Kuivakäymälän hankinta ja käyttö www.kiertokapula.fi
Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Lainsäädäntö... 4 3. Mikä on kuivakäymälä... 6 4. Käymäläjäte... 7 5. Kuivakäymälän valinta... 8 Käyttötarve... 8 Tilat... 8 Ilmanvaihto... 9 Sähkö- ja vesi... 10 6. Kuivakäymälän käyttö... 11 Virtsa... 11 Suotoneste... 12 Kuivike... 13 Komposti... 14 Yleisimpiä ongelmia käymälän käytössä... 15 Ulkohuussista kuivakäymälä... 16 7. Yleisimmät markkinoilla olevat käymälämallit... 17 Suurisäiliöiset käymälät... 17 Keskisuurisäiliöiset käymälät... 18 Pienisäiliöiset käymälät... 20 Vettä käyttävä erotteleva käymälä... 20 Virtsan puhtaana erottelevat käymälät... 22 Lähteet... 23 Julkaisija: Kiertokapula Oy 2011 2
Kiertokapula Kuivakäymälän hankinta ja käyttö 1. Johdanto Käytämme päivittäin suuria määriä puhdasta vettä vesivessan huuhteluun. Viemäriverkostoja ja jätevedenpuhdistamoja rakennetaan ympäri Suomea, mutta silti osa vesivessojen jätevesien sisältämistä ravinteista päätyy rehevöittämään vesistöjä. Jätevesien käsittelymääräykset tiukkenevat jatkuvasti eikä kunnallistekniikkaa voida rakentaa joka paikkaan. Lähes kaikissa kohteissa voidaan kuitenkin vaihtoehtoisella tekniikalla toteuttaa taloudellisesti kannattava käyttökelpoinen sisäkäymälä. Sisäkäymälästä syntyvät jätteet voidaan kompostoida ja myös virtsa voidaan käyttää lannoitteena. Näin ravinteiden luonnollinen kierto paranee ja vesistöjen kuormitus vähenee. Tähän oppaaseen on koottu oleelliset tiedot kuivakäymälän hankintaa ja käyttöä suunnittelevalle. Oppaassa esitellään kuivaja kompostikäymälöitä, sekä annetaan ohjeita oman käymälän valintaan, käymälöiden käyttöön ja käymäläjätteen käsittelyyn. 3
2. Lainsäädäntö Kuivakäymälöiden käyttöön viitataan monessa laissa. Käymälärakentamiseen on saatava rakennus- tai toimenpidelupa vanhoissa kohteissa. (Maankäyttö- ja rakennuslaki) Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella kaikkien kiinteistöjen täytyy liittyä vesihuoltolaitoksen verkostoon (Vesihuoltolaki). Kunnat voivat antaa asukkaille vapautuksia, jos katsotaan, että liittyminen ei ole välttämätöntä. Haja-asutusalueella kiinteistössä, jossa ei ole kunnallistekniikkaa, eikä siihen liittymistä ole suunniteltu, täytyy olla selvitys omasta, tämän hetkisestä jäteveden käsittelystä tai vuoden 2013 loppuun mennessä toteutettavasta suunnitelmasta. (Jätevesiasetus) Käymälä on rakennettava niin, ettei naapuri kärsi siitä ilmeistä haittaa, eikä siitä aiheudu terveyshaittaa käyttäjille tai ympäristössä oleskeleville. (Terveydensuojelulaki, Laki eräistä naapurussuhteista) Käymäläjätteen kompostoinnista, nestemäisten jätteiden kokoamisesta tiiviiseen säiliöön ja niiden imeyttämisestä maahan ei saa aiheutua hajua tai maaperän ja talousveden pilaantumisen vuoksi terveyshaittaa. Komposti on sijoitettava niin, etteivät eläimet pääse kompostiin. (Terveydensuojeluasetus) 4
Kiertokapula Kuivakäymälän hankinta ja käyttö Kompostiin ei saa laittaa jätteitä, jotka eivät maadu. Taajaasutusalueella käymäläjätettä saa kompostoida ainoastaan siihen suunnitellussa säiliössä. Käymäläjäte on kompostoitava ennen sen käyttöä. Kompostoinnissa on käytettävä riittävästi seosainetta. Kompostin sijoittamista säädellään kuntakohtaisesti. Osassa kuntia käymäläjätteen sekä/tai elintarvikejätteen kompostointi taajamassa vaatii luvan tai ainakin ilmoituksen. (Kunnalliset jätehuolto- ja ympäristönsuojelumääräykset) 5
3. Mikä on kuivakäymälä Kuivakäymälässä tuotoksia ei huuhdota vedellä, vaan ne kerääntyvät astiaan tai säiliöön. Tuotokset voidaan käsitellä eri tavoilla: ne voidaan kompostoida paikan päällä, siirtää muualle käsiteltäväksi, kuivata, pakastaa tai hehkuttaa. Kuivakäymälät ovat kehittyneet vuosien varrella, eikä yleinen käsitys kuivakäymälöistä ulkohuusseina enää pidä paikkaansa. Nykyiset kuivakäymälät ovat helppohoitoisia ja miellyttäviä käyttää. Markkinoiden tuotevalikoimasta löytyy malleja monenlaisiin eri kohteisiin. Kaikki kuivakäymälämallit eivät tarvitse ympärivuotista lämmitettyä tilaa, joten ne säästävät samalla energiaa. Ne eivät myöskään kärsi sähkökatkoista tai putkien jäätymisestä. Kuivakäymälän voi rakentaa myös ympärivuotisen asunnon sisätiloihin. Toimiva kuivakäymälä on hajuton, hygieeninen ja taloudellinen vaihtoehto vesivessalle. 6
Kiertokapula Kuivakäymälän hankinta ja käyttö 4. Käymäläjäte Jätevesissä oleva fosfori ja typpi ovat enimmäkseen peräisin käymäläjätteestä. Kuivakäymälää käytettäessä kompostoidun käymäläjätteen ravinteet palautuvat suoraan kasvien käyttöön, jolloin myös vesistöjen ravinnekuormitus vähenee. Kuivakäymälää käyttävässä kotitaloudessa syntyy vain ns. harmaita vesiä, joille riittää yksinkertaisempi käsittely. Kuivakäymälästä tulevat käymäläjätteet kompostoidaan. Kompostoinnista saatava kompostimulta on ravinteikasta maanparannusainetta. Kompostoimatonta käymäläjätettä ei saa haudata maahan siitä aiheutuvan pohjavesien pilaantumisriskin vuoksi. Samasta syystä käymäläjätekompostori on sijoitettava riittävän kauas vesistöistä ja kaivoista. 7
5. Kuivakäymälän valinta Tärkeitä asioita käymälää suunniteltaessa ovat: paikallisten määräysten selvittäminen kunnasta käyttömäärän arviointi riittävän ilmastoinnin suunnittelu käymälän puhdistamisen helppous kompostin tyhjentämisen helppous (tilaa toimia ja kätevä tyhjentää) käymälän käytön helppous (vieraillekin helppoa) laitteen toimintaedellytykset (sähkö, huoneenlämpö tms.) Käyttötarve Ennen laitteen valintaa on hyvä pohtia kuinka moni käymälää käyttää ja onko se ympärivuotisessa käytössä. Käyttäjien määrä vaikuttaa käymälän säiliön täyttymisnopeuteen, toimintaan ja tehokkuuteen. Jos käymälää käytetään ympäri vuoden, täytyy säiliö suojata jäätymiseltä, tai varmistaa ettei jäätyminen haittaa käymälän toimintaa. Yksi ihminen tuottaa vuodessa n. 500 l virtsaa ja 50 kg kiinteää ulostetta. Tilat Tiloja kannattaa miettiä tarkasti ennen käymälän hankintaa. Vaikka laite mahtuisikin tilaan, käsienpesualtaan sijoittaminen, yleinen liikkuminen tilassa, käymälän käyttö tai sen tyhjennys saattaa olla hankalaa. Tilaa kannattaakin miettiä enimmäkseen tyhjennyksen kannalta. 8
Kiertokapula Kuivakäymälän hankinta ja käyttö Käymälän asennus suunnitellaan usein hyvin tarkasti, mutta ongelmat tyhjennysvaiheessa huomataan yleensä vasta käyttövaiheessa. Tyhjennysvaiheessa oleellista on riittävä työskentelytila ja helppo reitti ulos säiliötilasta. Ilmanvaihto Hyvä ilmanvaihto on tärkeää. Lähes kaikki markkinoilla olevat kuivakäymälälaitteet vaativat poistoilmastoinnin. Toimiva ilmanvaihto kuljettaa ilman sisätilasta laitteen kautta ulos, jolloin hajut eivät lainkaan pääse sisään. Ylös menevän ilmanvaihtoputken täytyy olla mahdollisimman suora. Ilmastointiputkeen voi myös hankkia tuulettimen tehostamaan ilmanvaihtoa. Ilmastointijärjestelmä on hyvä eristää, ettei tuuletusilmassa oleva kosteus tiivisty putken sisäpintaan. Sisäpinnalla oleva vesi kerää likaa ja pölyä, ja saattaa tukkeuttaa putken. Lisäksi putki saattaa vaurioitua veden jäätyessä tai vettä saattaa valua käymälälaitteeseen, jolloin laitteen toiminta häiriintyy. 9
Sähkö ja vesi Osa kuivakäymälälaitteista käyttää myös sähköä ja vettä. Sähkön avulla käymäläjäte voidaan pakastaa tai polttaa tai säiliön tuuletus tai lämmitys hoitaa siten, että kompostoituminen nopeutuu. Myös osa haihduttavista laitteista käyttää sähköä. Veden käyttö kuivakäymälöissä on ongelmallista. Pääsääntö on, että kuivakäymälässä ei käytetä vettä muuhun kuin käsien pesuun. Käsienpesuvedet johdetaan harmaiden vesien mukana käsittelyyn. Joissakin lattiatasoon asennettavissa virtsan erottelevissa malleissa voidaan käyttää käsisuihkua. Tällöin on kuitenkin tarkasti mietittävä nestesäiliön koko. 10
Kiertokapula Kuivakäymälän hankinta ja käyttö 6. Kuivakäymälän käyttö Virtsa Jotkut käymälät erottelevat virtsan jo istuinosassa niin, ettei se ole missään vaiheessa kosketuksissa kiinteän ulosteen kanssa. Virtsa voidaan käsitellä kolmella eri tavalla. Se voidaan käyttää sellaisenaan lannoitteena tai puutarhakompostin lisäaineena, imeyttää turpeeseen ja käsitellä käymäläjätteenä tai johtaa puhdistukseen harmaiden jätevesien mukana. Virtsassa on enemmän ravinteita kuin kiinteässä ulosteessa. Se sisältää runsaasti ravinteita ja hivenaineita kasvien tarvitsemissa suhteissa. Virtsaa voidaan käyttää sellaisenaan tai laimennettuna. Käytettyjä laimennussuhteita ovat esimerkiksi 1:3 tai 1:10 eli lisätään litra virtsaa kolmen tai kymmenen litran kasteluastiaan. Jos lannoittaa laimentamattomalla virtsalla, lannoituksen jälkeen on hyvä kastella maa vielä vedellä. Virtsa kaadetaan suoraan maahan. Jos virtsaa menee runsaasti kasvien lehdille, se on hyvä huuhtoa pois puhtaalla vedellä. Yleensä virtsaa voidaan käyttää Suomessa vain kesäkuukausien aikana, joten sitä täytyy varastoida. Yhden ihmisen vuoden tuotoksen ravinnemäärä: Virtsa Kiinteä uloste Käymäläjätteet kg/hlö/a % kg/hlö/a % kg/hlö/a Tuorepaino 329-438 26-51 365-511 Typpi (N) 4,0 89 0,5 11 4,5 Fosfori (P) 0,4 67 0,2 33 0,6 Kalium (K) 0,9 69 0,4 31 1,3 Yhteensä NPK 5,3 1,1 6,4 11
Suotoneste Suotoneste on kiinteän ulosteen läpi valunut neste. Suotoneste sisältää uloste- ja suolistobakteereja, joten se on käsiteltävä huolella. Suotonestettä ei muodostu, jos kuiviketta käytetään runsaasti. Suotonesteessäkin on paljon ravinteita. Se voidaan kerätä kanisteriin tai imeyttää turpeeseen. Suotonesteessä on kuitenkin virtsaa pidempi varoaika ennen käyttöä, koska siinä voi olla orgaanista ainesta ja suolistoperäisiä mikrobeja. Itse tehdyissä kuivakäymälöissä suositellaan vähintään vuoden varoaikaa; vuoden kompostoinnin tai varastoinnin aikana mikrobit kuolevat. Käymälälaitteiden valmistajilla on omat laitekohtaiset varoaikasuosituksensa. Yleisökäytössä olevissa käymälöissä voidaan käyttää erillistä suotonesteen käsittely-yksikköä. 12
Kiertokapula Kuivakäymälän hankinta ja käyttö Kuivike Kompostoivassa käymälässä käytettävän kuivikkeen tehtävänä on imeä ylimääräinen neste käymäläjätteestä, kuohkeuttaa sitä ja sitoa hajuja. Kuiviketta voidaan sanoa myös esimerkiksi seosaineeksi, tukiaineeksi tai peiteaineeksi. Hyvä kuivike on sopivan karkeaa ja se imee tarpeeksi kosteutta. Karkea, haketettu oksasilppu ei sido hajuja tehokkaasti. Myöskään liian hienojakoiset kuivikkeet - kuten turve - eivät sellaisenaan ole seosaineena toimivia. Ne tiivistyvät liikaa, jolloin niiden käytöstä syntyy haju- ja kosteusongelmia. Hyvä kuivikeseos muodostuu turpeen ja hakkeen yhdistelmästä, jossa on noin puolet kumpaakin. Kuivikkeena käytettävän turpeen pitää olla lannoittamatonta ja kalkitsematonta. Kuivikkeeksi sopii myös esimerkiksi haravointijäte, kuiva ruoho, kuorike tai pienikokoinen hake. Markkinoilla on myös erilaisia valmiita kuivikemateriaaleja. Kuivikkeen käyttötarve vaihtelee laitteiden mukaan, joten ohjeet kuivikkeen käyttötarpeesta tulevat laitteen mukana. Kokemuksen kautta ohjeita voi soveltaa omaan kuivakäymälään sopivaksi. Kuiviketta ei kuitenkaan kannata käyttää liikaa, ettei käymälän säiliö täyty turhan nopeasti. Jos kuiviketta käytetään liian vähän, käymälä saattaa haista. Kuiviketta säilytetään kuivassa paikassa. 13
Komposti Kompostoituvaa jätettä sanotaan kompostiksi. Kuivakäymäläjätteen kompostoituminen käyttökelpoiseksi vie aikaa. Kompostin määrä riippuu siitä, kerääkö käymälä virtsan erikseen, paljonko kuiviketta joudutaan käyttämään, kuinka monta käyttäjää käymälällä on ja kuinka kauan käymäläjäte kompostoituu. Yksi henkilö tuottaa vuodessa arviolta kymmenen litraa valmista kompostia. Käymäläjätettä käsiteltäessä on muistettava hygienia; käsiteltäessä raakaa tai puoliraakaa käymäläjätettä kannattaa käyttää suojakäsineitä. Kompostoitunut massa ei saa sekoittua tuoreen ulosteen kanssa tyhjennyksen yhteydessä. Komposti on suojattava sadevedeltä ja lisäksi kompostin on oltava sellainen, ettei suotoneste pääse valumaan maaperään. Täydellisesti kompostoitunut käymäläjäte näyttää ja tuoksuu mullalta. Jos kompostoitumisen aste epäilyttää, kompostin voi jälkikompostoida tai tehdä itävyystestin. Itävyystestissä tarkkaillaan siementen itävyyttä kompostista tehdyllä viljelyalustalla. Täydellisesti kompostoitunut käymäläjäte voidaan käyttää sellaisenaan katteena tai kasvualustaan sekoitettuna maanparannusaineena. Käymäläkompostia käytetään yleensä vähemmän kuin biojätekompostia, koska se sisältää hieman enemmän ravinteita. 14
Kiertokapula Kuivakäymälän hankinta ja käyttö Yleisimpiä ongelmia käymälän käytössä Käymäläjäte houkuttelee kärpäsiä ja tuholaisia. Niiden pääsy laitteeseen kannattaa estää laittamalla tuuletusputken päähän tiheä verkko, ja peittämällä tuoreet jätökset aina kuivikkeella, jos käymälän valmistaja ei toisin ohjeista. Kärpästen ja hyönteisten torjuntaan on olemassa myös hyönteismyrkkyjä, biologisia torjunta-aineita sekä kärpäsansoja ja -bakteereja. Kuivike itsessään saattaa joskus sisältää tuholaisten toukkia ja munia, jolloin kuivikkeen vaihto voi auttaa hyönteisten torjumisessa. Bakteereita, viruksia ja alkueläimiä on luonnostaan ihmisen kiinteässä ulosteessa. Suurin osa niistä on harmittomia, mutta joukossa voi olla myös taudinaiheuttajia. Kompostoitumisen aikana taudinaiheuttajat tuhoutuvat, joten käymäläjätettä on hyvä varmuuden vuoksi kompostoida vähintään vuoden verran. Loisten munat ja suolistobakteerit tuhoutuvat +45-50 asteessa. Virusten tuhoutuminen saattaa vaatia jopa +60-70 asteen lämpötilan. Niin lämpimiin lämpötiloihin päästään yleensä vain kompostin keskellä. Puhdas virtsa on normaalisti lähes steriiliä, joten se on bakteereille epäsuotuisa elinympäristö. Kotitalouksissa ja mökeillä bakteerit ja taudinaiheuttajat pidetään parhaiten loitolla huolehtimalla hyvästä hygieniasta käymälän käytön, huollon ja siivouksen aikana. 15
Ulkohuussista kuivakäymälä Vanhan huussin voi itse muuttaa kuivakäymäläksi. Alimmaksi huussin pohjalle asetetaan laakea muoviastia. Astiaan laitetaan muutama tiiliskivi, sekä kuivikkeeksi paksu kerros turvetta. Tiiliskivien päälle asetetaan saavi, jonka pohjaan tehdään noin sormen paksuisia reikiä. Saavin pohjalle laitetaan n. 8 cm kerros kuiviketta. Kalkkia ei suositella käytettäväksi, koska se hidastaa käymäläjätteen kompostoitumista. Jokaisen käymälässä käynnin jälkeen lisätään kuiviketta saaviin. Huussin istuimen alla olevasta tilasta johdetaan vielä suora tuuletusputki katolle, ja kuivakäymälä on valmis. Kiinteät jätökset kertyvät saaviin, joka täytyttyään tyhjennetään kompostoriin. Neste valuu turveastiaan haihtumaan ja neutraloitumaan. Myös turveastia tyhjennetään kompostiin tarvittaessa. 16
Kiertokapula Kuivakäymälän hankinta ja käyttö 7. Yleisimmät markkinoilla olevat käymälämallit Suurisäiliöiset käymälät BEST 140 l -kompostikäymälä (Ekorami Oy) Kohde: Mökki tai huussirakennus Nesteet: Virtsa erotellaan Mullis (DT-keskus Kuivakäymälä) Kohde: Eri käyttökohteisiin vapaa-ajan asunnoista omakotitalouksiin Nesteet: Virtsa erotellaan Muuta: Soveltuu käymälä- ja kotitalousjätteelle Compos (Finn-Compos Oy) Kohde: Kolmea eri kokoa, Compos 1 3-5 hengen ja Compos 2 4-6 hengen ympärivuotiseen käyttöön ja Compos 3 suurta kapasiteettia vaativaan käyttöön Nesteet: Säiliöön voi laittaa suotonesteenpoistoletkun Muuta: Myös biojätteet voidaan kompostoida käymälän säiliössä. Ympärivuotiseen sisäkäyttöön asennettaessa käymälä sijoitetaan lämpöiseen tilaan. 17
Keskisuurisäiliöiset käymälät BEST-mökkihuussi (Ekorami Oy) Kohde: Asennetaan ulkokäymälään Nesteet: Suotonesteet johdetaan 20 litran säiliöön Muuta: Kiinteän jätteen säiliön tilavuus on 45 litraa Eko-Roope (Pellos Marin Oy) Kohde: Kahta eri kokoa, malli 60 on tarkoitettu loma-asuntokäyttöön ja malli 100 esim. yleisökäyttöön Nesteet: Suotonesteen erottelu ja haihdutus tuuletuksen mukana Muuta: Suuremmassa mallissa on kiinteä kuorikesäiliö istuinaukon vieressä. Euromakki (Europlast muovitekniikka Oy) Kohde: Ulkokäymälään, voi asentaa myös vanhaan ulkokäymälään. Nesteet: Suotonesteiden haihdutus Muuta: Kiinteä jäte maadutetaan seosaineen (turve) avulla. Turve estää myös hajun muodostumista. Valmistettu kierrätettävästä muovista. EV 450 (Raita Environment) Kohde: Ulko- tai sisäkäymäläksi vakinaisille asunnoille, loma-asunnoille tai yleisökohteisiin. Nesteet: Suotonesteen poisto Muuta: Tarvittaessa voidaan käyttää kahta säiliötä. Käymälä on lämpöeristetty. Lisävarusteina säiliön lämmitin ja ilmastointiputkipuhallin. 18
Kiertokapula Kuivakäymälän hankinta ja käyttö Green Toilet 330 (PikkuVihreä Oy) Kohde: kesämökit ja yleisökohteet Nesteet: Suotonesteet ohjataan nestetilaan Muuta: Säiliötä sekoitetaan kerran viikossa kompostoitumisen edistämiseksi. Runsaassa käytössä käytetään kahta säiliötä. Mökki-Makki ja Mini Compos (Ahlsell Oy) Kohde: Ulkokäymälään asennettavia, Mökki-Makki yhden perheen lomaasuntokäyttöön ja Mini Compos suurempaan loma-asunto- ja yleisökäyttöön Nesteet: Suotonesteet haihdutetaan haihdutusaltaassa Muuta: Ilmanvaihto tapahtuu jättämällä istuimen ja säiliön väliin rako. Biolan kompostikäymälä (Biolan) Kohde: Ulkokäymäläksi yhden perheen loma-asuntokäyttöön Nesteet: Suotonesteet johdetaan erilliseen säiliöön Muuta: Jätesäiliö on lämpöeristetty. Ilmanvaihto on hoidettu tuuletusputkella. Biolan kuivikekäymälä (Biolan) Kohde: Vapaa-ajan asunnoille Nesteet: Suotoneste suositellaan kerättäväksi erilleen Muuta: 140 litran säiliö on yhteinen kaikelle jätteelle. Käymälä asennetaan suoraan lattian päälle. 19
Pienisäiliöiset käymälät Ecomatic (Lassila & Tikanoja) Kohde: Yhden perheen loma-asuntokäyttöön Nesteet: Suotonesteen erottelu Muuta: Seosaine voidaan lisätä istuimen selkänojassa olevan annostelijan avulla. Eko-Makki ja Mini-Makki (Ahlsell Oy) Kohde: loma-asuntokäyttöön Nesteet: Suotonesteet suodatetaan kuorikkeen läpi erotukseen. Muuta: Eko-Makissa kuivike lisätään annostelijan avulla. Ekolet (Ekolet) Kohde: Kaksi mallia; Mökki-Ekolet yhden vapaa-ajan asunnon käymälä- ja biojätteille, Ekolet sisäkäymälä yhden talouden ympärivuotiseen käyttöön. Nesteet: suotonesteen erottelu Muuta: Varusteisiin kuuluvat tuuletin, nesteen puhdistava biosuodatin ja pumppu. Mökkimalli asennetaan ulkorakennukseen. Vettä käyttävä erotteleva käymälä Aquatron (Oy Raita Environment) Kohde: Aquatron 90 ja 4x100 vapaa-ajan asutuksen käyttöön, Aquatron 400 ja 4x200 pientalon käyttöön, Aquatron 4x300 ja ALE kouluille, opistoille yms. Nesteet: Suotonesteen ja virtsan erottelu mahdollinen Muuta: Järjestelmä koostuu erotinyksiköstä sekä kompostointiyksiköstä. Neste johdetaan UV-yksikön tai typenpoisto-yksikön kautta pesu- ja huuhteluvesille tehtyyn saostuskaivo- ja maahanimeytyskäsittelyyn. 20
Kiertokapula Kuivakäymälän hankinta ja käyttö 21
Virtsan puhtaana erottelevat käymälät Biolan Naturum (Biolan) Kohde: Nelihenkisen perheen jokapäiväiseen käyttöön Nesteet: Virtsan erottelu Muuta: Käymälää voidaan käyttää myös bideenä sulkemalla jätesäiliön luukku, jolloin nesteet kulkeutuvat samaa reittiä kuin virtsa. Biolan Erotteleva Kuivikekäymälä (Biolan) Kohde: Yhden perheen loma-asuntokäyttöön tai asuinrakennusten yhteyteen ulkoseinän viereiseen tilaan Nesteet: Virtsan erottelu Muuta: Kiinteän jätteen säiliö tyhjennetään kannen kautta. Nesteet erilliseen säiliöön, ilmanvaihto tuuletusputkella. Separett Villa (Separett AB) Kohde: Sisäkäyttöön, Villa ympärivuotiseen vapaa-ajan käyttöön Nesteet: Virtsan erottelu Muuta: Kiinteä jäte kuivuu sähköisen tuulettimen avulla, jonka jälkeen se jälkikompostoidaan. Kolme säiliötä. Separett Coloni, Compact ja PuuCee (Separett AB) Kohde: Ulkohuoneeseen Nesteet: Virtsan erottelu Muuta: Eivät käytä sähköä. Toimintaperiaate sama kuin Separett Villassa. Compactissa ja PuuCeessä on kiinteille jätteille jätesäkki. 22
Kiertokapula Kuivakäymälän hankinta ja käyttö Lähteet Finnish Dry Toilets, Suomalaiset Kuivakäymälät. Käymäläseura Huussi ry. 2007. Kuivakäymälöiden asennus, käyttö ja huolto sisätiloihin. Paavola Minna. 2010 (Opinnäytetyö TAMK / Huussi ry) www.ymparisto.fi www.huussi.net 23
neuvonta@kiertokapula.fi 075 753 0011 Painovuosi 2011 Jätteiden vastaanotto Kiertokapula Oy:n jätteidenkäsittelyalueet ovat avoinna ma-pe 7-19 KARANOJA Karanojantie 145 13430 Hämeenlinna KAPULA Kapulasillantie 2 05880 Hyvinkää PUOLMATKA Hyötykuja 3 04400 Järvenpää LUMIKORPI Meijerikuja 37600 Valkeakoski Avoinna: ma, to 11-18 ja ti, ke, pe 9-16 keräyspisteet: www.kierratys.info KIERTOKAPULA OY Vankanlähde 7 13100 Hämeenlinna VAIHDE avoinna: ma-pe 8-15 075 753 0000 kiertokapula@kiertokapula.fi www.kiertokapula.fi