EDUSKUNTA ASIAKIRJAVIHKO VALIOKUNNAT LPf Ib tj/ Q-00 6 y /f?c UM ldj&bö > v/ 9 9. 2.? ö O )
VK-FAKTA PERUSTUSLAKIVALIOKUNTA DIAARIOTE DIAARIOTE PERUSTUSLAKIVALIOKUNTA PNE 4/2006 vp eduskunnan työjärjestyksen 23 ja 48 :n muuttamisesta Saapunut: Mietintöä varten Mietintövk: PeV Lähettäjä: Täysistunto Lähetyspvm: 19.12.2006 Saapumispvm: 20.12.2006 Tilakoodi: Käsittely päättynyt Lopputoimi: PeVM 12/2006 vp Lopputoim.pvm: 06.02.2007 17.01.2007 17.01.2007 17.01.2007 09.01.2007 Käsittely Käsittely Käsittely Mietintö toimitettu edelleen Valmistunut Yksityiskohtainen käsittely Jatkettu yleiskeskustelu Yleiskeskustelu Valmistava keskustelu Asiantuntijakuulemisen päättäminen PeVM 12/2006 vp PeVM 12/2006 vp mietintöluonnos Asiantuntijoiden kuuleminen -eduskunnan pääsihteeri Seppo Tiitinen eduskunnan kanslia -eduskunnan II varapuhemies Ilkka Kanerva -professori Mikael Hidén (K) Asian ilmoittaminen Ilm. vkaan saapuneeksi (mietintö)
VK-FAKTA PERUSTUSLAKIVALIOKUNTA DIAARIOTE DIAARIOTE PERUSTUSLAKIVALIOKUNTA LA 169/2006 vp laiksi edustajanpalkkiosta annetun lain muuttamisesta (Timo Kalli /kesk) Saapunut: Mietintöä varten Mietintövk: PeV Lähettäjä: Täysistunto Lähetyspvm: 19.12.2006 Saapumispvm: 20.12.2006 Tilakoodi: Käsittely päättynyt Lopputöinä.: PeVM 12/2006 vp Lopputoim.pvm: 07.02.2 007 06.02.2007 17.01.2007 17.01.2007 17.01.2007 09.01.2007 Käsittely Käsittely Käsittely Mietintö toimitettu edelleen Valmistunut Yksityiskohtainen käsittely Jatkettu yleiskeskustelu Yleiskeskustelu Valmistava keskustelu Asiantuntijakuulemisen päättäminen PeVM 12/2006 vp PeVM 12/2006 vp mietintöluonnos Asiantuntijoiden kuuleminen -eduskunnan pääsihteeri Seppo Tiitinen eduskunnan kanslia -eduskunnan II varapuhemies Ilkka Kanerva (K) -professori Mikael Hidén (K) Asian ilmoittaminen Ilm. vkaan saapuneeksi (mietintö)
II varapuhemies Ilkka Kanerva 17.1.2007 rh-l/f //O Albö6> v/» /A Perustuslakivaliokunnalle EDUSKUNNAN POISSAOLOJÄRJESTELMÄN UUDISTAMINEN Puhemiesneuvoston ehdotus eduskunnan työjärjestyksen 23 ja 48 :n muuttamisesta (PNE 4/2006 vp) Poissaolojärjestelmän uudistamisen perusteet Eduskunnan poissaolojen seurantajärjestelmällä on jo pitkät perinteet, sen juuret ovat aivan yksikamarisen eduskunnan alkuvaiheesta. Läsnäoloa täysistunnossa on pidetty ehkä keskeisimpänä velvollisuutena edustajantoimen hoitamisessa. Poissaolojärjestelmää on tarkistettu aika ajoin, mutta 2000-luvulla sitä voidaan auttamatta pitää ajastaan jälkeen jääneenä. Poissaolojärjestelmää ei voida nähdä enää tarkoituksenmukaisena yhtäältä siitä eduskuntatyölle koituvan hyödyn kannalta ja toisaalta sen edustajille, eduskuntaryhmille ja kanslialle aiheuttaman t yömäärän takia. Puhemiesneuvosto on myöntänyt säännönmukaisesti luvan muu syy - perusteisiin poissaoloihin, ja ryhmän puolto on ollut käytännössä selvä. Poissaolojen virallisseurannan merkitystä vähentää sekin, että läsnäolomerkintään riittää ilmoittautumisnapin painaminen istunnon nimenhuudossa. Muissa Pohjoismaissa ei ole käytössä tiukkaa seurantaa eduskuntatyöhön osallistumisesta. Tavallista on, että täysistunnoissa ei toimiteta nimenhuutoa ja poissaolojen ilmoittaminen on vapaaehtoista. Myös poissaolojen tilastoinnista on paljolti luovuttu. Poissaolojärjestelmän uudistaminen on tarkoituksenmukaista niin eduskuntatyön kuin edustajien ja eduskuntaryhmienkin kannalta. Uudistus vähentää poissaoloasioiden merkitystä eduskuntatyössä. Tiedot edustajien osallistumisesta täysistuntoon ja valiokuntien kokouksiin ovat kuitenkin kaikkien, myös tiedotusvälineiden, saatavilla. Eduskuntaryhmillä on mahdollisuus tilastoitavien tietojen lisäksi seurata parhaaksi katsomallaan tavalla edustajien läsnäoloa eduskuntatyössä. Kansanedustajan toiminnan tärkeä ohjaaja on poliittinen vastuu. Tehtävän määräaikaisuus ia valitsijoiden mahdollisuus jättää edustaja valitsematta uudelle vaalikaudelle määrittävät osaltaan edustajantoimen hoitamista. Uudistuksen sisältö Uudistus toteutettaisiin muuttamalla eduskunnan työjärjestyksen (40/2000) 48 :ää, ja tuon uudistuksen lähtökohdat ovat: - Puhemiesneuvosto ei enää käsittele poissaololupia tai poissaoloilmoituksia; puhemiesneuvosto vahvistaa kuitenkin nykyiseen tapaan luettelon tehtävistä, jotka katsotaan eduskuntatyöhön liittyviksi. - Poissaolon johtuessa sairaudesta tai eduskuntatyöhön liittyvästä tehtävästä ilmoitus tehdään keskuskansliaan asianomaiselle virkamiehelle. Muusta poissaolosta ei toimiteta ilmoitusta, eikä se edellytä puoltoa tai lupaa. - Täysistunnon nimenhuutoa ja valiokuntien läsnäolokirjaamista jatketaan nykyiseen tapaan. - Täysistunnon pöytäkirjaan merkitään nimenhuudosta poissaolleet sekä tiedot niistä edustajista, jotka ovat poissa eduskuntatyöhön liittyvän tehtävän (merkintä viran puolesta) tai sairauden (edustajan ilmoitus) vuoksi. Valiokuntien pöytäkirjaan merkitään kokouksen läsnäolijat.
- Täysistunnon pöytäkirjan ja valiokuntien kokouspöytäkirjojen perusteella laaditaan poissaoloja koskevat kuukausitilastot. Tilastot laaditaan samojen perusteiden mukaan siten, että eduskuntatyöhön liittyvä tehtävä rinnastetaan tilastossa läsnäoloon eduskuntatyössä (täysistunnossa ja valiokunnissa). - Uudistuksella ei ole vaikutusta edustajien poissaoloihin liittyvään, perustuslain ja edustajanpalkkiosta annetun lain (328/1947) mukaiseen seuraamusjärjestelmään. - Puhemiesneuvoston nykyinen ohje eduskuntatyötä koskevien poissaolojen käsittelystä ja kirjaamisesta (15.2.2000) uudistetaan näistä lähtökohdista. 2 Poissaolouudistuksen valmistelu Puhemiesneuvoston asettama Eduskunnan järjestäytymistoimikunta ehdotti 1.2.2006 luovuttamassaan mietinnössä kansanedustajien poissaoloja koskevan järjestelmän uudistamista. Puhemiesneuvoston päätettyä 4.4.2006 toimikunnan ehdotusten jatkovalmistelusta eduskunnan pääsihteeri asetti työryhmän (Poissaolotyöryhmä) valmistelemaan kansanedustajien eduskuntatyötä koskevien poissaolotietojen käsittelyn uudistamista. Työryhmän ehdottama poissaolojen tietokanta ei saanut riittävää kannatusta eduskuntaryhmissä, eikä ehdotuksia toteutettu. Eduskunnan pääsihteeri Seppo Tiitinen laati 27.10.2006 poissaolojärjestelmän kehittämisestä muistion, joka toimitettiin eduskuntaryhmille lausuntoa varten. Puhemiesneuvosto antoi lausuntopalautteen pohjalta 28.11.2006 keskuskanslialle toimeksiannon laatia luonnos puhemiesneuvoston ehdotukseksi työjärjestyksen muuttamisesta sekä siihen liittyvät oheisehdotukset. Puhemiesneuvosto hyväksyi ehdotuksen 15.12.2006. Ko puhemiesneuvoston ehdotus lähetettiin PeV:n käsiteltäväksi 19.12.2006 pidetyssä täysistunnossa.
/for sy/tjlöös oy* AA /6%/ol6ö6 V/o h(/p // ö /8100(3 M <$>j Mikael Hidén PERUSTUSLAKIVALIOKUNTA 17.1.2007 KELLO 9.30 PNE 4/06 vp eduskunnan työjärjestyksen 23 ja 48 :n muuttamisesta ja LA 169/06 vp (Timo Kalli) laiksi edustajanpalkkiosta annetun lain muuttamisesta Ehdotukset ovat valiokunnassa mietintöasiana, joten valiokunta ottaa kantaa myös ehdotusten sisällölliseen tarkoituksenmukaisuuteen. Ehdotuksissa on kysymys ensi sijassa eduskunnan sisäisten menettelytapojen järjestämisestä. Järjestelyjen tarkoituksenmukaisuuden arvioimiseen on paras asiantuntemus eduskunnan sisällä. Minulla ei ole tähän tarkoituksenmukaisuuspuoleen mitään periaatteellisesti merkittävää sanottavaa. Ongelmia ei nähdäkseni ole myöskään siinä, miten ehdotukset istuvat valtiosääntöön. Pidän aiheellisena esittää vain joitakin hajanaisia kommentteja ehdotusten yksityiskohdista. PNE 4/06 vp 23. Säännöstä ehdotetaan väljennettäväksi niin, että tiedonannon ja selonteon käsittely voidaan alkaa tarvittaessa myös samassa istunnossa, missä ne esitellään eduskunnalle. Väljennys vaikuttaa asiallisesti perustellulta. Ehdotuksen kirjoittamistapa on säännöstekstiksi sopivan tiivis. Hiukan voisi kuitenkin kysyä, onko ilmaus "minkä jälkeen" tässä turhankin lakoninen. Virkkeen rakenteessa "esitellään" ja "otetaan käsiteltäväksi" liittyvät yhteen ja tekstiin tulee turhaan sitä vivahdetta, että kysymys on (yleensä) juuri samasta istunnosta. Ajatus kai kuteinkin on jättää istunto täysin avoimeksi (ts. samassa tai jossakin seuraavassa istunnossa). 48. Ehdotuksen yleisestä tarkoituksenmukaisuudesta totean vain pari seikkaa. Minusta on hyvin paikallaan, että puhemiesneuvostoa ei kuormiteta hyvin rutiininomaisilla, vähämerkityksellisillä ja yleensä muodollisuuksiksi jäävillä tehtävillä. Hieman vaikea on toisaalta nähdä, mikä johdonmukaisuus on siinä, että eduskuntatyöhön liittyvään tehtävään ja sairauteen liittyvät poissaolot pidetään tarpeellisena ottaa täysistunnon pöytäkirjaan, muita poissaoloja sen sijaan ei. Uuden 48 :n 2 momentiksi on otettu sellaisenaan nykyisen 48 :n 3 momentti. Järjestely on sinänsä teknisesti perusteltu, koska ehdotuksen mukana ollaan luopumassa poissaololupien myöntämisestä, joita juuri suuressa
määrin koskevat nykyisen säännöksen 1 ja 2 momentti. Nojautuminen vanhaan tapaan ohjeisiin, joita puhemiesneuvosto antaa, ei kuitenkaan ole täysin ongelmatonta. 2 Nykyisin on työjärjestyksen tasolla (48 :n 1 ja 2 mom.) säännelty sitä, millä edellytyksillä ja/tai missä tilanteissa edustaja voi olla hyväksyttävällä tavalla poissa ja tämän säätelyn voidaan sanoa muodostaneen myös pohjan tai kehikon jonkinlaiselle valvonnalle. Tehty ehdotus merkitsee, kuten perusteluissa sanotaan "luopumista poissaolojen virallisseurannasta". Poissaolojen virallisseurantaa kovin runsain kirjaamisin ei ehkä tarvita, mutta toisaalta PL 28 :n 3 momentin sanktiosäännös ja samoin edustajanpalkkiokin 2 :n 3 momentin sanktiosäännös edellyttävät, että edustajan tehtävien laiminlyönti on pohjattavissa jotenkin virallisiin todennettaviin tietoihin ja jotenkin ennakoitavissa oleviin kriteereihin. Nyt tämänkaltaiset seikat tulisivat jäämään ensi sijassa vain puhemiesneuvoston ohjeiden varaan. Voidaan ainakin kysyä, ovatko puhemiesneuvoston ohjeet sellainen "normitaso", jonka sisällön ja soveltamisen varaan mahdollisten sanktiopäätösten edellytykset voidaan näin suuressa määrin jättää. Minusta näyttäisi aiheelliselta vielä miettiä sitä, eikö PL 28,3 :n ja edustajanpalkkiolain 2,3 :n soveltamisen edellytyksiä (todennettavuutta, kriteerejä) olisi syytä konkreettisemmin kytkeä jo työjärjestyksen tasoon. Eräs mahdollisuus olisi, että nykyisen 48 :n 3 momenttia ei sellaisenaan vain siirrettäisi uuteen 48 :ään, vaan säännöskohdassa selvemmin lausuttaisiin julki, mistä kaikesta puhemiesneuvosto antaa ohjeita. Samalla voisi harkita, onko muotoilu "voi antaa ohjeita" enää perusteltu, jos työjärjestyksen tasolla ei ole paljonkaan ohjausta, vai pitäisikö "voi"-sana jättää pois. LA 169/06 vp Säännöksen 2 momentin muuttaminen on perusteltua, kun poissaololupien myöntämisestä ollaan luopumassa. Säännöksessä tarkoitetun sanktion edellytysten ennakoitavuustarpeen osalta viittaan edellä todettuun.
f*m ~ V J~ R /b O/2 0 06 u/i PeVM */2006 vp PNE 4/2006 vp, LA 169/2006 vp PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN MIETINTÖ */2006 vp Puhemiesneuvoston ehdotus eduskunnan työjärjestyksen 23 ja 48 :n muuttamisesta Lakialoite laiksi edustajanpalkkiosta annetun lain muuttamisesta (Timo Kalli /kesk) JOHDANTO Vireilletulo /, Eduskunta on 19 päivänä joulukuuta 2006 lähettänyt perustuslakivaliokuntaan valmistelevasti käsiteltäväksi puhemiesneuvoston ehdotuksen eduskunnan työjärjestyksen 23 ja 48 :n muuttamisesta (PNE 4/2006 vp). Lakialoite 2-, Valiokunta on käsitellyt puhemiesneuvoston ehdotuksen yhteydessä lakialoitteen edustajanpalkkiosta annetun lain muuttamisesta (LA 169/2006 vp), joka on lähetetty valiokuntaan 19 päivänä joulukuuta 2006. Asiantuntijat Valiokunnassa ovat olleet kuultavina - eduskunnan II varapuhemies Ilkka Kanerva - eduskunnan pääsihteeri Seppo Tiitinen, eduskunnan kanslia - professori Mikael Hidén.
PNE 4/2006 vp LA 169/2006 vp Versio 0.1 2 PUHEMIESNEUVOSTO EHDOTUS JA LAKIALOITE Puhemiesneuvosto ehdottaa muutettaviksi eduskunnan työjärjestyksen 48 :n säännöksiä kansanedustajalle myönnettävästä poissaololuvasta ja poissaolotietojen merkitsemisestä täysistunnon pöytäkirjaan. Ehdotuksen pääasiallisena tarkoituksena on luopua nykyisestä poissaololupien myöntämismenettelystä. Täysistunnon pöytäkirjaan merkitään ehdotuksen mukaan tieto poissaolosta täysistunnosta, jos sen perusteena on eduskuntatyöhön liittyvä tehtävä tai sairaus. Muusta syystä poissaolleista ei vastaisuudessa tehdä enää merkintää pöytäkirjaan. Puhemiesneuvosto ei ehdota muutoksia työjärjestyksen säännöksiin nimenhuudosta. Eduskunnan työjärjestyksen 23 :ää puhemiesneuvosto ehdottaa muutettavaksi siten, että valtioneuvoston tiedonanto ja selonteko voidaan nykyisestä poiketen ottaa täysistunnossa käsiteltäväksi samassa istunnossa, jossa se esitellään eduskunnalle. Ehdotetut säännökset ovat tarkoitetut tulemaan voimaan 22 päivänä maaliskuuta 2007. Lakialoitteessa ehdotetaan edustajanpalkkiosta annetun lain 2 :n 3 ja 4 momentista poistettaviksi maininnat eduskunnan tai puhemiesneuvoston myöntämästä poissaololuvasta. Tältä osin lakialoite liittyy puhemiesneuvoston ehdotukseen eduskunnan työjärjestyksen 23 ja 48 :n muuttamisesta. Lisäksi aloitteessa ehdotetaan tarpeettomana kumottavaksi edustajanpalkkiosta annetun lain 6 siinä mainittujen kulujen korvaamiseksi maksettavasta määrärahasta. Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 22 päivänä maaliskuuta 2007. VALIOKUNNAN KANNANOTOT Perustelut Puhemiesneuvoston ehdotuksen pääasiallisena tarkoituksena on luopua kansanedustajan poissaoloasioiden käsittelyssä nykyisin noudatettavasta lupajärjestelmästä. Puhemiesneuvosto voi eduskunnan työjärjestyksen voimassa olevan 48 :n 1 momentin nojalla myöntää edustajalle luvan enintään viikon poissaoloon täysistuntotyöstä muun syyn kuin sairauden tai eduskuntatyöhön liittyvän tehtävän vuoksi. Lupajärjestelmä on hallinnollisesti raskas, kuten puhemiesneuvoston ehdotuksen perusteluista tarkemmin ilmenee. Poliittisessa vastuussa olevien kansanedustajien toiminnan julkisen valvonnan kannalta järjestelmä on tarpeeton.
PeVM */2006 vp PNE 4/2006 vp, LA 169/2006 vp Ehdotus ei merkitse muutosta nykyiseen sääntelyyn nimenhuudosta ja siihen perustuvien läsnäolomerkintöjen tekemisestä täysistunnon pöytäkirjaan. Puhemiesneuvoston ehdotuksen perusteella pöytäkirjaan merkitään tieto edustajista, jotka ovat poissa täysistunnosta eduskuntatyöhön liittyvän tehtävän vuoksi tai sairauden takia. Eduskunnassa on ehdotuksen perustelujen mukaan tarkoitus laatia vastaisuudessakin julkinen tilasto poissaolotiedoista. Valiokuntatyöhön liittyvien läsnä- ja poissaolotietojen tilastointi on tarkoitus saattaa yhdenmukaiseksi vastaavien täysistuntotietojen tilastoinnin kanssa. Puhemiesneuvoston ehdotuksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa säädösehdotuksen hyväksymistä seuraavin huomautuksin ja muutosehdotuksin. Täysistunnon pöytäkirjaan merkitään ehdotuksen mukaan tieto muun ohella siitä, että poissaolon perusteena on sairaus. Ehdotuksen perusteluissa mainitaan sairauteen rinnastettaviksi poissaolon syiksi äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa. Näitä vapaita on hyvin vaikea rinnastaa sairauteen. Valiokunta on sääntelyn tarkkuuden takia lisännyt puheena olevista vapaista maininnan momenttiin. Puhemiesneuvosto voi työjärjestysehdotuksen 48 :n 2 momentin nojalla antaa ohjeita eduskuntatyötä koskevien läsnäolojen ja poissaolojen kirjaamisesta. Tarkoitus ehdotuksen perustelujen mukaan on antaa tarkempia ohjeita menettelyistä poissaolotie-tojen kirjaamisessa, ilmoittamisessa ja tilastoinnissa. Ohjeiden antaminen näistä seikoista on tarpeen. Valiokunta pitää kuitenkin tärkeänä, että puhemiesneuvosto antaa ohjeita myös pykälän 1 momentissa tarkoitetuista eduskuntatyöhön luettavista tehtävistä. Vastuu poissaolotietojen toimittamisesta on viime kädessä edustajalla itsellään. Edustajilla tulee siksi olla käytettävissään puhemiesneuvoston antamat ajantasaiset ohjeet niistä tehtävistä, joiden katsotaan liittyvän eduskuntatyöhön. Valiokunta on tarkistanut 48 :n 2 momentin sanamuotoa tämän mukaisesti. Lakialoite edustajanpalkkiosta annetun lain muuttamisesta liittyy nyt käsiteltävänä olevaan puhemiesneuvoston ehdotukseen eduskunnan työjärjestyksen muuttamisesta. Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä muuttamattomana. Päätösehdotus Edellä esitetyn perusteella perustuslakivaliokunta ehdottaa,
PeVM */2006 vp PNE 4/2006 vp, LA 169/2006 vp että puhemiesneuvoston ehdotukseen sisältyvä ehdotus eduskunnan työjärjestyksen muuttamisesta hyväksytään muutoin sellaisenaan paitsi 48 muutettuna (Valiokunnan muutosehdotukset) ja että lakialoitteeseen sisältyvä lakiehdotus hyväksytään Valiokunnan muutosehdotukset muuttamattomana. 48 Poissaolotiedon kirjaaminen Tieto poissaolosta täysistunnosta eduskuntatyöhön liittyvän tehtävän sekä sairauden ja äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan vuoksi merkitään täysistunnon pöytäkirjaan. Puhemiesneuvosto (poist.) antaa ohjeita eduskuntatyöhön liittyviksi luettavista tehtävistä sekä läsnäolojen ja poissaolojen kirjaamisesta. Helsingissä XX päivänä helmikuuta 2007 Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa pj. Kimmo Sasi /kok vpj. Arja Alho/sd jäs. Heidi Hautala /vihr Hannu Hoskonen /kesk Roger Jansson Ix Johannes Koskinen /sd Annika Lapintie /vas Outi Ojala /vas Reino Ojala /sd Klaus Pentti /kesk Markku Rossi /kesk Simo Rundgren /kesk Arto Satonen /kok Seppo Särkiniemi /kesk Ilkka Taipale /sd Astrid Thors Ix Jan Vapaavuori /kok.
PeVM */2006 vp PNE 4/2006 vp, LA 169/2006 vp Valiokunnan sihteerinä on toiminut valiokuntaneuvos Sami Manninen. PeVM /2006vp-LA 169/2000 vp VASTALAUSE Yhdyn mietintöön muilta osin, mutta lakialoitteen mukainen ehdotus edustajanpalkkiosta annetun lain 2 :n 4 momentin muuttamisesta tulisi mielestäni tarkistaa nykyistä sääntelyä vastaavaksi. Voimassaolevan lain mukaan puhemiesneuvosto voi päättää painavasta syystä edustajanpalkkion tai osan siitä suorittamatta jättämisestä, vaikka edustaja ei olisikaan esittänyt palkkion pidättämistä poissaolon ajalta. On mahdollista, että edustaja jättää osallistumatta eduskuntatyöhön sinänsä hyväksyttävästä esteestä -vaikkapa määräaikaisen toisen tehtävän hoitamiseksi - mutta ei pyydä palkanmaksun keskeytystä. Valiokunnan enemmistön hyväksymä muotoilu ei siinä tapauksessa mahdollista edustajanpalkkion katkaisemista. Lain edeltävä 3 momentti koskee vain tilanteita, joissa edustaja jättää toistuvasti osallistumatta eduskuntatyöhön ilman hyväksyttävää estettä. Mielestäni tällaista perusteetonta aukkoa - nykysääntelystä poiketen - ei ole syytä tehdä edustajanpalkkiolakiin. Paremmin nykyistä sääntelyä vastaisi lain ehdotetun 2 :n 4 momentin kirjoittaminen seuraavasti: Puhemiesneuvosto voi edustajan pyynnöstä tai muutoin painavasta syystä päättää, että kuukautta pidemmän poissaolon ajalta edustajalle ei suoriteta edustajanpalkkiota tai osaa siitä.