Ilomantsi. Koulutus-, kehittämis- ja innovaatiosuunnitelma 2012 2015



Samankaltaiset tiedostot
Ilomantsi. Koulutus-, kehittämis- ja innovaatiosuunnitelma

Ilomantsi. Koulutus-, kehittämis- ja innovaatiosuunnitelma

Ilomantsi. Koulutus-, kehittämis- ja innovaatiosuunnitelma

Juuka Koulutus-, kehittämis- ja innovaatiosuunnitelma

Juuka Koulutus-, kehittämis- ja innovaatiosuunnitelma

Juuka Koulutus-, kehittämis- ja innovaatiosuunnitelma

Juuka Koulutus-, kehittämis- ja innovaatiosuunnitelma

Outokumpu Polvijärvi. Koulutus-, kehittämis- ja innovaatiosuunnitelma

KESKI-KARJALAN SEUDULLINEN KOULUTUS-, KEHITTÄMIS- JA INNOVAATIOSUUNNITELMA

KESKI-KARJALAN SEUDULLINEN KOULUTUS-, KEHITTÄMIS- JA INNOVAATIOSUUNNITELMA

Outokumpu Polvijärvi. Koulutus-, kehittämis- ja innovaatiosuunnitelma

KESKI-KARJALAN SEUDULLINEN KOULUTUS-, KEHITTÄMIS- JA INNOVAATIOSUUNNITELMA

Outokumpu Polvijärvi. Koulutus-, kehittämis- ja innovaatiosuunnitelma vuosille

KESKI-KARJALAN SEUDULLINEN KOULUTUS-, KEHITTÄMIS- JA INNOVAATIOSUUNNITELMA

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät

OPPIVASTA OSAAVAKSI YLÄ-KARJALAKSI. Koulutus-, kehittämis- ja innovaatiosuunnitelma vuosille

KESKI-KARJALAN SEUDULLINEN KOULUTUS-, KEHITTÄMIS- JA INNOVAATIOSUUNNITELMA

Teollisuustyöpaikat kunnittain vuosien 2009, 2010, 2011 ja 2012 lopussa

Outokumpu Polvijärvi Koulutus-, kehittämis- ja innovaatiosuunnitelma vuosille

Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne

Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014

Pohjois-Karjalan maakuntakorkeakoulu» KOULUTUS» KEHITTÄMINEN» NEUVONTA JA OHJAUS» TOIMIJAT JA YHTEISTYÖVERKOSTO

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista

MAAKUNTA- KORKEAKOULU

Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne päivitetty

OPPIVASTA OSAAVAKSI YLÄ-KARJALAKSI. Koulutus-, kehittämis- ja innovaatiosuunnitelma vuosille

Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

Pohjois-Karjalan maakuntakorkeakoulu» KOULUTUS» KEHITTÄMINEN» NEUVONTA JA OHJAUS» TOIMIJAT JA YHTEISTYÖVERKOSTO

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Pielisen Karjalan koulutus-, kehittämis- ja innovaatiosuunnitelma

Pirkanmaa. Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2016

LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT

Pohjois-Karjalan työllisyyskatsaus 4/2013

Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne päivitetty

Pirkanmaa. Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2017

Aviapolis-tilastot. Kesäkuu 2008

LIITE 3. Lähteet. Lähteenä käytetyt tilastoaineistot:

Pohjois-Karjalan työllisyyskatsaus 7/2012

Työttömät työnhakijat (ml. henk.koht.lom.) Pohjois-Karjalassa vuosina

14 Pohjois-Karjala Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

Työpaikka- ja elinkeinorakenne

Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino Elinkeinotoimi Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta

1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain. 2) Alueen profiilitiedot

Pohjois-Karjalan työllisyyskatsaus 2/2012

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty

3 Maakunta: Väkiluku , väestönmuutokset Väestönkehitys seutukunnittain 5 Väestöpyramidit 2014 ja 2030 (maakunta) 6 Väestön

Pohjois-Karjalan työllisyyskatsaus 1/2014

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella ja ennuste vuosille

Pohjois-Karjalan työllisyyskatsaus 3/2013

1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain. 2) Alueen profiilitiedot

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla

LAUKAAN TILASTOKATSAUS VÄESTÖ

Pohjois-Karjalan työllisyyskatsaus 8/2012

Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain ja alueen profiilitiedot v. 2014

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Pohjois-Karjalan työllisyyskatsaus 8/2013

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) ja ennuste vuosille

Työpaikka- ja elinkeinorakenne

Etelä-karjala. tilastoina 01/2015. Valokuvat: Arto Hämäläinen

Pohjois-Karjalan työllisyyskatsaus 10/2013

Me-säätiö tavoite Suomessa ei ole yhtään syrjäytynyttä lasta eikä nuorta.

Pohjois-Karjalan työllisyyskatsaus 5/2013

Kuopion työpaikat 2016

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin

Pohjois-Karjalan työllisyyskatsaus 6/2013

Pohjois-Karjalan työllisyyskatsaus 9/2015

Kuopion työpaikat 2017

Talousraportti 10/ Väestö

Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia. Ennakointiseminaari Ilpo Hanhijoki

Pohjois-Karjalan työllisyyskatsaus 1/2013

Pohjanmaan ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma. Irina Nori, Pohjanmaan liitto, versio

Väestötietoja koulu- ja päiväkotiratkaisujen pohjaksi. Kunnanhallitus

SEUTUKUNNITTAISET ALUEPROFIILIT Vakka-Suomi LIITE 1

Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016

Ristiinpölytys neljän tuulen tiellä Keski-Suomessa. ELO-toiminta Paula Hiltunen Pohjois-Karjalan ELY-keskus

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto

Koulutus. Konsultit 2HPO HPO.FI

Maaseutu- ja kaupunkialueiden väestö Pohjois-Karjalassa

Pohjois-Karjalan työllisyyskatsaus 2/2015

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Joensuun selvitysalue yhdessä

MAAKUNNAN TILA JA LÄHIAJAN HAASTEET

2011 Pielisen Karjalan TOL osuudet liikevaihdon mukaan

TIEDOTE 3/2014 KUOPION MUUTTOLIIKE

Tilastokuviot. 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain 2) Alueen profiilitiedot

Kuva: Anniina Korpi. Osaamiskehitys

Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa

Pohjois-Karjalan työllisyyskatsaus 6/2014

Ammatillinen aikuiskoulutus muutoksessa

Kilpailukyky ja työmarkkinat

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus Jukka Tapio

Pohjois-Karjalan työllisyyskatsaus 5/2015

Pohjois-Karjalan työllisyyskatsaus 9/2012

Pohjois-Karjalan työllisyyskatsaus 7/2013

Pohjois-Karjalan työllisyyskatsaus 11/2015

Monikulttuurinen Lieksa Projekti. Pohjois-Karjalan Ammattikorkeakoulu Saara Hiltunen

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA!

Transkriptio:

Koulutus-, kehittämis- ja innovaatiosuunnitelma 2012 2015

Sisällys 1. MAAKUNTAKORKEAKOULU... 3 2. MAAKUNTAKORKEAKOULUN ORGANISOITUMINEN... 4 3. ILOMANTSIN NYKYTILAN ARVIOINTIA JA TULEVAISUUDEN VISIOITA... 4 3.1. Väestö... 4 3.2. Työllisyys ja elinkeinorakenne... 5 3.3. Koulutustaso Ilomantsissa vuonna 2010... 6 4. KOULUTUSTOIMINTA... 7 5. MAAKUNTAKORKEAKOULU ILOMANTSISSA... 8 5.1. Maakuntakorkeakoulun koulutussuunnitelma 2012 2015 Ilomantsissa... 8 7. TUTKIMUS-, KEHITTÄMIS- JA INNOVAATIOTOIMINTA... 9 2

1. MAAKUNTAKORKEAKOULU Maakuntakorkeakoulun tavoitteena on vastata korkeakoulujen osaamisella Pohjois-Karjalan väljästi asuttujen alueiden asukkaiden, elinkeinoelämän sekä julkisen että kolmannen sektorin osaamis- ja kehittämistarpeisiin. Maakuntakorkeakoululla on kolme tehtävää: aikuiskoulutus, aikuisopiskelijan neuvonta ja ohjaus sekä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta (TKIpalvelut). 3 Maakuntakorkeakoulun toiminnan ohjaamiseksi laaditaan koulutus-, kehittämis- ja innovaatiosuunnitelma. Maakuntakorkeakoulun tehtävänä on välittää suunnitelmiin kootut koulutus- ja kehittämistarpeet koulutus- ja kehittämistoimijoille sekä etsiä yhteistyössä joustavia tapoja vastata näihin tarpeisiin. Koulutuspalveluihin maakuntakorkeakoulussa kuuluu korkeakoulujen sivistystehtävään liittyvien opiskelumahdollisuuksien tarjoaminen, tutkintotavoitteiset opinnot, ammatillinen täydennyskoulutus ja henkilöstökoulutus. Koulutustoiminnan tavoitteena on vastata sekä yksilöityihin että laajempiin koulutustarpeisiin. Tehtävän toteuttaminen edellyttää joustavien ja helposti saavutettavien opiskelumahdollisuuksien lisäksi lähellä olevia ja toimivia neuvonta- ja ohjauspalveluja. Tutkimus- ja kehittämispalvelujen tavoitteena on vastata elinkeinoelämän ja julkisen sektorin tutkimus- ja kehittämistarpeisiin. Innovaatiopalvelujen tavoitteena on tukea alueella syntyvien käytäntölähtöisten innovaatioaihioiden toteuttamista uusiksi tuotteiksi, palveluiksi ja käytännöiksi hyödyntämällä koko korkeakouluverkoston osaamista ja palveluja. Kysyntälähtöisyys antaa aihioita myös korkeakoulujen koulutus- sekä tutkimus- ja kehitystoiminnalle. Pohjois-Karjalan maakuntakorkeakoulu on yhteistyöverkosto, jossa ovat mukana Pohjois- Karjalan ammattikorkeakoulu, Itä-Suomen yliopiston koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate, Humanistinen ammattikorkeakoulu Joensuun kampus sekä Pohjois-Karjalan kesäyliopisto. Maakuntakorkeakoulu toimii osana Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun Työelämäpalveluja. Toimintaa koordinoi ja kehittää maakuntakorkeakoulukoordinaattori.

2. MAAKUNTAKORKEAKOULUN ORGANISOITUMINEN 2.1. Seudulliset ohjausryhmät Pohjois-Karjalan maakuntakorkeakoululla on kolme seudullista ohjausryhmää: Joensuun seudun ohjausryhmä (Ilomantsi, Juuka ja Outokumpu-Polvijärvi), Keski-Karjalan ohjausryhmä (Kesälahti, Kitee, Tohmajärvi ja Rääkkylä) sekä Pielisen Karjalan ohjausryhmä (Lieksa, Nurmes ja Valtimo). 4 Seudullisten ohjausryhmien tehtävänä on toimia seudullisten toimijoiden ja korkeakoulujen vuorovaikutusfoorumina sekä koota ja päivittää seudulliset koulutus-, kehittämis- ja innovaatiosuunnitelmat. 2.2. Ilomantsin työryhmä ja yhteyshenkilö Työryhmä toimii seudullisen ohjausryhmätyöskentelyn tukena mm. vastaamalla Ilomantsin koulutus-, kehittämis- ja innovaatiosuunnitelman vuosittaisesta päivittämisestä. Liitteessä 1 on työryhmän kokoonpano. Ilomantsissa Pohjois-Karjalan maakuntakorkeakoulun yhdyshenkilönä toimii kunnan sivistysjohtaja Marjut Ahokas. 3. ILOMANTSIN NYKYTILAN ARVIOINTIA JA TULEVAISUUDEN VISIOITA Ilomantsin kunta kuuluu Joensuun seutukuntaan. Luonteenomaista Ilomantsille on hyvä palveluvarustus, vaikka sisäiset välimatkat ovat pitkiä. Itä-Suomen kunnille tyypillisenä piirteenä on väestön ikääntyminen. Tulevaisuuden tavoitteena on turvata laadukkaat ja riittävät peruspalvelut sekä toimiva asuin- ja elinympäristö. Ilomantsissa tulevaisuuden painopisteenä on myös luonnonvaroihin ja osaamiseen perustuvan yrittäjyyden kehittäminen. 1 3.1. Väestö Ilomantsi on 5817 asukkaan kunta. Kunnan asukasluku laski 41 henkilöllä vuoden 2011 aikana. 2 Vastaavana aikana koko maakunnan väkiluku lisääntyi kaikkiaan 24 henkilöllä. 3 Väestön 1 Ilomantsin kunnan verkkosivut. Ilomantsin kunnan visio ja strategiat. http://www.ilomantsi.fi/dman/document.phx/~kunta-ilomantsi/visio/kunta+2010?folderid=%7ekuntailomantsi%2fvisio&cmd=download. 4.3.2010. 2 Väestörekisterikeskus. Kuntien viralliset asukasluvut 23.2.2012 3 Väestönmuutosten ennakkotietoja vuodelta 2011. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 27.2.2012. Tilastokeskus.

ikärakenne on siirtymässä jatkuvasti iäkkäämpiin ihmisiin. Taulukossa 1 on esitetty kunnan väestöennuste vuoteen 2040 saakka. Taulukko 1. Ilomantsin väestöennuste vuosille 2010 2040. Tilastokeskus. 2010 2015 2020 2025 2030 2035 2040 Pohjois-Karjala 165 286 163 632 162 485 161 684 160 874 159 726 158 184 5 Ilomantsi 5 821 5 371 5 050 4 821 4 651 4 502 4 359 Joensuun seutu 117 121 118 536 119 529 120 304 120 779 120 803 120 390 Lähde: Pohjois-Karjalan maakuntaliitto. 30.9.2009. Tilastokeskus. 3.2. Työllisyys ja elinkeinorakenne Ilomantsin työpaikkaomavaraisuus on noin 94 prosenttia (2009) 4. Ilomantsin työttömyysaste oli 16,4 prosenttia tammikuun 2012 lopussa. Tammikuun 2012 lopussa Joensuun seutukunnassa oli työttömänä yhteensä 8143 henkilöä, mikä on 225 henkilöä enemmän kuin vuosi sitten ja lähes 200 enemmän kuin vuodenvaihteessa. Seutukunnan kunnista työttömyys väheni Ilomantsissa, Juuassa, Outokummussa ja Polvijärvellä. 5 Taulukko 2. Työttömien osuus työvoimasta prosentteina Ilomantsissa vuosina 2001 2011. 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Ilomantsi 22,2 21,5 21,8 22,3 20,7 17,1 15,7 14,5 17,1 14,4 13,6 Pohjois-Karjala keskim. vuosi 18,5 17,4 16,8 17,1 16,3 14,9 13,5 13,3 15,8 14,5 13,4 Koko maa 11,7 11,3 11,1 11,1 10,6 9,5 8,2 7,6 9,8 10 9,4 Lähde: Pohjois-Karjalan TE-keskus. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, internet 27.2.2012. Kunnan yritysrakenne on pienyritysvaltainen. Toimipaikkojen lukumäärä alueella on alhainen. Toimipaikkoja vuonna 2011 oli vajaat 400. Ilomantsissa suurin yksittäinen toimiala vuonna 2010 oli terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut. Seuraavaksi suurimmat toimialat olivat maa-, riista- ja metsätalous, tukku- ja vähittäiskauppa, rakentaminen ja teollisuus 6. 4 Josek. Tilastokeskus 19.10.2011. http://www.stat.fi/tup/seutunet/download/josek/t_omav.ppt 5 Pohjois-Karjalan ELY-keskus. Työllisyyskatsaukset. Tammikuu 2012. 6 Toimipaikat kunnittain 2011. SeutuNet. Josek Oy. Lähde: Tilastokeskus/yritystilasto.

Teollisia työpaikkoja Ilomantsissa oli 324 vuoden 2010 lopussa, mikä oli 68 työpaikkaa enemmän edelliseen vuoteen verrattuna. 7 Suurimmat työllistäjät teollisuustyöpaikkojen osalta ovat kaivostoiminta ja louhinta (108 työntekijää), metallien ja metallituotteiden valmistus (95 työntekijää); puu- ja paperituotteiden valmistus (67 työntekijää) ja elintarviketeollisuus (24 työntekijää). 8 Ilomantsin kunnan elinkeinopoliittinen tavoite on, että kunta toimii tiiviissä yhteistyössä Joensuun seutukunnan kanssa ja muodostaa yhtenäisen toisiinsa verkottuneen yritystoimintakentän. Elinkeinotoiminnan keskeisiksi toimialoiksi on kirjattu kivi- ja kaivannaistoiminta, bioenergia, metalli, matkailu sekä hoiva- ja hemmottelupalvelut. 9 6 JOSEK Oy koordinoi seudullista elinkeinon kehittämistyötä Joensuun seudulla. Kehittämisyhtiön toiminnan perustana on elinkeinorakenteen vahvistaminen ja monipuolistaminen sekä seudun kilpailukyvyn kehittäminen ja elinkeinoelämän toimintaedellytyksien parantaminen. JOSEK Oy:llä on toimipiste Ilomantsissa, jossa käytännön yritysneuvonnasta vastaa yritysneuvoja. Muita keskeisiä yhteistyötahoja elinkeinopalvelujen tarjoamisessa ovat Pohjois-Karjalan ELYkeskus, Finnvera oyj, Karelia Expert matkailupalvelu Oy, Pohjois-Karjalan Uusyrityskeskus ry, ProAgria Pohjois-Karjala ry, Pohjois-Karjalan Yrittäjät ry, Ilomantsin Yrittäjät ry ja Tekes Oy. 10 3.3. Koulutustaso Ilomantsissa vuonna 2010 Ilomantsissa on koko maan ja Joensuun ydinseudun lukuja alhaisempi koulutustaso. Taulukosta 3 ilmenee, että tutkinnon suorittaneita yli 15-vuotiaita on Ilomantsissa (54,9 %) huomattavasti vähemmän kuin Joensuussa (72,0 %). Joensuussa tutkinnon suorittaneiden osuus on koko maan lukuihin verrattuna suurempi kaikilla koulutusasteilla. Korkea-asteen tutkintoja (13,7 %) on Ilomantsissa suhteessa huomattavasti vähemmän kuin Joensuussa (27,6 %) ja koko Suomessa (27,8 %). 7 Pohjois-Karjalan maakuntaliitto. Tilastotietoa. Teolliset työpaikat kunnittain. 27.2.2012 8 Teollisuustyöpaikat toimialoittain ja kunnittain vuoden 2010 lopussa (TOL-2002). Lähde: Pohjois-Karjalan maakuntaliiton teollisuusyritysrekisteri. 27.2.2012 9 Ilomantsin kunnan elinkeinopoliittinen ohjelma 8.2.2010 10 Ilomantsin kunnan elinkeinopoliittinen ohjelma.8.2.2010

Taulukko 3. Tutkinnon suorittaneet koulutusasteen mukaan vuonna 2010. Tilastokeskus. 11 Tutkinnon suorittaneet Keskiasteen tutkinto Korkea-asteen tutkinto Osuus Osuus Osuus 15 15 Yhteensä Yhteensä 15 vuotta Yhteensä vuotta vuotta täyttän. täyttän. täyttän. Alin korkeaaste Alempi korkeakouluaste henkeä % henkeä % henkeä % henkeä henkeä henkeä henkeä Suomi 3 004 903 67 1 758 056 39,2 1 246 847 27,8 472283 395862 342598 36104 7 Ylempi korkeakouluaste Tutkijakoulutus Pohjois- Karjala 93394 66,2 61934 43,9 31460 22,3 12940 10563 7050 907 Joensuu 44880 72 27660 44,4 17220 27,6 6156 5916 4454 694 Ilomantsi 2872 54,9 2156 41,2 716 13,7 354 226 125 11 Lähde: Tilastokeskus. Väestön koulutusrakenne 2010. 4. KOULUTUSTOIMINTA Ilomantsin lukio tarjoaa perusasteen jälkeistä koulutusta. Muun toisen asteen koulutuksen ja korkea-asteen koulutuksen suhteen seutu on muun muassa Joensuun tarjonnan varassa. Ilomantsin kansalaisopisto tarjoaa vapaan sivistystyön opintoja sekä näyttämötaiteen perusopetusta ja Pielisen Karjalan musiikkiopisto musiikin perusopetusta. Ilomantsin lukiossa hyödynnetään tieto- ja viestintätekniikkaa koulutusten järjestämisessä muun muassa opiskelumatkojen lyhentämiseksi. Korkeakoulupalveluja Ilomantsissa tarjoaa Itä-Suomen yliopiston erillislaitoksena toimiva Mekrijärven tutkimusasema. Tutkimusasema tarjoaa tiloja ja välineitä metsätieteiden ja biologian kenttäopetukseen, sekä tukipalveluja kokeelliseen kenttätutkimukseen. Tutkimusasema vastaa myös yliopiston metsätilojen sekä Museoviraston omistaman Sissolan tilan hoidosta. Pohjois-Karjalassa toimii kolme korkea-asteen tutkintotavoitteista koulutusta tarjoavaa organisaatioita: Humanistinen ammattikorkeakoulu Joensuun kampus (toiminta siirtyy Kuopioon elokuusta 2013 alkaen asteittain), Itä-Suomen yliopisto ja Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Itä-Suomen yliopiston avoimen yliopiston tarjonta on saavutettavissa muun muassa monimuoto- ja verkko-opintoina. Käytettävissä on myös Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun avoimen ammattikorkeakoulun ja Pohjois-Karjalan Kesäyliopiston tarjonta. Lisäksi korkeakoulut järjestävät täydennys- ja henkilöstökoulutusta. 11 Perusasteen jälkeisiä tutkintoja suorittanut väestö koulutusasteen ja kunnan mukaan 2010. Tilastokeskuksen väestötietokanta: Koulutus/väestön koulutusrakenne. 27.2.2012

Maakuntakorkeakoulun keskeisenä tehtävänä on lisätä koulutustoimijoiden yhteistyötä ja vahvistaa niiden alueellista palvelutoimintaa osana korkeakoulujen alueellisen kehittämisen tehtävää. 5. MAAKUNTAKORKEAKOULU ILOMANTSISSA Ilomantsin kunnan tulevaisuuden osaamisen haasteisiin vastaamiseksi on tärkeää, että luodaan yhteistyötä eri koulutustoimijoiden välille. Verkostomaisella yhteistyöllä ja avoimella vuorovaikutuksella rakennetaan keskinäistä luottamusta toimijoiden välille. Osaamista ja resursseja tulee jakaa ja hyödyntää yhteisesti. 8 Maakuntakorkeakoulu on toiminut aktiivisesti vuodesta 2010 alkaen Ilomantsissa. Koulutus-, kehittämis- ja innovaatiosuunnitelmien laatimisen yhteydessä sekä muutenkin koko maakuntakorkeakoulun toiminnan aikana on jatkuvasti kerätty tietoa sekä elinkeinoelämän ja julkisen sektorin että yksittäisten aikuisopiskelijoiden koulutustarpeista. Ilomantsin yrittäjien koulutus- ja kehittämistarpeiden selvittämiseksi tehtiin koulutustarvekysely vuonna 2011. Maakuntakorkeakoulun kautta aloitettiin syksyllä 2010 kunnan esimiestehtävissä oleville henkilöille esimiesvalmennus (10 op). Koulutus jatkui myös vuonna 2011. Keväällä 2012 aloitetaan kehityskeskusteluihin liittyvä koulutus. Ilomantsin kansalaisopiston ja Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun yhteistyönä järjestettiin kielikoulutus vuonna 2010. Ilomantsissa on järjestetty opiskelija-yrittäjä-ilomantsi kunta - tapaamisia vuosina 2011 ja 2012. Työhyvinvoinnin iltapäivä pidettiin vuonna 2010. 5.1. Maakuntakorkeakoulun koulutussuunnitelma 2012 2015 Ilomantsissa 2012 - Opiskelija-yrittäjä-kunta -tapaaminen 25.2.2012 - Kehityskeskustelukoulutus, kevät 2012 - Yrittäjän työkalupakki -koulutus, syksy 2012 - Maakuntakorkeakoulun toimintaa esitellään Ilomantsin yrittäjille 2.5.2012 - Ilomantsin kunnan henkilöstölle suunnattu asiakaspalvelukoulutus kohdennettuna eri ryhmille (päivähoito: haastavasti käyttäytyvä lapsi, vanhempien kohtaaminen, palautteen anto ja puheeksi ottaminen) yrittäjät voivat osallistua koulutukseen maksua vastaan. 2013 - Asiakaspalvelukoulutus Ilomantsin kunnan henkilöstölle jatkuu - Työyhteisön toimivuus, pelisäännöt ja työhyvinvointi (Ilomantsin kunnan henkilöstö)

6. OHJAUS JA NEUVONTA Koulutustarjonta on laajaa ja sirpalemaista, jolloin myös tieto mahdollisuuksista on hajallaan eri lähteissä. Aikuisopiskelijoiden neuvonnassa yhteistyön merkitys korostuu. TE-toimistolla on keskeinen rooli neuvonnassa ja ohjauksessa. Lisäksi yhteistyötä tehdään järjestämällä erilaisia infotilaisuuksia esimerkiksi Joensuussa olevan AIVO (Aikuiskoulutuksen voima) -palvelupisteen kanssa. Ilomantsissa koulutuksissa tarvittavaa ohjausta voidaan toteuttaa Ilomantsin kansalaisopiston kautta. Erityisesti tutkintotavoitteisten opintojen osalta keskeistä on, että lähiohjausta on saatavissa myös kotipaikkakunnalla. 9 7. TUTKIMUS-, KEHITTÄMIS- JA INNOVAATIOTOIMINTA Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnalla (TKI) pyritään vastaamaan liiketoimintaan liittyvien haasteiden ratkaisemisessa. Samalla pystytään paremmin vahvistamaan paikallista yrityskantaa tulevaisuuden haasteiden varalle. TKI-toiminnan käytännön toteuttamistapoja ovat esimerkiksi opiskelijoiden tekemät opinnäytetyöt, harjoittelujaksot sekä opintoihin liitettävät projektityöt. Tätä tuetaan esimerkiksi mahdollistamalla Ilomantsista ja lähialueilta lähtöisin oleville opiskelijoille kunta-yrittäjäopiskelija -tapaamisia. Innovaatiotoiminnan kehittäminen käytäntölähtöiseksi toiminnaksi on elinkeinoelämän näkökulmasta tarkoituksenmukaista. Palvelutoiminnan osalta puolestaan esimerkiksi ikääntymiseen ja ikärakenteen muutoksiin liittyvät ratkaisut ovat tärkeitä tulevaisuudessa. Erityisesti sosiaali- ja terveysalan palvelutuotannon kaipaa tarkastelua innovatiivisten ja tehokkaiden ratkaisujen löytämiseksi.

Ilomantsi työryhmä LIITE 1 Yhteisö Varsinainen jäsen Varajäsen Ilomantsin kunta Marjut Ahokas Markku Lappalainen marjut.ahokas@ilomantsi.fi markku.lappalainen@ilomantsi.fi 10 Ilomantsin kunta Ilomantsin kunta Ilomantsin yrittäjät ry Itä-Suomen yliopisto/ Aducate JOSEK Oy Pohjois- Karjalan ELYkeskus Pohjois-Karjalan kauppakamarin paikallisvaliokunta Pohjois-Karjalan maakuntakorkeakoulu Eila Lipsanen eila.lipsanen@ilomantsi.fi Tanja Pesonen tanja.pesonen@ilomantsi.fi Marja-Liisa Virtanen marjaliisa.virtanen@hoitokotiomena.fi Eeva Karttunen eeva.karttunen@uef.fi Risto Ravattinen risto.ravattinen@josek.fi Kirsti Paajanen kirsti.paajanen@ely-keskus.fi Pertti Jaakonaho pertti.jaakonaho@josek.fi Mervi Lätti mervi.latti@pkamk.fi Juha Piitulainen juha.piitulainen@ilomantsi.fi Jari Puhakka jari.puhakka@ilomantsi.fi Hannu Urjanheimo hannu.urjanheimo@ilomantsi.fi Anne Karhapää anne.karhapaa@uef.fi Arto Liimatta arto.liimatta@josek.fi