Hankesuunnitelman liite 10 SIPOON KUNTA Sipoonlahden koulun laajennus ja muutostyöt, Hankesuunnitelmaliite 10 Työnumero P30302 Asiakirja nro Päivämäärä 28.09.2016 Päivitetty Laatija E. Kavander Tarkastanut M. Lehtisalo FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P30302
1 (6) Sisällysluettelo 1 Yleistä... 2 2 Sisäilmastotavoitteet... 2 3 Tekniset järjestelmät, laajennusosa... 3 3.1 lämmitysjärjestelmä... 3 3.2 Vesi- ja viemärijärjestelmä... 3 3.3 Ilmastointijärjestelmä... 4 3.4 Palonsammutuslaitteet... 5 4 Tekniset järjestelmät, vanhan osan muutosalue... 5
2 (6) Sipoonlahden koulun laajennus ja muutostyöt 1 Yleistä Kohde on Sipoon kunnan koulurakennus. Sijaintipaikka Söderkulla, 01150 Sipoo. Tontilla sijaitsee vuonna 2009 valmistunut koulurakennus. Vanhan koulun bruttoala on noin 7000 brm². Hankesuunnittelun laajuuteen kuuluu vanhan koulun muutostyöt sekä koulun laajennus. Kilpailualueeseen on myös kuulunut uusi liikuntasali ja ruotsinkielinen koulurakennus, mutta niiden toteutusta ja toteutusaikataulua ei käsitellä tässä selvityksessä. Alueella on myös vanha lämmitetty urheilukenttä, joka on tällä hetkellä liitetty kaukolämpöön. Hankesuunnitelmassa annetaan ehdotus lämmitystavan osittaisesta korvaamisesta maalämmöllä. Koulun kokonaislaajuus on n. 14 300 brm² ilman ruotsinkielistä koulua. vanha koulu n. 7000 brm² (valmistunut 2009) luokkasiipien uudisosa n. 4200 brm² vanhan koulun rakennusmassan sisällä tapahtuva bruttoalan laajennus ja pienet vanhaan massaan liittyvät lisäosat n. 1150 brm² liikuntasali oheistiloineen n. 1800 brm² 2 Sisäilmastotavoitteet Ilmastointijärjestelmällä pyritään luomaan hyvät ja terveelliset sisäilmastoolosuhteet energiatehokkaasti. Energiatehokkuus toteutetaan hyvillä lämmöntalteenottolaitteilla ja tarpeenmukaisella ilmastoinnilla, jota ohjataan ilmastointikoneiden aikaohjelmien ja tilakohtaisten lämpötila-, hiilidioksidi- ja läsnäoloantureiden mukaan. Tavoitteiden toteutusta ja seurantaa varten kiinteistö varustetaan monipuolisella säätö- ja valvontajärjestelmällä, jolla voidaan seurata paitsi kiinteistön energian kulutuksia myös tilakohtaisesti sisäilmasto-olosuhteiden toimivuutta. Rakentamisessa noudatetaan voimassaolevia Suomeen rakentamismääräyskokoelman ilmastointiosan D2 määräyksiä ja ohjeita, sekä tavoitellaan sisäilmaluokituksen 2008 luokituksen tasoa S2. Sisäilmastoluokkia on 1, 2 ja 3, joista 1 on paras luokitus (yksilöllinen sisäilmasto) ja 3 vastaa viranomaisvaatimusten mukaista luokitusta (RakMk D2, tyydyttävä sisäilmasto). Luokitus 2 vastaa hyvää sisäilmastotasoa. Lämpöolot ovat hyvät, mutta ylilämpeneminen on mahdollista kesäpäivinä, vetoa ei yleensä esiinny. Tuloilmassa on viilennys. Ikkunoiden U-arvoksi valitaan määräyksiä parempi 0,8 W/m²K, jotta vedon ja kylmäsäteilyn tunne on mahdollisimman vähäinen. S2-luokassa: ilmastointijärjestelmän puhtausluokka on P1 hiilidioksipitoisuus 900 ppm (viranomaisvaatimus 1200 ppm)
3 (6) maksimi-ilmavirta opetustiloissa 4 l/s,m² Vaatimukset uusille rakenteille: U-arvot rakennusmääräysten mukaan (pl. ikkuna) ikkunan U-arvo 0,8 W/m²K hyvä tiiveys, ilmanvuotoluku 1 3 Tekniset järjestelmät, laajennusosa 3.1 Lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmä Vanha osa on liitetty Etelä-Suomen Energia Oy:n kaukolämpöverkkoon. Lämpöenergian tuottamista varten uudelle osalle rakennetaan lämpöpumppujärjestelmä, joka hyödyntää maaenergiaa. Huipputehoja tasaamaan käytetään olemassa olevaa kaukolämpöä. Tilausvesivirtaa mahdollisesti kasvatetaan, mutta liittymää ei uusita. Lämpöpumppujärjestelmällä tuotetaan myös tuloilman viilennys. Lämmitysjärjestelmä on matalalla lämpötilatasolla toimiva vesikiertoinen järjestelmä ja jaettu erikseen ilmastointikoneverkoksi ja tilojen lämmitysverkoksi. Tilojen lämmitykseen käytetään säteilijöitä tai lattialämmitystä tai näiden yhdistelmää. Tarvittaessa samoja järjestelmiä voidaan käyttää myös lisäviilennykseen. Tarvittavat siirtimet ovat juotettuja levylämmönsiirtimiä, materiaali HFe. 3.2 Vesi- ja viemärijärjestelmä Käyttövesi saadaan kunnan verkostosta. Laajennusosat liitetään kunnan vesi- ja viemäriverkostoon. Laajennusosa varustetaan omalla alavesimittauksella. Viemäriverkostoja on kolme: verkosto saniteettivesille verkosto keittiön rasvaisille jätevesille, vanhan REK:n mitoitus tarkistetaan verkosto sadevesille Jätevesiviemärit lattiatasojen yläpuolella rakennuksen sisäpuolella tehdään valurautaviemäriputkista, maahan asennettavat putket polypropeeni-, PEH- tai PVC-muoviviemäriputkista. Hanat ovat yksiotesekoittajia ja tarpeen mukaan elektronisia.
4 (6) 3.3 Ilmastointijärjestelmä Tilat varustetaan koneellisilla tulo- ja poistoilmanvaihtolaitteilla, joiden palvelualueiden määrityksissä otetaan huomioon tilojen toisistaan poikkeavat käyttöajat, toiminnallisuus ja hygienia. Ilmastointi toteutetaan käyttötarpeen mukaisena käyttämällä nk. ilmamääräsäätöä, jota ohjataan lämpötila-, hiilidioksidi- ja läsnäolotuntoelimillä kaikissa niissä tiloissa, joissa se on teknisesti ja taloudellisesti järkevää. Uudet pääilmanvaihtokoneet rakennetaan laajennuksen kellariin, ja kojeille varataan riittävät huoltotilat. Molemmille uusille siiville sekä laajentuvalle aulaosalle tehdään omat IV-kojeet. Opetustilojen IV-kojeet varustetaan hyvällä hyötysuhteella toimivalla roottori-lto:lla sekä jäähdytyspattereilla. Muita tiloja palvelevat koneet varustetaan käyttötarkoitukseen soveltuvalla LTO:lla. Kun uusi liikuntasali rakentuu, sille tehdään oma konehuone tilan katolle. Liikuntasalille ja siihen liittyville sosiaalitiloille tulee omat niitä palvelevat koneet. Kojeiden SFP-luku on pääsääntöisesti maksimissan 1,5 kw/m³/s. Järjestelmissä pyritään hyviin ja viihtyisiin sisäilmasto-olosuhteisiin sekä alhaiseen sähkö- ja lämpöenergian kulutukseen. Päätulo- ja poistoilmakoneet ovat suorakäyttöisiä kammiopuhaltimia, taajuusmuuttajilla varustettuja koneita. Järjestelmässä käytetään mahdollisimman energiatehokkaita moottoreita/ moottori + taajuudenmuuttaja yhdistelmiä. Koneissa ilma suodatetaan, lämmitetään ja tarpeen mukaan viilennetään. Suodatusluokka tuloilmakojeissa F7. Lämmöntalteenottolaitteilla varustettujen poistoilmakoneiden suodatusluokka on EU5. WC-tilojen ilmanvaihto toteutetaan omalla IV-kojeella, joka varustetaan levy-lto järjestelmällä. Yksittäiset pienet koneet esim. ylilämmön poistopuhaltimet ja pienet poistopuhaltimet (huippuimurit) ovat kaksinopeuksisia. Opetustilojen koneiden ilmavirrat mitoitetaan Sisäilmastoluokitus 2008 luokan S2 mukaisille ilmavirroille siten, että maksimi-ilmavirta on 4 l/s,m2. Luokkien ilmastointi toteutetaan ilmavirtasäätöisenä siten, että opetustilojen ilmanvaihto säätyy automaattisesti tilan käytön mukaan alueella 2-4 l/sm2. Säätö tapahtuu huonetilassa olevien lämpötila- ja hiilidioksidianturin ohjauksen perusteella (asetusarvo 900 ppm). Erikoistilojen kuten luonnontieteen, kotitalouden ja teknisen työn tilojen ilmavirrat mitoitetaan kohdepoistojen vaatimusten mukaan siten, että tuloilmavirta säätyy automaattisesti käyttötarpeen mukaisesti. Kotitalousluokan ilmanvaihto toimii liesikupujen kautta ainoastaan, kun liedet on kytketty päälle. Muulloin poistoilmanvaihto toimii kuten muissa opetustiloissa.
5 (6) 3.4 Palonsammutuslaitteet Rakennukseen asennetaan alkusammutuslaitteiksi pikapalopostit ja jauhesammuttimet sekä sammutuspeitteet viranomaisvaatimusten mukaan. Paloilmaisinkeskuksen yhteyteen tai muualle pelastuslaitoksen kanssa sovittavaan paikkaan sijoitetaan ilmastoinnin hätäpysäytyspainike (painikkeet). Rakennusta ei sprinklata. 4 Tekniset järjestelmät, vanhan osan muutosalue Laajennuksen valmistuttua rakennetaan uusia tiloja vanhan rakennusmassan sisään ja uusitaan osittain vanhoja teknisiä järjestelmiä. Kokonaan uusia tiloja rakentuu vanhaan keskusaulaan. Vanha osa on liitetty kaukolämpöön ja pääasiallisena lämmitysmuotona on vesikiertoinen patterilämmitys. Hankesuunnittelun aikana on tutkittu vaihtoehtoa, jossa vanhakin koulu liitettäisiin maaenergiakenttään ja vain huippuja tasattaisiin kaukolämmöllä. Koko energiamäärän kattamiseksi tämä ratkaisu vaatii ison energiakaivomäärän, lisätilavarauksen lämmönjakokeskukseen ja mittavia muutoksia vanhassa lämmönjakokeskuksessa. Ratkaisu ei ollut kustannuksiltaan järkevä. Vanhalle koululle suunnitellaan pienempi maaenergiakenttä tuottamaan viilennystä ilmanvaihtoon, sama ratkaisu toimii myös lisäenergialähteenä ilmanvaihdon lämmityksessä. Hankesuunnitteluvaiheessa selvitettiin myös vanhan urheilukentän lämmityksen muuttamista kaukolämmöstä maaenergiaan. Ratkaisu ei ollut kannattava, sen sijaan urheilukentän käytön optimointi ja automatiikan uudelleen suunnittelu voi säästää merkittävästi vuotuisissa käyttökustannuksissa. Ilmastointi on tarpeenmukainen, ilmavirtasääteinen järjestelmä, jota on ohjattu tilakohtaisesti. Ilmanvaihtokojeet on varustettu lämmöntalteenottojärjestelmällä, lukuun ottamatta keittiön konetta. Ilmamäärät on mitoitettu Sisäilmastokuokituksen S2 mukaisesti. Vanhoissa ilmanvaihtokojeissa ei ole nykyisellään jäähdytystä, mutta joissain vanhoissa tiloissa on paikallinen jäähdytysjärjestelmä. Vanha nestelauhdutin ja VJK puretaan. Ilmanvaihtokoneisiin suunnitellaan lisättäväksi viilennyspatterit. Viilennykseen käytetään joko rakennettavaa maaenergiakenttää tai ilmalämpöpumppujärjestelmää. Sisäänpuhalluslämpötilana viilennyksen ajankohtina pidetään kuitenkin +18 C, jotta vanhoja kanavia ei tarvitse lämpöeristää. Vanhat runkokanavistot säilytetään ja muutoksia tehdään tarpeen mukaan huonetiloissa tilajaon muuttuessa. Alakattoratkaisusta riippuen vanhat päätelaitteet uusitaan. Suurimmat tekniset muutokset kohdistuvat vanhaan B-siipeen kokonaisuudessaan. Kaikkiin tiloihin tulee mittavia muutoksia ja 2.krs:n käyttötarkoitus muuttuu hallintotiloista opetustiloiksi. B-osalla on sijainnut keittiö, kotitalousluokat, hallintosiipi, kuvataide ja tekstiililuokkatiloja. Keittiön ja
6 (6) kotitalousluokkien paikat vaihtuvat ja uuden keittiön laitekuorma kasvaa merkittävästi. Keittiön vanha ilmanvaihtokone ei enää riitä palvelemaan uutta keittiötä. Keittiön ilmanvaihtoa varten rakennetaan uusi poistokonehuone B- siiven vesikatolle ja koneet uusitaan. Tulokone uusitaan vanhalle paikalleen ja tarvittava lisätila saadaan purkamalla vanha hallinnon IV-kone. Vanhaan B-siiven konehuoneeseen valvomovarauksen tilalle rakennetaan uusi ilmanvaihtokone B- siiven uusille luokkatiloille. Keittiö uusitaan kokonaisuudessaan, lattia avataan uusien viemäreiden asentamista varten, viemärit HFe- viemäreitä. Hallintotiloille tehdään uusi konehuone vanhan musiikkiluokan päälle. Rakennusautomaatio uusitaan samaan tasoon ja järjestelmään, kuin vaiheen I laajennusosat. Ohjelmistot, valvomolaitteet sekä kenttälaitteet alkavat olla muutostöiden aikaan luonnollisessa uusimisvaiheessa. Patterit säilytetään entisellään, termostattiset patteriventtiilit vaihdetaan moottoritoimisiin, jos ilmanvaihtokoneisiin lisätään viilennys. Vanhat viemärilinjat kuvataan ja huuhdellaan, ulkopuoliset putkireitit jäävät osittain laajennuksen alle, siirtotarve selvitetään jatkosuunnittelun yhteydessä. Vanhan koulun liikuntasalin katolle rakennetaan aurinkosähkökeräinjärjestelmä, joka pystyy tuottamaan noin 10% koulun nykyisestä sähkönkulutuksesta, järjestelmä varustetaan laajennusvarauksin.