Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Raija Kevarinmäki 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Jaakko Pihlajamäki sairaanhoitopiirin johtaja 044 415 4100 jaakko.pihlajamaki@epshp.fi 4. Lausuntopyynnön käsittelypäivämäärä toimielimessä 17.02.2014 5. Toimielimen nimi Toimielimen nimi - hallitus 6. Onko vastaaja
7. Kunta numero tilastokeskuksen luokituksessa 8. 5 :ssä säädetään palvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta. Säännöksen mukaan palvelut on toteutettava mahdollisuuksien mukaan lähellä asukkaita, mutta palveluja voidaan niiden saatavuuden tai laadun turvaamisen niin edellyttäessä keskittää. Onko linjaus tarkoituksenmukainen? 9. 6 :ssä säädetään palvelujen kielestä. Turvaako lakiehdotus kielellisten oikeuksien toteutumisen riittävän hyvin? 10. Muita huomioita 1 luvun säännöksistä
11. 7 :ssä säädetään sosiaali- ja terveysalueista sekä perustason alueista. Järjestämisvastuun jakautumisesta sosiaali- ja terveysalueen sekä perustason alueen välillä säädetään tarkemmin 11 :ssä. Pääsäännön mukaisesti sosiaali- ja terveysalue vastaa kaikkien palvelujen järjestämisestä. Perustason alueella on kuitenkin rajoitettu palvelujen järjestämisoikeus. Tulisiko kaikkien sosiaalija terveyspalvelujen kuulua vain sosiaali- ja terveysalueen järjestämisvastuulle? 12. 8 :ssä säädetään sosiaali- ja terveysalueiden sekä perustason alueiden muodostumisen yleisistä edellytyksistä. Ovatko laissa määritellyt sosiaali- ja terveysalueiden yleiset edellytykset riittävän selkeitä? 13. Ovatko laissa määritellyt perustason alueiden yleiset edellytykset riittävän selkeät?
14. 11 :ssä säädetään järjestämisvastuun jakautumisesta sosiaali- ja terveysalueen sekä perustason alueen välillä. Valitkaa seuraavista vastausvaihtoehdoista yksi, joka vastaa parhaiten näkemystänne. Avoimet vastaukset: Perustason alueen järjestämisvastuulla tulisi olla vähemmän palveluja - Erikoissairaanhoidon ei tulisi kuulua lainkaan perustason alueen järjestämisvastuuseen 15. 16 :ssä säädetään erityisvastuualueiden tehtävistä. Tuleeko erityisvastuualueella olla kaikki säännöksessä luetellut tehtävät? 16. Mikäli vastasitte edelliseen kysymykseen Ei, valitkaa seuraavista erityisvastuualueille säädetyistä tehtävistä ne, joita erityisvastuualueilla ei mielestänne tulisi olla. 17. Muita huomioita 2 luvun säännöksistä
18. 17 :ssä säädetään sosiaali- ja terveysalueen sekä perustason alueen hallinnosta. Pääsääntöisesti alueiden hallinto järjestetään vastuukuntamallilla, joka poikkeaa nykyisin käytössä olevasta vastuukuntamallista. Onko järjestämislain mukainen vastuukuntamalli selkeä? 19. 18 :ssä säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon oikeudellisesta ja taloudellisesta vastuusta. Onko sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen oikeudellinen vastuutaho säännösten perusteella selkeä? Avoimet vastaukset: Ei - Edustajainkokoukselle ja toimielimelle tulisi säätää myös oikeudellinen vastuu tekemistään päätöksistä
20. 19 :ssä säädetään edellytyksistä, joiden toteutuessa sosiaali- ja terveysalueeseen kuuluvat kunnat voivat päättää alueen hallinnoimisesta kuntayhtymämallilla. Yksi edellytyksistä on, että kuntayhtymää kannattaa vähintään puolet alueen kunnista, joiden asukasluku on vähintään 2/3 alueen yhteenlasketusta asukasluvusta. Ovatko nämä suhdeluvut oikeita? 21. Pitäisikö sote-alueeseen kuuluvilla kunnilla olla esitettyä vapaampi mahdollisuus sopia, hallinnoidaanko aluetta vastuukuntamallilla vai kuntayhtymämallilla?
22. 21 :ssä säädetään vastuukuntamallin yhteistoimintasopimuksesta. Edustajainkokous hyväksyy yhteistoimintasopimuksen. Kuinka yhteistoimintasopimuksesta tulisi päättää? 23. 22 :ssä säädetään vastuukunnan yhteisestä toimielimestä. Kaikista kunnista ei välttämättä ole edustajaa toimielimessä. Onko tarkoituksenmukaista, että lain mukaan kaikilla kunnilla ei tarvitse olla edustajaa toimielimessä? 24. 23 :ssä säädetään vastuukuntamallin toimielimen tehtävistä. Ovatko ne hyväksyttäviä?
25. Onko hyväksyttävää, että vastuukuntamallissa toimielimen tilinpäätös tulee hyväksyä edustajainkokouksessa? 26. 31 40 :ssä säädetään erityisvastuualueiden hallinnosta. Onko esitetty erityisvastuualueen hallinnon järjestäminen mielestänne tarkoituksenmukainen? 27. 34 :ssä säädetään erityisvastuualueen hallituksen kokoonpanosta. Onko hallituksen kokoonpano tarkoituksenmukainen? Avoimet vastaukset: Ei - Yhteydenpito ja yhteistyö korkeakoulujen, tutkimus- ja kehittämistoiminnan, työvoimahallinnon ja maakunnan liittojen kanssa on järkevämpää järjestää muulla tavoin kuin antamalla näille tahoille suora valtuutus osallistua päätöksentekoon kuntayhtymässä
28. 39 :ssä säädetään erityisvastuualueen päätösvallasta. Onko hyväksyttävää, että erityisvastuualueilla on suoraa päätösvaltaa sote- ja perustason alueiden päätösvaltaan kuuluvissa asioissa? 29. Muita huomioita 3 luvun säännöksistä 30. Huomioita 4 luvun säännöksistä 31. 47 :ssä säädetään perustason alueen rahoituksesta ja kuntien välisestä kustannusten jaosta. Onko perustason alueen rahoitusperiaate selkeä?
32. 48 :ssä säädetään sote-alueen rahoituksesta ja kuntien välisestä kustannusten jaosta. Sote-alueen rahoitus koostuu sekä alueen kuntien että sote-alueeseen mahdollisesti kuuluvien perustason alueiden maksuosuuksista. Onko sote-alueen rahoitus selkeä? 33. 49 :ssä säädetään erityisvastuualueen rahoituksesta ja kuntien välisestä kustannusten jaosta. Onko ervan rahoitus selkeä? 34. 50 :ssä säädetään alijäämän kattamisvelvollisuudesta perustason alueella, sote-alueella ja erityisvastuualueella. Onko säännös hyväksyttävä?
35. Muita huomioita luvun 5 säännöksistä 36. Huomioita 6 luvun säännöksistä 37. 70 :ssä säädetään henkilön hoidon järjestämisestä hänen muuttaessa uuteen kotikuntaan. Nykyään kotikunnan muuttuessa perhehoidon, laitoshoidon ja asumispalvelujen rahoitusvastuu säilyy entisellä kotikunnalla. Ehdotuksen mukaan järjestämisvastuun siirtyessä myös rahoitusvastuu siirtyy uudelle kotikunnalle. Onko esityksen mukainen rahoitusvastuun siirtyminen kotikunnan muuttuessa hyväksyttävää? 38. 73 :ssä säädetään asiakas- ja potilastietojen rekisterinpidosta. Pidättekö hyväksyttävänä, että rekisterinpito määrätään sosiaali- ja terveysalueen vastuukunnan tehtäväksi myös perustason asiakas- ja potilastietojen osalta? 39. Muita huomioita 7 luvun säännöksistä
40. Voimaanpanolain 3 ja 4 :ssä säädetään sote-alueen ja perustason alueen muodostamisesta. Onko väestökriteerien sitominen vuoden 2013 loppuun hyväksyttävää? 41. Onko alueista päättämisen aikataulu sopiva? 42. 5 :ssä säädetään Uudenmaan sosiaali- ja terveysalueesta. Onko säännös mielestänne hyväksyttävä? Avoimet vastaukset: Ei - Uudenmaan osalta ei tulisi säätää muusta maasta poikkeavaa menettelyä
43. 13 :ssä säädetään perustason alueen oikeudesta järjestää erikoissairaanhoidon palveluja. Onko säännöksen mukainen lupamenettely tarkoituksenmukainen? 44. 14 :ssä säädetään henkilöstön asemasta. Ehdotukseen ei sisälly henkilöstön osalta määräaikaista siirtymäsuojaa. Onko henkilöstön asemasta säädetty asianmukaisesti? Avoimet vastaukset: Ei - Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilökuntaa ei tule saattaa eriarvoiseen asemaan suhteessa muun kuntasektorin henkilökuntaan 45. 15 :ssä on säädetty omaisuusjärjestelyistä. Onko linjaus hyväksyttävä? Avoimet vastaukset: Ei - Omaisuusjärjestelyt on jätettävä kokonaisuudessaan kuntien sopimisen varaan
46. Millaista muutostukea toivoisitte valtioneuvoston kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen tarjoavan? 47. Muut kommentit hallituksen esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä - Sairaanhoitopiirien puheenjohtajistojen ja ylimpien viranhaltijoiden yhteinen kokous Helsingissä 23.1.2014 on tehnyt kannanoton, jonka Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri liittää tähän: "Sairaanhoitopiirien kuntayhtymien hallitusten ja valtuustojen puheenjohtajistot ja johtavat virkamiehet ovat tänään järjestämässään kokoontumisessa keskustelleet lausunnolle lähetetystä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakiluonnoksesta, ja esittävät Kunnioittaen seuraavaa: Hyvin toimivat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut ovat kansalaisten perusoikeus. Viime vuosikymmeninä sairauksien vaikuttavan hoidon merkitys ihmisten elinikään ja toimintakykyyn on ollut kasvava. Sairauksien ennaltaehkäisy ja terveyden edistäminen on terveyspolitiikan keskeisin tavoite ja kustannustehokkain hoitomuoto, mutta niiden ohella tarvitaan myös yhä vaikuttavampia hoitoja. Osa niistä on hengen pelastavia, osa rajatummin ihmisen toimintakykyä parantavia. Sairaalat ja niiden toimintayksiköt ovat keskeisessä vastuussa näiden hoitojen tuottamisesta. Sairaanhoitopiirien toiminta yli kahden vuosikymmenen aikana on merkinnyt aikaisemman hajanaisen ja tehottomasti järjestetyn sairaalalaitoksen merkittävää kehittymistä. Kansainväliset arviot ovat tämän vahvistaneet. On syytä toimia harkitsevasti tehtäessä muutoksia hyvin toimivaan järjestelmään. Sairaaloita tarvitaan ja niiden toiminnan tehokkaaseen järjestämiseen tarvitaan laajoja väestöpohjia. Perusterveydenhuollossa ongelmat ovat kärjistyneet viimeksi kuluneen 10 vuoden aikana. Vuonna 2000 pääsi maassamme silloisen omalääkäri- ja väestövastuujärjestelmän puitteissa yli 80 % lääkärin hoitoa tarvitsevista potilaista terveyskeskuslääkärin ajanvarausvastaanotolle alle kahdessa viikossa. Päivystysvastaanotoille pääsi välittömästi. Niitä ei oltu ulkoistettu. Perusterveydenhuollon lääkäri- ja hammaslääkäripalveluiden heikentyminen on tapahtunut 2000-luvulla. Tämä ei johdu sairaanhoitopiireistä. 1990-luvulla erikoissairaanhoito ja perusterveydenhuolto kehittyivät myönteisesti yhteistyössä ja rinnakkain. Perusterveydenhuollon 2000-luvulla ilmenneet ongelmat ovat pitkälti seurausta pienten väestöpohjien ja hajanaisuuden mukanaan tuomista johtamisongelmista, lääkäreiden perusterveydenhuollon työn järjestämiseen liittyvistä haasteista ja saman aikaisesta työterveyshuollon ja yksityisen terveydenhuollon vetovoiman kasvamisesta. Nämä ongelmat on mitä pikimmin ratkaistava. Kannatamme erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon ja niihin läheisesti kytkeytyvien sosiaalipalveluiden yhteistä järjestämistä laajalla väestöpohjalla. Siitä on jo olemassa hyviä esimerkkejä ja myönteisiä kokemuksia. Samalla kuitenkin korostamme, että vaativa erikoissairaanhoito kuten myös vaativimmat sosiaalipalvelut tarvitsevat järjestämispohjakseen selvästi suuremman väestön kuin nyt esitetty 50 000 asukasta. Optimaalinen minimiväestö olisi 150 000-200 000 asukasta, vaikkakaan Suomessa tätä rajaa ei kaikilla alueilla voida harvan asutuksen johdosta saavuttaa. Haluamme kiinnittää huomion erityisesti seuraaviin järjestämislakiluonnoksen kohtiin lain jatkovalmistelussa: 1. Sote-alueen toteuttaminen lähes yksinomaan vastuukuntamallilla johtaa useisiin ongelmiin. Osa niistä on valtiosääntöoikeudellisia, osa toiminnallisia. Vastuun jakautuminen vastuukunnan ja sen organisaatioon kuuluvan kaikkia kuntia edustavan sote-elimen kesken on epäselvää. Palveluiden järjestäminen, siihen liittyvä talous, poliittinen päätösvalta ja kaikki keskeiset tehtävät ovat sote-elimellä. Se muistuttaa paljon enemmän kuntayhtymää kuin nykyisten vapaaehtoisten vastuukuntamallien hallintorakenteet. Mikä on vastuukunnan rooli? Koko sote-alueen kaikkien kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön siirtyminen vastuukunnille ja kiinteistöjen, tilojen ja laitteiden siirtyminen erillisille kuntayhtymille (nykyiset sairaanhoitopiirit) synnyttää erikoisen tilanteen. Maakuntien keskuskaupunkien henkilöstöstä 80 % olisi sote-henkilöstöä, mikä heijastuisi vaikeasti arvioitavissa olevalla tavalla keskeisten kaupunkien muiden tehtävien toteuttamiseen. 2. Kuntayhtymämalli erikoissairaanhoidossa ja muussa terveydenhuollossa on osoittanut toimivuutensa. Julkisuudessa toistuvasti esitetty väite kustannusten karkaamisesta ei perustu tosiasioihin. Erikoissairaanhoidon osuus kuntien menoista on tällä hetkellä yhden (1 %) prosenttiyksikön suurempi kuin 20 vuotta sitten. Tälle samalle jaksolle ajoittuu mm. hoitotakuulainsäädäntö ja vaativan erikoissairaanhoidon erittäin tuloksellinen teknloginen kehitys (uudet lääkkeet, hoitomuodot, diagnostiikka jne.). Nimenomaisesti erikoissairaanhoidon järjestämisen laajapohjaisuus on mahdollistanut toiminnan keskittämiset ja rationalisoinnit. Kuntayhtymämallin tulee olla tulevaisuudessakin aina käytettävissä oleva tasavertainen vaihtoehto, kuten Suomen Kuntaliiton edustajat järjestämislakityöryhmän raporttiin jättämässään täydentävässä lausumassa toteavat. 3. Yliopistolliset sairaalat tuottavat palvelujaan sekä alueellisesti että valtakunnallisesti. Niissä turvataan myös tulevaisuuden sairaanhoito kouluttamalla lääkäri- ja hoitohenkilökunta sekä tekemällä lääketieteellistä tutkimusta. Ne ovat olennainen osa maamme viiden lääketieteellisen tiedekunnan infrastruktuuria. Yliopistosairaaloiden tulee toimia kuntayhtymämuotoisina ja niiden hallinnossa tulee myös yliopistoilla olla edustus. Erityistä huomiota kiinnitetään yliopistollisten sairaaloiden aseman ja hallinnon määrittelyyn.