -taseet eri käyttötilanteiden mukaan esim. poissa, normaali, tehostus. IV-koneiden palvelualueet suunnitellaan siten, että eri palvelualueiden ilmatasapaino säilyy kaikissa käyttötilanteissa. Oheistilat Tilojen ilmamäärät mitoitetaan sisäilmaluokka S2 mukaan, operatiivisella sisälämpötilalla ei ole vaatimusta. Ilmamäärämitoitus henkilö/pinta-alaperusteisesti; suurimman mukaan. Lämmitysjärjestelmät mitoitetaan seuraavasti S2 mukaisesti: Luokkatilat, liikuntasali Sisälämpötilan suunnitteluarvo lämmityskaudella S2 mukaisesti +21 C. Oheistilat Sisälämpötilan suunnitteluarvo lämmityskaudella S2 mukaisesti +21 C.

Sivu 10 / 33 2.5.2017 / 3. LÄMMITYSJÄRJESTELMÄT 3.1. Yleiskuvaus Rakennuksen lämmitysmuoto on hybridin. Päälämmönlähde on pelletti/hakelämmitys, toissijaisesti maalämpö. Lämmitysjärjestelmien mitoitus optimoidaan suunnitteluvaiheessa siten, että valittavan järjestelmän elinkaarikustannukset minimoidaan. Alustava esitys lämmöntuotannon mitoitukseksi: Pelletti/hakelämpökeskus: Lämpöpumppujärjestelmä: arvioitu teho 1 400 kw arvioitu teho 400 kw Kiinteistön pääasiallinen lämmitystapa on vesikiertoinen patterilämmitys. Tuloilmakoneet varustetaan lämmöntalteenotolla ja lämmityspatterilla. Märkätilat varustetaan vesikiertoisella lattialämmityksellä. Tuulikaapit varustetaan oviverhokoneilla. Koulun kokonaislämpöenergiantarpeet on arvioitu seuraavasti: Ilmastoinnin lämmitysverkosto ja tuulikaappikoneet: arvioitu teho 750 kw Patterilämmitysverkosto: arvioitu teho 500 kw Lattialämmitysverkosto: arvioitu teho 50 kw Lämminkäyttövesiverkosto: arvioitu teho 500 kw Huipputehontarve yhteensä: arvioitu teho 1 800 kw 3.2. Lämmöntuotanto 3.2.1. Lämpökeskus Rakennusta varten tontille rakennetaan erillinen lämpökeskus joko Laukaan kunnan tai lämpöenergiatoimittajan toimesta. Lämpökeskuksen pääasiallinen energialähde on pelletti tai hake. Kiinteistöön asennetaan rakennusosa- ja fasadikohtaiset olosuhde-erot huomioivat lämmönjakokeskukset, joissa on tarvittavat säätömahdollisuudet. Lämmönjakokeskukset/ säätöryhmät voidaan asentaa esimerkiksi iv-konehuoneisiin. Lämmönjakolaitteiden rakenteessa huomioidaan kiinteistön vaiheittainen rakentaminen. Lämmitysverkostojen lämpötilat mitoitetaan esimerkiksi seuraavasti: Peruskorjattavat osat:

Sivu 11 / 33 2.5.2017 / Ilmastoinnin lämmitysverkosto ja tuulikaappikoneet: Patterilämmitysverkosto: Lattialämmitysverkosto: Lämminkäyttövesiverkosto: lämpötila 70/40 C, arvioitu teho xxx kw lämpötila 70/40 C, arvioitu teho xx kw lämpötila 35/30 C, arvioitu teho xx kw lämpötila 58/5 C, arvioitu teho xxx kw Laajennusosat: Ilmastoinnin lämmitysverkosto: Patterilämmitysverkosto: Lattialämmitysverkosto: Lämminkäyttövesiverkosto: lämpötila 60/30 C, arvioitu teho xxx kw lämpötila 45/30 C, arvioitu teho xxx kw lämpötila 35/30 C, arvioitu teho xx kw lämpötila 58/5 C, arvioitu teho xxx kw Rakennuksen kokonaislämmitysenergian kulutus mitataan etäluettavin mittarein. 3.3. Lämmitysverkostot Lämmitysjärjestelmä suunnitellaan siten että kaikki mahdolliset huoltokohteet pyritään sijoittamaan teknisiin tiloihin. 3.3.1. Ilmanvaihdonlämmitys -verkosto (LIV-verkosto) Ilmanvaihdon lämmitysverkosto varustetaan kiertovesipumpulla ja tarvittavin varo- ja paisuntalaittein. Verkostot on pääasiassa pohjamaalattua teräsputkea, putkistot lämpöeristetään. Ilmanvaihdon lämmitysverkostoon liitetään tuloilmakoneiden lämmityspatterit ja tuulikaappien tuulikaappipuhaltimet. Mikäli usein käytettävää yksittäistä tai pariovea ei varusteta tuulikaapilla, ovi varustetaan oven yläpuolelle asennettavalla oviverhopuhaltimella. 3.3.2. Patterilämmitysverkosto (LP-verkosto) Patterilämmitysverkosto varustetaan kiertovesipumpulla ja tarvittavin varo- ja paisuntalaittein. Verkostot on pääasiassa pohjamaalattua teräsputkea, putkistot lämpöeristetään. Lämpö luovutetaan tiloihin tehdasvalmisteisilla pattereilla, patterit ilman peiteritilöitä ja päätypeltejä (esim: Salomaa). Patterit varustetaan julkisiin tiloihin sopivilla termostaateilla. 3.3.3. Lattialämmitysverkosto (LL-verkosto) Märkätilat varustetaan lattialämmityksellä. Lattialämmitysverkosto varustetaan kiertovesipumpulla ja tarvittavin varo- ja paisuntalaittein.

Sivu 12 / 33 2.5.2017 / Verkosto on pääasiassa pohjamaalatua teräsputkea. Lattiaan asennettavat lattialämmitysputket ovat happisuojattua pex-putkea. 3.3.4. Lämminkäyttövesiverkosto Lämmin käyttövesiverkosto varustetaan kiertovesipumpulla ja tarvittavin varolaittein. Käyttövesirunkoputkistot ovat kupariputkea. Lämminkäyttövesiverkosto varustetaan kiertojohdolla, putkistot lämpöeristetään. 3.3.5. Pumput ja putkivarusteet Lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmien pääpumput EC-moottoreilla varustettuja A- energialuokan pumppuja. Kuivamoottoriset integroidut taajuusmuuttajapumput tulee olla erillisellä paine-erolähettimellä varustettuja. Paine-erolähetin asennetaan meno- ja paluuputken väliin. Muut pumput yksi- tai kolmevaiheisia portaattomasti säädettäviä pumppuja. Kaikki pumput varustetaan riittävin automaatiokortein ja on voitava liittää rakennusautomaatiojärjestelmään.

Sivu 13 / 33 2.5.2017 / 4. JÄÄHDYTYSJÄRJESTELMÄT Rakennuksen lämpökuormien hallinta pyritään toteuttamaan ensisijaisesti passiivisin menetelmin. Suuren lämpökuorman tilat varustetaan jäähdytyksellä, mahdollisuuksien mukaan esim. lämpöpumppujärjestelmän kaivojen tarjoamaa maaviilennystä hyödyntäen. 4.1. Yleiskuvaus Tarvittaessa, mikäli suunnitteluvaiheessa laadittavat sisälämpötilan pysyvyyslaskelmat ja simulaatiot niin vaativat, tuloilma jäähdytetään tarvittavilta osin. Lisäjäähdytystä tarvitsevat, suurta tai suurehkoa lämpökuormaa sisältävät tilat (esimerkiksi ATK-tilat, neuvottelu-/kokoustilat yms.) varustetaan puhallinkonvektorein. Konvektoriverkon mitoitus tehdään siten, että sitä voidaan käyttää mahdollisimman energiatehokkaasti esim. maalämpökaivojen maaviilennystä hyödyntäen. Rakennuksen tarvitsema jäähdytys tuotetaan ensisijaisesti maaviilennyksellä, toissijaisesti vapaajäähdytysperiaatteella nestejäähdyttimillä ja kolmantena maalämpöpumpuilla, joita on voitava käyttää myös vedenjäähdytyskoneina. Maalämpöpumppujen/vedenjäähdytyskoneiden sähköenergiankulutus mitataan. 4.2. Jäähdytyksentuotanto Rakennuksen arvioitu kokonaisjäähdytystehontarve on xx kw. Tehontarve jakautuu seuraavasti: Ilmastoinnin jäähdytysvesiverkko, xx/xx C, arvioitu teho xx kw Erillisjäähdytysvesiverkko, xx/xx C, arvioitu teho xx kw 4.2.1. Vedenjäähdytyskoneet Vedenjäähdytyskoneena käytetään maalämpöpumppua, jota jäähdytyskäytössä käytetään rakennuksen jäähdytyksen tuottamiseen. Maalämpöpumppu on tehdasvalmisteinen. Nestejäähdytin on tehdasvalmisteinen. 4.3. Jäähdytyksen kulutus 4.3.1. Jäähdytysvesiverkosto Putket ovat (RFe) ruostumatonta teräsputkea ja alle DN50 (Cu) kuparia pinnoitetulla mineraalivillaeristeellä + kondenssipinnoitteella tai solukumieristeellä. Poistumisteillä solukumieristettä ei käytetä tai sen päälle asennetaan palon kestävä villa + pinnoitte.

Sivu 14 / 33 2.5.2017 / 4.3.2. Tuloilman jäähdytys ilmastointikoneilla Osa ilmanvaihtokoneista varustetaan tarvittaessa jäähdytyspatterilla. Tuloilmakoneen jäähdytyspatteri mitoitetaan entalpiaerolla 15 kj/kg.

Sivu 15 / 33 2.5.2017 / 5. VESI- JA VIEMÄRIJÄRJESTELMÄT 5.1. Verkostoliitokset Rakennukset liitetään Laukaan kunnan hallinnoimaan vesijohtoverkkoon, nykyiset vesi- ja viemäriliittymät uusitaan tontinrajalle. Kiinteistöön asennetaan uusi impulssitoiminen päävesimittari. Vesimittari sijoitetaan esimerkiksi D-osan iv-konehuoneeseen tai lämpökeskukseen. Jätevedet viemäröidään Laukaan kunnan hallinnoimaan viemäriverkostoon. Hulevedet johdetaan Laukaan kunnan hallinnoimaan hulevesiviemäriverkostoon, tarvittaessa käytetään huleveden viivästysallasta. 5.2. Yleiskuvaus Käyttövesijärjestelmä suunnitellaan siten, että verkoston mahdolliset huoltokohteet (vesimittarit yms.) sijoitetaan mahdollisuuksien mukaan teknisiin tiloihin. Keittiön, seurakunnan sekä mahdollisten muiden vuokralaistilojen osalta varaudutaan kylmän ja kuuman käyttöveden kulutuksen mittaamiseen alamittauksina. 5.3. Käyttövesijärjestelmä Vesikalusteet ovat pääosin vakiolaatuisia normaalitasoisia kalusteita. Runkovesijohdot ovat kupariputkea pinnoitetulla mineraalivillaeristeellä tai komposiittiputkea. Kalusteliitokset tehdään osittain kromatulla kupariputkella ja piiloasennuksena rakenteisiin asennettavilla muoviputkilla ja hanakulmarasioilla. Jakotukit asennetaan mahdollisuuksien mukaan teknisiin tiloihin tai aputiloihin; tiloihin jossa on lattiakaivo esim. wc-tilat. Jakotukit varustetaan vuotoilmaisimin. Osa kalusteista voi olla kosketusvapaita elektronisia hanoja, elektroniset hanat määritellään hygieniaperusteisesti. Tarpeet selvitetään suunnittelun edetessä. Rakennuksen käyttövesiverkostoon lisätään tarvittavat pikapalopostit. Pikapalopostit varustetaan 6 kg käsisammuttimin. 5.4. Jätevesijärjestelmä Jätevesiviemärit rakennuksen sisällä ovat valurautaa pantaliitoksin, viemärijärjestelmän tuuletusviemäriosuudet ovat PP -muoviviemäriä.

Sivu 16 / 33 2.5.2017 / Maahan ja lattian alle asennettavat jätevesiviemärit ovat muhvillista PP -muoviviemäriä kumirengastiivistein ja kaivot rakennuksen ulkopuolella muovisia teleskooppikaivoja. Rakennuksen ulkopuolella viemäreiden paineluokka SN8 (T8). Viemäriverkostot tuuletetaan vesikatolle määräysten mukaiset etäisyydet huomioiden. Viemärit ääni- ja lämpöeristetään tarvittavilta osin. Keittiön viemärivedet johdetaan pihalle sijoitettavaan rasvanerotuskaivoon josta ne johdetaan kunnan jätevesiverkostoon. Rasvanerotuskaivolta otetaan hälytys keittiölle. Viemärit huudellaan ja kuvataan liitoskaivoon asti sekä rakennusvaiheessa että takuuajan lopussa. 5.5. Hulevesijärjestelmä Kattosadevedet viemäröidään rakennuksen ulkopuolisia rännejä ja syöksytorvia käyttäen. Syöksytorvet johdetaan sadevesiverkostoon liitettyihin putkiin tai rännikaivoihin. Rännit, syöksytorvet ja rännikaivot sähkösaatetaan. Maahan asennettavat hulevesiviemärit ovat muhvillista PP/PEH muoviviemäriä kumirengastiivistein paineluokaltaan SN8(T8). Sadevedet johdetaan Laukaan kunnan hulevesiviemäriverkostoon tai johdetaan maastoon. Rakennuksen salaojat liitetään sadevesiviemäriverkostoon perusvesikaivon kautta. Perusvesikaivojen sijoitukset määritetään salaojasuunnitelmien mukaan. Pihan kaivotarpeet määräytyvät pinnantasaussuunnitelman mukaan. Valitut kaivot ja erottimet ovat tehdasvalmisteisia, teleskooppisella 40t kansistolla varustettuja muovista tai lujitemuovista valmistettuja tuotteita. Viemärit huudellaan ja kuvataan liitoskaivoon asti sekä rakennusvaiheessa että takuuajan lopussa. 5.6. Radonputkiston tuuletusjärjestelmä Rakennuksen alapohjan alle asennettava radonputkisto varustetaan tuuletuksella. Tuuletusputkiston materiaalina käytetään muhvillista PVC -muoviviemäriä kumirengastiivistein solukumieristyksellä. Radon -tuuletusputkisto johdetaan vesikatolle ja varustetaan poistopuhaltimilla. Radonputkisto alapohjan alle rakennesuunnitelman mukaan.

Sivu 17 / 33 2.5.2017 / 6. ILMASTOINTIJÄRJESTELMÄT 6.1. Yleiskuvaus Ilmanvaihtojärjestelmä pyritään toteuttamaan, siten että kiinteistön ilmanvaihtotekniikan mahdolliset huoltokohteet (IV-koneet, ilmavirtasäätimet, palopellit yms.) sijaitsevat mahdollisimman helposti huollettavissa olevassa paikassa. Palopellit moottoritoimisia ja varustettuna pellin asennon indikoinnilla rakennusautomaatiojärjestelmään. Ilmastoinnin ja rakennustöiden osalta toteutetaan työt puhtausluokan P1 lopputuloksen vaatimalla tavalla. Tämä asettaa vaatimuksia myös rakennustöiden suoritustavalle ja valittaville materiaaleille, joiden tulee olla pääasiassa M1-luokkaa. Rakennuksen ilmanvaihtojärjestelmät toteutetaan siten, että ominaissähköteho ei ylitä arvoa 2,0 kw/m 3 /s). Ilmanvaihtojärjestelmien sähkönkulutus mitataan erikseen. Ilmanvaihtokoneet varustetaan aina, kun poistoilman puhtaus sen mahdollistaa, pyörivään kennoon perustuvalla lämmöntalteenottolaitteistolla. Ns. likaisimmille poistoilmavirroille käytetään ensisijaisesti vastavirtakennoon ja toissijaisesti nestepattereihin perustuvaa lämmöntalteenottojärjestelmää. Pienet, lyhyen käyttöajan ja pienet ylilämmön poistot voivat olla ilman lämmöntalteenottoa. Porrashuoneet ja muut osastoidut uloskäytävät varustetaan omilla uloskäytäväkohtaisilla pyöriväkennoisilla tulo- ja poistoilmakoneilla. IV-koneita mitoitettaessa, valittaessa ja asennettaessa on kiinnitettävä erityistä tarkkuutta koneiden tiiviyteen ja painesuhteisiin: likainen poisto ei saa päästä vuotamaan puhtaalle puolelle. Koneiden valinnassa kiinnitetään erityistä huomioita huollettavuuteen, energiankulutukseen ja elinkaarikustannuksiin. Kaikki puhaltimet varustetaan ilmavirranmittauksella ja pyörimisnopeussäädöllä. Ilmavirranmittausta määritettäessä rakennusautomaatiojärjestelmään huomioidaan ilman lämpötilan tiheyskorjaus ja asennustapa. 6.2. Ilmanvaihtojärjestelmät Ilmanvaihtojärjestelmien suunnittelussa huomioidaan kiinteistön eri tilojen käyttötavat ja käyttöajat, jotka vaikuttavat ilmanvaihtokoneiden vaikutusalueisiin ja valittuihin lämmöntalteenotto -ratkaisuihin. Myös rakennuksen jako paloalueisiin otetaan huomioon. Rakennuksen kokonaisilmamäärä mitoitetaan siten, että tuloilmamäärä ja poistoilmamäärä ovat yhtä suuria, eli rakennuksen ilmatase on tasapainossa. Ilman liikkuminen rakennuksen sisällä varmistetaan riittävillä siirtoilmaratkaisuilla, ja ettei tilojen välille tule suuria paineeroja (alle 5 Pa). Ilmastointikonehuoneiden yhteyteen tulee järjestää iv-kuilu palvelualueensa kanavointia varten. Kanavointi tulee tehdä väljästi tavoitteena matalan painetason järjestelmä (alle 200 Pa kanavistopaine).

Sivu 18 / 33 2.5.2017 / Taulukossa on esitetty esimerkinomainen IV-konejako rak.osa Kone Koneen palvelualue Koneen palvelualueen kerrokset LTO ilmamäärä m 3 /s A-osa TK1 luokat ja toimistot A, B ja C-osa p-kerros, 1-kerros pyörivä 6 TK2 kotitalousluokat A-osa 1-kerros pyörivä 2 C-osa TK3 liikuntasali p-kerros, 1-kerros pyörivä 3 TK4 sosiaalitilat ja käytävät, A, B, C ja D p-kerros, 1-kerros glykolip. 4 D-osa TK5 Käsityöt, kuvis p-kerros glykolip. 5 TK6 musiikki, (kuvis), luokat, tstot, D-osa p-kerros, 1-kerros pyörivä 8 E-osa TK7 liikuntasali p-kerros, 1-kerros pyörivä 8 TK8 sosiaalitilat ja käytävät p-kerros glykoli 1,5 TK9 toimistot ja luokat, kahvila ja kioski pyörivä 2,5 TK10 seurakunta 1-kerros pyörivä 1,5 TK11 nuoriso/har. 1-kerros pyörivä 1,5 yhteensä 43 6.2.1. Ilmastointikoneiden rakenne Ilmastointikoneet ovat tehdastekoisia ns. koteloituja koneita. Puhaltimet ovat suorakäyttöisiä taajuusmuuttaja ohjattuja kammiopuhaltimia. 6.2.2. Suodatus Tuloilmakoneet varustetaan F5-esisuodattimella ja F8-hienosuodattimella, poistoilmakoneissa F5-suodatin sisäilmastoluokan S2 vaatimusten mukaan. 6.2.3. Tuloilman lämmitys Jokainen tuloilmakone varustetaan LTO:n jälkeisellä lämmityspatterilla. Jälkilämmityspatterit liitetään ilmanvaihdon lämmitysverkostoon. 6.2.4. Jäähdytys Tuloilmanjäähdytys toteutetaan jäähdytysverkostoon liitetyllä IV-koneen jäähdytyspatterilla.

Sivu 19 / 33 2.5.2017 / 6.2.5. Äänenvaimennus IV-koneet (tulopuhallin ja poistopuhallin) varustetaan puhaltimien molemmin puolin äänenvaimennuksella. Kanavistoon asennetaan äänenvaimentimia tarpeen mukaan. Siirtoilmareitit toteutetaan äänenvaimennetuilla siirtoilmalaitteilla. Äänenvaimentimien vaimennusmateriaalina Dacron. 6.2.6. Päätelaitteet Ilmanjako toteutetaan pääsääntöisesti sekoittavalla periaatteilla. Päätelaitevalinnat tehdään alakattotietojen mukaan. 6.2.7. Kanavat Kanavat ovat P1-luokituksen mukaisia kierresaumattuja peltikanavia, paineluokitus poistoilmaluokituksen mukaan. Kanavat mitoitetaan riittävän väljiksi nopeusrajat huomioiden. 6.2.8. Ilmavirrat Ilmamäärien mitoitusperusteena S2 ja (RAKMK D2) Ilmastointiratkaisussa on varauduttu tilojen muunneltavuuteen siten: IV-koneiden kapasiteettia pystytään nostamaan 20 % runkokanavien ilmavirtaa voidaan nostaa 20 % yksittäisen huonetilan ilmanvaihdon tehokkuutta on mahdollista myöhemminkin muuttaa siten, että ilmastoinnin muutostyöt rajoittuvat muutettavien huoneiden lähelle. Rakennuksen painesuhteet suunnitellaan tasapainoon. Luokka-, käytävä-, aula-, liikunta-, ruokasali-, kirjasto yms. tilojen, joiden käyttäjämäärä vaihtelee merkittävästi eri käyttötilanteen mukaan, varustetaan ilmanjakolaitteistolla, joka sallii tarpeenmukaisesti vaihtuvat ilmamäärät. Ilmamääriä ohjataan ilmanlaadun ja lämpötilan mukaan käyttötilannetta vastaavasti. Käyttöaikojen ulkopuolella kaikkien tilojen ilmanvaihtoa käytetään rakennusautomaation ohjaamana siten, että rakennuksen käyttöajan ulkopuolinen keskimääräinen ulkoilmavirta on vähintään 0,15 (dm 3 /s)/m 2, vastaavien alueiden ns. likaisen poiston tilojen iv-koneet käyvät ko. tilanteessa koneiden minimi-ilmavirtoja vastaavilla puhallinnopeuksilla

Sivu 20 / 33 2.5.2017 / 7. AUTOMAATIOJÄRJESTELMÄT Kohteen rakennusautomaatiojärjestelmä liitetään kunnan kaukovalvontaan (Caverion) siten, että kaukovalvontaan välittyy hälytykset ja mittaukset. Kaukovalvonnasta on voitava muuttaa aikaohjelmien ja lämpötila-, ilmamäärä- yms. säätöjen asetusarvoja. Kohteen LVIS-järjestelmien automatiikka toteutetaan vapaasti ohjelmoitavalla selainpohjaisella automaatiojärjestelmällä (DDC) joka käsittää: valvomolaitteet tiedonsiirtolaitteet ja -yhteydet sekä väyläkaapelit hälytystensiirtolaitteet mikroprosessoripohjaiset itsenäiset alakeskukset huonesäätölaitteet kenttäväylällä valvomoon liitettynä kenttälaitteet johdotuksineen laitteilta alakeskuksiin ohjelmistot Järjestelmän teknistä huoltoa ja ylläpitoa varten hankintaan kuuluu alakeskukseen liitettävä kannettava tietokone huoltopääteohjelmistoineen tai kuhunkin alakeskukseen hankitaan kiinteä kosketusnäyttö / alakeskuspääte. Rakennusautomaatiojärjestelmään liitetään kiinteistön kaikki LVI- ja sähkötekniikan ohjaukset, säädöt, hälytykset ja valvonnat. Erillisiä rakennusautomaatiojärjestelmään liittymättömiä säätimiä tai termostaatteja ei käytetä ohjauksissa ja säädöissä. Yksittäisiä laitteita (kuten taajuusmuuttajat) ja kojeistoja (kuten pakettikojeet) voidaan liittää myös kenttäväylillä rakennusautomaatiojärjestelmään siten, että liitettävät pisteet ja toiminnot näkyvät kuten ne olisivat kiinteä osa automaatiojärjestelmää. 7.1. Valvomolaitteet Valvomolaitteet koostuvat keskusyksikkönä toimivasta kannettavasta PC:stä, raporttikirjoittimesta sekä tiedonsiirtolaitteista. Valvomo-ohjelmisto sisältää rakennusautomaatiosovellusten lisäksi normaalit toimisto-ohjelmat (Windows Office) sekä laajat raportointi ja energiaseurantaohjelmistot. Tiedonsiirtoa varten hankinta sisältää tarvittavat ADSL-reitittimet (ulkopuoliset yhteydet) ja internet-yhteyden (tilaajan hankinta) sekä alakeskus- ja huonesäätölaitteiden tiedonsiirtoa varten tarvittavat reitittimet, keskittimet yms. laitteet. Keskusyksikkö varustetaan UPS-laittein. Laitteiston etäkäyttö suoritetaan normaalilla Internet-selaimella (internet Explorer). Rakennusautomaatiojärjestelmän hälytystensiirto huolto-organisaatiolle tapahtuu GSMmodeemin välityksellä tekstiviestein.

Sivu 21 / 33 2.5.2017 / 7.2. Alakeskukset IV-konehuoneisiin sijoitetaan itsenäiset keskusyksiköstä riippumattomat alakeskukset, jotka ohjaavat ja valvovat taloteknisiä järjestelmiä. Järjestelmästä riippuen alakeskusmoduuleja voidaan sijoittaa myös ryhmäkeskuksiin. 7.3. Huonesäätö Erillisjäähdyttimiä/lämmittimiä ohjataan huonesäätimellä. Kiinteistöön asennettavat huonesäätimet (erillisjäähdytettävät tilat) yhdistetään väylällä valvontalaitteistoon. 7.4. Kenttälaitteet Kenttälaitteet sisältävät tarvittavat mittausanturit, toimilaitteet, hälyttimet, paikalliset mittarit, etc. Peltimoottorit ja muut toimilaitteet ovat 24 V:n jännitteellä toimivia.

Sivu 22 / 33 2.5.2017 / 8. MUUT JÄRJESTELMÄT 8.1. Koneellinen savunpoisto Kohteeseen tuleva mahdollinen koneellinen savunpoistojärjestelmä toteutetaan paloteknisen suunnitelman mukaan. Koneellisen savunpoiston tarve selviää suunnittelun edetessä. 8.2. VSS-tilat / Kriisinajan laitteet Väestön suojat varustetaan määräysten mukaisilla kriisinajan laitteilla. Väestönsuojan seinärakenteiden normaaliajan järjestelmien läpivientiosina käytetään tehdasvalmisteisia määräysten mukaisia läpivientiosia. 8.3. Purunpoistojärjestelmä Teknisen työn tilan työkoneet varustetaan purunpoistolaitteistolla, jota voidaan käyttää myös tilojen siivoukseen. Laitteisto varustetaan korvausilmapuhaltimella ja LTO-laitteella. 8.4. Tekstiilipölynpoisto Tekstiilityön luokka varustetaan tekstiilipölyn kohdepoistolaitteistolla. 8.5. Paineilmajärjestelmä Teknisen työn tilat varustetaan paineilmaputkistolla tarvittavine ulosottopisteineen ja kompressorilla, joka sijoitetaan varastotilaan. 8.6. Hitsauskaasujärjestelmä Hitsauskaasujärjestelmää ei asenneta. Kuumakäsittelytilan ahjo varustetaan nestekaasupullolla.

Sivu 23 / 33 2.5.2017 / 9. SÄHKÖ-, TELE- JA TIETOJÄRJESTELMÄT, AV-LAITTEET YLEISTÄ Tässä hankesuunnitelmakuvauksessa on esitetty tiedossa olleet hankesuunnitteluvaiheen sähkö- tele- ja av- järjestelmien perusvaatimukset. Tarkemmat määrittelyt tehdään jatkosuunnitteluvaiheessa. 9.1. Liittymistiedot 9.1.1. Sähkölaitos ja -liittymä Sähkölaitos Vattenfall. Uusi liittymä on kooltaan 3x1000A. Päävaroke mitoitetaan jatkosuunnittelussa todellisen huipputehon mukaan. Uuden D rakennusosan uusi pääkeskus liitetään uusilla liittymiskaapeleilla. Nykyinen pääkeskus joka sijaitsee rakennuksessa C liitetään uusilla nousukaapeleille rakennuksen D uuteen pääkeskukseen. Nykyinen C osan pääkeskus jää nousukeskukseksi ja toimii rinnan nykyisen pääkeskuksen kanssa. Ennen uudisosan D rakentamista on nykyinen C osan nykyisen pääkeskuksen liittymäkaapeli siirrettävä/jatkettava uuden uudisosarakennuksen D tieltä. Muuntamon tarve tontilla tai rakennuksessa selvitetään jatkosuunnitteluvaiheessa. 9.1.2. Puhelinlaitos Sonera PL 354, 40101 Jyväskylä 9.1.3. Puhelinvaihde Uutta puhelinvaihdetta ei asenneta. Tarvittavat lankaverkon puhelinpisteet lisätään uusiin ja nykyisten datajakamoiden ristikytkentään. 10. H21 SÄHKÖN LIITTÄMINEN Kompensointilaitteet valaisimet hankitaan varustettuna elektronisilla liitäntälaitteilla automaattisen kondensaattoripariston tarve tarkistetaan Maadoitukset

Sivu 24 / 33 2.5.2017 / maadoitukset standardien mukaisesti Energian mittausalueet alamittareita käytetään mm. LVI-laitteiden ja valaistuksen käyttämän sähköenergian kulutuksen seurantaan 11. H22 KESKUKSET Yleistä Keskukset ovat 5-johdinjärjestelmän (TN-S) mukaisia keskuksia. Keskusten lukumäärä suunnitellaan tilanjakosuunnitelmien vaatimusten / kaapelointikustannusten optimoinnin perusteella. Keskuksien pääkytkimet ovat 4 napaisia. Keskusten merkkilamppuina käytetään LEDejä. Keskuksiin suunnitellaan varalähtöjä n. 30 %. Pääkeskus Uusi pääkeskus uudisrakennuksessa D mitoitetaan 1000A 5-johdinjärjestelmän keskukseksi. Mitoitus tarkennetaan jatkosuunnitteluvaiheessa todellisen huipputehon mukaan. Mittauskeskukset Uusia mittauskeskuksia ei tarvita. Sähkönmittaukset asennetaan pääkeskukseen. Jakokeskukset Uusiin rakennuksiin asennetaan uudet TN-S (5-johdin) -järjestelmän mukaiset tavalliset kosketussuojatut IP30 kehikkokeskukset johdonsuoja-automaateilla. Pistorasialähdöt varustetaan määräysten mukaisilla vikavirtasuojilla. IV konehuoneisiin asennettavat keskukset ovat IP 44 suojattuja kotelokeskuksia. 12. H3 JOHTOTIET Yleistä Johtoteiden ja valaisimien LVIS-törmäystarkastelut tulee tehdä projektiohjelman määritysten mukaisesti esim. tietomallipohjaisena. Johtotiet suunnitellaan siten, että kaapeleita ja johtoja voidaan lisätä jälkeenpäin rikkomatta/purkamatta rakenteita.

Sivu 25 / 33 2.5.2017 / Teknisiin tiloihin, nousukuiluihin ja käytäville asennetaan tieto- ja sähköjärjestelmien kaapeleita varten erilliset johtotiet. Muilla alueilla, asennettaessa tieto- ja sähköjärjestelmien johtoja samalle hyllylle, ne asennetaan hyllyn eri reunoille ja erotetaan välilistalla. Johtotiet ja niiden osat ovat tehdasvalmisteisia ja valmiiksi pintakäsiteltyjä. Kaapelihyllyt Kaapelihyllyt asennetaan SFS 6000 mukaan Uudet kaapelihyllyt asennetaan kattavasti koko rakennukseen Alakaton yläpuoliset hyllyt ovat terästikashyllyjä. Teknisiin tiloihin ja nousukuiluihin asennetaan terästikashyllyjä. Ryhmäkeskusten yläpuolelle asennetaan hyllyt kaapeleiden kiinnitystä varten. Auloissa/käytävissä/luokkatiloissa mahdolliset näkyviin jäävät ovat värimaailman mukaisia kuumasinkittyjä levyhyllyjä. Pääsääntöisesti valkoisia. Johtotiealueilla käytetään erillisiä telehyllyjä Palon aikana toimivat turvajärjestelmien kaapelointi toteutetaan erillishyllyillä joiden asennus standardin DIN4102-12 mukaisesti. Uudet kaapelihyllyt tulee koteloida terve talo -periaatteen mukaan tai käyttää pinnoitettua ritilähyllyä Kaapelihyllyjen läpivientien äänieristyksiin kiinnitetään erityistä huomioita Porrashuone yms. asennuksissa tulee huomioida paloluokkavaatimukset. Johtokanavat Johtokanavia käytetään luokka- yms. tiloissa soveltuvin osin Johtokanavat alumiinisia ja varustettu erillisellä teleosalla Johtokanavien läpivientien äänieristyksiin kiinnitetään erityistä huomiota Valaisinripustuskiskot Valaisinripustuskiskoja asennetaan teknisiin tiloihin ja varastotiloihin. Teknisissä tiloissa käytetään galvanoituja teräsrakenteisia kiskoja. Auloissa/käytävissä/luokkatiloissa mahdolliset näkyviin jäävät kiskot tai näkyviin jäävät kiskot ovat värimaailman mukaisia, pääsääntöisesti valkoisia. Lattiarasiat Kohteeseen asennetaan lattiarasioita jatkosuunnittelussa määrättyihin tiloihin rasioissa on sähkö-, data- ja av-liittimet. Sähkölistat sähkölistoja käytetään ainoastaan teknisissä tiloissa. muissa tiloissa sähkölistojen käyttöön ja väriin on saatava arkkitehdin lupa

Sivu 26 / 33 2.5.2017 / 13. H4 JOHDOT JA NIIDEN VARUSTEET Yleistä Pää- ja nousujohdot - Keskusten kaapeloinnit asennetaan 5-johdinjärjestelmän mukaisina, pääosin AMCMKkaapeleina, asennus pääosin kaapelihyllyille. - Kaapelityyppeinä käytetään MMJ ja MCMK poikkipinnoilla 6-16 mm² ja AMCMK poikkipinnoilla 35 240 mm² - Pääkaapelit mitoitetaan kuormitusvirran, jännitealeneman ja selektiivisyyden perusteella. - Uuden D osan uudelta pääkeskukselta on asennettava nykyiselle käytössä olevalle C rakennukselle, uudelle E rakennukselle ja nykyiselle A rakennukselle uudet nousukaapelit. - Muut tarvittavat väliaikaiset nousukaapelit selvitetään jatkosuunnittelussa. Voimaryhmäjohdot - Uusille koneille ja laitteille asennetaan kuparijohtimiset muovivaippakaapelit MCMKja MMJ-kaapelit pääosin hyllyille asennettuna Ohjaus- ja valvontajohdot - Taajuusmuuttajille asennetaan järjestelmien edellyttämät häiriösuojatut johdot - Asennustapa kuten voimaryhmäjohdoilla Valaistusryhmäjohdot - Muovivaippajohdot asennetaan pääosin hylly-, ja valaisinripustuskisko sekä toimistotiloissa johtokanavissa - Normaali uppoasennus, putketonta asennustapaa ei käytetä - Teknisissä tiloissa kaapelit asennetaan MMJ/a-uo- asennuksena - Pistorasiat asennetaan kaikissa tiloissa maadoitetuiksi pistorasioiksi ja varustetaan vikavirtasuojilla. Ryhmäjohdot asennetaan 5-johdin järjestelmän (TN-S) mukaisiksi kaikissa tiloissa. - Himmentävissä ryhmissä tulee huomioida häiriösuojaukset Suojajohdinjärjestelmä - Kaikki uudet asennukset asennetaan TN-S-järjestelmän mukaisina (5-johdin järjestelmä)

Sivu 27 / 33 2.5.2017 / 14. H5 VALAISIMET Kaikkien keskeisten tilojen valaistustasot lasketaan Dialux valaistuslaskentaohjelmalla. Sisävalaistus; huonetila, valaistusvoimakkuus, tavoitetehokkuus - luokat 600 lx 10-14 W/m 2 - ruokasali 400 lx 12-13 W/m 2 - liikuntasali 700 lx 14-16 W/m 2 - käytävät, aulat 200-500 lx 7-12 W/m 2 - toimistot ym. työtilat 600 lx 13 W/m 2 - varastot 300 lx 7 W/m 2 Valaistuksen energiansäästö huomioidaan hyvän hyötysuhteen valaisinratkaisuilla. Korkeissa tiloissa, kuten esim. liikuntasalissa käytetään korkeamman lämpötilan elektronisia liitäntälaitteita. Valaistus toteutetaan pääosin LED valaistuksena. Valaistuksen ohjaukset: - Tilat varustetaan pääsääntöisesti lon-väyläpohjaisella liiketunnistintekniikalla, joka on hallittavissa rakennusautomaatiojärjestelmän kautta - Sos.tilat, varastot ym. pienet tilat varustetaan 230V liiketunnistintekniikalla, päälläoloaika tulee olla valittavissa 10-30 min väliltä - Neuvottelutilat varustetaan myös av-järjestelmään kytkettävällä valaistuksensäätöjärjestelmällä. 15. H51 TURVAVALAISTUSJÄRJESTELMÄ Ovimerkki- ja turvavalaistusjärjestelmä asennetaan määräysten mukaisesti käyttämällä led valaisimia. Järjestelmä on osoitteellinen. Turvavalaisimia asennetaan kokoontumistiloihin ja keskeisille käytäville. Järjestelmänä käytetään 230V keskusakustojärjestelmää. Järjestelmän kaapelointi ja hyllyt asennetaan palonkestävästi ja erotettuna muista kaapeloinneista. 16. H6 KOJEET, LAITTEET Kiinteistöön asennetaan lämmitys kaukolämmöllä. LVI-laitteiden sähköistys LVIsuunnitelman mukaan.

Sivu 28 / 33 2.5.2017 / Sadevesikaivot varustetaan lämmityskaapelein (sähkösulatus) ja kylmissä tiloissa olevat sadevesiviemärit ja vesiputket sekä mahdollisesti lattian alapuoliset viemärit saattolämmityksellä LVI- suunnittelijan ohjeiden mukaisesti. Rännit ja syöksytorvet sekä IV-kammiot varustetaan sähkösulatuksilla. Teknisen työn laitteille asennetaan VeiStop turvajärjestelmä. Kaikki luokat, kokoushuoneet yms. tilat varustetaan lattiapistorasioilla 1-2 kpl/tila. 17. MUUNTOJOUSTAVAT TILARATKAISUT Osa tiloista suunnitellaan muuntojoustavien tilaratkaisujen pohjalta ts. talotekniset järjestelmät suunnitellaan siten, että väliseinäsiirrot ovat mahdollisia ilman asennusteknisiä muutoksia. 18. J SÄHKÖTEKNISET TIETOJÄRJESTELMÄT 18.1. J0 Teleliitynnät Nykyinen telejärjestelmien liittymiskaapeli on asennettu C rakennuksen telelaitetilaan. Nykyinen teleliittymiskaapeli (valokaapeli) on siirrettävä/jatkettava uuden uudisosarakennuksen D tieltä teleoperaattorin toimesta. 18.2. J1 Puhelinjärjestelmät 18.2.1. J101 Puhelin Hälytysjärjestelmien puhelinpisteet toteutetaan avoimen verkon kaapelointina dataverkon yhteyteen. 18.3. J2 Viestintäjärjestelmät 18.3.1. J201 Antennijärjestelmä Rakennus varustetaan kaapeli-tv-järjestelmällä. Antenniverkko rakennetaan Tähti 2000 verkon pohjalta. Tarve ja laajuus selvitetään jatkosuunnitteluvaiheessa. Jyväskylä Vasarakatu 9B 40320 Jyväskylä puh 020 741 0080 Turku Eerikinkatu 15 20100 Turku puh 020 741 0080 Planetcon Tampere Oy Hermiankatu 6-8 F 33720 Tampere puh 020 741 0081 18.4. J202 Äänentoisto, hätäkuulutus ja info-tv Äänentoistojärjestelmä asennetaan kuulutusjärjestelmänä kattavasti kaikkiin tiloihin. Suunnittelussa tulee huomioida järjestelmän toimintakyky (nauhoitteet yms.) mahdollisissa

Sivu 29 / 33 2.5.2017 / väkivaltatilanteissa (hätäkuulutukset). Kuulutuspisteitä tulee olla 3-5 kpl. Dataverkon hyödyntäminen hätäpuheluihin tai ilmoituksiin tarkistetaan suunnitteluvaiheessa. Info-TV-järjestelmään asennetaan pisteet sovittavassa laajuudessa käytäville ja auloihin yms. keskeisiin tiloihin. Järjestelmä integroidaan data-verkkoon. 19. J20 AV-LAITEURAKKA Kiinteistön tiloihin suunnitellaan yhteistyössä käyttäjien kanssa nykyaikainen koulutiloihin soveltuva AV-järjestelmä. AV-järjestelmistä laaditaan erilliset suunnitelmat työselityksineen sekä erilliset urakkalaskenta-asiakirjat. Kaapeloinnit sisällytetään sähköurakkaan. 19.1. J203 AV-järjestelmät AV-esityslaitteistot asennetaan: - luokkiin - opettajainhuoneeseen - kokoustiloihin - saleihin Suunnitteluvaiheessa selvitetään av-laitteistojen tarkat kokoonpanot ja hinta-/laatusuhteet, varaukset smartboard-järjestelmiin yms. Liikuntasali - Ruokasaliin asennetaan oma AV-esitystekniikka. 20. J3 MERKINANTOJÄRJESTELMÄT 20.1. J302 Sisäänpyyntöjärjestelmä Sisäänpyyntöjärjestelmä asennetaan muutamaan toimistohuoneeseen. Pääoville asennetaan ovisoittokellot tai vaihtoehtoisesti ovipuhelimet tilojen iltakäyttöä ym. varten.

Sivu 30 / 33 2.5.2017 / 20.2. J304 Varattuvalojärjestelmä Kokoustilat varustetaan varattu -valoilla. 20.3. J305 Ajannäyttöjärjestelmä Aikakelloja asennetaan kattavasti koko rakennukseen. Pääkello radiotahdistuksella D rakennuksessa. 21. J4 TURVALLISUUSJÄRJESTELMÄT Yleistä Turvajärjestelmien internet pohjaisten etävalvontaohjelmistojen tulee olla yhteensopivia ja suoraan liitettävissä tcp/ip-protokollan kautta Laukaan kunnan etävalvontajärjestelmiin. 21.1. J40 Turvaurakka Kohtien J401-405 turvallisuusjärjestelmistä laaditaan erilliset suunnitelmat työselityksineen sekä erilliset urakkalaskenta-asiakirjat. Kaapeloinnit sisällytetään sähköurakkaan. 21.2. J401 Sähkölukitus Ovien sähkölukituksien ohjaukset asennetaan kulunhallintajärjestelmään. 21.3. J402 Kulunhallinta Rakennuksiin asennetaan kulunhallintajärjestelmä turvaurakkaohjeen mukaan täydennettynä tilojen mahdollisilla erityisvaatimuksilla. Kiinteistöön asennetaan erilliset kulunvalvonnan ohituskytkimet, joilla ulko-ovet voidaan lukita vaara ym. tilanteissa. Suunnitteluvaiheessa tarkennetaan eri koulualueiden erillistä ohjaus tarvetta. Kiinteistö varustetaan myös työajanseurantapäätteillä. Sijoituspaikat sekä määrät tarketuvat suunnitteluvaiheessa. Järjestelmän on oltava yhteensopiva Esmikko järjestelmään.

Sivu 31 / 33 2.5.2017 / 21.4. J403 Rikosilmoitus Rakennuksiin rikosilmoitusjärjestelmä asennetaan kattavana rakennuksiin. Kaikki 1. kerroksen ja muut ulkoa helposti sisäänpääsyn mahdollistavat tilat varustetaan liiketunnistimilla. Ulkokuori varustetaan kurisuojauksella. Kiinteistöön asennetaan osoitteellinen rikosilmoitusjärjestelmä. Valvonta toteutetaan suunnitteluohjeen mukaisesti lähinnä IR-ilmaisimilla, sekä kulunvalvontajärjestelmän kautta ovivalvontana. Järjestelmän tarkemmat ominaisuudet ja laajuus käytävä tilaajan kanssa suunnitteluvaiheessa. Määritettyihin huoneisiin (rehtori ym.) asennetaan hälytyspainikkeet. Järjestelmä liitetään kulunvalvontajärjestelmään. Kiinteistönhoidon tarvitsema käyttölaitteen paikka tarkennetaan suunnitteluvaiheessa. Järjestelmän on oltava yhteensopiva Esmikko järjestelmään. 21.5. J405 Videovalvontajärjestelmä Rakennukset varustetaan tallentavalla videovalvontajärjestelmällä. Kameroita asennetaan ulkoalueille ja sisälle käytäville ja auloihin. Kaikki kamerat ovat IP-kameroita ja värikameroita. Tallentimen sijoitus (koulu vai etätallennin tilaajan laitetila) tarkennetaan suunnitteluvaiheessa. Kameroilla valvotaan piha-alueet sekä kaikki pääsisäänkäynnit sekä polkupyörien ja jätekatoksen alueet. Lisäksi kameroita asennetaan sisälle sisääntuloauloihin, ym. valvomaan mm. liikuntasalin iltakäyttöä. Kameroiden tarkempi sijoitus ja määrä tarkentuvat suunnitteluvaiheessa ja siinä huomioidaan eri koulu osin osalta piha-alueet siten, että kaikki alueet tulee valvotuksi mutta päällekkäisyyttä ei tule. Kamerajärjestelmän on oltava yhteensopiva Mirasys järjestelmään. 21.6. J407 Paloilmoitinjärjestelmä Rakennuksiin asennetaan sähköinen osoitteellinen paloilmoitinjärjestelmä, josta kytketään hälytykset aluehälytyskeskukseen ja kiinteistövalvontaan (vartiointiliikkeeseen). Järjestelmän tyyppi tarkistetaan suunnitteluvaiheessa.

Sivu 32 / 33 2.5.2017 / 21.7. J408 Palosuojelulaitteiden ohjausjärjestelmä Rakennuksiin asennetaan savunpoistoluukkujen ja palo-ovien sähköinen ohjausjärjestelmä. Järjestelmän sähkönsyöttö on oltava varmennettu joko akulla tai palokunnan varasyöttökeskuksen avulla. Järjestelmän kaapelointi ja hyllyt asennetaan palonkestävästi ja erotettuna muista kaapeloinneista. Tarkemmat määrittelyt tehdään jatkosuunnitteluvaiheessa. 22. J5 TIETOVERKKOJÄRJESTELMÄT 22.1. J501 Yleiskaapelointijärjestelmä Dataverkko Uudet data-verkon kaapeloinnit rakennetaan suojattuna CAT6a -verkkona yhtenäisesti rakennuksiin. Lisäksi asennetaan koko rakennuksen kattava langaton tukiasemaverkko. Yleiskaapelointijärjestelmä on oltava järjestelmäkokonaisuutena valmistajakohtainen sisältäen: kaapelit, liittimet ja rasiat rasiat Kaappimallin lukittavalla ovella varustetut 800x800x2000mm ristikytkentätelineet/atkjakamot sijoitetaan erillisiin komeroihin rakennuksissa/kerroksissa. Kaikkiin uusiin rakennusosiin uudet atk jakamot. Kaikilta jakamoilta yksimuotovalokuitu OS2 12x SC-liittimillä nykyiseen C rakennusosan atk-jakamaoon. Langattoman järjestelmän verkko toteutetaan Laukaan kunnan tietohallinnon määrittelemän standardin mukaisesti ja siinä tulee käyttää vakioituja laitteistoja, Active Directoryn tunnistusta sekä sertifikaattia verkon tietoturvan takaamiseksi. Käytäville ja neuvotteluhuoneisiin sekä ulos asennetaan liitäntäpisteitä langattomalle WLANverkolle. Suunnittelussa on tärkeää yhteistyö tilaajan ATK-asiantuntijoiden kanssa. Heidän kanssaan sovitaan järjestelmän taso sekä eri vaiheiden yhteysmuutokset ym. 23. J6 RAKENNUSAUTOMAATIO- JA VALVONTAJÄRJESTELMÄ

Sivu 33 / 33 2.5.2017 / Kaikki sähköjärjestelmien valaistus-, ovilukitus- ja hämäräkytkinohjaukset suoritetaan keskitetysti automaatiojärjestelmän kautta. Kiinteistön LVI -laitteistojen ja -järjestelmien säätöä sekä kiinteistön valaistusta ohjataan rakennusautomaatiojärjestelmällä. Järjestelmien ja laitteistojen toiminta on esitetty LVI- ja RAU -järjestelmäkuvauksissa. Projekti: Laukaan kunta Vihtavuoren koulu, peruskorjaus laajennus, hankesuunnitteluvaihe LVIAS-järjestelmäselostus Antti Törmälä Arto Hokkanen