TASEKIRJA TILIKAUDELTA 2010 Ilomantsin Osuuspankki Tasekirjan sisällysluettelo sivu 1-17 Toimintakertomus 18-19 Osuuspankin tuloslaskelma ja tase 20-21 Rahoituslaskelma Osuuspankin tuloslaskelman ja taseen liitteenä annettavat tiedot 22-30 Osuuspankin tilinpäätöksen merkittävimmät laatimisperiaatteet 31-51 Liitetiedot 52-60 Luettelo kirjanpitokirjoista, tositteiden lajeista sekä selvitys niiden säilytystavoista 61 Hallituksen allekirjoitus 61 Hallintoneuvoston lausunto 61 Tilintarkastajien merkintä suoritetusta tilintarkastuksesta
1(17) 1 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS Ilomantsin Osuuspankin liikevoitto kasvoi hieman edellisestä vuodesta. Alhaisena pysynyt korkotaso supisti korkokatetta, mutta yhteenlasketut tuotot pysyivät edellisvuoden tasolla palkkiotuottojen ja oman pääoman ehtoisten sijoitusten tuottojen kasvun ansiosta. Arvonalentumiset saamisista ja järjestämättömät saamiset pienenivät edelliseen vuoteen verrattuna. Talletuskanta kasvoi maltillisesti ja erityisesti määräaikaisten talletusten suosio kasvoi. Luottokanta jatkoi hyvää kasvua ja vakavaraisuus säilyi vahvana. Avainlukuja Avainlukuja 2010 2009 Muutos Liikevoitto, 1000 euroa 1 344 1 263 6,4 Kulujen suhde tuottoihin, % 56,4 56 0,5 Oman pääoman tuotto (ROE), % 6,8 6,1 0,7 Vakavaraisuussuhde, % 29,0 25,6 3,4 Henkilöstö keskimäärin 15 15 Jäsenet 3 234 3 175 59 OP-Pohjola-ryhmä Ilomantsin Osuuspankki on jäsentensä omistama osuuskuntamuotoinen talletuspankki, joka harjoittaa toimialueellaan paikallista vähittäispankkitoimintaa. Osuuspankki kuuluu OP-Pohjola-ryhmään, joka on johtava suomalainen finanssiryhmä. Se koostuu itsenäisistä osuuspankeista ja niiden keskusyhteisöstä OP-Pohjola osk:sta (aikaisemmin OP-Keskus osk) tytäryhtiöineen. OP-Keskus osk:n toiminta uudelleenorganisoitiin 1.1.2011 siten, että OP-Pohjola-ryhmän ja sen jäsenpankkien keskitettyjen palveluiden kehittämisestä ja tuottamisesta vastaa keskusyhteisöstä erillinen, OP-Pohjola osk:n kokonaan omistama palveluyhtiö OP-Palvelut Oy. OP-Keskus osk:n nimi muutettiin OP-Pohjola osk:ksi. OP-Pohjola osk toimii koko OP-Pohjola-ryhmän strategisena omistusyhteisönä ja ryhmäohjauksesta ja valvonnasta vastaavana keskusyhteisönä. Osuuspankki on OP-Pohjola osk:n jäsenluottolaitos. OP-Pohjola osk ja sen jäsenluottolaitokset yhdessä niiden konsolidointiryhmiin kuuluvien yhteisöjen kanssa muodostavat osuuspankkien yhteenliittymän, josta säädetään laissa osuuspankeista ja muista osuuskuntamuotoisista luottolaitoksista ja laissa talletuspankkien yhteenliittymästä. Lakien mukaan keskusyhteisö ja sen jäsenluottolaitokset vastaavat toistensa veloista ja sitoumuksista ja niiden vakavaraisuutta, maksuvalmiutta ja asiakasriskejä valvotaan yhteenliittymän tasolla. OP-Pohjola-ryhmän vakuutusyhtiöt eivät kuulu yhteisvastuun piiriin. Toimintaympäristö Maailmantalous kasvoi vuonna 2010 rivakasti edellisen vuoden syvän taantuman jälkeen. Nousuun tosin ponnistettiin taantuman heikentämältä tasolta ja talouden kehitys vaihteli poikkeuksellisen paljon eri maiden välillä. Suomen talous elpyi selvästi vuonna 2010. Vuoden 2009 kansantuotteen romahduksen vaikutukset laajemmalti talouteen jäivät selvästi pelättyä pienemmiksi. Työttömyys alkoi laskea jo
2 2 vuoden 2010 alkupuolella. Konkurssien määrä laski selvästi lyhyen nousun jälkeen. Vuonna 2011 Suomen talous elpyy edelleen kohtalaisen hyvää vauhtia. Euribor-korot kääntyivät verkkaiseen nousuun 2010 aikana, kun rahoitusmarkkinoiden tilanne alkoi normalisoitua. Euribor-korkojen nousu jäänee vähäiseksi myös vuonna 2011. Matalat korot ja vankka kuluttajien luottamus tukivat asuntoluottojen kasvua. Kokonaisuutena pankkien luotto- ja talletuskannan kasvu piristyi hieman vuonna 2010. Osakemarkkinoiden kehitys jatkui verrattain vahvana. Suomeen rekisteröityjen rahastopääomien vahva kehitys jatkui ja pääomamarkkinoiden elpyminen tuki edellisvuoden tapaan vakuutussäästöjen kasvua. Ilomantsin Pampalon kultakaivos hanke eteni vuoden aikana ja alueelle rakennettiin rikastamo sekä toimisto- ja koulutustilat. Kaivosyhtiön Endominesin mukaan kaupallinen tuotanto aloitetaan vuoden 2011 alussa, jolloin kaivosyhtiön työllisyysvaikutus kokonaisuudessaan on noin 60-70 työpaikkaa. Lisäksi alihankinta synnyttää merkittävän määrän uusi työpaikkoja Ilomantsiin. Kaivoshankkeen eteneminen on selkeästi vilkastanut Ilomantsin alueen elinkeinoelämää sekä lisännyt asuntojen kysyntää merkittävästi. Olennaiset tapahtumat tilikaudella Ilomantsin Osuuspankin 100-vuotisen toiminnan kunniaksi järjestettiin vuoden aikana useita tapahtumia. Pääjuhla 14.2.2010 aloitettiin juhlajumalanpalveluksella Ilomantsin Ev.lut kirkossa ja pääjuhlaa vietettiin Ilomantsin Liikuntahallilla. Juhlapuhujana toimi vuorineuvos pääjohtaja Reijo Karhinen. Ilomantsin Osuuspankin toiminnasta kertova historian kirja "Kyläkassoista Ilomantsin pankiksi" julkistettiin 13.2.2010. Ilomantsin Osuuspankin 100 prosenttisesti omistama Kiinteistö Oy Ruhkaranta purettiin ja sen vastuut yht. 41.898,44 muutettiin pääomalainaksi osakkeenomistajalle eli Ilomantsin Osuuspankille. Kiinteistö Oy Ruhkarannan Ilomantsin kunnan kanssa solmima vuokrasopimus Ruhkaranta RN:o 22:23 tilaan siirrettiin Ilomantsin Osuuspankille. Lokakuun 19. päivänä Ilomantsin Osuuspankin hallitus teki päätöksen Kivilahden konttorin sulauttamisesta pankin pääkonttoriin 1.2.2011. Tilikauden aikana osuuspankin asiakkaille on tarjottu mahdollisuutta OP- Private varallisuudenhoitopalveluihin. Palvelukokonaisuus räätälöidään asiakkaan tarpeiden mukaan joko sijoituskonsultointina tai täyden valtakirjan omaisuudenhoitopalveluna. Palvelukonsepti on toteutettu yhteistyössä Joensuun Seudun Osuuspankin kanssa. Olennaiset tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen Ilomantsin Osuuspankilla ei ole ollut olennaisia tapahtumia tilikauden päättymisen jälkeen.
3 3 Osuuspankin tulos Liikevoittoon vaikuttaneiden päätuotto- ja kuluerien kehitys kolmelta viimeiseltä vuodelta ja vuoden 2010 muutos on kuvattu alla olevassa taulukossa. Tulosanalyysi 2010 2009 Muutos, % 2008 1000 euroa Tuotot Korkokate 1 327 1 482-10,5 1 998 Muut tuotot Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista 702 171 311,3 301 Palkkiotuotot, netto 366 341 7,1 274 Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot 292 1 102-73,5-818 Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot 289 0 89 554,2-2 Suojauslaskennan nettotulos 0 0 0 Sijoituskiinteistöjen nettotuotot 9 284-96,8 74 Liiketoiminnan muut tuotot 123 114 7,6 109 Yhteensä 1 781 2 013-11,5-61 Tuotot yhteensä 3 108 3 495-11,1 1 937 Kulut Henkilöstökulut 585 610-4,2 617 Muut hallintokulut 664 613 8,3 571 Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä 195 420-53,4 121 Liiketoiminnan muut kulut 310 313-0,9 284 Kulut yhteensä 1 754 1 956-10,3 1 593 Arvonalentumiset luotoista ja muista sitoumuksista 10 277-96,3 1 Muiden rahoitusvarojen arvonalentumistappiot 0 0 0 Liikevoitto (-tappio) 1 344 1 263 6,4 343 Liikevoittoon vaikutti erityisesti korkokatteen supistuminen ja oman pääoman ehtoisten sijoitusten tuottojen kasvu. Tuottoja oman pääoman ehtoisista sijoituksista kasvattivat etenkin OP-Pohjolaryhmän yhteisöiltä saadut osingot ja osuuspääoman korot. Sijoituskiinteistöjen nettotuotot pienenivät pankin omistamassa asunto-osakkeessa tehdyn laajan remontin vuoksi. Lisäksi sijoituskiinteistöjen nettotuotot pienenivät, kun kolme liikehuoneistoa jäi tyhjilleen. Hallintokuluja kasvatti pankin 100-vuotis juhlatapahtumista johtuvat kustannukset sekä historian kirjan valmistuskustannukset. Palkkiot luotonannosta ja vakuutusten välityksestä kasvoivat kuluneena vuonna. Palkkiotuottoihin sisältyy vähennyksenä omistajajäsenille myönnetyt OP-bonukset, joiden määrä kasvoi edelleen. Joulukuusta 2010 lähtien OP-bonuksia alkoi kertyä asiakkaille myös vakuutuksista. Samalla OPbonusasiakkaan määritelmä muuttui. Jatkossa OP-bonusasiakkuudessa huomioidaan pankkiasioinnin lisäksi myös vakuutusasiointi. Ilomantsin Osuuspankin 100-vuotisen toiminnan kunniaksi pankin hallitus päätti maksaa 10.2.- 31.12.2010 kaikille uusille keskittäjäasiakkaille 100 euroa bonusta. Näitä bonuksia maksettiin yhteensä 18.300 euroa.
4 4 Palkkiotuottoja kertyi seuraavasti: Palkkiotuotot 2010 2009 Muutos, % 1000 euroa Talletuksista 6 5 19 Luotonannosta 132 119 11,2 Maksuliikkeestä 243 220 10,6 Arvopapereiden välityksestä ja liikkeeseen laskusta 47 40 17,2 Omaisuudenhoidosta ja lainopillisista tehtävistä 64 67-4 Takauksista 5 4 53,7 Vakuutusten välityksestä 143 120 19,3 Muut 73 81-10,2 Yhteensä 714 655 8,9 OP-bonukset -266-225 18,5 Palkkiotuotot yhteensä 448 431 4 Palkkiokulut 82 89-8,1 Palkkiotuotot, netto 366 341 7,1 Luottojen nettomääräiset arvonalentumistappiot pienenivät edellisvuodesta. Luotoista ja takaussaamisista kirjattiin arvonalentumistappioita seuraavasti: Luottojen ja takaussaamisten arvonalentumistappiot 1000 euroa 2010 2009 Muutos, % Arvonalentumisten bruttomäärä 17 308-94,6 Vähennykset -6-31 -80 Arvonalentumisten nettomäärä 10 277-96,3 Arvonalentumiset luotto- ja takauskannasta % 0 0,5-0,5 Tase ja taseen ulkopuoliset sitoumukset Keskeisiä tase- ja sitoumuseriä Keskeisimpien tase- ja sitoumuserien kehitys kolmelta vuodelta ja vuoden 2010 muutos on kuvattu alla olevassa taulukossa. Keskeisiä tase- ja sitoumuseriä 1000 euroa 31.12.2010 31.12.2009 Muutos, % 31.12.2008 Tase 91 793 87 693 4,7 82 152 Luotot 62 616 53 151 17,8 49 172 Saamistodistukset 8 006 11 257-28,9 11 089 Osakkeet ja osuudet 13 770 14 843-7,2 9 536 Talletukset 72 094 69 285 4,1 64 526 Oma pääoma 16 613 15 753 5,5 14 604 Taseen ulkopuoliset sitoumukset 3 773 4 856-22,3 2 911 Luottokanta kasvoi voimakkaasti 17,8 prosenttia vuoden 2010 aikana. Talletuskanta kehittyi maltillisesti joten saamistodistuksista erääntyneet joukkovelkakirjalainat ja sijoitusvakuutuksesta tulleet varat käytettiin voimakkaaseen luottojen kysyntään.
5 5 Antolainauksen kehitys Uusia luottoja myönnettiin vuoden aikana 19.265 tuhatta euroa eli 5.548 tuhatta euroa enemmän kuin edellisenä vuonna. Asuntoluottojen osuus nostetuista luotoista on 8.892 tuhatta euroa. Luottokanta yhteensä vuoden lopussa oli 62.616 tuhatta euroa (53.151 1 ). Kotitalouksien osuus luottokannasta on 48.462 tuhatta euroa, yritysten osuus 9.257 tuhatta euroa, julkisyhteisöjen 3.668 tuhatta euroa ja muu rahoitus 1.253 tuhatta euroa. Järjestämättömät ja nollakorkoiset saamiset tilikauden aikana kehittyivät seuraavasti: Järjestämättömät ja nollakorkoiset saamiset 1000 euroa 31.12.2010 31.12.2009 Muutos, % Järjestämättömät saamiset 141 73 92,9 Nollakorkoiset saamiset 1 0 Yhteensä 142 73 94,1 Prosenttia luotto- ja takauskannasta 0,3 0,1 0,1 Kiinteistöomistukset Osuuspankin kiinteistöomistukset muodostuvat omassa käytössä olevista kiinteistöistä ja sijoituskiinteistöistä. Kiinteistöomistukset 1000 euroa 31.12.2010 31.12.2009 Omassa käytössä olevat kiinteistöt Sitoutunut pääoma 1.790 1.935 Prosenttia taseesta 1,95 2,2 Sijoituskiinteistöt Sitoutunut pääoma 1 178 1.188 Prosenttia taseesta 1,28 1,4 Käypä arvo 2.088 2.156 Nettotuotto, % 5,26 6,6 Kiinteistöihin sitoutunut pääoma 2.967 3 123 yhteensä Prosenttia taseesta 3,23 3,6 Sitoutunut pääoma muodostuu kiinteistön kirjanpitoarvosta lisättynä osakehuoneistoon kohdistuvalla lainaosuudella. Omassa käytössä olevat kiinteistöt Omassa käytössä oleviksi kiinteistöiksi on luettu kiinteistöt, jotka ovat pankin omassa käytössä konttori-, varasto- tai muina sellaisina tiloina taikka henkilökunnan asumis-, virkistys- tai muussa sellaisessa käytössä, sekä kiinteistöyhteisöjen osakkeet, jotka oikeuttavat tällaisten tilojen hallintaan. Omassa käytössä oleviksi kiinteistöiksi on luettu myös sellaiset suorassa omistuksessa olevat kiinteistöt, joista osa on vuokrattu, mutta vuokrattujen tilojen osuutta ei voida myydä erikseen, ja oman käytön osuus tällaisissa tiloissa on ollut yli viisi prosenttia pinta-alasta. 1 Suluissa vertailuluku 31.12.2009.
6 6 Sijoituskiinteistöt Sijoituskiinteistöjä omistetaan vuokratuottojen ja omaisuuden arvonnousujen hankkimiseksi. Jos suorassa omistuksessa olevasta kiinteistöstä osa on vuokrattu ja oman käytön osuus on ollut vähäinen (alle viisi prosenttia), kiinteistö on luokiteltu sijoituskiinteistöksi. Sijoituskäytössä olevia liike-, toimisto- ja teollisuuskiinteistöjä arvostettaessa kiinteistökohtaisena vähimmäistuottovaatimuksena tasearvoa määritettäessä on käytetty 5,5 prosenttia. Muun sijoitustoiminnan kehitys Saamiset luottolaitoksilta, joista valtaosan muodostavat saamiset Pohjola Pankki Oyj:ltä olivat 3.340 tuhatta euroa (4.333). Kotimaisten saamistodistusten arvo olivat vuoden 2010 lopussa oli 8.005 tuhatta euroa, joka oli 3.251 tuhatta euroa pienempi kuin edellisenä vuonna. Johdannaissopimusten määrä oli vuoden lopussa 4.592 tuhatta euroa (9.523). Muiden aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden kuin kiinteistöjen ja kiinteistöosakkeiden kirjanpitoarvo 162 tuhatta euroa oli 11 tuhatta euroa pienempi kuin vuotta aikaisemmin. Velat yleisölle ja julkisyhteisöille Yleisön talletusten ja muiden velkojen kehitys on kuvattu alla olevassa taulukossa. Muut velat muodostuvat markkinarahaveloista ja valtion varoista välitetyistä lainoista. Velat yleisölle ja julkisyhteisöille 1000 euroa Talletukset 31.12.2010 31.12.2009 Muutos, % Maksuliiketilit 34 557 32 223 7,2 Säästämistilit 26 559 24 051 10,4 Sijoittamistilit 10 974 13 003-15,6 Valuuttatalletukset 7 6 5,7 Yhteensä 72 094 69 285 4,1 Muut velat 249 312-20,3 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille yhteensä 72 343 69 597 3,9 Muun vieraan pääoman ja sitoumusten kehitys Muut vieraan pääoman erät muodostuvat lähinnä lyhytaikaisista maksujenvälityseristä sekä tuottojen ja kulujen jaksotuksiin liittyvistä tilinpäätösvaiheen siirtyvistä eristä. Oma pääoma ja varaukset Osuuspääoma kasvoi 4.858 tuhanteen euroon (4.841). Omistajajäsenillä oli sijoituksia osuuspääomaan 337 tuhatta euroa ja lisäosuuspääomaan 4.521 tuhatta euroa. Osuuspankki maksoi lisäosuuspääoman korkoja vuodelta 2009 yhteensä 148.368,41 euroa. Koko oman pääoman määrä kasvoi 5,5 prosenttia 16.613 tuhanteen euroon (15.753). Poistoeroa kasvatettiin 23 tuhatta euroa tekemällä suunnitelman mukaisia poistoja suuremmat elinkeinoverolain sallimat enimmäispoistot. Luottotappiovarausta kasvatettiin 376.590 tuhatta euroa.
7 7 Omat varat ja vakavaraisuus Osuuspankin vakavaraisuus lasketaan nk. Basel II säännöstön mukaisesti. Luottoriskin pääomavaatimuksen laskentaan käytetään luottoriskin standardimenetelmää. Myös markkinariskien pääomavaatimus lasketaan standardimenetelmällä. Operatiivisten riskien pääomavaatimuksen laskennassa siirryttiin vuoden 2010 aikana perusmenetelmästä standardimenetelmän käyttöön. OP-Pohjola-ryhmä julkistaa ns. Pilari III:n mukaiset vakavaraisuustiedot tilinpäätöksessään. OP- Pohjola-ryhmän tilinpäätös on luettavissa www.op.fi verkkopalvelussa. Vakavaraisuussäännöstö on muuttumassa finanssikriisin seurauksena. Kansainvälisesti valvojien yhteistyönä ollaan muodostamassa nk. Basel III säännöksiä, joilla pyritään estämään finanssikriisien synty tulevaisuudessa. Suurimmat muutokset koskevat luottolaitosten omien varojen sisältöä, likviditeettivaatimuksia ja vähimmäisomavaraisuusastetta. Basel III säännöstön lopullinen sisältö, voimaantulo- ja siirtymäaikataulut ovat vielä avoimena. Osuuspankin omat varat ja vakavaraisuus ovat muuttuneet vuoden aikana seuraavasti: Omat varat 31.12.2010 31.12.2009 1000 euroa Ensisijaiset omat varat 16 823 16 003 Osuus- ja lisäosuuspääoma 4 613 4 607 Irtisanottu osuus- ja lisäosuuspääoma 239 226 Pääomalainat 0 0 Muut ensisijaiset omat varat 11 971 11 169 - Aineettomat hyödykkeet 0 0 Muut vähennykset ensisijaisista omista varoista 0 0 Toissijaiset omat varat 892 552 Käyvän arvon rahasto ja muut rahastot 892 552 Muut toissijaiset omat varat 0 0 Muut vähennykset toissijaisista omista varoista 0 0 Omat varat yhteensä 17.715 16 554 Omien varojen määrä oli tilikauden päättyessä 17.715 tuhatta euroa ja taseen osoittama oma pääoma 16.613 tuhatta euroa. Omien varojen ja taseen osoittaman oman pääoman erotus 1.102 tuhatta euroa johtuu sellaisista omiin varoihin luettavista eristä, jotka eivät sisälly taseen omiin pääomiin sekä omista varoista vähennetyistä eristä. Merkittävimmät tällaiset erät ovat vapaaehtoiset varaukset ja poistoero laskennallisella verolla vähennettynä sekä suunniteltu voitonjako. Finanssivalvonnan 15.1.2010 antaman luottolaitostoiminnasta annetun lain 48 :n 8 momentin mukaisen poikkeusluvan perusteella osuuspankin sijoituksia Pohjola Capital Partners Oy:n (nyk. Vaaka Partners Oy:n) hallinnoimiin pääomarahastoihin on käsitelty vakavaraisuuslaskennassa elinkeinoyhteisöön tehdyn osakesijoituksen tavoin sen sijaan, että ne olisi vähennetty omista varoista.
8 8 Omien varojen vaatimus 1000 euroa Omien varojen vaatimus 31.12.2010 31.12.2009 Luottoriski Valtio- ja keskuspankkivastuut 1 1 Luottolaitos- ja 0 3 sijoituspalveluyritysvastuut Yritysvastuut 1.116 1.464 Vähittäisvastuu 1.882 1.663 Oman pääoman ehtoiset sijoitukset 1.126 1.216 Muut erät 247 256 Luottoriski yhteensä 4.372 4.603 Markkinariski 164 205 Operatiivinen riski 357 357 Yhteensä 4.893 5 165 Vakavaraisuus 31.12.2010 31.12.2009 1000 euroa Omat varat yhteensä 17.715 16.554 Ensisijaiset omat varat 16.823 16.003 Omien varojen vaatimus 4.893 5.165 Vakavaraisuussuhde, % 28,97 25,6 Vakavaraisuussuhde ensisijaisilla omilla varoilla, % 27,51 24,8 Osuuspankkien yhteenliittymän vakavaraisuus, % * 12,7 12,6 *syyskuussa 2010 Lakisääteinen alaraja vakavaraisuussuhteelle on 8 prosenttia. Ensisijaisilla omilla varoilla lasketun vakavaraisuussuhteen alaraja on 4 prosenttia. Tunnuslukujen laskentakaavat: Vakavaraisuussuhde, % Omat varat yhteensä x 8 % Omien varojen vähimmäisvaatimus yhteensä Vakavaraisuussuhde ensisijaisilla omilla varoilla, % Ensisijaiset omat varat yhteensä x 8 % Omien varojen vähimmäisvaatimus yhteensä Yhteisvastuu ja yhteisturva Osuuspankkien yhteenliittymän muodostavat yhteenliittymän keskusyhteisö OP-Pohjola osk, osuuspankkien keskusrahalaitoksena toimiva liikepankki Pohjola Pankki Oyj, keskusyhteisön muut jäsenluottolaitokset, keskusyhteisön ja jäsenluottolaitoksen konsolidointiryhmiin kuuluvat yhteisöt sekä sellaiset luottolaitokset, rahoituslaitokset ja palveluyritykset, joista edellä mainitut yhteisöt yksin tai yhdessä omistavat yli puolet. OP-Pohjola osk:n jäseniä olivat vuoden lopussa 213 osuuspankkia sekä Pohjola Pankki Oyj, Helsingin OP Pankki Oyj, OP-Asuntoluottopankki Oyj ja OP-Kotipankki Oyj. Lain mukaan osuuspankkien yhteenliittymää valvotaan konsolidoidusti, ja
9 9 keskusyhteisö ja sen jäsenluottolaitokset vastaavat viime kädessä toistensa veloista ja sitoumuksista. Keskusyhteisö on velvollinen antamaan jäsenluottolaitoksilleen ohjeita niiden sisäisestä valvonnasta sekä riskienhallinnasta, niiden toiminnasta maksuvalmiuden ja vakavaraisuuden turvaamiseksi sekä yhtenäisten tilinpäätösperiaatteiden noudattamisesta yhteenliittymän yhdistellyn tilinpäätöksen laatimisessa. Keskusyhteisö ja jäsenluottolaitokset ovat yhteisvastuussa niistä selvitystilassa tai konkurssissa olevan keskusyhteisön tai jäsenluottolaitoksen veloista, joita ei saada suoritetuksi sen varoista. Vastuu jakautuu keskusyhteisön ja jäsenluottolaitosten kesken viimeksi vahvistettujen taseiden loppusumman mukaisessa suhteessa. Jos jäsenluottolaitoksen omat varat vähenevät tappioiden vuoksi niin alhaisiksi, että yhteenliittymälaissa säädetyn selvitystilan edellytykset täyttyvät, keskusyhteisöllä on oikeus periä jäsenluottolaitoksiltaan keskusyhteisön säännöissä mainituin perustein ylimääräisiä maksuja tilikauden aikana enintään viisi tuhannesosaa jäsenluottolaitosten viimeksi vahvistettujen taseiden yhteenlasketusta loppusummasta käytettäväksi jäsenluottolaitoksen selvitystilan ehkäisemiseksi tarvittaviin tukitoimiin. Talletus- ja sijoitussuoja Luottolaitostoiminnasta annetun lain mukaan talletuspankin on kuuluttava talletussuojarahastoon. OP-Pohjola-ryhmään kuuluvia talletuspankkeja pidetään talletussuojan osalta yhtenä pankkina. Talletussuojarahastosta korvataan tallettajien saamiset OP-Pohjola-ryhmän talletuspankeilta enintään 100 tuhanteen euroon asti. OP-Pohjola-ryhmässä talletuspankkeja ovat osuuspankit, Pohjola Pankki Oyj, Helsingin OP Pankki Oyj ja OP-Kotipankki Oyj. OP-Pohjola-ryhmä on maksanut vuonna 2010 rahastolle kannatusmaksuja 24 530 tuhatta euroa. Sijoittajien korvausrahasto maksaa korvauksia ei-ammattimaisille sijoittajille silloin, kun sijoituspalveluyritys tai luottolaitos ei pysty suorittamaan muun kuin tilapäisen maksukyvyttömyyden vuoksi suojan piirissä olevia sijoittajien selviä ja riidattomia saamisia sopimuksen mukaisesti. Korvauksen määrä on 90 prosenttia saamisen määrästä, enintään 20 tuhatta euroa. OP-Pohjola-ryhmään kuuluvia pankkeja pidetään korvaussuojan osalta yhtenä pankkina. Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut Tunnusluku 2010 2009 2008 Oman pääoman tuotto (ROE), % 6,8 6,1 2 Koko pääoman tuotto (ROA), % 1,3 1,2 0,4 Omavaraisuusaste, % 19,5 19,1 18,8 Kulujen suhde tuottoihin, % 56,4 56 82,3 Tunnuslukujen laskukaavat Oman pääoman tuotto (ROE), % Liikevoitto (-tappio) Tuloverot * x 100 Oma pääoma ja vähemmistön osuus + Tilinpäätössiirtojen kertymä laskennallisella verolla vähennettynä (vuoden alun ja lopun keskiarvo)
10 10 Koko pääoman tuotto (ROA), % Liikevoitto (-tappio) Tuloverot * x 100 Taseen loppusumma keskimäärin (vuoden alun ja lopun keskiarvo) Omavaraisuusaste, % Oma pääoma ja vähemmistön osuus + Tilinpäätössiirtojen kertymä laskennallisella verolla vähennettynä x 100 Taseen loppusumma Kulujen suhde tuottoihin, % Hallintokulut + Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä + Liiketoiminnan muut kulut x 100 Korkokate + Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista + Nettopalkkiotuotot + Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot + Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot + Suojauslaskennan nettotulos + Sijoituskiinteistöjen nettotuotot + Liiketoiminnan muut tuotot + Osuus osakkuusyritysten tuloksista (netto) * Tilinpäätössiirtoihin sisältyvä verovaikutus huomioitu Riskienhallinta Riskienhallinnan periaatteet ja organisointi sekä pankin riskiasema Riskienhallinta perustuu liiketoimintapäätöksiä tekevien henkilöiden ammattitaitoon ja varovaisuuteen sekä systemaattiseen riskien mittaamiseen, arviointiin ja rajoittamiseen. Riskienhallinnan tärkein tavoite on turvata pankin riskinkantokyky ja varmistaa, ettei toiminnassa oteta niin suurta riskiä, että se vaarantaisi pankin kannattavuuden, vakavaraisuuden tai toiminnan jatkuvuuden. Riskienhallinta on järjestetty OP-Pohjola osk:n jäsenpankeilleen antamien yleisten ohjeiden mukaisesti. OP-Pohjola osk:n johtokunta on asettanut osuuspankkien riskinkantokyvylle, kannattavuudelle ja eri riskilajeille valvontarajat, joita niiden ei tule toiminnassaan ylittää. Pankin hallintoneuvosto on vahvistanut vakavaraisuutta ja riskien hallintaa koskevat periaatteet. Pankin hallitus vastaa riskienhallinnan riittävyydestä ja on vahvistanut eri riskilajeja koskevat ohjeet sekä asettanut riskirajat riskinkantokyvylle ja keskeisimmille riskimittareille. Riskirajojen ajantasaisuus suhteessa pankin liiketoiminnan tilaan ja kehitykseen tarkistetaan vuosittain. Hallitus valvoo riskienhallintaa ja seuraa säännöllisesti pankin riskinkantokykyä ja riskitilannetta. Hallitus käsittelee pankin riskiaseman kokonaisuutena kaksi kertaa vuodessa. Osuuspankin johto vastaa riskienhallinnan toteutuksesta hallituksen vahvistamien ohjeiden mukaisesti sekä raportoi hallitukselle, hallintoneuvostolle ja OP-Pohjola osk:lle säännöllisesti pankin liiketoiminnasta, riskinkantokyvystä ja riskiasemasta. Pankin suhtautuminen riskinottoon on maltillinen. Riskinkantokyvyn riittävyyttä suhteessa pankin riskeihin arvioidaan riskimittareiden ja OP-Pohjola osk:n tuottaman, riskien pohjalta lasketun taloudelliseen pääomaan perustuvan, laskentamallin avulla. Pääomasuunnittelulla varmistetaan, että pankin riskit on kartoitettu kattavasti ja että pankilla on riittävä riskinkantokyky nykyisiin ja ennakoituihin riskeihin nähden. Lisäksi sen avulla varmistetaan, että pankin kasvu-, kannattavuusja riskinkantokyvyn tavoitteet ovat tarkoituksenmukaisia ja keskenään johdonmukaisesti asetettu. Pääomasuunnitelma sisältää mm. tavoitteet pääomatasolle sekä varautumissuunnitelman riskinkantokykyyn vaikuttavien odottamattomien tilanteiden varalle. Omien varojen riittävyys turvataan ensisijaisesti pitämällä pankin kannattavuus kohtuullisella tasolla. Pankin riskinkantokyky on riittävä ja riskiasema on vakaa.
11 11 Luottoriskit Markkinariskit Luottoriskillä tarkoitetaan sitä, että asiakas ei mahdollisesti täytä luottosuhteesta syntyviä velvoitteitaan eikä asetettu vakuus ole riittävä kattamaan pankin saamista. Luottoriskien hallinnan tarkoituksena on vähentää luottotappioiden todennäköisyyttä jo ennen luottopäätöstä sekä toisaalta rajoittaa ja estää jo tehtyihin luottopäätöksiin liittyvien riskien toteutuminen. Luottoriskiä hallitaan asiakasvalinnalla ja vakuuksin. Pankkiliiketoiminnassa luotonanto tapahtuu ensisijaisesti asiakkaan riittävän ja todennetun velanhoitokyvyn perusteella. Luottopäätökset perustuvat vahvistettuihin päätöksenteko-ohjeisiin, asiakkaan luottokelpoisuusluokkaan, maksukykyyn ja vakuuksiin, joiden tulee yleensä olla turvaavat. Seurannassa kiinnitetään huomiota myös luotonannon toimialakohtaisiin keskittymiin. Vakuudeton luotonanto on mahdollista vain poikkeustapauksissa riskienhallintaa koskevien ohjeiden määrittelemällä tavalla. Pankin luottokanta on pääsääntöisesti vakuutettu Osuuspankkien Keskinäisessä Vakuutusyhtiössä (OVY). OVYn vakuutuskäsittely myös tukee pankin laadukasta luottoprosessia analysoimalla asiakkaan velanhoitokyvyn riittävyyden ja vakuuksien turvaavuuden tietyn vastuumäärän ylittävistä asiakaskokonaisuuksista. Pankin luottoasiakkaat ovat pääasiallisesti yksityishenkilöitä. Pankilla ei ole asiakaskokonaisuuksia, joiden asiakasriski (asiakasvastuut vähennyserät huomioiden) ylittäisi luottolaitoslain asettaman 25 prosentin rajan pankin omista varoista. Viiden suurimman asiakaskokonaisuuden asiakasriskien (asiakasvastuut vähennyserät huomioiden) yhteismäärä oli 49,47 prosenttia pankin omista varoista. Sellaisten asiakaskokonaisuuksien, joiden asiakasriskien yhteismäärä pankissa ylitti 10 prosenttia pankin omista varoista, oli yhteensä 35,59 prosenttia pankin omista varoista. Vuonna 2010 luotto- ja takaustappioiden nettomäärä oli 0,03 prosenttia luotto- ja takauskannasta. Pankin säännöllisesti tekemän tulevien luottotappioriskien kartoituksen perusteella suurimpien asiakkaiden taholta ei ole odotettavissa olennaisia tappioita. Pankin järjestämättömät ja nollakorkoiset saamiset olivat 0,23 prosenttia luotto- ja takauskannasta. Markkinariskeihin sisällytetään likviditeetti- (rahoitus-), korko-, valuuttakurssi-, osake- ja kiinteistöriskit. Markkinariskien hallinnan tavoitteena on tunnistaa, mitata, rajoittaa, seurata ja valvoa pankin markkinariskejä siten, että pankin kannattavuus tai vakavaraisuus ei vaarannu. Markkinariskien hallinta on osa pankin sisäistä valvontaa ja liiketoiminnan johtamista sekä vakavaraisuuden hallintaprosessia. Markkinariskien hallinnasta pankki on vahvistanut erillisen toimintaohjeen. Rahoitusriskillä tarkoitetaan pankin kykyä selviytyä maksuvelvoitteista. Rahoitusriski koostuu rakenteellisesta rahoitusriskistä ja maksuvalmiusriskistä. Rakenteellista rahoitusriskiä seurataan luotonannon ja sen rahoituksen maturiteettirakenteen erolla. Maksuvalmiusriskiä seurataan pankin tulo- ja menokassavirtojen erona ja maksuvalmius hoidetaan Pohjola Pankin shekkitilin kautta. Rakenteellista rahoitusriskiä hallitaan OP-Pohjola-ryhmän likviditeetin hallintastrategian ja OP- Pohjola osk:n hallintoneuvoston hyväksymistä ryhmätason riskirajoista johdettujen osuuspankkien valvontarajojen avulla. Pankin rahoitusvarojen ja -velkojen jakauma on kuvattu liitetiedoissa. Korkoriskillä tarkoitetaan korkojen muutosten aiheuttamaa epävarmuutta pankin tulokselle ja kannattavuudelle. Korkoriski aiheutuu sijoituksen ja hankinnan toisistaan poikkeavista korkosidonnaisuuksista tai korontarkistusajankohdista. Korkoriski näkyy toteutuessaan taseen nykyarvon muutoksena ja korkotuloksen muutoksena. Pankin korkoriskiä hallitaan ensisijaisesti otto- ja antolainauksen tuotevalikoimalla ja -ehdoilla. Toissijaisesti pankki voi suojata taseensa korkoriskiä korkojohdannaisilla OP-Pohjola-ryhmässä käytössä olevien suojauksen toimintamallien mukaisesti. Johdannaissuojaus voidaan toteuttaa joko nimettyihin sopimuksiin kohdistettuna tai ns. taloudellisena suojauksena. Taloudellisen suojauksen avulla suojataan tiettyä riskipositiota tai kassavirtaa tulevaisuuden arvonmuutoksia vastaan sovellettavan riskienhallintastrategian mukaisesti.
12 12 Operatiiviset riskit Strategiset riskit Pankkiliiketoiminnassa valuuttakurssiriskillä tarkoitetaan valuuttakurssimuutosten pankille aiheuttamaa tulosriskiä tai markkina-arvon muutosriskiä. Avoin valuuttapositio syntyy, kun samassa valuutassa olevien saamisten ja velkojen määrät poikkeavat toisistaan. OP-Pohjolaryhmässä valuuttakurssiriski keskitetään Pohjola Pankkiin, ja yksittäisen osuuspankin valuuttapositio rajoittuu käytännössä matkavaluuttakassaan. Osakeriskillä tarkoitetaan julkisesti noteerattavien osakkeiden ja muiden vastaavien instrumenttien markkinakurssimuutosten aiheuttamaa tulosriskiä ja markkina-arvojen muutosriskiä. Pankin sijoitustoiminnan kulmakivet ovat vähäriskisyys, turvaavuus ja likviditeetti. Sijoitustoiminta ei ole pankin ydinliiketoimintaa. Kiinteistöriskillä tarkoitetaan osuuspankin ja sen konserniyhtiöiden omistuksessa oleviin kiinteistöihin tai kiinteistöyhteisöjen osakkeisiin ja osuuksiin kohdistuvaa arvonalenemis-, tuotto- ja vahingoittumisriskiä. Pankin kiinteistöt on vakuutettu käyvästä arvostaan. Pankin hallitus käsittelee pankin kiinteistöomistukset ja niihin liittyvät riskit sekä investointi-, korjaus- ja muut toimenpiteet säännöllisesti. Seurannassa kiinnitetään huomiota muun muassa kiinteistöihin sitoutuneen pääoman määrään suhteessa pankin taseeseen ja sijoituskiinteistöjen sitoutuneelle pääomalle saatavaan nettotuottoon sekä käypiin arvoihin. Ilomantsin Osuuspankki harjoittaa vähäistä kiinteistöliiketoimintaa, jonka tarkoituksena on pankin ja vähittäistoiminnan tukeminen. Kiinteistöomistukset muodostuvat pääasiallisesti omassa käytössä olevista toimitilakiinteistöistä, vuokrattavista liike- ja asuinhuoneistoista sekä pankin ja asiakkaiden käyttöön tarkoitetusta virkistys-ja koulutuskeskus Tsupukasta. Vuoden 2010 lopussa kiinteistösijoituksiin sitoutuneen pääoman määrä oli 3,23 prosenttia taseen loppusummasta. Vuokrattavissa olevista tiloista oli 95 prosenttia vuokrattuna. Sijoituskiinteistöihin sitoutuneen pääoman tuotto oli 5,26 prosenttia eli hieman edellisvuotista heikompi. Operatiivisella riskillä tarkoitetaan riskiä siitä, että puutteellisesti toimivista sisäisistä prosesseista, henkilöistä ja järjestelmistä tai ulkoisista tapahtumista aiheutuu tappiota. Operatiivisten riskien hallinnan tavoitteena on tunnistaa ja arvioida mahdollisia ja toteutuneita operatiivisia riskejä sekä kehittää riskejä ennaltaehkäiseviä toimintatapoja ja yrityskulttuuria. Operatiiviset riskit arvioidaan säännöllisesti ja riskitilanne raportoidaan hallitukselle kokonaisuutena kaksi kertaa vuodessa. Vuonna 2010 operatiivisista riskeistä pankille aiheutuneet tappiot olivat vähäisiä. Strategisella riskillä tarkoitetaan väärin valitun liiketoimintastrategian johdosta syntyviä menetyksiä. Strategista riskiä vähennetään jatkuvalla suunnittelulla, joka perustuu analyyseihin ja ennusteisiin asiakkaiden tulevista tarpeista, eri toimialojen ja markkina-alueiden kehityksestä sekä kilpailutilanteesta. Palveluverkko Vuoden lopussa pankilla oli pääkonttorin lisäksi sivukonttori Kivilahdessa. Kivilahden konttori on peruspalvelukonttori, joka on ollut avoinna kahtena päivänä viikossa. Pääkonttorissa Ilomantsissa on maksuautomaatti, rahan nostoon tarkoitettu Otto. -käteisautomaatti sekä Internet-asiakaspääte. Sähköiset pankkipalvelut muodostavat merkittävän osan osuuspankin palvelutarjonnasta. Vuoden 2010 lopussa 92,7 prosenttia asiakkaiden peruspalvelutapahtumista tehtiin sähköisinä itsepalveluina. Verkkopalvelusopimusten määrä kasvoi vuoden aikana 11 prosenttia. Verkkopalveluasiakkaiden tiliotteista 75 prosenttia on sähköisiä verkkotiliotteita.
13 13 Jäsenistö Uusia jäseniä liittyi pankkiin vuoden aikana 145 henkilöä. Nettomääräisesti lisäys 59 jäsentä ja jäsenmäärä vuoden lopussa 3 234. Jäsenmäärän lisäys johtui toteutetusta ja edelleen jatkuvasta aktiivisesta jäsenhankinnasta. Henkilöstön palkitsemisjärjestelmät Osuuspankki kuuluu OP-Pohjola-ryhmän yhteiseen OP-Henkilöstörahastoon. Henkilöstörahasto on työntekijöiden pitkän tähtäimen palkitsemismuoto. Pankki maksaa henkilöstörahastolle voittopalkkioita ennalta sovittujen periaatteiden mukaan. Rahaston jäsen voi nostaa rahastoosuuksia rahaston säännöissä mainituin perustein. Osuuspankissa on käytössä johdon palkitsemisjärjestelmä, jonka perusteella järjestelyyn kuuluvat työntekijät saavat osittain Pohjola Pankki Oyj:n osakkeina ja osittain rahana selvitettävän palkkion. Palkkion suuruus määräytyy asetettujen tavoitteiden perusteella ja se suoritetaan ansainta- ja sitouttamisjakson kuluttua. Henkilöstö Pankin palveluksessa oli vuoden lopussa 15 henkilöä. Eronen Pirjo asiakasneuvoja Hämäläinen Marko asiakasneuvoja Härkönen Maija sijoitusneuvoja Ikonen Kerttu rahoitusneuvoja Jaakonaho Aira asiakasneuvoja ( eläkkeelle 1.1.2011) Kainulainen Tanja asiakasneuvoja Kallinen Hilkka sijoitusneuvoja Karhapää Riitta rahoitusneuvoja Kuivalainen Heli rahoitusneuvoja Rouhiainen Armi asiakasneuvoja ( vuorotteluvapaalla 1.10.2010 alkaen) Räty Saara asiakasneuvoja (äitiyslomalla ja vanhempain lomalla koko vuoden) Räty Sanna-Mari asiakasneuvoja ( vuorotteluvapaan tuuraaja ) Tahvanainen Raija toimitusjohtaja Turunen Antti rahoituspäällikkö Vainikainen Helvi asiakasneuvoja Osuuspankin hallinnointijärjestelmä Edustajisto Ilomantsin Osuuspankin omistajajäsenten päätösvaltaa käyttää jäsenten keskuudesta valittu edustajisto, johon kuuluu vähintään 15 ja enintään 25 edustajaa sen mukaan kuin hallintoneuvosto päättää. Nykyisen edustajiston jäsenmäärä on 20. Edustajat valitaan osuuspankin vaalijärjestyksessä määrätyllä tavalla suhteellista vaalitapaa noudattaen jäsenalueittain joka neljäs vuosi toukokuun loppuun mennessä suoritettavalla äänestyksellä. Vaalikelpoinen edustajistoon on henkilö, joka on hyväksytty jäseneksi ennen vaalivuoden tammikuun 1. päivää ja joka vaalin alka-
14 14 Hallintoneuvosto essa on täysivaltainen ja joka ei ole osuuspankin palveluksessa eikä hallintoneuvoston tai hallituksen jäsen. Vuosittain ennen toukokuun loppua pidettävä varsinainen edustajiston kokous käsittelee muun muassa seuraavat asiat: osuuspankin tuloslaskelman ja taseen vahvistaminen vastuuvapauden myöntäminen hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle, ylijäämän käytöstä päättäminen, hallintoneuvoston jäsenten lukumäärästä, valinnasta ja palkkioista päättäminen tilintarkastajien valinnasta ja palkkioista päättäminen. Lisäksi edustajiston kokous päättää tarvittaessa kaikista osuuspankin sääntöjen muutoksista. Varsinaisen edustajiston kokouksen lisäksi voidaan pitää asioiden niin vaatiessa ylimääräisiä kokouksia. Edustajiston kokouksen koollekutsumisesta päättää pankin hallitus. Jokaisella jäsenellä on edustajiston vaalissa yksi ääni ja jokaisella edustajiston jäsenellä on edustajiston kokouksessa yksi ääni. Osuuspankilla on hallintoneuvosto, jonka tehtävänä on valvoa hallituksen ja toimitusjohtajan hoitamaa pankin hallintoa. Hallintoneuvosto valitsee hallituksen jäsenet ja toimitusjohtajan ja toimitusjohtajan sijaisen. Lisäksi se vahvistaa osuuspankin ohjesäännön ja pankin riskienhallintaa koskevat periaatteet. Hallintoneuvosto antaa varsinaiselle edustajiston kokoukselle lausunnon edellisen vuoden tilinpäätöksestä. Se voi myös antaa hallitukselle ohjeita asioissa, jotka ovat laajakantoisia tai periaatteellisesti tärkeitä. Hallintoneuvostoon kuuluu pankin sääntöjen mukaan vähintään 9 ja enintään 12 jäsentä. Jäsenmäärän vahvistaa edustajisto ja se on tällä hetkellä 12. Jäsenet valitaan osuuspankin jäsenistä ja heidän tulee edustaa monipuolisesti jäsenkuntaa. Kunkin jäsenen toimikausi kestää kolme vuotta. Vuosittain jäsenistä on erovuorossa kolmannes. Hallintoneuvoston jäsenen eroamisikä on 65 vuotta, kuitenkin siten että tämän iän täyttänyt henkilö saa toimia tehtävässään seuraavan valintakokouksen päättymiseen saakka. Hallintoneuvosto kokoontui vuonna 2010 yhteensä 2 kertaa. Hallintoneuvoston tarkastusvaliokunta Hallintoneuvostoa avustaa sen valvontatehtävässä hallintoneuvoston keskuudestaan valitsema 3 -jäseninen tarkastusvaliokunta. Tarkastusvaliokunnan on kiinnitettävä huomiota erityisesti siihen, että osuuspankkia ja sen konsernia johdetaan ammattitaitoisesti terveitä ja varovaisia liikeperiaatteita noudattaen lain, sääntöjen, viranomaismääräysten ja annettujen ohjeiden sekä hallintoneuvoston vahvistamien vakavaraisuuden hallinnan periaatteiden mukaisesti. Tarkastusvaliokunnalle on toimitettava viranomaisten, keskusyhteisön ja tilintarkastajan laatimat pankkia koskevat tarkastuskertomukset. Tarkastusvaliokunnan on esitettävä havaintonsa tarkastuskertomuksista ja muusta pankin hallinnosta ainakin kerran vuodessa hallintoneuvostolle. Hallinnon jäsenten nimityksiä valmisteleva toimikunta Osuuspankilla on hallinnon jäsenten nimityksiä valmisteleva toimikunta, johon kuuluu 8 jäsentä. Toimikunnan tarkoituksena on avustaa osuuspankin eri toimielimiä henkilövalintojen tekemisessä ja varmistaa valintaprosessin tehokas valmistelu. Toimikunta tekee edustajistolle sekä hallintoneuvostolle esitykset niiden päätösvaltaan kuuluvista asioista. Valmisteleva toimikunta voi myös tehdä esitykset muista kokouksissa esille tulevista asioista, joita hallintoneuvosto tai hallitus on esittänyt sen valmisteltaviksi. Lisäksi toimikunta valmistelee esitykset eri hallintoelinten jäsenten vuosi-, kuukausi- ja kokouspalkkioista sekä kulukorvausten perusteista.
15 15 Hallitus Hallitus johtaa osuuspankin toimintaa. Pankin sääntöjen mukaan hallituksen on edistettävä osuuspankin etua huolellisesti ja hoidettava sen asioita lakien ja pankin sääntöjen sekä hallintoneuvoston vahvistaman ohjesäännön mukaan. Hallituksella on yleinen toimivalta päättää kaikista pankin hallintoon ja muihin asioihin liittyvistä kysymyksistä, jotka lain tai sääntöjen mukaan eivät kuulu edustajistolle, hallintoneuvostolle tai toimitusjohtajalle. Hallitus vastaa pankin strategisesta johtamisesta sekä ohjaa ja valvoo pankin toimivaa johtoa. Hallituksen lakimääräisenä tehtävänä on huolehtia siitä, että osuuspankin kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty. Osuuspankin sääntöjen mukaan hallituksen muodostavat toimitusjohtaja toimiaikanaan sekä hallintoneuvoston valitsemat 3 5 muuta jäsentä, joiden tulee olla osuuspankin jäseniä. Hallituksen jäsenmäärä on tällä hetkellä 5. Hallituksen jäsenen toimikausi on yksi vuosi. Hallituksen jäsenen yläikäraja on 65 vuotta, kuitenkin siten, että tämän iän täyttänyt jäsen saa toimia tehtävässään uuden jäsenen valinnasta päättävän hallintoneuvoston kokouksen loppuun. Vuosittain ensimmäisessä jäsentensä valintaa seuraavassa kokouksessaan hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Hallituksen puheenjohtajaksi tai varapuheenjohtajaksi ei saa valita osuuspankin toimitusjohtajaa tai toimihenkilöä. Hallitus on päätösvaltainen, kun paikalla on puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja saapuvilla on enemmän kuin puolet sen jäsenistä. Kertomusvuonna hallituksen kokouksia oli 13. Toimitusjohtaja Pankin toimitusjohtajan on edistettävä osuuspankin etua huolellisesti ja hoidettava pankin päivittäistä hallintoa lakien ja hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Toimiin, jotka pankin toiminnan laajuus ja laatu huomioon ottaen ovat epätavallisia tai laajakantoisia, toimitusjohtaja saa ryhtyä vain, jos hallitus on hänet siihen valtuuttanut tai hallituksen päätöstä ei voida odottaa aiheuttamatta pankin toiminnalle olennaista haittaa. Toimitusjohtajan lakimääräisenä tehtävänä on huolehtia, että pankin kirjanpito on lain mukainen ja että pankin varainhoito on järjestetty luotettavalla tavalla. Hallinnointielinten jäsenet Edustajisto Osuuspankin edustajisto valittiin vuonna 2009 järjestetyillä vaaleilla äänestysprosentin ollessa 45,12%. Edustajiston jäsenten toimikausi päättyy vuonna 2013 järjestettävään uuden edustajiston valintaan. Edustajiston jäsenet Ehrukainen Hannu terveydenhoitaja Marjovaara Haaranen Arto maanviljelijä Sonkaja Härkönen Tapio maanviljelijä Tyrjänsaari Jeskanen Veli yrittäjä Ilomantsi Lampropoulos Ioannis kirkkoherra Ilomantsi Lyhykäinen Heikki yrittäjä Ilomantsi Mertanen Petri rajavartija Ilomantsi Pesonen Tanja nuoriso-ohjaaja Ilomantsi Pitkänen Päivi opettaja Ilomantsi Puhakka Olli tullitarkastaja/eläkeläinen Sonkaja Puhakka Ulla-Maija emäntä Tokrajärvi Purmonen Minna yrittäjä Lehtovaara Puruskainen Kauko yrittäjä Hattu Rimpiläinen Juha yrittäjä Ilomantsi Rimpiläinen Pauli eläkeläinen Ilomantsi Rämänen Pirjo vs. liikuntatoimenjohtaja Joensuu Surakka Jouko hirsityöntekijä Ilomantsi Tahvanainen Olli maanviljelijä Huhus Tiittanen Hannu sähköasentaja Ilomantsi Turunen Kari Voitto laitosmies Ilomantsi
16 16 Hallintoneuvosto suluissa toimikauden alkamisvuosi ja erovuoroisuusvuosi Puheenjohtaja Antti Immonen opettaja Ilomantsi ( 2010 2013) Varapuheenjohtaja Eini Ikonen* liikunnanohjaaja Ilomantsi (2009 2011) Muut jäsenet Hyttinen Sirpa 4 H-toiminnanjohtaja Ilomantsi (2010 2013) Ikonen Kyösti* maanviljelijä Tyrjänsaari (2009 2012) Karhapää Jarmo yrittäjä Ilomantsi (2009 2012) Karhapää Sirpa yrittäjä Ilomantsi (2010 2013) Mustonen Martti maanviljelijä Haukivaara (2009 2012) Piippo Eila maanviljelijä Huhus (2009 2011) Potkonen Kai* valmistuspäällikkö Ilomantsi (2009 2012) Purmonen Petri yrittäjä Joensuu (2009 2011) Sorola Tarja työfysioterapeutti Ilomantsi (2009 2011) Turunen Harri yrittäjä Ilomantsi (2010 2013) *Hallintoneuvoston tarkastusvaliokunnan jäsen Hallitus Puheenjohtaja Maksimainen Teuvo 1948 maanviljelijä/yrittäjä Hattu 1993 Varapuheenjohtaja 14.12.2010 saakka Hassinen Esa 1959 yrittäjä Ilomantsi 2002 Varapuheenjohtaja 14.12.2010 alkaen Laatikainen Pirjo 1957 yrittäjä Lehtovaara 1995 Muut jäsenet Jeskanen Pertti 1960 metsätalousinsinööri Ilomantsi 2002 30.11.2010 saakka Immonen Antti 1968 opettaja Ilomantsi alkaen 30.11.2010 Korhonen Pekka 1957 mittamies Ilomantsi 1995 Toimitusjohtaja Tahvanainen Raija, merkonomi, ikä 54 vuotta, tullut pankin palvelukseen v. 1975 ja toimitusjohtajaksi v. 2006. Johtoryhmän kokoonpano Tahvanainen Raija, merkonomi, ikä 53 vuotta, tullut pankin palvelukseen v. 1975 ja toimitusjohtajaksi v. 2006. Turunen Antti, metsänhoitaja, ikä 35 vuotta, tullut pankin palvelukseen rahoituspäälliköksi 05/2010
17 17 Tilintarkastajat Edustajiston kokouksen valitsemana vuoden 2010 tilintarkastajana on toiminut Deloitte & Touche Oy, vastaavana tarkastajanaan, KHT-tilintarkastaja Juho Himanen. Muu tarkastustoiminta OP-Pohjola osk:n OP-Tarkastuksen tarkastajat Seppo Pietiläinen ja Jarmo Wacklin suorittivat osuuspankin tarkastuksen 03. - 5.8.2010. Osuuspankin sisäisenä tarkastajana on toiminut tarkastaja Anne Alho sekä toimitusjohtaja Raija Tahvanainen ja rahoituspäällikkö Antti Turunen. Tulevaisuuden näkymät Suomen talous on kasvanut selvästi vuonna 2010 ja näkymät pysyvät verraten suotuisina myös jatkossa. Sen sijaan kansainvälinen talouskasvu on ollut alueellisesti epätasaista ja Euroalueen talouden elpymiseen liittyy epävarmuustekijöitä. Euroopan keskuspankin odotetaan pitävän ohjauskorkonsa nykytasolla ainakin vuoden 2011 loppupuolelle asti. OP-Pohjola-ryhmän tavoitteena on kasvaa markkinoita nopeammin toiminnan jatkuvuus ja kannattavuus turvaten. Hallituksen ehdotus ylijäämän käyttämisestä Ilomantsin Osuuspankin jakokelpoinen ylijäämä 31.12.2010 oli 9.662.663,13 euroa, josta tilikauden ylijäämä oli 872.360,19 euroa. Tilikauden ylijäämä ehdotetaan käytettäväksi siten, että lisäosuusmaksulle maksetaan korkoa 3,25 prosenttia eli yhteensä 146.317,69 euroa. Loppu tilikauden ylijäämästä eli 726.042,50 euroa jätetään edellisten tilikausien voittovarojen tilille.
ILOMANTSIN OSUUSPANKKI 18 Osuuspankin tuloslaskelma 1.1.-31.12.2010 1.1.-31.12.2009 Korkotuotot 1 804 774,96 2 097 445,90 Korkokulut 477 733,54 614 979,78 K o r k o k a t e 1 327 041,42 1 482 466,12 Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista 702 390,88 170 762,07 Muista yrityksistä 702 390,88 170 762,07 Palkkiotuotot 447 771,71 430 647,69 Palkkiokulut 82 071,69 89 331,44 Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot 291 957,10 1 102 468,18 Arvopaperikaupan nettotuotot 289 923,98 1 101 808,00 Valuuttatoiminnan nettotuotot 2 033,12 660,18 Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot 289 035,34-323,11 Suojauslaskennan nettotulos 0,00 0,00 Sijoituskiinteistöjen nettotuotot 9 189,16 284 289,17 Liiketoiminnan muut tuotot 123 025,97 114 386,43 Hallintokulut 1 248 716,22 1 223 403,32 Henkilöstökulut 584 575,90 610 036,58 Palkat ja palkkiot 508 074,48 520 611,76 Henkilösivukulut 76 501,42 89 424,82 Eläkekulut 71 286,40 77 709,62 Muut henkilösivukulut 5 215,02 11 715,20 Muut hallintokulut 664 140,32 613 366,74 Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä 195 313,41 419 525,38 Liiketoiminnan muut kulut 310 026,93 312 839,76 Arvonalentumistappiot luotoista ja muista sitoumuksista 10 373,09 277 081,52 L i i k e v o i t t o (- t a p p i o) 1 343 910,24 1 262 515,13 Tilinpäätössiirrot 402 431,07 106 830,88 Tuloverot 69 118,98 258 899,11 Tilikauden verot 72 642,79 238 342,77 Aikaisempien tilikausien verot 539,89 384,38 Laskennallinen vero -4 063,70 20 171,96 Varsinaisen toiminnan voitto (tappio) verojen jälkeen 872 360,19 896 785,14 T i l i k a u d e n v o i t t o ( t a p p i o ) 872 360,19 896 785,14
ILOMANTSIN OSUUSPANKKI 19 OSUUSPANKIN TASE 31.12.2010 31.12.2009 VASTAAVAA Käteiset varat 518 057,83 438 020,97 Saamiset luottolaitoksilta 3 340 187,13 4 333 025,27 Vaadittaessa maksettavat 2 048 570,48 2 086 176,27 Muut 1 291 616,65 2 246 849,00 Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä 62 616 266,51 53 150 718,28 Muut 62 616 266,51 53 150 718,28 Saamistodistukset 8 005 681,19 11 256 921,66 Muilta 8 005 681,19 11 256 921,66 Osakkeet ja osuudet 13 763 410,44 14 836 217,37 Osakkeet ja osuudet omistusyhteysyrityksissä 6 899,72 6 899,72 Johdannaissopimukset 4 592,45 9 523,02 Aineelliset hyödykkeet 3 093 363,99 3 205 276,39 Sijoituskiinteistöt ja sijoituskiinteistöosakkeet ja -osuudet 1 142 078,20 1 097 320,60 Muut kiinteistöt ja kiinteistöyhteisöjen osakkeet ja osuudet 1 789 730,77 1 935 120,77 Muut aineelliset hyödykkeet 161 555,02 172 835,02 Muut varat 72 689,04 135 162,23 Siirtosaamiset ja maksetut ennakot 372 104,45 321 669,12 VASTAAVAA YHTEENSÄ 91 793 252,75 87 693 434,03 VASTATTAVAA VIERAS PÄÄOMA Velat luottolaitoksille 500,00 29 435,44 Luottolaitoksille 500,00 29 435,44 Vaadittaessa maksettavat 500,00 29 435,44 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille 72 343 064,69 69 596 956,02 Talletukset 72 094 425,06 69 285 101,54 Vaadittaessa maksettavat 54 947 109,70 53 865 211,16 Muut 17 147 315,36 15 419 890,38 Muut velat 248 639,63 311 854,48 Vaadittaessa maksettavat 19,25 19,25 Muut 248 620,38 311 835,23 Johdannaissopimukset ja muut kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät velat 2 159,33 806,81 Muut velat 187 495,91 146 541,84 Muut velat 167 357,91 129 294,84 Pakolliset varaukset 20 138,00 17 247,00 Siirtovelat ja saadut ennakot 649 049,99 686 611,62 Laskennalliset verovelat 302 168,50 186 672,93 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ 73 484 438,42 70 647 024,66 TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ 1 696 282,43 1 293 851,36 Poistoero 120 939,00 95 098,00 Vapaaehtoiset varaukset 1 575 343,43 1 198 753,36 OMA PÄÄOMA Osuuspääoma 4 858 628,00 4 840 628,00 Muut sidotut rahastot 2 090 340,77 1 750 056,68 Vararahasto 1 198 318,03 1 198 318,03 Käyvän arvon rahasto 892 022,74 551 738,65 Vapaat rahastot 2 972 694,90 2 972 694,90 Muut rahastot 2 972 694,90 2 972 694,90 Edellisten tilikausien voitto (tappio) 5 818 508,04 5 292 393,29 Tilikauden voitto (tappio) 872 360,19 896 785,14 OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 16 612 531,90 15 752 558,01 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 91 793 252,75 87 693 434,03 TASEEN ULKOPUOLISET SITOUMUKSET Asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset 201 960,08 203 128,11 Takaukset ja pantit 201 960,08 203 128,11 Asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset 3 570 707,00 4 653 262,69 Muut 3 570 707,00 4 653 262,69 TASEEN ULKOPUOLISET SITOUMUKSET YHTEENSÄ 3 772 667,08 4 856 390,80
ILOMANTSIN OSUUSPANKKI 20 R A H O I T U S L A S K E L M A 2010 2009 LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA RahaKauden voitto 872 360,19 896 785,14 RahaKauden voittoon tehdyt oikaisut 55 819,94 222 384,85 RahaLIIKETOIMINNAN VAROJEN LISÄYS (-) TAI VÄHENNYS (+) -3 376 085,80-6 458 107,49 RahaKeskuspankkirahoitukseen oikeuttavat saamistodistukset RahaSaamiset luottolaitoksilta 955 232,35 1 348 636,00 RahaSaamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä -9 479 180,33-4 272 955,59 RahaLeasingkohteet RahaSaamistodistukset 3 337 900,43-539 852,30 RahaOsakkeet ja osuudet 1 772 685,40-4 241 656,21 RahaJohdannaissopimukset 24 209,46 RahaSijoituskiinteistöt -52 254,78 194 200,58 RahaMuut varat 89 531,13 1 029 310,57 RahaLIIKETOIMINNAN VELKOJEN LISÄYS (+) TAI VÄHENNYS (-) 2 672 955,52 4 062 492,29 RahaVelat luottolaitoksille ja keskuspankeille -28 935,44 RahaVelat yleisölle ja julkisyhteisöille 2 749 472,58 4 691 287,83 RahaJohdannnaissopimukset ja muut kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät velat -22 057,75 RahaMuut velat -47 581,62-606 737,79 RahaMaksetut tuloverot -150 675,95-50 531,31 RahaSaadut osingot 702 390,88 170 762,07 RahaA. LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA YHTEENSÄ 225 049,85-1 276 445,21 INVESTOINTIEN RAHAVIRTA RahaEräpäivään asti pidettävien rahavarojen lisäykset RahaEräpäivään asti pidettävien rahavarojen vähennykset 1 000 000,00 RahaTytär- ja osakkuusyritysten hankinnat RahaTytär- ja osakkuusyritysten myynnit RahaInvestoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin -57 895,41-354 155,55 RahaAineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutukset 17 193,02 RahaB. INVESTOINTIEN RAHAVIRTA YHTEENSÄ -40 702,39 645 844,45 RAHOITUKSEN RAHAVIRRAT RahaYleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat, lisäykset RahaYleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat, vähennykset RahaVelat, joilla on huonompi etuoikeus, lisäykset RahaVelat, joilla on huonompi etuoikeus, vähennykset RahaOsuus- ja osakepääoma, lisäykset 246 500,00 213 170,00 RahaOsuus- ja osakepääoma, vähennykset -228 500,00-355 510,00 RahaMaksetut osingot ja osuuspääoman korot -148 368,41-155 254,62 RahaMaksetut bonukset omistajajäsenille -11 548,00-12 882,00 RahaC. RAHOITUKSEN RAHAVIRTA YHTEENSÄ -141 916,41-310 476,62 RahaD. VALUUTTAKURSSIEN MUUTOSTEN VAIKUTUS RAHAVAROIHIN 0,02 0,01 RahaRAHAVAROJEN NETTOMUUTOS (A+B+C+D) 42 431,07-941 077,37 RahaRAHAVARAT TILIKAUDEN ALUSSA 2 524 197,24 3 465 274,61 RahaRAHAVARAT TILIKAUDEN LOPUSSA 2 566 628,31 2 524 197,24 RahaRAHAVAROJEN MUUTOS 42 431,07-941 077,37 RahaSaadut korot 1 824 886,91 2 103 775,50 RahaMaksetut korot 562 678,60 1 156 459,84 Kauden voittoon tehdyt oikaisut