Matkailukehitystä vai aluekehitystä? Matkailun rooli syrjäseutujen seutujen aluekehityksessä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tutkimuspäiv ivät 18. 19.11.2008 19.11.2008 Jyväskyl skylä Tutkimusasiamies, FT Pekka Kauppila Oulun yliopisto, maantieteen laitos/naturpolis Kuusamo
Esityksen rakenne Johdanto syrjäseudut seudut rakennemuutoksessa matkailun mahdollisuudet ja haasteet syrjäseuduilla seuduilla Matkailukeskukset: ytimiä periferiassa Suomen matkailustrategia Cases: Levi, Ruka, Saariselkä ja Ylläs Matkailusuunnittelu ja aluekehitys matkailukeskeinen ja aluekehityskeskeinen malli Cases: : Kuusamo, Salla ja Inari Yhteenveto ja pohdinta spatio funktionaalinen funktionaalinen-malli: matkailun aluekehitysvaikutusten lisää ääminen syrjäseuduilla seuduilla
JOHDANTO
Koillis-Suomen kuntien työpaikkakehitys 1993 2003 Kaikki työpaikat Maa-,, metsä- ja kalatalous 6000 5000 4000 3000 Työpaikkamäärä 950 850 750 650 550 450 Työpaikkamäärä 2000 1000 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 Vuodet Kuusamo Posio Salla Taivalkoski 350 250 150 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 Vuodet Kuusamo Posio Salla Taivalkoski Lähde: TK/Työssäkäyntitilastot
Kuusamo -tarkasteltu 26 asiakirjaa: Kuntasuunnitelmat/Talousarviot/ Matkailu Taloussuunnitelmat vuosilta Maa- ja metsätalous 77, 81, 83-88, 90-95, 98, 00-02, 05 Puunjalostus Puunjalostus Puunjalostus Elinkeinojen kehittämisohjelma (1987) Elintarviket. Elintarviket. Elintarviketeollisuus Kuusamon seudun kehittämisohjelma (1991) Metalliteollisuus Naturpolis Kuusamo kehittämisohjelma (2000) Informaatioala Palvelustrategia (2004) Hyvinvointiala -75-80 -85-90 -95-00 -05 Posio -27 asiakirjaa: Kuntasuunnitelmat/Talousarviot/ Taloussuunnitelmat vuosilta 76, 82-90, 92-98, 00-04 Posion kehittämisohjelma (1990) Matkailu Maaseudun kehittämisprojekti (1992) Maa- ja metsätalous Kunnan kehittämisstrategia (1993) Puunjalostus Lapin maaseudun tulevaisuus (1994) Elintarviketeollisuus Palvelustrategia (2004) Keramiikka Keramiikka -75-80 -85-90 -95-00 -05 Salla -33 asiakirjaa: Kuntasuunnitelmat/Talousarviot/ Taloussuunnitelmat vuosilta 74, 1980-2004 Elinkeinojen kehittämisohjelmat Matkailu vuosilta 74, 87 Maa- ja metsätalous Kunnan kehittämisohjelmat Puunjalostus Puunjalostus Puunjalostus vuosilta 88, 89 Elintarviketeollisuus Elintarviket. Elintarviket. Elintarviketeollisuus Erityisalueohjelma (1991) Informaatioala Sallan kuntastrategia (2001) Itäyhteistyön ja rajanylityspaikan hyödyntäminen -75-80 -85-90 -95-00 -05 Taivalkoski -28 asiakirjaa: Matkailu Kuntasuunnitelmat/Talousarviot/ Maa- ja metsätalous Maaseutu Maaseutu Taloussuunnitelmat vuosilta Teollisuus 79, 81-96, 98-03 Puunjalostus Puunjalostus Elinkeinojen kehittämisohjelmat Elintarviketeollisuus Elintarviket. Elintarviketeollisuus vuosilta 87, 88 Metallit. Metallit. Metalliteollisuus Metallit. Palvelustrategia (2004) Informaatioala Kulttuuri Kulttuuri -75-80 -85-90 -95-00 -05 Lähde: Juntheikki 2005
Kuusamon matkailun henkilöty työvuodet 1997 1999, 1999, 2001, 2003 ja 2005 (Hätälä & Kauppila 1999; Kauppila & Ervasti 2001; Ervasti & Kauppila 2003; Juntheikki & Korhonen 2005; Kauppila 2007) 800 Henkilötyövuodet 700 600 500 400 300 200 100 0 1997 1998 1999 2001 2003 2005 Vuodet Muutos 1997 2005: + 217 henkilötyövuotta (+ 41 prosenttia) Vuonna 2005 matkailun htv:t olivat 23 prosenttia Kuusamon yritys- ja toimipaikkarekisterin htv:sta
Matkailun mahdollisuudet ja haasteet Syrjäseuduilla matkailun kehittämisen tavoitteet liittyvät t aluetalouden osalta muun muassa seuraaviin tekijöihin ihin (Hall & Jenkins 1998) ylläpit pitää ja luoda tuloja, työllisyytt llisyyttä ja kehitystä ylläpit pitää ja kehittää alueen taloudellista ja sosiaalista infrastruktuuria kannustaa monipuolistamaan aluetaloutta auttaa ja kannustaa paikallisväest estön n elinympärist ristön n ja palveluiden säilymists ilymistä edistää paikallisten luonto- ja kulttuuriperinnön n säilymists ilymistä ja suojelua Haasteita syrjäseutujen seutujen matkailun kehittämisess misessä (Hall & Boyd 2005) päätöstekovallan puute; perifeerisyys poliittisessa, taloudellisessa ja sosiaalisessa pääp äätöksenteossa sijainnillinen perifeerisyys; kustannustekijä saavutettavuudessa yksipuolinen aluetalous muuttotappioalueita; osaamisvaje
MATKAILUKESKUKSET: YTIMIÄ PERIFERIASSA
Suomen matkailustrategia Suomen matkailustrategia vuoteen 2020 & Toimenpideohjelma vuosille 2007 2013 2013 (Virtanen ym. 2006: 23): Voimakkaan kasvun aikaansaamiseksi matkailun kehittämistoiminta kohdistetaan kahteen strategiseen painopistealueeseen: 1. Matkailukeskusten kehittäminen 2. Teemapohjaisten tuotteiden ja palveluiden kehittäminen Matkailukeskusten kehittäminen synnyttää mm. kriittistä massaa ja saa aikaan lumipalloefektin, joka luo tulo- ja työllisyysvaikutuksia, yritysten erikoistumista sekä voimakasta kasvu. Lisäksi suuret matkailukeskukset pystyvät t tarjoamaan työntekij ntekijöille ille ja heidän perheilleen elämisen perusedellytykset ja palvelut. Matkailukeskuksissa samanaikaisesti toteutettavilla, toisiaan tukevilla kehittämistoimenpiteill mistoimenpiteillä saadaan aikaan parempia tuloksia.
Kilpisjärvi N Pallas- Olos Saariselkä- Vuotso Ylläs Levi Luosto- Pyhä LAPPI Sallatunturi Aavasaksa Ruka Koillismaa Matkailualueen raja Kalajoen Hiekkasärkät POHJANMAA Syöte VAARA-ALUE Kainuu Vuokatti Tahko JÄRVIALUE Koli Pohjois- Karjala Himos Punkaharju KULTTUURIALUE 0 100 km Lähde: Vuoristo & Vesterinen 2001; Vuoristo 2002
Väestömäärän n muutos vuosina 1970 2003 Väestö: alueella vakituisesti asuvat 31.12. Muutos 1970-2003: Kittilä: -20 % (-1 452 hlö) Kuusamo: -4 % (-810) Inari: +3 % (+222) 650 600 550 500 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0 Väestömäärä Kolari: -22 % (-1 091) 1970 1980 1990 2000 Suomi: +14 % (+621 396) Levi Ruka Saariselkä Ylläs Lähde: TK/Paikkatiedot
Yritystoimipaikkojen suhteellinen muutos (%) vuosina 1993 2006 350 300 250 200 Prosenttia 150 100 50 0 Kittilä Kuusamo Inari Kolari Matkailukeskus Kunta imatkailukeskus Koko maa Lähde: TK/SuomiCD
Työpaikkojen suhteellinen muutos (%) vuosina 1990 2003 200 175 150 125 100 75 50 25 0-25 -50 Prosenttia Kittilä Kuusamo Inari Kolari Matkailukeskus Kunta imatkailukeskus Koko maa Lähde: TK/SuomiCD
Matkailukeskukset suhteessa sijaintikuntiin Muuttujat Levi Ruka Saariselkä Ylläs Väestö 1970 2003 5 % 10 % 1 % 2 % 0 % 4 % 3 % 8 % Yritystoimipaikat 1993 (lkm) 2006 (lkm) 14 % (36) 27 % (152) 4 % (21) 8 % (80) 12 % (36) 16 % (82) 16 % (33) 29 % (98) Työpaikat 1990 (lkm) 2003 (lkm) 9 % (235) 30 % (675) 3 % (206) 5 % (342) 7 % (242) 15 % (404) 7 % (124) 16 % (217) Lähde: TK/Paikkatiedot ja SuomiCD
Keskuksen ja periferian ominaispiirteet (Boterill ym. 2000) Keskus Korkea talouden aktiviteetti ja monipuolinen talouden rakenne Kaupunkialueita: kasvava väestömäärä positiivisen muuttotaseen seurauksena ja suhteellisen nuori väestörakenne Innovatiivisuus, edelläkäynti ja hyvät informaatiovirrat Poliittinen, taloudellinen ja sosiaalinen päätöksenteko Hyvä infrastruktuuri ja palveluvarustus Periferia Alhainen talouden aktiviteetti ja perinteiset elinkeinot Maaseutualueita: vähenevä väestömäärä negatiivisen muuttotaseen seurauksena ja ikääntyvä väestörakenne Riippuvuus tuoduista teknologioista ja ideoista sekä vaatimattomat informaatiovirrat Kaukaisuus päätöksentekoon johtaa luovuttamiseen ja voiman puutteeseen Vaatimaton infrastruktuuri ja palveluvarustus
MATKAILUSUUNNITTELU JA ALUEKEHITYS
Matkailukeskeinen ja aluekehityskeskeinen malli (Saarinen 2007) Matkailukeskeinen Aluekehityskeskeinen Metsätalous ja puuraakaaineet Rakentaminen esim. mökkituotanto Taide- ja käsityöala Matkailu -elinkeino -tarjonta -kysyntä Koulutus, tutkimus ja teknologia Paikalliset maataloustuotteet Poronhoito ym. luontaiselinkeinot Metsätalous ja puuraakaaineet Rakentaminen esim. mökkituotanto Koulutus, tutkimus ja teknologia Taide- ja käsityöala Alue ja paikallisuus -ympäristö -ihmiset -resurssit Matkailu Poronhoito ym. luontaiselinkeinot Paikalliset maataloustuotteet
Talouden rakenne, matkailuresurssit ja elinkeinopolitiikka: syrjäinen maaseutu (lisäyksin Leinonen, Kauppila & Saarinen 2008) Aluetalouden rakenne Monipuolinen Vaatimattomat (2) Perinteiset elinkeinot Uudet elinkeinot Aluekehityskeskeinen malli (ei matkailu mukana) (1) Perinteinen elinkeino Uusi elinkeino (3) Perinteiset elinkeinot Uudet elinkeinot Matkailu Matkailukeskeinen tai aluekehityskeskeinen malli (4) Matkailu Matkailukeskeinen malli Alueen matkailuresurssit Erinomaiset Yksipuolinen
A) Matkailuresurssit: luonnonvetovoima LI-tason kunnat (21 kpl): Inari Kuusamo Enontekiö Lieksa Sodankylä Kittilä Utsjoki Muonio Posio Rovaniemen mlk. Salla Savonlinna Taivalkoski Kuhmo Vaala Kemijärvi Parikkala Mikkeli Puumala Kuopio Savukoski B) Aluetalouden rakenne Salla: tp. 186, lv. 45 milj., ta. 28/63, henk. 395 (2006) = matkailukeskeinen malli Kuusamo: tp. 993, lv. 583 milj., ta. 44/63, henk. 3 392 (2006) = aluekehityskeskeinen malli Lähde: TK/Yritys- ja toimipaikkarekisteri Lähde: Leinonen, Kauppila & Saarinen 2007
Inarin kunnan elinkeinopoliittinen ohjelma 2006 2007 2007 (Inarin kunta 2005) Painopistealueina elinkeinopolitiikassa arktinen luontomatkailu kylmäteknologia luonnonvarojen hyödynt dyntäminen ja jatkojalostaminen Vuonna 2008 Inarin kunta käyttk yttää elinkeinotoimintaan 447 600 euroa (61 % välittv littömästi matkailua tukevien toimintojen kehittämiseen) Toimenpide Euroa Elinkeinotoiminnan edistäminen (InLike Oy) 90 000 Matkailun kehittäminen (Pohjois-Lapin Matkailu Oy) 140 000 Erillispanos matkailumarkkinointiin 50 000 Suksibussi 9 600 Pohjois-Lapin alueyhteistyön kuntayhtymä 82 000 Inarin latujen kunnostus 2 000 Moottorikelkkareittien kunnossapito 10 000 Kelkkareitit 14 000 Lapin Markkinointi Oy 26 000 Jäämerta kohti -näyttelyn kehittämisavustus 10 000 Saariselän latutyön valaistus 14 000 Yhteensä 447 600 Suoraan matkailuun liittyvät määrärahat 273 600 (61 %)
Matkailukeskeinen malli: Case Inari Vähittäiskauppa Lihanjalostus Kalanjalostus Vähittäiskauppa Majoitus- ja ravitsemispalvelut Virkistys- ja muut palvelut Virkistysja ohjelmapalvelut Virkistys- ja ohjelmapalvelut Majoituspalvelut Ravitsemispalvelut 1) Matkailuelinkeinon sisäinen yhteistyö 2) Matkailuelinkeinon ja muiden elinkeinojen välinen yhteistyö Lähde: Kauppila 2008
Matkailukeskeinen malli: case Inari Vuosina 2006 2007 2007 (n=64) Tulevaisuudessa (n=48) Inarin kirkonkylä Kunnan muut osa-alueet alueet Inarin kirkonkylä Kunnan muut osa-alueet alueet Ivalon kuntakeskus Saariselän matkailualue Ivalon kuntakeskus Saariselän matkailualue Lähde: Kauppila 2008
YHTEENVETO JA POHDINTA
Matkailukeskuksen ja ympäröiv ivän n alueen yhteistyömalli (Kauppila 2004) Maatalous Maaseutu Periferia Porotalous Luontomatkailu - matkailupalvelut Matkailukeskus Keskus Metsätalous Kalatalous Käsityöt 1) Matkailuelinkeinon sisäinen alueellinen yhteistyö 2) Matkailuelinkeinon ja muiden elinkeinojen välinen alueellinen yhteistyö 3) Paikallisuus; kehitysprosessi ja sen luonne Kulttuurimatkailu - matkailupalvelut MATKAILUKESKUKSEN INTEGROIMINEN LAAJEMMAN MAANTIETEELLISEN ALUEEN TALOUDELLISIIN JA SOSIAALISIIN RAKENTEISIIN
Matkailun kehitysprosessi (Pearce 1981, 1991) Integroitu kehitysprosessi yhden, alueen ulkopuolisen yrityksen johtama kokonaisvaltainen, nopea kehitysprosessi suunniteltu kokonaisuus, eristyneisyys olemassa olevasta asutuksesta, korkea status Katalyyttinen kehitysprosessi alkusysäys alueen ulkopuoliselta yritykseltä,, joka huolehtii primaarisista attraktioista, majoituspalveluista ja markkinoinnista pienet, paikalliset yritykset tarjoavat sekundaarisia attraktioita, vaihtoehtoisia majoituspalveluita ja kauppapalveluita olemassa olevaa asutusta, kehitysprosessi kohdistuu laajemmalle maantieteelliselle alueelle, monipuolisemmat majoitusmahdollisuudet
Maatalous Menesjärvi Keskus Inari Partakko Sevettijärvi Näätämö Metsätalous Spatio funktionaalinen funktionaalinen-malli: Inarin kunta Kalatalous Ivalo Nellim Kuttura Saariselkä Porotalous Käsityöala Periferia Lähde: Kauppila 2008
Porotalouden ja matkailuelinkeinon kytkennät Yritys Palvelut - ohjelmapalvelut Tavarat - lihantuotanto - elintarvikkeet - matkamuistot Aineeton Alueimagot ja mielikuvat alueista - käyttöesineet/-tavarat Alueelliset vaikutukset - sosiaaliset - ympäristölliset Aineellinen - taloudelliset Alue