Keravan Urheilijat, hiihtojaosto Seuravalmennuksen palautekysely, kevät 215 25 Vastaajat 2 15 Vastaajat 5 Vastaajia yhteensä Tyttöjä Poikia Huoltajia M/N 12 M/N 14 M/N 16 M/N 18- yleinen Toiminnan yleinen arviointi (kysymykset referoitu alkuperäisistä) 25 2 15 5 En osaa sanoa Erinomainen Hyvä Vaatii kehitystä Tyydyttävä Heikko
Päävalmentajan toiminnan arviointi 12 8 6 4 Päävalmentajan toiminta 2 Harjoituskauden harjoituksien ja muun toiminnan arviointi 25 2 15 5 En osaa sanoa Erinomainen Hyvä Vaatii kehitystä Tyydyttävä Heikko
Kilpailukauden harjoituksien arviointi 25 2 15 5 En osaa sanoa Erinomainen Hyvä Vaatii kehitystä Tyydyttävä Heikko Kysely seuravalmennukseen osallistumisesta Olen seuravalmennuksessa mukana aktiivisesti koko vuoden Olen seuraavalmennuksessa mukana aktiivisesti syksystä lähtien 12 14 12 8 6 4 2 Olen seuravalmennu ksessa mukana aktiivisesti koko vuoden 8 6 4 2 Olen seuraavalmenn uksessa mukana aktiivisesti syksystä lähtien Kyllä Ei Kyllä Ei
Palautekyselyn kirjallinen palaute ja parannusehdotukset hiihtojaoston valmennustoimintaan sekä yleiset kommentit ja kehitysajatukset (Tässä poimittu tärkeimmät kommentit) Yleinen toiminta Jaoston toiminta on ollut aktiivista ja positiiviseen yhteistyöhön perustuvaa. Tieto liikkuu kiitettävästi joka osa-alueella ja annetut ohjeet, linjaukset ja säännöt on pyritty kirjaamaan yksiselitteisiksi ja selkeiksi. Kannustava ilmapiiri ja hyvä yhteishenki ovat hyviä lähtökohtia toimivalle seuralle. Leirit ja muut yhteistapahtuvat/talkoot ovat vieneet seurahenkeä oikeaan suuntaan. Seurassa on hyvä henki ja erinomaiset valmentajat. Pyrittävä pois seuran sisäisestä kateudesta ja kilpailuhengestä. Saatava yhdessä tekemisen meininki vaikka yksilölajista onkin kyse! Toiminta kokonaisuudessa vastasi tai jopa ylitti odotukseni. Tiedonkulku oli ripeää. Homma yksinkertaisesti vain toimii erittäin hyvin. Yhteistyötä ja yhdessä tekemistä pitää edelleen kehittää. Vaikka valtaosa kisoista kilpaillaan yksilökisoina, se ei hyvässä ja seuratoimintaansa kehittävässä seurassa tarkoita sitä, että jokainen toimii yksinään. Seurassa olisi mietittävä, kuinka jaoston toimintaa voidaan kehittää "joukkueena", sekä hiihtäjien, huoltajien ja valmentajien. Yhdessä tehden saadaan paljon enemmän aikaan. Kaikki Toimi loistavasti. Hiihtojaoston toimintaa ohjaa johtoryhmän päätösten mukainen toimintalinja, joka on valmistunut vuonna 213. Toimintalinjaa päivitetään tarvittaessa ennen uutta kilpailukautta ja se löytyy jaoston nettisivuilta (viimeisin päivitys 29..214). Muut kirjatut ohjeet ovat jaoston taloussääntö ja valmennussopimukset. Näihin tutustuminen on kaikkien toiminnassa olevien velvollisuus ja ne myös määrittelevät periaatteet siitä kuinka seurassa toimitaan. Yhteisöllisyys ja yhteistyö ovat toimintalinjan kulmakiviä sekä olemme sitoutuneet seurana sinettiseuran velvollisuuksiin reilusta pelistä seuran sisällä. Selkeästi kirjatut periaatteet toivottavasti myös kannustavat uusia toimitsijoita ja vastuuhenkilöitä vahvistamaan jaoston toimintaa kaikilla osa-alueilla ja tätä kasvanut jäsenmäärä kaipaa jo tulevaksi kaudeksi. Jokainen voi aina omalta osaltaan vaikuttaa hyvään seurahenkeen. Tiedottaminen Sähköpostitiedottaminen tulisi säilyttää nimenhuudon rinnalla tärkeissä asioissa. Harjoituksista voisi myös mainostaa useammin sähköpostilla, nimenhuudon lähettää sähköposteja lähinnä uusista viesteistä, kaikki muut muutokset ja uudet tapahtumat/harjoitukset menee helposti ohi (eivät ainakaan minua saavuta). Whatsapp voisi toimia treeneistä tiedottamisessa nimenhuudon rinnalla. Nimenhuudon kautta tieto on kulkenut hyvin! Jaoston tiedottajan aktiivisuus on positiivinen juttu! Nimenhuuto on kokemusten perusteella osoittautunut helpoksi tiedotuskanavaksi valmennussekä talkootoiminnassa. Tätä kehitetään edelleen ja pyritään keskittämään tiedottamista yhä enemmän tämän kanavan varaan, jota jokainen voi oman aktiivisuutensa ja halukkuutensa mukaan seurata. Omia henkilökohtaisia asetuksia muokkaamalla järjestelmä lähettää tarvittaessa päiväkohtaiset raportit tai halutessaan sähköpostiviestit saa kokonaan pois.
Tärkeimmät asiat pyritään myös jatkossa välittämään jaoston sähköpostilistalla ja jokaisen toiminnassa mukana olevan tulisi ilmoittaa käyttämänsä sähköpostiosoite jaoston tiedottajalle sekä päivittää yhteystietonsa seuran jäsenrekisteriin verkkosivujen jäsensivujen kautta. Leiritoiminta Olisiko lumileiri syyslomalla mahdollinen Vuokatissa? Se olisi jo muutoinkin koulusta vapaa viikko. VHS:n ja HU-46:n tapaan lumileiriä voisi ajatella isompana leirinä koko perheille? Leirejä EI koulujen syysloman ympärille. Monet perheet matkoilla/reissussa silloin. Ei leirejä syysloman lähellä. Syyslomaviikko ei palautekyselyn perusteella saanut kannatusta leiriviikoksi, mutta alempana on käsitelty leiriasiaa enemmän. Kun alustava suunnitelma on valmis, niin silloin sovitaan tarkemmista ajankohdista, joihin voi vaikuttaa. Vuokatti leiripaikkana on mahdollinen ja varteenotettava urheiluopisto. Tulevalle syksylle on ollut alustavia suunnitelmia toteuttaa koko perheelle suunnattu leiri ennen hiihtokauden aloitusta. Kotileirit eivät ehkä toteutuneet tai ainakaan en muista niitä. Nuorten lumileirit olivat hyviä. Levin lumileiri oli loistava uudistus! Jonkun hiihtäjille suunnatun harjoitusleirin voisi pitää myös alkusyksystä esim. viikonloppuleirinä (esim. yli 15-vuotialle). Lumileiri enemmän kun 1 yö ja kauempana sellaisissa paikoissa jossa on lunta enemmän. Viimesyksyinen Levin lumileiri oli hyvä ja varmasti järkevä myös tulevina vuosina! Valmennuksessa tulisi suunnittelussa varmistaa varsinkin syksyllä ja alkukauden harjoittelussa se, että pääsee riittävästi hiihtämään myös lumille. Ei pidä luottaa, että joulukuun alussa voi varmasti hiihtää Uudellamaalla. Valmennuksessa on syytä miettiä tarjotaanko esimerkiksi lumileirejä ikäluokkien mukaan vai sen mukaan, mitkä ovat menestymismahdollisuudet HSikäisissä. Tai sitten lumileiri on avoin kaikille ja seuratuki vaihtelee kilpahiihtäjille tai muille hiihtäjille sen mukaan, mitä urheilijasopimukseen on määritetty. Päivän ajoreissut lumen perässä kauemmaksi ei oikein innosta huoltajiakaan, sillä kustannukset tällaisista päivistä ovat melkoiset ja aikaa matkustamiseen kuluu suhteessa paljon. Viikonloppuleirit lokakuusta eteenpäin, sillä syyskuussa on suunnistuskilpailuja mm. SM kisoja. Paikoitellen haastavista olosuhteista huolimatta harjoitukset olivat hyvin mietittyjä. Hyvä valmennustiimi loi uskoa olosuhteista huolimatta. Lumileiri oli erittäin onnistunut ja antoi kauteen lentävän lähdön. Kaikki toimi hyvin ja erityisesti leiritoiminta oli erinomaista. Lisää yhteisiä leirejä. Viikonloppuleirejä lisää. Hyvä tiedonkulku ja valmennus. Leiritoimintakin oli tosi hyvä. Oliko meillä viime vuonna oikein lumileiriä? Harjoituksia oli sopivan paljon ja reagointi vallitseviin olosuhteisiin oli ripeää (mennään sitten leirille Anjalaan, kun täällä ei pysty hiihtämään).
Hiihto on olosuhdelaji ja olosuhteita ei voi kukaan ennustaa ennakkoon. Tämä on viime talvina koettu moneen kertaan. Olosuhteita harjoitteluun haetaan yleensä leiritoiminnalla, mutta harjoittelun perusta luodaan arkisella koti- ja/tai seuravalmennuksella. Tämän rinnalle rakennetaan leiritoimintaa, joka on maastohiihdossa tärkeää ja saadun palautteen perusteella se koetaan myös tärkeäksi kehityskohteeksi seurassa sekä mielekkääksi ehkä yhteisölliseksikin toiminnaksi. Tästä on hyvä lähteä rakentamaan uuden kauden kuvioita ja näin tehdään, mutta se tulee vaatimaan aktiivista yhteistyötä seuran, seuravalmentajien, urheilijoiden, huoltajien sekä henkilökohtaisten valmentajien kesken. Valmennustiimi valmistelee seuraleirityksen ohjelman ja johtoryhmä päättää päävalmentajan esityksen perusteella mahdolliset leirituet jaoston taloustilanteen mukaisesti. Kun alustavia suunnitelmista informoidaan hiihtäjiä ja huoltajia, niin toivomme vastauksia kysymyksiin ja mielipiteitä suunnitelmista annetun aikarajan mukaisesti. Leiritoiminnan valmisteluihin ja käytännön järjestelyihin tarvitaan myös huoltajien aktiivista panosta ja järjestelyihin tullaan pyytämään apua, kun suunnitelmat on saatu luonnostelua. Hiihtokaudella tärkeimmät harjoitusolosuhteet seuran hiihtotoimintaan löytyvät Keinukalliolta ja näiden olosuhteiden ylläpitämiseen tarvitaan seurassa sitä aktiivista talkootoimintaa, joka yhdessä kaupunkiyhteistyön kanssa on varmistanut hiihtoharrastuksen myös kahtena edellisenä vähälumisena talvena. Meidän tavoitteenamme on luoda olosuhteet siten, että hiihtämään päästäisiin tarvittavan aikaisin. Keravan Urheilijat on ollut aktiivinen Keinukallion kehityssuunnitelmassa ja lähettänyt kaupungille myös kirjeen, jossa annetaan ehdotuksia mm. tykkilumijärjestelmän parantamiseen ja hiihto-olosuhteiden kehittämiseen. Yhteisharjoitukset ja testit Kilpailukaudella harjoituksia tulisi järjestää kaksi kertaa viikossa. Loppusyksyllä harjoittelu voisi olla jopa aktiivisempaa, kun kesälajit ovat loppuneet ja vielä ei lunta ole näkyvissä. Nuoremmilla hiihtäjillä yksin harjoittelu syksyllä vaatii paljon motivaatiota. Yhteisharjoitukset silloin toisivat pontta ja intoa odottaa lumen tuloa ja tulevaa kilpailukautta. Tämä on hyvä kommentti ja alustavien ajatuksien mukainen. Kilpailukaudella kahta lajiharjoitusta kokeiltiin viime vuonna ja nämä toimivat hyvin. Tavoitteena on myös kehittää OP-Cup kilpailusarjaa siten, että se palvelisi paremmin kilpahiihtäjiä kovempana lajiharjoituksena. Harjoituskausi ennen kilpailukauden alkua on tärkein seuravalmennuksen kannalta ja siihen tullaan keskittymään huolella kuten viime syksynä. Tällöin harjoitusohjelma voisi sisältää esimerkiksi kaksi harjoitusta viikolla ja yhden viikonloppuharjoituksen tai leiriviikonlopun (kotileirit yms.). Etenkin viikonloppuharjoituksien ja kotileirien käytännön järjestelyihin tullaan myös pyytämään aktiivisemmin huoltajien apua. Testit ovat monipuolisia ja hyviä. Nuoremmille voisi ehkä kehittää yhden tiiviin ja helpohkon testipaketin, joka olisi helppo toteuttaa keväällä ja syksyllä yhdellä kertaa. Ja joka toimisi kuitenkin nuorille hyvänä kunnon/kehityksen mittarina. Tämänhetkinen testipaketti palvelee paremmin isompia urheilijoita. Testipaketti on ollut käytössä seuravalmennuksessa vuodesta 29 ja sitä on kehitetty toimivaksi paketiksi. Viime vuonna lihaskuntotestiä muokattiin sopimaan paremmin nuorille sopivaksi, mutta pakettia voidaan edelleen tarkentaa ja suunnitella vastaamaan urheilijoiden tarpeita. Testit ovat urheilijoiden omaa kunnon seurantaa varten, mutta antavat myös valmentajille tärkeää tietoa urheilijoiden kunnosta. Tämän vuoksi olisi tärkeää, että mahdollisimman moni osallistuisi testeihin vaikka eivät pystyisi osallistumaan seuravalmennukseen harjoituskaudella.
Hs-iästä ulos kasvettaessa testipakettiin voisi seuran puolelta tulla neuvoteltu alennus testiasemalle mattotestiin. Myös nuorten sarjoissa kilpaileville etenkin testijuoksu ja voimatesti ovat hyviä mittareita oman kunnon kehittymisen kannalta, jos urheilija ei ole esimerkiksi opiskelun takia muuttanut ulkopaikkakunnalle. Testijuoksun voi harjoituskauden aikana juosta myös omatoimisesti ja ilmoittaa tuloksensa valmentajille ja tulokset voidaan kirjata seuran testituloksiin. Mattotesti on vanhemmille urheilijoille tärkeä mittari ja siihen liittyviä tukitoimia olisi syytä parantaa esimerkiksi yhteistyöllä jonkin testiaseman kanssa. Haasteena on varmastikin testauspaikan valinta siten, että se olisi mahdollisimman monen urheilijan käytettävissä. Kuntopiirit voisivat olla monipuolisempia syksyllä esimerkiksi nopeus- ja kestävyyspainotteista harjoittelua. Kuntopiiri on tärkeä harjoitusmuoto hiihtäjille kesällä ja syksyllä sekä kauden aikana. Seuran kuntopiiri harjoittelussa on pyritty erilaisiin harjoitteisiin, mutta palautteen perusteella rytmitykseen voidaan kiinnittää tulevana harjoituskautena paremmin huomiota. Mielestäni pitäisi ilmoittaa aina tulevien harjoituksien teemat hyvissä ajoin, eli laittaa nettiin harjoituksen alle mitä siellä tehdään. Kuntopiirien ja kesäharjoituksien osalta harjoitussuunnitelmat ovat olleet ehkä puutteellisia etenkin elo-syyskuun aikana. Lokakuun jälkeen harjoitussuunnitelmaan on päivitetty myös ajatukset seuravalmennuksen rytmityksestä ja harjoitussisällöt suunniteltu sen mukaisesti. Kilpailukauden harjoitussuunnitelma viime kauden osalta oli kerrottu erittäin selkeästi teemojen mukaisesti jo ennen kauden alkua ja jaettu mietitty harjoituksien toteutus useammassa tasoryhmässä. Nimenhuutoon jokaisen teeman lisääminen on melko työlästä ja tämän vuoksi todennäköisesti edelleen teemat ja harjoitussisällöt löytyvät excel-muotoisesta suunnitelmasta valmennuksen nettisivuilta. Videokuvaukset ja yksittäiselle hiihtäjälle kohdistuvassa henkilökohtaisessa palautteen annossa kehitettävää. Tekniikkakuvauksia ei omissa harjoituksissa junnuillle tainnut olla kertaakaan tänä vuonna? Palautteet video/tekniikkakuvauksista ovat aiheellisia. Näiden toteutus ei toiminut lajiharjoittelun yhteydessä, kuten oli suunniteltu ja tähän yritetään kiinnittää enemmän huomiota ensi kaudella. Kuvaus ei ole ongelma, mutta kuvauksien purku siten, että palaute ehdittäisiin antamaan harjoituksen yhteydessä sopivassa ajassa häiritsemättä muun ryhmän harjoittelua on vaikeaa. Myös palautteen antaminen suoraan kameralta on harjoituksen yhteydessä haastavaa, koska tekniikasta pitäisi lyhyessä ajassa löytää ne tärkeimmät kohteet joita halutaan seurata. Palautteen kirjaaminen ja lähettäminen harjoituksen jälkeen on taas hektisen hiihtokauden aikana myös usein työlästä. Usein myös harjoitusolosuhteet ovat ulkolajissa haastavat. Kesällä voisi olla enemmän yhteisharjoituksia (rh, kp ym.) ja täsmäiskutreenejä esim. vaellus Nuuksiossa tai suofudista. Hiihtäjät tehdään kesällä on vanha sanonta, joka edelleen pitää paikkansa. Kesällä yhteisharjoituksien järjestäminen on helppoa ja mahdollisuuksissa on mielikuvitus rajana, mutta haasteeksi on koettu monilajiurheilijoiden tiukka ohjelma muiden lajien parissa, mutta myös kesäajaksi pyritään kehittämään motivoivia yhteisharjoituksia. Uutena toiminta otetaan käyttöön Nimenhuudon ennakkoilmoittautuminen harjoituksiin, josta valmentajat näkevät onko
harjoituksiin tulossa riittävä määrä urheilijoita harjoituksen toteuttamiseen, koska haluamme välttää turhaa työtä. Tästä ohjeistetaan myöhemmin. Valmennustoiminta Valmentajien tulisi kiertää ryhmältä toiselle ainakin välillä niin, että eri valmentajan silmä katsoisi välillä eri urheilijaa. Näin näkemys tekniikasta tulisi eri silmien kautta ja ehkä eri valmentajat kiinnittävät huomiota vähän eri asioihin. Valmennuksessa on otettu mukaan eri-ikäiset/tasoiset hiihtäjät. Valmennus on ollut myös kehittävää. Valmentajat mukavia. Valmentajien kierrätystä välillä ryhmissä. Tuo vaihtelua sekä eri valmentajat katsovat eri asioita. Harjoitukset monipuolisia ja valmentajat valmentavat tosi hyvin. Välillä ryhmäjaot ei mene tason mukaan. Olimme erittäin tyytyväisiä talven harjoituksiin. Harjoitukset olivat monipuolisia, ryhmät pieniä niin henkilökohtaista ohjausta sai hyvin. Ryhmäjaot oli välillä vähän hassut. Kaksi hiihtoharkkaa tiistaina ja torstaina oli hyvä. Seuravalmentajia olisi hyvä saada lisää, ettei nykyiset kuormitu liikaa. Harjoitukset olisi hyvä pitää aina sopivissa tasoryhmissä mahdollisuuksien mukaan (siihen on varmaan pyrittykin). Laktaattimittaria voisi hyödyntää enemmän treeneissä. Paremmat ryhmäjaot ja toivon että kaikki valmentajat antavat palautetta kaikille urheilijoille Valmentajat ottavat kaikki huomioon ja auttavat, jos urheilija tekee virheen. Harjoitukset ovat olleet monipuolisia ja lähes joka kerta mukana on jokin uusi asia ja lisäksi vanhojen läpikäytyjen harjoitteiden kertaamista. Hiihtotekniikasta voisi vielä ehkä saada enemmän henkilökohtaista palautetta. Hiihtojaostossa on hyvät ja koulutetut valmentajat. Kolmen vuoden aikana valmennuksen taso on noussut, kun joukossa on kolme III-tason valmentajaa ja kaksi II-tason valmentajaa. Nostan hattua isosti ylös viiden hengen valmennusryhmälle, joka kilpailukauden aikana laittoi itsensä hyvin likoon. Järjestimme kaksi lajiharjoitusta viikossa ja lisäksi kaksi valmentajaa oli käytännössä joka viikko kiinni myös lasten hiihtokoulussa sekä useasti myös kilpailuiden järjestelyissä. Hienoa sitoutumista joka on mahdollistanut seuravalmennuksen ilman toimintamaksua. Kehittämistä löytyy aina, mutta kokonaisuus sujui hyvin enkä usko kenenkään valmentajan kokeneen toimintaa ylitsepääsemättömänä rasitteena, koska tätä tehdään rakkaudesta lajiin. Tulevaisuudessa toivottavasti resursseja saadaan lisättyä urheilijamäärän mukaisesti ja enemmän ohjaajia mm. hiihtokoulutoimintaan. Tätä osaamista meiltä löytyy jaoston sisältä paljon ja tietotaito pitäisi saada aktiiviseen käyttöön. Ryhmäjaot eivät aina mene tasan ja ne pitää toteuttaa valmennusresurssien sekä vaihtelevan osallistujamäärän mukaisesti. Tulevalla kaudella toiminta on todennäköisesti jo hieman vakiintunut jolloin ryhmäjaotkin ovat helpompia, mutta samalla tulee muistaa, että harjoituksissa valmentajat (yleensä/todennäköisesti) osaavat parhaiten koota sopivat ryhmät ja päätöksille voi olla monia syitä. Tavoitteena kuitenkin on aina, että kaikki urheilijat saavat
harjoituksissa tasapuolista valmennusta sekä palautetta. Myös palautteen antamista on tavoitteena kehittää siten, että seuran sisällä olisi yhtenäinen ajatus esimerkiksi tärkeimmistä tekniikka-asioista jotta urheilijat saisivat saman linjan mukaista palautetta. Palautteen antamisen kehittämistä toivon osittain myös urheilijoilta. Ryhmäjako on kyselyn perusteella yksi kehityskohde, mutta yhdestäkään palautteesta, jossa asiaa toivottiin ei kerrottu miksi. Valmentajien kiertoa harjoitusryhmissä tulee luonnostaan. Olemme pyrkineet siihen, että jokainen valmentaja olisi vähintään kerran viikossa vetovastuussa, mutta käytännössä tämä ei toimi koska lajiharjoituksiin tarvitaan useasti kolme valmentajaa. Tällöin voidaan tarvittaessa pyrkiä siihen, ettei samalle vastuuhenkilölle tule tuplaviikkoja putkeen, mutta viikot jolloin on myös OP-Cup ja hiihtokoulut ovat haastavia. Ensin varmistetaan valmentajien määrä harjoituksissa ja mietitään valmentajien kierto ryhmien kesken, joka on hyvää monipuolisen palautteen antamisen ja urheilijan kehittymisen kannalta. Kun vastuullisten määrä jaostossa lisääntyy saadaan myös valmennusresurssit kohdistettu, kuten olisi tarve ja silloin valmentajakierto myös helpottuu. Laktaattimittarin käyttö harjoituksissa siten, että siitä saataisiin konkreettinen hyöty (seuranta) on melko kallista. Yksi laktaattiliuska maksaa noin 1,6 euroa. Laktaattimittaria kuitenkin käytetään tasotestauksessa ja muissa testeissä sekä laite on urheilijoiden lainattavissa. Tästä voidaan tehdä tarkemmat ohjeet lainausta ja liuskojen käyttöä varten. Muuta Huoltajana ja hiihdon ystävänä minua huolestuttaa juniorihiihdon tulevaisuus yleisesti. Hiihdosta on tullut kiihtyvällä tahdilla varusteurheilua, mikä vaikuttaa liikaa jo junioritasollakin, kun alasarjoista lähtien eroa tehdään kilpavarustelulla (suksipatterit, fluoripulverit jne.) niin se syö laajaa junioriharrastajapohjaa. Seuratasolla tälle ei ole paljon tehtävissä, mutta asiassa olisi laajemman keskustelun paikka. Muuten juniorien kilpailutoiminta kuolee omaan mahdottomuuteensa jo kustannusten osalta. Reilun pelin henki myös kärsii tällaisen kilpavarustelun johdosta. Tiedän, että asia on haastava, mutta yhdessä tälle pitäisi jotain yrittää tehdä. Seuratasolla KEU on esimerkillisesti huolehtinut kattavasti kaikkien junioreiden voiteluista tärkeimmissä kilpailuissa. Tukitoimintojen osalta voitelukoulutukset ja seuratilaukset ja hintojen neuvottelut ovat tärkeitä. Hiihto on välineiden osalta kallis harrastus ja vaatii huoltajilta paljon aikaa ja osaamisen hankkimista. Siltä osin lajin vaativuus huoltajille karsii myös harrastajien määrää. Välineiden ja voiteiden osalta tietynlainen "kilpavarustelu" yhä nuorempien sarjoissa on omiaan harventamaan harrastajien rivejä. Jos asialle olisi jotain tehtävissä laajemmin, se olisi toivottavaa. Kainuussa asia on ratkaistu kieltämällä paikallisissa maakunnallisissa kisoissa fluoripinnoitteet juniorien sarjoissa. Kisojen osalta seuravoiteluista sopiminen olisi toivottavaa. Isoissa kisoissa tämä on toteutettu mutta on myös muita isoja kisoja/kiertueita joissa yhteistyöstä olisi apua. Toki sellaista yhteistyötä syntyy oma-aloitteisestikin, mutta laajempi yhteistyö voitelun saralla olisi toivottavaa. Seura voisi neuvotella hyvän tarjouksen suksien kivihionnasta jonkun osaavan tahon kanssa. Kolmessa ylemmässä palautteessa on kiinnitetty huomiota lajin kannalta tärkeisiin asioihin: suksikalusto, välineet ja voitelu. Näihin kantaa ottaminen seuravalmennuksen kehittämisen yhteydessä vie fokuksen liian kauaksi seuravalmennuksen käytännön toiminnasta, mutta seuran johtoryhmään asia voidaan viedä keskusteltavaksi laajemmin. Olemme seurana myös
valmistelemassa kirjettä Hiihtoliiton puheenjohtajalle, jossa esitetään ajatuksia hiihdon nykytilasta kenttäväen näkökulmasta ja siinä yhteydessä voidaan mainita huoli yhä kasvaneesta kaluston ja voitelun merkityksestä myös juniorihiihdossa. Seurana KeU on kiinnittänyt asiaan jo huomiota ja solminut yhteistyösopimuksia (VK-SKi, Vauhti, OW ja Trimtex), joiden tavoitteena on tuoda seuran sisään tietoutta ja kanavia hankkia välineitä sekä voiteita ja järjestää koulutusta. Mitä enemmän näitä mahdollisuuksia ja kanavia käytetään hyväksi, niin sitä paremmin yhteistyötä saadaan myös laajennettua jolloin jäsenedut todennäköisesti parantuvat. Yhteistyötä pyritään aina kehittämään hiihtäjien tarpeita ajatellen. Näiden asioiden kehittäminen on myös paljon jäsenistä ja huoltajista kiinni. Seura on hankkinut käyttöön voitelukalustoa ja tarjoaa verkkosivuillaan mahdollisuutta kierrättää vanhoja hiihtovarusteita sekä neuvottelee tapahtumiin jäsenalennuksia ja yhteistilauksia. Toivottavasti näitä mahdollisuuksia hyödynnetään tulevaisuudessa entistäkin ahkerammin ja mm. kalusto kiertäisi seuran sisällä hiihtäjältä hiihtäjälle nykyistä paremmin. Unelmani olisi, että päävalmentaja olisi palkattu, kuten Espoon Hiihtoseurassa! Hyvä unelma, mutta hiihdon palkattu päävalmentaja ei ole todennäköinen. Nykyisellä toimintamallilla palkatun valmentajan palkkakulut pitäisi kattaa täysin toimintamaksuilla. Palkkakulut taas olisivat nykyiseen hiihtäjämäärään verrattuna, niin suuret ettei monenkaan huoltajat olisivat halukkaita maksamaan sellaisia toimintamaksuja. Huomioitavaa on myös, että Keravan Urheilijat on yleisseura, jolla on palkattuna täysipäiväisenä työntekijänä toiminnanjohtaja ja tällä hetkellä meidän on yhteisestikin seuran sisällä mietittävä kuinka seuran talous tasapainotetaan siten, että palkkakulut eivät syö liikaa seuran varallisuutta. Mahdollista on, että seurassa otetaan käyttöön brändi- tai hallintomaksu jaostoille, joka osaltaan kasvattaa myös hiihtojaoston kuluja. Ehdotuksena: "Voitelupankki" Tiedosto jossa "keli" - käytetty voitelu silloin kun voitelu toimi. Avoin keskustelu toivottavaa kaikkien huoltajien kesken voitelusta sekä voitelun toimivuudesta kauden aikana. Ehdotuksena hyvä ja voidaan ottaa käyttöön. Hiihtojaoston nettisivuille on palautteen perusteella luotu kehitysversio seuran voitelupankista, jota voidaan harjoituskauden aikana testata ja muokata tarpeen mukaan. Avoin keskustelu kuuluu 2-luvulla kaikkeen tekemiseen mukaan lukien voiteluasiat. Talvella haasteita pertsan harjoituksissa mikäli päivän aikana tulee haasteellinen keli (+- uusi lumi), eivät huoltajatkaan ehdi aina laittamaan suksia kuntoon ennen harjoitusta töiden jälkeen eli harjoituksiin joustoa, jos sääolosuhteet muuttuvat äkkiä ja siitä heti tieto hiihtäjille. Poikkeusolot tuovat haasteita hiihtoharrastukseen. Usein viestin saaminen perille kaikille harjoitukseen osallistujille on haastavaa päivän aikana. Jos olosuhteiden muutokset voidaan ennustaa ennakkoon esimerkiksi edellisenä iltana, niin mahdollisuudet ovat paremmat. Päivän aikana myös harjoitukseen osallistuvilla valmentajilla on kiire ja usein olosuhteet nähdään vasta paikanpäällä (ladun kunto, lumitilanne jne.) ja sen jälkeen tehdään mitä tehtävissä on. Olisi hyvä, jos myös junnuryhmäläisille pystyttäisiin pohtimaan kesän ajalle kehityssuunnitelma, joka tukeutuisi henkilökohtaisiin muihin harrastuksiin ja täydentäisi niissä saatavia taitoja. Meillä on vaikeuksia sovittaa useita harrastuksia yhteen. Tähän toivottaisiin apua ja ajatuksia, miten asioita olisi hyvä painottaa, jos lajeja on useampia.
Enemmän harjoitusohjelmia. Enemmän harjoittelun seurantaa esim. tasotesti. Enemmän henkilökohtaista valmennusta. Viime keväänä valmennustiimi suunnitteli aloittavansa jaoston omaa valmennuslinjaa, joka määrittelisi yhteisharjoituksien sisällöt ja teemat eri harjoituskausien aikana sekä ottaisi kantaa mitä asioita mm. tekniikkaharjoittelussa pidetään tärkeänä ja miten asioihin puututaan. Valmennuslinja antaisi myös vinkkejä omatoimiseen harjoitteluun ja vinkkejä eri lajien yhteensovittamisessa. Tähän ei kuitenkaan vuosi sitten vielä lopullista motivaatiota löytynyt. Kuitenkin valmennussopimuksessa on tarjottu harjoittelun seurantaa ja ohjeistusta omatoimiseen harjoitteluun hopeasompaikäisistä lähtien. Tähän ei ole tullut kyselyjä, kuin kevään aikana ja nyt pohditaan kuinka asia saataisiin toteutettua tarvittaessa järkevästi. Ainakin harjoitusohjelmia voidaan luoda sekä esimerkkiharjoituksia omatoimisen harjoittelun kehittämistä varten. Täydellinen henkilökohtainen valmennus on haastavaa ja se olisi aloitettava nimenomaan aluksi harjoittelun seurannalla, jota kautta urheilijan ja valmentajan yhteistyötä lähdetään rakentamaan tilanteeseen sopivaksi. Henkilökohtainen valmennus ei korvaa urheilijan aktiivisuutta harjoitteluun. Terveyspalveluihin liittyen. Olisiko mahdollista joku "kummilääkäri" kenelle voisi vaikka soittaa tai muuten konsultoida jos jotain terveysongelmia. Joskus pelkkä puhelinkeskustelu jo voisi auttaa että tietää mihin suuntaan lähteä ja tarvitaanko lääkärissäkäyntiä. Esim. väsymysoireet tms. Voisiko seuran puolesta neuvotella tai tukea (kuulua valmennussopimukseen tietystä iästä eteenpäin) esim. kaksi kertaa vuodessa tietty testipaketti verikokeita josta nähtäisiin että kaikki on kunnossa. (esim. laaja verenkuva+mykoplasma?) tai muita asiantuntevan lääkärin suosittelemia testejä. Ja tietenkin testitulosten purku lääkäri-urheilija-huoltaja. Tämä olisi iso tuki! Monella urheilijalla saattaa olla laajoja omia vakuutuksia jolla laboratoriotestien kulut voi kattaa. Kaikilla urheilijoilla vakuutuksia ei ole ja siksi testeihin ei monenkaan tule mentyä kun vasta sitten kun ongelmia jo on. Tukitoiminnoissa olisi kehitettävää. Esim. terveyspalvelut, kehon huolto ja toisaalta suksihuolto, voitelu Terveyden seurantaan liittyviä palveluja seuran tulisi kehittää / tukea. Varmistaa, että esimerkiksi veren hemoglobiiniarvot ym.2 krt / vuosi. Tukitoimintoja on pyritty kehittämään yleisseuran puolelta ja esimerkiksi terveyspalveluihin saatiin hyvä alku muutama vuosi sitten. Valitettavasti yhteisen tahtotilan puute jaostojen välillä on ollut syynä siihen, että toiminnan aloituskin on kuivunut kasaan eikä asiaa ole saatu kehittymään. Palautteiden perusteella asiaa viedään eteenpäin seuran johtokuntaan sekä pohdintaan millaisia resursseja jaostossa on kehittää tukitoimintoja kilpahiihtäjiä varten.