RAKENNUSTEOLLISUUDEN HITSAUSTÖIDEN MUUTTUNEET VAATIMUKSET 15.11.2011 klo 12-16 WinNova Pori Rauma 29.10.2011 Tuomo Orava WinNova Hitsaaminen rakennustyömailla ja rakennusten osiksi tuleviin tuotteisiin Betoniterästen hitsaukset Teräsrakenteiden hitsaaminen rakennuksilla ja konepajoilla rakennuksille käytettäviin tuotteisiin Minkälaisia dokumentteja hitsaustyön suorittajalla (yritys/ hitsaaja) tulisi olla, jotta vaatimusten täyttäminen osoitettavissa. Mitä ovat WPS, WPQR, Hitsaajan pätevyystodistus, Hitsaajan passi. Hitsaajan pätevöinti SFS EN 287-1:2011 muutokset edelliseen revisioon 2 29.10.2011 1
4 29.10.2011 2
29.10.2011 5 29.10.2011 6 3
29.10.2011 7 PIENAHITSEISSÄ LIITOSVIRHETTÄ JOPA 90% Tutkintalautakunta toimitti sekä irronneet että kiinni pysyneet konsolit, vahvistuslevyt ja palat pilareista tutkimuslaitokseen tutkittavaksi. Tutkimuksissa liitoksista valmistettiin metallografisia poikkileikkausnäytteitä ja niitä tutkittiin silmämääräisesti, valomikroskoopilla, mittaamalla kovuuksia ja analysoimalla materiaalien koostumusta käyttäen optista emissiospektrometriaa. Tutkimuksissa liitosvirheen suuruudeksi todettiin 90% eli hitsausliitoksen kapasiteetti oli vain murto-osa virheettömään vastaavaan hitsiin verrattuna. Tunkeuma oli vahvistuslevyn suuntaan huono ja useissa poikkileikkauksissa esiintyi kylmäjuoksua. Virheen arvioitiin syntyneen ilmeisenä seurauksena tarkoitukseen soveltumattomista hitsausparametreista, joilla tarkoitetaan esimerkiksi polttimen asentoa ja kuljetusnopeutta, hitsausvirtaa, hitsausjännitettä ja langansyöttönopeutta. Hitsattavien kappaleiden todettiin olevan tavanomaista rakenneterästä. Samoin hitsiaineen koostumus vastasi pääosin tavanomaisen seostamattoman MAG-umpilangan koostumusta. 29.10.2011 8 4
29.10.2011 9 Tutkimuksesta ei kuitenkaan selvinnyt tarkemmin, mitkä hitsaustyön virheet johtivat huonoon lopputulokseen. Sen vuoksi tutkintalautakunta teetti hitsauskokeita, joiden tarkoituksena oli saada aikaan samalla tavalla puutteellisia liitoksia ja todeta, miten sellainen lopputulos voi syntyä. Tutkimuksissa hitsattiin useita koeliitoksia ja onnistuttiin hitsaamaan myös samalla tavoin epäonnistunut liitos kuin oli pettäneissä rakenteissa. Hitsaustyössä oli kokeiden perusteella käynyt ilmeisesti niin, että käytetty jännite oli ollut hieman liian suuri ja lisäksi hitsauspistooli ei ollut riittävästi kohdistettuna paksumpaan ja raskaampaan eli lämpöä enemmän vaativaan osaan eli vahvistuslevyyn. Tutkintalautakunta perehtyi tutkinnan yhteydessä Suomen rakentamismääräyskokoelman osan B7 Teräsrakenteet hitsausta koskeviin kohtiin ja standardeihin, joihin ohjeessa on viitattu. Ohjeistus todettiin kaiken kaikkiaan varsin vaikeaselkoiseksi. 29.10.2011 5
Tutkinnassa saatiin standardeista kuitenkin tulkittua, että on olemassa tiettyjä menettelyjä, joita noudattamalla pienahitsien laadusta tulee todennäköisesti hyvä. Kolme oleellista osoitusta teräsrakenneyrityksen laaduntuottokyvystä ja siten valmiiden rakenteiden laadusta olisivat olleet hitsausohje (WPS), hitsaajan pätevyystodistus ja hitsauspöytäkirja. Tässä tapauksessa mitään mainituista ei ollut. Ilman niitäkin hitsausliitoksista voi tulla laatuvaatimukset täyttäviä, mutta epäonnistumisen mahdollisuus on jo lähtökohtaisesti olemassa. Rakenteiden yksityiskohdat eivät saa olla yhden kortin varassa. Laaduntuottokyvyn osoituksia ei pidä käsittää pelkästään asiakirjoin hoidettavaksi byrokratiaksi vaan paremmaksi ja järjestelmällisemmäksi toimintatavaksi, joka mahdollistaa virheiden torjumisen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Hitsausohjeen (WPS) tulee olla laadittu juuri kyseistä hitsaustehtävää varten ja sen tulee perustua menetelmäkokeeseen. Hitsausptk tarkoittanee (?) Hitsien tarkastus pöytäkirjaa 29.10.2011 11 Hitsausohjeen (WPS) tulee olla laadittu juuri kyseistä hitsaustehtävää varten ja sen tulee perustua menetelmäkokeeseen. Menetelmäkokeessa oikeat hitsaustapa ja arvot etsitään hitsaamalla koeliitoksia. Kun kokeellisesti on todettu tietyllä tavalla syntyvän onnistunut hitsi, parametrit merkitään hitsausohjeeseen, jonka mukaan lopulliset hitsit tehdään. Silloin hitsausliitoksesta tulee vastaava eli yhtä hyvä kuin menetelmäkokeen liitos. Menetelmäkokeen liitoksen kelvollisuutta voidaan selvittää mm. yksinkertaisella murtokokeella esimerkiksi ruuvipenkissä, jossa vääntämällä varmistetaan, että liitos taipuu eikä murru liian pienellä kuormalla. 29.10.2011 12 6
Hitsaajan pätevyystodistuksen tarkoituksena on varmistaa, että hitsaajalla on osoitettu pätevyys kyseisen hitsaustehtävän suorittamiseen. Pätevyystodistus perustuu hitsauskokeeseen, mutta sen lisäksi myös tietopuolisen kokeen suorittaminen olisi hyödyllistä. Pätevyystodistuksen pitää olla voimassa, sen pitää päteä kyseiseen hitsaustapaan ja hitsauskoe pitäisi olla suoritettu olosuhteissa, jotka vastaavat tuotanto-olosuhteita. Oriveden teräsrakenteiden hitsaajalla ei ollut voimassa olevaa pätevyystodistusta, mutta hän sai todistuksen suoritettuaan pienaliitoksen hitsauskokeen hyväksytysti onnettomuuden jälkeen. 29.10.2011 13 14 29.10.2011 7
BETONITERÄSTEN HITSAUS 15 By 50 Betoninormit 2004 kohta 4.2. Työnsuoritus 4.2.3.4 Hitsaustyöt Miten hitsausliitosten suorittajien ammattitaito varmistetaan? Valitettavasti asiaan ei oteta kantaa selkeästi muualla kuin kansainvälisissä standardeissa (SFS EN ISO 17660-1 ja 2). By 50 ei määrittele asiaa tarkemmin. SFS 1267 (joka vahvistettu 2008-09-089 ja koskee TEHDASVALMISTEISIA raudoitteita), ei otata kantaa suorittajien pätevyyteen, mutta keventää ISO 17660-1 vaatimuksia voimaakantavien ristiliitosten kohdalla. 16 29.10.2011 8
Ilmeisesti kuvitellaan, että hitsaajat voidaan betoniterästen hitsaukseen pätevöidä SFS EN 287-1 mukaisilla hitsaajan pätevöinneillä (kuten muissakin tuotteissa, esim. painelaitteissa). Pätevöinnit ovat sekä hitsausprosessi- että perusmateriaalikohtaisia ja valitettavasti edellä mainitun standardin mukaiset pätevyydet eivät ole betoniterästen hitsaukseen riittäviä. 17 29.10.2011 18 29.10.2011 9
19 29.10.2011 20 29.10.2011 10
21 29.10.2011 22 29.10.2011 11
23 29.10.2011 24 29.10.2011 Näihin ristiliitoksiin on kevennys SFS 1267ssa, mutta se koskee vain TEHDAS- VALMISTEITA 12
25 29.10.2011 26 29.10.2011 13
SFS EN ISO 17660-1 lainaus hitsauskoordinoija vaatimuksesta 27 29.10.2011 EN ISO 17660-1 Betoniterästen hitsaus. Osa 1 Voimaliitokset EN ISO 17660-2 Betoniterästen hitsaus. Osa 2 Kiinitysliitokset Näissä kahdessa standardissa esitettiin selkeä vaatimus, että Hitsattujen betoniteräsliitosten valmistajalla tulee olla käytettävissään ainakin yksi hitsauskoordinoija, joka täyttää standardin ISO 14731 mukaiset vaatimukset ja jolla on erityistietämys betoniteräksen hitsauksesta (ks.liite B). Esim. IWS+ 544-01 kurssi Järjestettäneen WinNovassa (?) 28 29.10.2011 14
29 29.10.2011 30 29.10.2011 15
31 29.10.2011 32 29.10.2011 16
33 29.10.2011 34 29.10.2011 17
Aineenpaksuus tarkoittaa muuta terästä 35 29.10.2011 36 29.10.2011 18
37 29.10.2011 38 19
39 29.10.2011 40 29.10.2011 20
Hitsien laatuluokkavaatimus määriteltävä! 41 29.10.2011 42 29.10.2011 21
Esimerkiksi venesuuli ei täytä tilapäisen oleskelun vaatimusta! 43 44 29.10.2011 22
AIKATAULU DAPP 1.1.2011 DOW 1.7.2012 Vaihtoehtoinen vielä UK,RoI, Fi,Swe,No) Rakennustuoteasetus tekee pakolliseksi Suomessa 1.7.2013 lähtien. 45 29.10.2011 46 29.10.2011 23
47 29.10.2011 48 29.10.2011 24
49 29.10.2011 50 29.10.2011 25
51 29.10.2011 52 29.10.2011 26
Materiaalien ryhmittely hitsausteknisesti. Koskee sekä hitsareiden että hitsausmenetelmien pätevöintejä Materiaalien ryhmittely Teknisen raportin CR/TR 15608 mukaan 53 54 27
55 56 29.10.2011 28
57 29.10.2011 Lujuusarvo 420 N/mm2. Termomekaaninen (MH) joten ryhmää 2.1!! Suorakaideputket vähintään S355 luokkaa, uusimmat jopa S420 luokkaa 58 29.10.2011 29
59 29.10.2011 60 29.10.2011 30
61 29.10.2011 tärkeimmät 62 29.10.2011 31
-Hitsaajien pätevöinti Tuotannossa tulee kyseeseen sekä päittäisliitoksia, läpihitsattuja T-liitoksi (BW) että pienaliitoksia (FW) 63 29.10.2011 -Hitsaajien pätevöinti Usein oletetaan, että hitsaajan pätevöintinä suorakaideputkissa riittää levyhitsaajan pätevöinti! Mikäli lyhyempi sivu on <150 mm pitää olla pätevöinti putken hitsaukseen. 64 29.10.2011 32
65 YHTEENVETONA VAATIMUKSISTA SFS EN 1090-2 -Hitsaajien pätevöinti -Hitsausohjeiden käyttäminen tuotannossa -Hitsausohjeiden hyväksyntätapa! Menetelmäkokeiden voimassaoloa rajoitettu -Hitsien laatuvaatimukset -Hitsauskoordinoijalle pätevyysvaatimus 66 29.10.2011 33
Valmistukselle asetettavia vaatimuksia Rakennustyömaat: Nykyinen! Hitsaajien pätevöinti Hitsaajalla oltava kyseiseen kohteeseen soveltuva pätevyys (prosessi, materiaali, dimensiot) Hitsausohjeiden käyttö Nykyisen käytännön mukaan edellytetään WPS:ää (pätevöityä) (se kertoo miten hitsaus suoritetaan). Hyväksyjänä joko IWE ta Level 2 NDT tarkastaja Materiaalien tunnistettavuus Tiedettävä mitä materiaalia käytetään (ainestodistustasona minimissään 2.1 laatuvakuutus) Hitsaukselta vaadittava taso määriteltävä Kaikille hitseille vähintään D (?) luokka. Vaativimmille korkeampi vaatimus HITSAUSOHJEET JA NIIDEN HYVÄKSYMINEN Tausta Hitsausohjeita on perinteisesti käytetty off-shore -teollisuudessa ja Yhdysvaltoihin kohdistuvien vientitoimitusten yhteydessä. ISO 9000 laatujärjestelmien yleistyessä on myös hitsaavalta teollisuudelta ruvettu vaatimaan hyväksyttyjä hitsausohjeita. Tämän takia on laadittu seuraavat standardit SFS-EN ISO 15607 Yleiset ohjeet sulahitsaukselle SFS-EN ISO 15609-1/5 Hitsausohjeet eri hitsausprosesseille SFS-EN ISO 15614-1 Terästen sulahitsauksen menetelmäkokeet SFS-EN ISO 15614-2 Alumiinin ja alumiiniseosten menetelmäko keet SFS-EN ISO 15614-5 Titaanihitsauksen menetelmäkokeet SFS-EN ISO 15614-7 Päällehitsauksen menetelmäkokeet SFS-EN ISO 15614-8 Putkilevyhitsauksen menetelmäkokeet SFS-EN ISO 15610 Hitsausohjeen hyväksyntä testatuilla lisäaineilla SFS-EN ISO 15611 Hitsausohjeen hyväksyntä aikaisemmalla kokemuksella. SFS-EN ISO 15612 Hitsausohjeen hyväksyntä standardimenetelmällä SFS-EN ISO 15613 Esituotannolliset kokeet. Standardit ovat korvanneet standardisarjan SFS-EN 288-1/8. 68 29.10.2011 34
29.10.2011 69 70 29.10.2011 35
Hitsausmenetelmän hyväksymistapoja on: -käyttämällä hyväksyttyjä hitsausaineita (SFS-EN ISO 15610) aikaisemmalla kokemuksella (SFS-EN ISO 15611) hitsausliitoksen menetelmäkokeella (SFS-EN ISO 15614-1/8) ohje standardimenetelmän mukainen (SFS-EN ISO 15612) esituotannollisella kokeella (SFS-EN 15613). Hyväksymistapa määritetään sovellutus- tai tuotestandardeissa tai osapuolten välisessä sopimuksessa (sopimuskatselmuksessa). Hyväksymisestä laaditaan hyväksymispöytäkirja (WPQR), jonka pohjalta (pätevyysalueen sisällä) hyväksyttyjä hitsausohjeita (WPS) voidaan laatia. Menetelmäkokeen tai esituotannollisen kokeen pöytäkirjat allekirjoittaa kokeen valvoja (Painelaitteissa tunnustetun 71 29.10.2011 kolmannen osapuolen edustaja). Eräiden mielipiteiden mukaan Pitäisi merkitä aina WPS:ään! 36
Tiettyjä prosesseja koskevia tietoja 73 MENETELMÄKOKEEN SUORITTAMINEN KÄYTÄNNÖSSÄ Menetelmäkoetta suorittava yritys laatii pwps:n koetta varten ja kokeilee että homma toimii (esim. varmistuksia taivutus ja murtokokeilla) Tarvittaessa tilataan menetelmäkokeen valvonta III osapuolelta ja sovitaan ajankohta Kokeen suorituksessa kirjataan kaikki muuttujat ylös ja suoritetaan mm. sähköiset mittaukset mahdollisimman laajasti kokeen aikana (mielestäni koko koetilanne tulee kirjata ylös) Kokeen hitsauksen jälkeen kappaleille suoritetaan silmämääräinen tarkastus. Hyväksynnän jälkeen NDT ja sitten DT. 74 37
75 Taulukko 1. Koekappaleiden tarkastuslaajuus. Hitsausliitoksen on täytettävä hitsiluokka B (SFS-EN ISO 5817), paitsi hitsausvirheiden -korkea kupu (päittäisja pienahitsi) -ylisuuri a-mitta -korkea juuren kupu kohdalla, jossa riittää hitsiluokka C. KOEKAPPALE Läpihitsatut päittäisliitos (levy tai putki) Läpihitsatut T- liitokset ja putken haaraliitokset 5) Pienahitsit 5) TARKASTUS JA KOETUS 100 % silmämääräinen tarkastus 100 % radiografinen kuvaus tai ultraäänitarkastus 4) 100 % pintahalkeamatarkastus 1) 2 poikittaista vetokoetta 2 juuri- ja 2 pintataivutuskoetta 2) 2 sarjaa iskukokeita 6) Kovuuskoe 3) 1 makrohietutkimus 100 % silmämääräinen tarkastus 100 % pintahalkeamatarkastus 1) 100 % ultraäänitarkastus tai radiografinen kuvaus 4) 7) Kovuuskoe 3)) 2 makrohietutkimusta 5) 100 % silmämääräinen tarkastus 100 % pintahalkeamatarkastus 1) Kovuuskoe 3) 2 makrohietutkimusta 1) Tunkeumaneste- tai magneettijauhetarkastus. Epämagneettisille materiaaleille tehdään tunkeumanestetarkastus. 2) Kokeet voidaan korvata neljällä sivutaivutuskokeella, kun aineenpaksuus on =>12 mm. 3) Ei tehdä seostamattomille teräksille, joiden myötölujuus R e <= 275 N/mm 2 eikä austeniittisille ruostumattomille teräksille (ryhmä 8) tai nikkelille (ryhmät 41 48). 4) Vain ferriittisille teräksille, kun aineenpaksuus on 8 mm 5) Määritetyt testit eivät anna tietoa hitsausliitoksen mekaanisista ominaisuuksista. Kun nämä ominaisuudet ovat oleellisia sovellutuksen kannalta, tehdään lisäkokeita, esim. päittäishitseille. 6) 1 sarja hitsiaineesta ja 1 sarja muutosvyöhykkeeltä (kaksi sarjaa eripariliitoksille), kun aineenpaksuus on => 12 mm ja perusaineelle on määritetty iskusitkeysarvot, tai sovellutusstandardi vaatii. Ellei lämpötilaa ole määritelty tehdään iskukoe huoneenlämpötilassa. 7) Ultraäänitarkastusta ei vaadita kun putken ulkohalkaisija on 50 mm. Jos ulkohalkaisija on yli 50 mm eikä teknisesti ole mahdollista suorittaa ultraäänitarkastusta suoritetaan haaraliitoksille radiografinen kuvaus, edellyttäen että liitosmuoto antaa järkevän tuloksen. 76 38
Esituotannollinen koe Kun menetelmäkokeen koekappaleet eivät edusta varsinaista hitsaustapahtumaa riittävässä määrin, voidaan tehdä standardin EN ISO 15613 mukaisia esituotannollisia kokeita. Tarkastuslaajuus on soveltuvin osin menetelmäkokeen mukainen, mutta on ainakin pyrittävä tekemään seuraavat kokeet: a) 100 % silmämääräinen tarkastus b) pintahalkeamatarkastus c) kovuuskokeet (ei tehdä ferriittisille teräksille kun Rm < 420 N/mm2 tai Re < 275 N/mm2, tai austeniittisille ruostumattomille teräksille eikä alumiiniseoksille 21 tai 22) d) makrohietutkimus. Pätevyysalue on soveltuvin osin sama kuin menetelmäkokeessa. Liitosmuoto 77 vain kokeessa käytetty! Hitsausprosesseista riippumaton pätevyysalue Konepajakohtaisuus Menetelmäkoe ja hyväksytty hitsausohje on konepajakohtainen, mutta pätee myös konepajoissa, jotka toimivat saman valmistajan teknisen ja laadun valvonnan alaisena. Perusaineet Kokeiden vähentämiseksi on perusaineet ryhmitellään Teknisen raportin CR/TR 15608:an mukaisesti. Eri ryhmille suoritetuille menetelmäkokeille pätevyysalueet annetaan Teräksille Taulukossa 3 ja Nikkeleille ja Terästen ja nikkelien sekaliitoksille Taulukossa 4. 78 39
Testatut hitsausaineet Tätä hyväksymistapaa voidaan käyttää, kun ei ole erityistä kokemusta hitsauksesta, eikä hitsattavalle tuotteelle ole asetettu erityisiä hitsejä koskevia vaatimuksia. Standardissa EN ISO 15610 hitsausohjeen hyväksyminen edellyttää, että -käytettävään perusaineen muutosvyöhykkeeseen syntyy hyväksyttyjä mikrorakenteita ja ominaisuuksia, jotka eivät merkittävästi huononee tuotteen käytönaikana -käytettävä lisäaine on asianmukaisesti testattu -EN ISO 15609 mukainen "alustava hitsausohje" sopii kyseiseen sovellutukseen. 79 Testatut hitsausaineet Tämän hyväksymistavan käyttö on rajoitettu -seostamattomille teräksille (ryhmä 1.1) (ReH<= 275 N/mm2) - austeniittisille teräksille (ryhmä 8.1) -alumiineille (ryhmät 21 ja 22.1 ja 22.2), edellyttäen, ettei tuotteelle ole asetettu iskusitkeys- tai kovuusvaatimuksia, esikuumennusta, palkojen välisen lämpötilan määrittämistä tai hitsauksen jälkeistä lämpökäsittelyä. Lisäksi on asetettu tiettyjä rajoituksia, kuten - aineenpaksuus 3...40 mm - a-mitta 3 mm -putken ulkohalkaisija yli 25 mm. 80 40
Aikaisempi kokemus Tarkoituksena on, että vaikka hitsausohjeita ruvetaan käyttämään, niin hitsausta voidaan suorittaa kuten aikaisemmin. Näin ollen hitsausohjeiden hyväksynnässä voidaan hyötyä aikaisemmasta kokemuksesta. Standardin EN ISO 15611 mukaisesti aikaisempi kokemus voidaan osoittaa kahdella tavalla, edellyttäen, että hitsien testauksesta (esim. rikkomaton aineenkoetus, rikkova aineenkoetus, vuototestaus tai painekoe) löytyy asianmukaista dokumentointia. Joko a) hitsausta on suoritettu vähintään vuoden tiettynä ajanjaksona tai b) tuote on ollut käytössä tiettynä ajanjaksona, eikä hitseihin ole ollut huomauttamista. Ellei toisin sovita viisi 81 vuotta voidaan katsoa sopivaksi ajanjaksoksi. Standardimenetelmä Koska menetelmäkokeet ovat suhteellisen kalliita on standardissa EN ISO 15612 sanottu, että voidaan käyttää hitsausohjeita, joiden hyväksyntä perustuu toisen yrityksen tekemiin menetelmäkokeisiin. Näitä ohjeita kutsutaan standardimenetelmiksi tai ehkä paremminkin standardiohjeiksi. Standardimenetelmien käyttö edellyttää, että käyttäjä on nimennyt hitsauksesta vastaavan hitsauskoordinoijan (EN 719) ja että noudatetaan EN 729 mukaisia laatuvaatimuksia. Standardimenetelmän käyttökohteina voisi olla tuotteet, joiden valmistajalle ei aseteta osaamisen näyttövaatimusta (vrt. näytetyö). Valmistaja välttyy yksinkertaisissa kohteissa tarpeettomiksi katsottavien yrityskohtaisten menetelmäkokeiden tekemiseltä. Valitettavasti hyväksymistavan käyttö on hyvin rajattu. 82 41
Standardimenetelmä Hyväksyntätavan käyttämistä rajoitettu määrittelemällä materiaaliryhmät, joihin se soveltuu. Esimerkkinä teräkset, joissa se soveltuu vain materiaaliryhmiin 1 1 ; 1 11 ja 8 8 Lisäksi standardin kohdat 6.2 ja 6.3 rajaavat käyttöä: Standardimenetelmän käytössä on huomioitava myös rajoitukset, jotka on asetettu EN 15614-1:n mukaisessa hyväksynnässä (esim. lisäaineen vaihtamisen 83 säännöt! 84 42
6 kk voimassaolon vahvistaminen tehtävä, jotta koe voimassa todistuksessa olevaan päivämäärään saakka 85 86 43
87 Hyväksyttyyn WPS:ään (ei pwps:ään) liittyy AINA WPQR! 88 29.10.2011 44
89 29.10.2011 90 45
Putkistojen asennus. LVI ohjekortti 20-10348 EN 288:ssa ainoastaan 288-3 (menetelmäkoe) ottaa kantaa hitsin muotoon. Siellä muotovirheille vaatimus C luokka /25817 mukaan EN 729 edellyttää suunnittelukatselmuksessa käsiteltävän pintavaatimukset ja hitsin muoto. Hitsauksen jälkeen laatu tarkastettava että saavutettu laatu täyttää vähintään asetetut vaatimukset (silmämääräisellä tarkastuksella ) vaatimuksia myös lisäaineiden säilytykselle 29.10.2011 91 Putkistojen asennus. LVI ohjekortti 20-10348 Koska luokkahitsausta tarvitaan? Muiden kuin seostamattomien terästen hitsauksessa? SFS EN 729 on korvattu uudella SFS EN ISO 3834 standardisarjalla! Huom! Kaikille hitsaajille vaaditaan niissä pätevöintiä!! 29.10.2011 92 46
LVI vaatimus tiukempi kuin Painelaitehitsauksissa! SALLITTAVAT HITSAUSVIRHEET LVI PUTKISTOISSA (PERINTEINEN HITSAUS) SFS EN ISO 5817 VIRHE NRO Nimi Ainev. alue D-luokka C-luokka B-luokka 1.5 Liitosvirhe >= 0,5 mm ei sallita ei sallita ei sallita 1.9 Korkea kupu >= 0,5 mm h<=1mm+0,25*b max 10 mm h<=1mm+0,15*b max 7 mm h<=1mm+0,1*b max 5 mm 1.11 Korkea juurikupu 0,5.. 3 mm h<=1mm+0,6*b h<=1mm+0,3*b h<=1mm+0,1*b Korkea juurikupu > 3 mm h<=1mm+1,0*b max 5 mm h<=1mm+0,6*b max 4 mm h<=1mm+0,2*b max 3 mm 1.15 Läpivalunut hitsi >= 0,5 mm ei sallita ei sallita ei sallita 1.14 Vajonnut hitsi 0,5.. 3 mm lyhyt h<=0,25t Lyhyt h<=0,1t ei sallita > 3 mm Lyhyt h<=0,25t, enint. 2 mm Lyhyt h<=0,1t, enint.1 mm Lyhyt h<=0,05t, enint.0,5 mm 1.17 Vajaa juuri 0,5.. 3 mm h<= 0,2 mm + 0,1*t Lyhyt h<= 0,1*t ei sallita > 3 mm Lyhyt h<= 0,2 mm + 0,1*t,enint. 2 mm Lyhyt h<= 0,1*t,enint. 1 mm Lyhyt h<= 0,05*t,enint.0,5 mm 1.7 Jatkuva/katkon. reunahaava 0,5.. 3 mm lyhyt h<=0,2*t lyhyt h<=0,1*t ei sallita > 3 mm h<=0,2*t, enint 1 mm h<=0,1*t, enint 0,5 mm h<=0,05*t, enint.0,5 mm Vaatimustaso: D luokka mutta virheitä 1.14 ja 1.17 ei sallita lainkaan C luokka mutta virheitä 1.14 ja 1.17 ei sallita lainkaan 29.10.2011 93 Hitsaripassina käsitetään yleisesti yhden hitsarin voimassaolevien pätevyyskokeiden yhdistelmää. Yrityskohtaisesti käyttökelpoisempi mielestäni on kuitenkin raportti, jossa yrityksen kaikkien hitsareiden voimassaolevat pätevyydet sekä niiden seuraava 6 kk voimassaolon vahvistamispäivämäärä esitetään. Listalla näkyy 1 koe, jonka voimassaolo on jo lakannut. Poiminnalla voimme estää sen näkymisen. 47